ASIALISTA YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN KOKOUS 8/2015 Kokousaika, klo 17.00 17.10 Paikka Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7 Asiat 44-49 Asialista 44 EI VERKOSSA... 154 45 POIKKEAMISHAKEMUS LOMA-ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMINEN YMPÄRISVUOTISEKSI ASUNNOKSI; KÄPYNEN... 155 46 EI VERKOSSA... 161 47 POIKKEAMISHAKEMUS LOMA-ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTTAMISEKSI YMPÄRIVUOTISEKSI ASUNNOKSI; SALMI... 162 48 EI VERKOSSA... 167 49 POIKKEAMISPÄÄTÖS/RAKENNUSLUVAN ERITYISET EDELLYTYKSET SUUNNITTELUTARVEALUEELLA (MRL 137 ); POTILA... 168
KOKOUSPÖYTÄKIRJA 153 8/2015 KOKOUSAIKA, klo 17.00 17.10 KOKOUSPAIKKA Teknisen toimiston kokoushuone, Hollitie 7 SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET pj Kari Isokivijärvi vj Joni Mäensivu vpj Jarmo Kalliola vj Tiina Jokela j Hannele Haavisto, este vj Kaija Rask, este j Tommi Hollo vj Teija Halkola j Tarja Hätönen vj Petteri Suikka j Atso Alakastari vj Matti Rintala j Anne Hannula, este vj Mikko Lepokorpi MUUT SAAPUVILLA OLLEET Jouni Ovaska Antero Alenius Rauno Mäki Satu Hyötylä Kaisa Pieniluoma Timo Mäkelä Jurkka Pöntys Pasi Kamppari Raija Vuorinen hallituksen puheenjohtaja kunnanjohtaja kunnanhallituksen edustaja tekninen johtaja ympäristötarkastaja, esittelijä rakennustarkastaja, esittelijä kaavoitusarkkitehti, esittelijä maankäyttöinsinööri, esittelijä toimistosihteeri, pöytäkirjanpitäjä LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. ASIAT :t 44-49 PÄÄTÖKSEN ANTAMINEN LUPA-ASIASSA Tässä kokouksessa MRL:n mukaisessa lupa-asiassa tehty päätös annetaan julkipanon jälkeen 5.11.2015. PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Lautakunta valitsi pöytäkirjantarkastajiksi Atso Alakastarin ja Tommi Hollon. Pöytäkirja tarkastetaan heti kokouksen jälkeen. PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Kari Isokivijärvi Raija Vuorinen PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Tarkastusaika 3.11.2015, klo 12.00 mennessä. PÖYTÄKIRJA ON KOKOUKSEN KULUN MUKAINEN Atso Alakastari Tommi Hollo PÖYTÄKIRJA ON PIDETTY YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ 3.11.2015, klo 12.00 15.00 teknisessä toimistossa, ympäristöpalvelut yksikössä. Raija Vuorinen
154 44 EI VERKOSSA
155 45 POIKKEAMISHAKEMUS LOMA-ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUT- TAMINEN YMPÄRISVUOTISEKSI ASUNNOKSI; KÄPYNEN 45 Valmistelija kaavasuunnittelija Anna-Kaisa Anttila: HAKIJA: Nimi: Osoite: Raimo ja Helena Käpynen Sammonkatu 11 C 51, 33540 Tampere HAKEMUS Kunta Hämeenkyrö Kylä Mahnala Tila Pinta-ala Lehtoranta 2:97 2600 m² Osoite: Pajulahdentie 24, 37200 Siuro Olemassa olevat rakennukset Rakennuksen Kerros- Kerros- Asuntojen käyttötarkoitus ala m² luku lkm Lomarakennus 120 1½ 1 Autotalli+katos 28 1 Vaja n. 6 1 Aitta/varasto 21 1 Hakemus koskee loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseksi asuinrakennukseksi. Rakennuspaikan sijainti koordinaatit: 23517636, 6825118 karttalehti: 2123 03 B Kaavoitustilanne Rantakaavan tarpeellisuuspäätös Enonselkä-Alhonselkä, LH 1.4.1982 Alueella ei ole yleiskaavaa. Lomarakennus sijaitsee suunnittelutarvealueella.
156 Rakennushankkeen eteneminen 2003-2014: Pirkanmaan ympäristökeskus on myöntänyt hakijalle v. 2003 poikkeusluvan (PIR-2003-L-559-214) purkaa v. 1967 rakennettu lomarakennus (60 m 2 ) ja rakentaa tilalle nykyaikainen huvila (120 m 2 ). Lomakiinteistöllä säilytettiin 70-luvulla rakennettu aittarakennus (21m 2 ) sekä vanha talousrakennus ja luvallinen grillikatos. Rakentaminen ylittyi 12 m 2 kunnan rakennusjärjestyksessä sallitun kerrosalan. Ympäristökeskus perusteli myönteistä päätöstään korvaavasta rakentamisesta vanhalla lomarakennuspaikalla sekä kunnan puoltavalla lausunnolla, jolloin lomarakentamisen ei katsottu aiheuttavan haittaa vastaiselle kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Rakennuslupa loma-asunnolle myönnettiin v. 2005 ja rakennus valmistui v. 2010. Rakennusvalvonta myönsi hakijalle v. 2009 luvan katokselliselle autotallille, jolloin rakennusjärjestyksen mukainen rakennusoikeus ylittyi lisäksi vielä 28 m 2. Tuossa yhteydessä naapuri valitti autotallin sijoituksesta liian liki Pajulahdentietä. Hakija sopi tielinjan siirrosta etäämmälle autotallista, tien siirto on suoritettu. Hakija haki käyttötarkoituksen muutosta lomarakennuksen valmistuttua (KA 7.12.2010 A 67), kunta hylkäsi hakemuksen. Hakija valitti poikkeamispäätöksestä Hämeenlinnan Hallinto-oikeuteen, joka hylkäsi valituksen. Hakija ei saanut valituslupaa Korkeimpaan Hallinto- Oikeuteen, joten valitukset hylättiin. Oikeusasteet perustelivat asiaa mm. näin: Pysyvästä asutuksesta aiheutuu loma-asutusta laajempi tarve maankäytön suunnitelmalliseen järjestämiseen. Pysyvän asumisen laajempi muodostaminen edellyttää yhdyskuntataloudellisia selvityksiä esimerkiksi yhdyskuntarakenteen toimivuuden kannalta. Pysyvän asutuksen sijoittaminen rannalle, jolla sijaitsee lähinnä loma-asutusta, edellyttää lähtökohtaisesti kaavallista suunnittelua. Alueen rakennuskannan tiivistyessä ei yksittäiselle hankkeelle välttämättä enää voida myöntää poikkeamislupaa, vaikka samanlaisille hankkeille aivan lähialueellakin sellainen olisi aikaisemmin myönnetty, jos uuden hankkeen mukainen rakentaminen yhdessä aikaisempien hankkeiden kanssa arvioituna aiheuttaisi maankäyttö- ja rakennuslain 172 :n 1 momentissa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle. Hakemus ei siten täytä laissa säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä. Sillä, miten kysymyksessä oleva lomarakennus soveltuu vakituiseen asumiseen, ei ole ratkaisevaa merkitystä poikkeamisen myöntämisedellytysten arvioinnin kannalta. Asiassa ei voida antaa olennaista
157 merkitystä myöskään sille, minkälaista ohjausta Käpyselle on kunnasta mahdollisesti annettu loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksen osalta. Lomarakennuspaikan pinta-alaa on kasvatettu 60 m² lunastamalla vesijättömaata. Lunastettu pinta-ala on niin pieni, että sillä ei ole vaikutusta asiaan. Tämän jälkeen Hämeenkyrön kunta hyväksyi käyttötarkoituksen muutoksen määrä-ajaksi, mutta sekä Hallinto-Oikeus että Korkein Hallinto-oikeus kumosivat päätöksen. Asia palautettiin kuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus totesi viimeisessä, 11.5.2015 asiassa tekemässään päätöksessään näin: Hämeenlinnan hallinto-oikeus on 25.4.2012 antamallaan päätöksellä numero 12/0238/2 hylännyt päätöksestä tehdyn valituksen eikä korkein hallinto-oikeus myöntänyt valituslupaa Raimo Käpyselle. Käyttötarkoituksen muuttamista koskeva lupahakemus on siten lainvoimaisesti ratkaistu. Hallintolainkäytössä tämä seikka ei sinänsä estä uuden hakemuksen vireille laittamista samassa asiassa. Asian uudelleen käsittelyssä on kuitenkin otettava huomioon lainvoimainen päätös ja siinä esitetyt perustelut. Hämeenkyrön kunnanhallitus 26.1.2015 päätti että Hämeenkyrön kunta tyytyy hallinto-oikeuden päätökseen ja ottaa poikkeuslupahakemuksen uuteen käsittelyyn, kun vireillä oleva johtosääntöuudistus on käsitelty valtuustossa. Uusittu hallintosääntö on tullut voimaan 1.8.2015. Loma-asunnon käyttötarkoituksen muutoksesta päättää nyt Hämeenkyrön kunnassa. LAUSUNNOT: Naapureiden kuuleminen: Hakija ja kunta ovat kuulleet naapurit. Naapurikuulemisen yhteydessä kuntaan saapui yksi huomautus. Huomautuksessa viitataan alueeseen kesämökkiasuntoalueena, ympärivuotisen tienhoidon puuttumiseen, tienhoidon sekä jätehuollon ratkaisuihin tiehoitokunnassa sekä kustannusten jakautumiseen oikeudenmukaisesti kiinteistöjen kesken. Hakijan vastineessa todetaan, että hakijat ovat sitoutuneet vastaamaan Pajulahdentien talvikunnossapidosta sekä osallistumaan yleisiin tienhoitokustannuksiin oman ympärivuotisen käyttöosuutensa perusteella tienhoitomaksuissa, samoin jätehuollossa. Käyttötarkoituksen muutos ei tule hakijan mukaan vaikuttamaan naapurin lomaasunnon jätehuoltoon.
158 PERUSTELUT: Rajanaapurina oleva loma-asukas vastustaa käyttötarkoituksen muutosta mm. siksi, että haluaa alueen edelleen säilyvän kesämökkikäytössä. Pysyvästä asutuksesta aiheutuu loma-asutusta laajempi tarve mm. jätevesihuollon sekä maankäytön suunnitelmalliseen järjestämiseen. Rakennuspaikan soveltuvuutta käyttötarkoituksen mukaiseksi arvioidaan mm. palveluiden saavutettavuudella. Rakennuspaikalla on umpisäiliö. Etäisyydet palveluihin ovat melko pitkät. Haettava rakennuspaikka on aikanaan muodostettu lomarakennuskäyttöä varten, kuten emätilasta Käkisaari 2:29 vuonna 1967 lohotut kaikkiaan 16 kiinteistöä olivat. Emätila on ollut kooltaan 57,91 ha. Emätilasta on lohottu yhteensä 29 kiinteistöä. Rakennuksen käyttötarkoituksen muutos vapaa-ajankäytöstä vakituiseen asumiseen on huomioitava myös ranta-aluetta sekä muita lomailijoita rasittavana tekijänä. Loma-asuntoalueen käyttö on tarkoitettu kausiluontoiseksi, jolloin asumisen ei katsota aiheuttavan kunnalle velvoitteita eikä ympäristölle rasitteita. Korkeimman hallinto-oikeuden 8.3.2013 N:o 1618/1/12 asiassa antaman päätöksen perusteella käyttötarkoituksen muutosta ei voitaisi myöntää. Kunnanhallitus on linjannut, että kunta suhtautuu myönteisesti lomaasuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Poikkeamisen edellytykset on arvioitu MRL 172 :n perusteella. Sovelletut lainkohdat MRL 72, 125, 171-174 :t Esitys (kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys): hylkää hakemuksen Korkeimman hallinto-oikeuden asiassa viimeiseksi tekemän ratkaisun perusteella; asia on ratkaistu Hämeenlinnan hallinto-oikeuden 25.4.2012 tekemällä päätöksellä numero 12/0238/2. Hakemusasiakirjat ovat nähtävissä kokouksessa. Muutettu päätösesitys: Jäsen, lautakunnan puheenjohtaja Kari Isokivijärvi esitti jäsenten Jarmo Kalliola, Tommi Hollo, Atso Alakastari ja Tarja Hätönen kannattamana seuraavanlaisen muutetun esityksen:
159 hyväksyy poikkeamishakemuksen. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty yksi kannatettu kaavoitusarkkitehdin päätösehdotuksesta poikkeava muutosesitys ja kaikki paikalla olevat lautakunnan jäsenet ovat kannattaneet muutosesitystä, ei asiassa tarvitse suorittaa äänestystä. Päätös: Lautakunta hyväksyi yksimielisesti Kari Isokivijärven tekemän muutetun päätösesityksen. Puheenjohtaja totesi muutetun päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Muutetun päätösesityksen perustelut: Kaavoitusarkkitehti on 7.5.2014 tehnyt päätöksen, jossa on menetelty virheellisesti ja lainvastaisesti. Lautakunta yhtyy kunnanhallituksen linjaukseen, että kunta suhtautuu myönteisesti loma-asuntojen käyttötarkoituksen muutoksiin. Lautakunta katsoo, ettei hakemuksesta aiheudu merkittävää kaavoituksellista haitta, koska alueella on jo rakennettua teknistä infraa. Tilan pinta-ala ylittää kunnan rakennusjärjestyksen edellyttämän pinta-alan, joka asemakaava-alueen ulkopuolella on 2000 m². Lautakunta katsoo, että alueella ei ole kaavoituksellista painetta jo rakennetun rakennuskannan suhteen. Lautakunta katsoo naapurin huomautuksen tullun vastatuksi hakijan vastineella. Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys jätti eriävän mielipiteen merkittäväksi pöytäkirjaan. Liitteet Asemapiirros Ympäristökartta Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon 4.11.2015 jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätöksen antopäivä on 5.11.2015. Päätöksen viimeinen valituspäivä on 7.12.2015. Tämä päätös on voimassa yhden (1) vuoden siitä, kun se on saanut lainvoiman.
160 Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava tässä ajassa rakennuslupaviranomaiselta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi todistettu ote on liitettävä rakennuslupahakemukseen.
46 EI VERKOSSA 161
162 47 POIKKEAMISHAKEMUS LOMA-ASUNNON KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUT- TAMISEKSI YMPÄRIVUOTISEKSI ASUNNOKSI; SALMI 47 Valmistelija kaavasuunnittelija Anna-Kaisa Anttila HAKIJA: Nimi: Osoite: Juhani ja Saija Salmi Urjaistentie 219/19, 39230 Osara HAKEMUS Kunta Hämeenkyrö Kylä Urjainen Tila/RN:o Pinta-ala Vasuri 4:39 3110 m² Osoite: Urjaistentie 219/19, 39230 Osara Olemassa olevat rakennukset Rakennuksen Kerros- Kerros- Asuntojen käyttötarkoitus ala m² luku lkm Uudempi loma-asunto 156 1 1 rantasauna 25 1 1 Autotalli (luvaton) 70 1 - Aitta n. 10 Autokatoksen muuttaminen autotalliksi on tehty ilman lupaa ja rakennustarkastus on huomauttanut hakijalle asiasta ensimmäisen kerran vuonna 2010. Rakennuspaikan sijainti koordinaatit: 2458308-6843665 karttalehti: 2122 11 C Rakentamisrajoitus: MRL 43 Kaavoitustilanne Alueella voimassa Keskustan yleiskaava 2010 - RA- aluetta (loma-asuntoalue) - sallittu kerrosala 120 m² Isoniemen rantakaavan tarpeellisuuspäätös vuodelta 1978.
163 Nyt käsiteltävä poikkeamishakemus koskee poikkeamispäätöksellä (28.11.2008 A51) purettavaksi määrätyn, ja sittemmin vuonna 2015 puretun, vanhan 55 k- m²:n lomarakennuksen säilyttämistä sekä autokatoksen muuttamista 70 k-m²:n autotalliksi ja siten yleiskaavamääräysten mukaista rakennusoikeuden huomattavaa ylitystä. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus on todennut lausunnossaan 30.7.2014, että poikkeusvalta asiassa kuuluu kuitenkin kunnalle. Rakennushankkeen eteneminen 2008-2014: 2010 Rakennustarkastajan suorittaman rakennekatselmuksen 4.8.2010 yhteydessä hakija on saanut huomautuksen autokatoksen muuttamisesta ilman lupaa autotalliksi (MRL 125 ). 2011 26.1.2011 käyttöönottokatselmuksessa rakennusvalvonta totesi, ettei vanhaa lomarakennusta ole purettu poikkeamispäätöksen ehdon mukaisesti, josta hakijalle annettiin huomautus. Hakija ei purkanut vanhaa loma-asuntoa eikä jättänyt lupahakemusta autokatoksen muuttamisesta autotalliksi. 2012 Hakija jätti käyttötarkoituksen muutoshakemuksen 31.5.2012, jolloin hän ilmoitti edelleen purkavansa aiemman poikkeusluvan ehtojen mukaisesti vanhan loma-asunnon. Rakennusvalvonta ja kaavoitusyksikkö lähettivät hakijalle kirjeen 3.9.2012 jossa edellytettiin että rakennuspaikan epäselvä lupatilanne on ensin selvitettävä ennen uuden poikkeusluvan käsittelyä. 2013 Hakija jätti 25.9.2013 uuden poikkeamishakemuksen, jossa hän ilmoitti, ettei sittenkään hae käyttötarkoituksen muutosta. 2014 Kaavoitusyksikkö ja rakennusvalvonta vastasivat kirjeellä 8.1.2014, jossa pyydettiin hakijaa henkilökohtaisesti selvittämään rakennusaikeitaan. Hakija oli tällä välin jättänyt kirjeen kunnanhallitukselle lokakuussa 2013, jossa hän vaati asian käsittelemistä kunnanhallituksessa ja käyttötarkoituksen myöntämistä loma-asunnolleen. Kunnanhallitus käsitteli asian 20.1.2014 5 (liitteenä) ja totesi että käyttötarkoituksen muuttaminen kuuluu kaavoitusarkkitehdin päätösvaltaan. Hakija kävi näiden tapahtumien jälkeen rakennusvalvonnassa 25.2.2014, ja lisäsi hakemukseensa loma-asunnon käyttötarkoituksen muuttamisen ympärivuotiseksi asunnoksi. 22.4.2014 käsitelty hakemus vanhan lomarakennuksen säilyttämiseksi ja autotallin rakentamiseksi on palautunut ELY-keskuksesta kunnan päätettäväksi.
164 2015 Vanha loma-asunto oli edellytetty edellisessä poikkeusluvassa purettavaksi. Vanha loma-asunto on rakennusvalvonnan toimesta todettu puretuksi ja sen tilalle on rakennettu rantasauna poikkeusluvan ehtojen mukaisesti 8.4.2015. Kiinteistölle on rakennettu lisäksi aittarakennus vanhan talousrakennuksen tilalle ilman lupaa. LAUSUNNOT: Naapureiden kuuleminen: Kunta on kuullut naapurit. Kuulemisen johdosta on saapunut huomautus Marja Nordforsilta tila Kuusipuisto 11:0. Hakijan vastine naapurikuulemiseen on hakemuksen liitteenä. Naapurikiinteistön Kuusipuisto 11:0 omistajan kirjelmät naapurikuulemisten yhteydessä (Marja Nordfors 31.3.2014). Naapuri painottaa mielipiteessään, että alue on alun perin kaavoitettu loma-asumistarkoitukseen. Naapuria häiritsee Salmien nykyinen asuminen vakituiseen lomarakennuksessaan ja ympäristön muokkaaminen vakituisen asumisen mukaiseksi (katuvalaistus sekä tien parannus) etenkin kysymättä toiminnalleen lupaa muilta naapureilta. PERUSTELUT: Hämeenkyrön kunta on myöntänyt hakijalle aiemmalla poikkeamisluvalla (28.11.2008 51, päätös KA 42/08) vähäisen rakennusoikeuden ylityksen (61 k- m²) lisäksi luvan autokatokselle sekä vanhojen talousrakennusten säilyttämiselle. Nyt tilanne on se, että tilalla on rakennusluviltaan epäselvinä vain autotalli ja aittarakennus. * Vaikutukset kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle Pysyvästä asutuksesta aiheutuu loma-asutusta laajempi tarve mm. jätevesihuollon sekä maankäytön suunnitelmalliseen järjestämiseen. Rakennuspaikan soveltuvuutta käyttötarkoituksen mukaiseksi arvioidaan mm. palveluiden saavutettavuudella. Lomarakennuksen etäisyys kouluun ja palveluihin on useita kilometrejä. Palveluiden saavutettavuus voidaan katsoa olevan välttävällä tasolla. * Haitallisen yhdyskuntakehityksen muodostuminen Urjaisten kylän rakennuskannasta suurin osa on yleiskaavan mukaisesti lomarakennuspaikkoja (RA). Olemassa oleva asuinrakennuskanta on osoitettu yleiskaavassa pientalovaltaiselle asuntoalueelle (AP-3).
165 * Vaikutukset maisemalliselta kannalta sekä luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja virkistystarpeiden turvaaminen Hakemukseen suostuminen haittaisi alueen käyttöä loma-asumiseen. Rakentaminen on huomattavan tehokasta ja rakentamisen määrä ranta-alueella ylittää rakennusoikeuden enää n.140 k-m². * Rakentamisen merkittävyys Aiemmassa poikkeamisluvassa (KA 42/08) rakennusoikeuden ylitys arvioitiin olevan n. 61 k-m². Rakennusoikeus on tällä hetkellä ylitetty n. 140 k-m², mikä tekee rakentamisesta merkittävää. Loma-asuntoalueen käyttö on tarkoitettu kausiluontoiseksi, jolloin asumisen ei katsota aiheuttavan kunnalle velvoitteita eikä ympäristölle rasitteita. Sovelletut lainkohdat MRL:t 43, 116, 171-174 Esitys (kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys): hyväksyy hakemuksen käyttötarkoituksen muutoksen osalta, mutta hylkää autotallin rakentamisen osalta. Muutettu päätösesitys: Jäsen, lautakunnan puheenjohtaja Kari Isokivijärvi esitti jäsenten Jarmo Kalliola, Tommi Hollo, Atso Alakastari ja Tarja Hätönen kannattamana seuraavanlaisen muutetun esityksen: hyväksyy hakemuksen sekä käyttötarkoituksen muutoksen osalta että autotallin rakentamisen osalta. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty yksi kannatettu kaavoitusarkkitehdin päätösehdotuksesta poikkeava muutosesitys ja kaikki paikalla olevat lautakunnan jäsenet ovat kannattaneet muutosesitystä, ei asiassa tarvitse suorittaa äänestystä. Päätös: Lautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Kari Isokivijärven tekemän muutetun päätösesityksen. Puheenjohtaja totesi muutetun päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Muutetun päätösesityksen perustelu: Lautakunta katsoo, etteivät vaikutukset ole maisemallisesti merkittäviä eivätkä haittaa alueen käyttöä loma-asumiseen.
166 Liitteet Asemapiirros Ympäristökartta Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon 4.11.2015 jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätöksen antopäivä on 5.11.2015. Päätöksen viimeinen valituspäivä on 7.12.2015. Tämä päätös on voimassa yhden (1) vuoden siitä, kun se on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava tässä ajassa rakennuslupaviranomaiselta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi todistettu ote on liitettävä rakennuslupahakemukseen.
48 EI VERKOSSA 167
168 49 POIKKEAMISPÄÄTÖS/RAKENNUSLUVAN ERITYISET EDELLYTYKSET SUUN- NITTELUTARVEALUEELLA (MRL 137 ); POTILA 49 Valmistelija kaavasuunnittelija Anna-Kaisa Anttila: HAKIJA: Nimi: Osoite: Miro Potila Potilantie 17, 39100 Hämeenkyrö HAKEMUS Kunta Hämeenkyrö Kylä Kyröspohja Tila/RN:o Pinta-ala Potila Jr. 1:61 6505 m 2 Osoite: Paljasmäentie Rakennustoimenpide Rakennuksen Kerros- Kerros- Asuntojen käyttötarkoitus ala m² luku lkm Omakotitalo 131,5 1+parvi 1 Autotalli 100 1 - Rakennuspaikan sijainti koordinaatit: 23508849, 6834558 karttalehti: 2122 10 C Rakentamisrajoitus MRL :t 43, 137, 172 Kohde sijaitsee suunnittelutarvealueella. Kaavoitustilanne Pirkanmaan maakuntakaava, VN vahv. 29.3.2007: - valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (MAv001, Hämeenkyrön kulttuurimaisemat); Suunnittelumääräyksen mukaan valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee vaalia maisema-alueen tai maisemanähtävyyden kokonaisuuden, erityispiirteiden ja luonnon- ja kulttuuriperinnön säilymistä.
169 - maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY); Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa on edistettävä viljelymaiseman ja ympäristöarvojen säilymistä. Alueen käyttö ja rakentaminen tulee sopeuttaa alueen ominaislaatuun ja edistää maiseman ja rakennusperinteen arvoja Hämeenkyrön Keskustan yleiskaava, vahvistettu 30.11.2001: - MT-1; Maa- ja metsätalousaluetta, jolla on erityisiä maisemallisia arvoja: Alue sisältää maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä ympäristöarvoja, kuten rakennusryhmiä ja peltoaukeita. RakL 135 :n perusteella alueella on kielletty muu kuin maatalouteen liittyvä rakentaminen sekä korjaus- ja täydennysrakentaminen nykyisten tilakeskusten ja asuntojen yhteyteen. Rakentamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota alueen maisemallisen kokonaisuuden säilymiseen siten, että viljelyaukeat, metsänreunat ja rantapuustot säilyvät. Kulttuurihistorialliset rakennusryhmät ja pihapiirit tulee säilyttää alkuperäisinä ja uudisrakennusten muodon, materiaalin ja värityksen on noudatettava vanhan rakennuskannan antamia viitteitä. Peltoaukeat tulisi säilyttää viljelyskäytössä. - valtakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö (ak) Hämeenkyrön strateginen yleiskaava 2040, ehdotusvaiheessa (nähtävillä 12.5.- 12.6.2015): - Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue; Alueen tarkemmassa suunnittelussa on edistettävä maisema-alueen sekä kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. - Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet; Alueiden säilyminen maatalouskäytössä on maatalouden elinvoimaisuuden ja kulttuurimaiseman säilymisen kannalta tärkeää. Pirkanmaan Maakuntakaava 2040 -luonnos, nähtävillä 5.3. 10.4.2015 Maakuntakaavamerkintöjen rajaukset eivät ole oleellisesti muuttumassa, haettu rakennuspaikka on kaavaluonnoksessa maakunnallisesti arvokkaassa kulttuurimaisemassa sekä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Pirkanmaan liiton selvityksiä: Hyvät ja yhtenäiset peltoalueet Pirkanmaalla (2014):
170 Selvityksessä tavoitteena oli yleispiirteisellä tarkkuudella tunnistaa maataloustuotannon harjoittamisen kannalta edullisimmat maatalousalueet, joilla tuotantoa voidaan harjoittaa tehokkaasti ja kannattavasti. Maankäytön suunnittelussa tavoitteena on ohjata uusi rakentaminen pääsääntöisesti näiden viljelyolosuhteiltaan hyvien peltojen ulkopuolelle, ja siten turvata maataloustuotannon harjoittamiseen sopivia olosuhteita maakunnassa. Selvitystä käytetään maakuntakaavassa osoitettavien taajama-alueiden laajennusten ohjaamisen taustaselvityksenä. Kulttuurimaisemat 2014, Pirkanmaan maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet: 2000-luvulle tultaessa muutokset maatalousalueilla on hyvin pieniä. Pellot ovat säilyneet lähes entisellään. Uutta asutusta on tullut taajaman ulkopuolella erityisesti Kyröspohjan alueelle. LAUSUNNOT: Hakijan perustelut: Rakennuspaikka sijaitsee kotitalostani lohkaistulla tontilla, joka on erotettu ja huudettu nimiini. Haluni rakentaa kyseiselle tontille on, että siinä voi toteuttaa maalämmön hyödyntämisen sekä liittyä kunnalliseen viemäriverkostoon alittamatta Kyröspohjantietä. Naapureiden kuuleminen: Hakija on kuullut lähimmät naapurit aiemman hakemuksen yhteydessä (päätös 19.5.2015, A14). Hakemus hylättiin, mutta kunta katsoo naapurikuulemisien yhä pätevän: hakemusten välinen aika on alle puoli vuotta ja hylätyn päätöksen jälkeen ei hakemukseen ole tullut mitään muutoksia edelliseen tilanteeseen nähden. Naapureiden allekirjoitukset ovat hakemuksen liitteenä. PERUSTELUT: Hakemus kohdistuu samalle paikalle, mistä on hylätty päätös tämän vuoden toukokuussa. Hakija ei valittanut päätöksestä. Olosuhteet eivät ole muuttuneet. Hakemukseen suostumiselle ei ole perusteita. * Vaikutukset kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle Poikkeaminen yleiskaavasta ei ole perusteltua, rakennuspaikka on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Hanke on oikeusvaikutteisen yleiskaavan MT-1 aluetta koskevassa määräyksessä olevan rakennuskiellon vastainen. Kaavamääräys on annettu rakennuslain
171 135 perusteella. Rajoitus on maankäyttö- ja rakennuslain 211 mukaisesti muuttunut MRL 43 2 momentissa säädetyksi rakentamisrajoitukseksi. Alueella on MRL 137 mukainen suunnittelutarveharkinta. Ehdotusvaiheessa oleva Hämeenkyrön Strateginen yleiskaava ohjaa tulevien yleiskaavojen suunnittelua ja priorisoi voimassa olevien toteuttamisjärjestystä. Tällä hetkellä voimassa olevat yleiskaavat säilyvät oikeusvaikutteisina ja ylimpinä rakentamista ohjaavina suunnitelmina. Kunnan strategisen yleiskaavan 2040 tavoitteiden mukaan: Maisema-arvoja vaalitaan: peltomaisemien säilyminen turvataan osoittamalla hyvät ja yhtenäiset peltoalueet ja keskittämällä rakentaminen maiseman kannalta kestävämpiin paikkoihin. Strategisen yleiskaavan vaikutusten arvioinnin mukaan: Valtakunnallisesti arvokkaat peltomaisemat säilyvät, kun rakentaminen toteutetaan niiden äärellä keskitetysti ja kylämäisesti. Hyvien ja yhtenäisten peltoalueiden säilyminen maatalouskäytössä turvaa maatalouden ja kulttuurimaisemien elinvoimaisuuden. Emätilalla on rakennuskelpoista maata mm. AP-3 alueella. * Haitallisen yhdyskuntakehityksen muodostuminen Yleiskaavan mukaisesti asuinrakentaminen pyritään ohjaamaan Kyröspohjantien varteen (AP-3), johon kunnallinen jätevesiviemäröinti on juuri valmistunut. Kiinteistö Potila Jr. 1:61 on rekisteröity 1.1.2015 ja on kooltaan 6505 m 2. Tilan emätilana voidaan rakennusoikeuden kohtuullisuutta arvioitaessa pitää tilaa Potila 1:31, joka on rekisteröity 25.2.1954. Emätilan pinta-ala on ollut 61,06 ha. Emätilasta on vuoden 1959 jälkeen muodostettu kahdeksan rakennuspaikkaa, joista kolme on rakentunut. Emätilalla on rakennuskelpoista maata mm. AP-3 alueella. * Vaikutukset maisemalliselta kannalta sekä luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyminen ja virkistystarpeiden turvaaminen Rakentaminen maisemallisesti arvokkaalle peltoaukealle olisi yleiskaavan, kunnan strategisen yleiskaavan sekä maakuntakaavan tavoitteiden vastaista. Rakennusluvan myöntäminen haetulle paikalle haittaisi kaavan toteutumista ja arvokkaan maatalousmaiseman ja kulttuuriympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. * Rakentamisen merkittävyys
172 Rakentaminen on merkittävää valtakunnallisesti merkittävällä maisema-alueella, arvokkaassa kulttuuriympäristössä ja on yleiskaavan, kunnan strategisen yleiskaavan sekä maakuntakaavan tavoitteiden vastaista. * Ympäristön haittavaikutukset Koillisosan poikki kulkee 20 kv:n avojohto. Sovelletut lainkohdat MRL :t 42-43, 137,171-173, 211 Esitys (kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys): hylkää hakemuksen. Muutettu päätösesitys: Jäsen, puheenjohtaja Kari Isokivijärvi esitti jäsenten Tommi Hollo, Atso Alakastari ja Tarja Hätönen kannattamana seuraavanlaisen muutetun esityksen: hyväksyy hakemuksen. Puheenjohtaja totesi, että koska oli tehty yksi kannatettu kaavoitusarkkitehdin päätösehdotuksesta poikkeava muutosesitys ja kaikki paikalla olevat lautakunnan jäsenet ovat kannattaneet muutosesitystä, ei asiassa tarvitse suorittaa äänestystä. Päätös: Lautakunta hyväksyi yksimielisesti jäsen Kari Isokivijärven tekemän muutetun päätösesityksen. Puheenjohtaja totesi muutetun päätösesityksen tulleen hyväksytyksi. Muutetun päätösesityksen perustelut: Lautakunta katsoo, ettei alueelle muodostu haitallista yhdyskuntakehitystä, koska alueella on jo kunnallinen jätevesiviemäröinti. Rakennuspaikka sijaitsee lähellä palveluita ja muuta asutusta. Lisäksi lautakunta katsoo, ettei rakentamisella ole merkittäviä vaikutuksia maisemallisesti eikä luonnon- ja kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen, koska kyseiselle rakennuspaikalle (peltoalue) on jo kasvamassa uutta puustoa. - - - Jarmo Kalliola poistui esteelliseksi ilmoittautuneena tämän käsittelyn ajaksi. Esteellisyyden peruste: Kalliola on lähisukulainen ja asianhoitaja.
- - - 173 Kaavoitusarkkitehti Jurkka Pöntys jätti eriävän mielipiteen merkittäväksi pöytäkirjaan. Liitteet Asemapiirros Ympäristökartta Päätöksen antaminen Päätös annetaan julkipanon 4.11.2015 jälkeen, jolloin sen katsotaan tulleen asianosaisten tietoon. Päätöksen antopäivä on 5.11.2015. Päätöksen viimeinen valituspäivä on 7.12.2015. Tämä päätös on voimassa yhden (1) vuoden siitä, kun se on saanut lainvoiman. Päätöstä vastaavaa rakennuslupaa on haettava tässä ajassa rakennuslupaviranomaiselta. Tämän päätöksen lainvoimaiseksi todistettu ote on liitettävä rakennuslupahakemukseen.