RYHMÄYTYMINEN JA YHTEISÖLLISYYS OPPIMISEN APUNA Kalevi Kaipio, KT, YM Jyväskylän Koulutuskeskus Oy
PSYKOMYYTTI Opetus- ja kasvatusajattelua ja myös koulutusta ohjaa lähes yksinomaan psykologinen teoriaperusta
PSYKOMYYTTI Oppilaiden ongelmat ja käyttäytyminen tulkitaan psykologiselta teoriaperustalta Ongelmat ovat yksilöllisiä ja käsitellään yksilöperustaisesti Tämä ainoa oikea totuus, myytti, psykokulttuurisesti ohjaa paitsi asiantuntijoiden toimintaa, myös arkea koko läntisessä kulttuurissa
PSYKOMYYTTI Kasvatuskäytännöt psykologisoidaan Ne nähdään yksilöperustaisina Kyse on länsimaisen kulttuurin jatkuvasti vahvistuneesta yksilöllistymisestä
PSYKOMYYTTI Kaikki mikä asettuu kitkana minuuden tarpeiden tielle - tapa, normi, instituutio, perinne on poistettava (Bourdieau 1984)
PSYKOMYYTTI Seurauksena on ollut yhteisöllisyyden heikkeneminen Yhteisvastuun tunne, vastuullinen toisista välittäminen ja huolehtiminen on hämärtynyt
PSYKOMYYTTI Ihminen jätetään aiempaa helpommin oman onnensa nojaan - yksin yhteisössä Samalla ihmetellään Jokelan ja Kauhajoen kouluammuskelua, masennuksen lisääntymistä, huonoa koulussa viihtymistä ja väkivallan raaistumista
PSYKOMYYTTI Ei ymmärretä, että rajoittamattomien minuuden tarpeiden, yleisistä normeista vapaan yksilöllisen itsensä toteuttamisen psykologinen viesti vain on tuottanut tulosta
PSYKOMYYTTI Ratkaisuksi tarjotaan opetushallinnon ja asiantuntijoiden suulla psykologisen ammattitaidon ja oppilashuoltohenkilöstön vahvistamista kouluun ongelmayksilöiden auttamiseksi Ts. samaa psykologista lääkettä, jota on toistettu jo 1960-luvulta lähtien
PSYKOMYYTTI On selvää, että näitä yksilöllisiä auttamismuotoja tarvitaan ja niitä on syytä edelleen vahvistaa Ne eivät kuitenkaan ratkaise yhteisöllisyyden puuttumisen ongelmaa
PSYKOMYYTTI Vaikka erilaisia yksilöllisiä auttamismuotoja kouluun lisättäisiin rajattomasti, niin yhteisöllisyyden ja vertaisryhmäauttamisen sekä toisista välittämisen puuttuminen yhteisöistä johtaa heikoimpien syrjäytymiseen
YMMÄRRETTÄVÄ YHTEISÖLLISYYDEN JA YKSILÖLLISYYDEN MERKITYKSET SUHTEESSA TOISIINSA
YHTEISÖLLISEN KASVATUKSEN TEOREETTINEN PERUSTA YKSILÖ YHTEISÖ PSYKOLOGIA SOSIOLOGIA SOSIAALIPEDAGOGIIKKA
YHTEISÖLLISYYS Ihmisellä on lajityypillinen tarve samaistua vertaisryhmään Erityisen vahvasti nuorten käyttäytymiseen vaikuttaa nuorten vertaisryhmä
YHTEISÖLLISYYS Koulun yhteisöllisyyden puuttuessa vertaisryhmä haetaan sattumanvaraisesti jostain muualta Ongelmaoppilaat samoin kuin hyvät oppilaat liittoutuvat keskenään Ääriryhmille antaa internet oivan vertaisryhmäsamaistumisen ja luomisen foorumin
YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisyyden puuttuessa eri ryhmät luovat oman vertaisryhmän arvo- ja normirakennelman Nämä vertaisryhmänormit ohjaavat käyttäytymistä
YHTEISÖLLISYYS Johdonmukaisuus/ turvallisuus Normit/ pelisäännöt! Sitoutuminen yhteisiin linjoihin, tavoitteisiin ja käytäntöihin Yhteisölliset rakenteet, esimerkiksi vuorovaikutusmuodot kuten palaverit/foorumit, ryhmäkoot
VERTAISRYHMÄN VAIKUTUS NUORTEN KÄYTTÄYTYMISEEN Vertaisryhmän ryhmänormien vaikutus käyttäytymiseen voimakas Perinteinen käskyvaltaan pohjaava vaikutus käyttäytymiseen ei toimi entiseen tapaan Opittava käyttämään ryhmää tietoisesti metodina ja vaikuttamisen välineenä
MITÄ TÄYTYY TAPAHTUA? MITÄ SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVAN OPISKELUUN MOTIVOITUMATTOMAN NUOREN ELÄMÄSSÄ TÄYTYY TAPAHTUA, ETTÄ KOULUTTAUTUISI, MYÖNTEISESTI AKTIVOITUISI JA SAISI OTTEEN TAVOITTEELLISESTA, PITKÄJÄNTEISESTÄ TOIMINNASTA?
TÄYTYY TAPAHTUA! KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS
TÄYTYY TAPAHTUA! AJATTELUN MUUTOS
TÄYTYY TAPAHTUA! TUNTEIDEN MUUTOS
TÄYTYY TAPAHTUA! ASENTEIDEN JA ARVOJEN MUUTOS
SUMMA SUMMARUM: TAPAHTUU PERSOONALLISUUDEN KEHITYS-, KASVU- JA MUUTOSPROSESSI
MIKÄ ON KASVATTAJIEN JA HENKILÖKUNNAN ROOLI OPPILAITOKSESSA MIKÄLI HALUTAAN KÄYTTÄYTYMI- SEEN VAIKUTTAA?
KÄYTTÄYTYMISEN MUUTOS OPISKELIJALLA EDELLYTTÄÄ Arvokkuus Identiteetti Yhteys Yhteinen, nuorta auttava liitto Luottamus
YKSILÖLLISYYS Yksilöllisyyden ja erilaisuuden kunnioitus Empatia Yksilöarviointi Yksilöllinen opetus-/ auttamissuunnitelma jos tarpeen
YHTEISÖLLISYYS Sitoutuminen koko Ammattistartin yhteisiin toimintalinjoihin, tavoitteisiin ja käytäntöihin, joiden puitteissa osat luovat omat toimintatapansa. Tämä vaatii koulutusta. Johdonmukaisten, turvallisten normien/ pelisääntöjen luomista, joihin yhdessä sitoudutaan
YHTEISÖLLISYYS Yhteisöllisten rakenteiden, esimerkiksi vuorovaikutusmuotojen kuten yhteistyöfoorumien analyysia, tarkistamista ja luomista Jatkuvaa muutoksen hallintaa ja muutoksen johtamista (jota ilmeisesti aiemmin käsitelty)
ROOLIT, VASTUUT Perustehtävän Ammattistartissa ja sen osissa on oltava selvä ja ohjattava kaikkia toimintoja Jokaisen toimijan rooli ja vastuut selkeästi määriteltävä, keskusteltava ja sovittava
ROOLIT, VASTUUT Pedagoginen johtaminen on aikuiskasvatustehtävä, on nähtävä sellaisena ja johtaa alaisten ja opiskelijoiden voimaantumiseen
PEDAGOGINEN JOHTAMINEN Johdon ratkaisu, päätös: Onko oppilaitos pelkästään opetusteknokratia vai lisäksi aikuiskasvatuksellinen instituutio? Pisatutkimus: Suomalaisen koulun oppimistulokset huippuluokkaa Tutkimustulos: Oppilaat viihtyvät suomalaiskoulussa huonosti
PEDAGOGINEN JOHTAMINEN Yhteisöjohtaminen: Oppilaitos toimivaksi yhteisöksi Kaikki, myös oppilaat mukaan oppilaitosta kehittämään, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista vastaamaan!!!
PEDAGOGINEN JOHTAMINEN Rangaistusten (esim. jälkiistunnot) ja poliisikontrollin tapaisten toimenpiteiden avulla ei oppilaiden henkinen hyvinvointi ja turvallisuus parane
OPETTAJIEN VERTAISTUKI Haastavien oppilaiden opetus ja ratkaisut ovat usein yksinäistä työtä, jossa ongelmia on tärkeä jakaa kollegiaalisesti Hyvin toimivat kollegiaaliset vertaistukiryhmät ovat usein pätevä tuki, kehityksen ja jaksamisen apuväline Opettajien vertaistukiryhmien perustaminen?
YHTEISÖLLISYYS Edellyttää yhtenäisen toimintakulttuurin rakentamista (All One Team/ Harvard Univ. Business School)
SOSIAALIPEDAGOGINEN MALLI YKSILÖ YHTEISÖ PSYKOLOGIA SOSIOLOGIA SOSIAALIPEDAGOGIIKKA
Kiitos!