Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Transkriptio

1 Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki

2 Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui Liisa Heinämäki 2

3 Erityisen eetos Eri järjestelmissä on kiinnitetty paljon huomiota erityisyyteen; sen tunnistamiseen ja määrittelyyn Erityisyys on käsitelty erillisenä ja sitä on hallittu omin säädöksin sekä menettelyin Erityisyys nousi vahvasti esiin varhaiskasvatuksessa ja koulussa 1990 / 2000 taitteessa: syy ja ratkaisu kaikkeen Liisa Heinämäki 3

4 Mitä siitä seurasi? Hyvää tarkoittava erityisen korostaminen tuotti segreroivaa ajattelua, jota toiminta seurasi Mahdollisti myös eristävien toimien jatkumista (vrt. taakan siirto) Erityisen ja tavallisen rajaamisen vaikeutuessa systeemi tuotti väliinputoajia Liisa Heinämäki 4

5 Väistämätön muutos 2000 luvun alussa oli ilmeistä, ettei entisin määritelmin ja menettelyin voitu jatkaa Lasten / oppilaiden jakaminen tavallisiin ja erityisiin ei ollut mahdollista Järjestelmien toimintakyvystä suuri osa sitoutui tunnistamisen ja määrittelyjen prosesseihin, eikä voimavaroja toimintaan riittänyt Liisa Heinämäki 5

6 Murroksen aika 2000 luvulla edettiin erityisen muutoksesta sekä varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa että koulussa monin tavoin: Myös muu kuin lääketieteellinen määrittely mukaan hallinnollisiin päätöksiin (monitahoarviointi) Varhaisen puuttumisen / tuen korostaminen erityisen rinnalla ja/tai sijasta (inkluusio) Kohdennus erityiseen tukeen (toimintaan), ei erityiseen lapseen / oppilaaseen tai vikaan, vammaan tahi sairauteen (yhteisönäkökulma) Tuen tarve on siirtynyt erityisestä yleiseen, poikkeavasta tavalliseen ja erillisestä yhteiseen Liisa Heinämäki 6

7 Vahvistuneita linjauksia ovat siis: Erityispedagogiset linjaukset: Yksilöpatologiasta yhteisöpatologiaan Interventiosta preventioon Integraatiosta inkluusioon Ekokulttuurinen lähestymistapa: arki on merkityksellinen Varhainen tuki on tapa tarkastella yksilön ja yhteisön vuorovaikutusta merkityksellisenä tekijänä Perhelähtöisyys Vanhempien rooli tuen tarpeen tunnistamisessa ja tukitoimien toteuttamisessa sekä arvioinnissa Liisa Heinämäki 7

8 Hallinnolliset muutokset Tuen järjestäminen ei edellytä lääketieteellistä lausuntoa Edelleen arvokkaalla lääketieteellisellä näkemyksellä on asiantuntijalausunnon rooli, ei hallinnollinen Tukea voidaan järjestää varhain Havainnointi ei tähtää diagnoosiin vaan tuen tarpeiden tunnistamiseen arjessa Tuen muodot moninaistuneet Varhaisen tuen pedagogiset muodot vahvemmin lääketieteellisen kuntoutuksen rinnalle Monipuolisempi näkemys tukitoimiin osana arkea Varhaiskasvatuksen suosituksiin, esi- ja perusopetuksen lainsäädäntöön lapsen oikeus saada tukea varhain Edellyttää varhaisen tuen ja sen toimien määrittelyä Liisa Heinämäki 8

9 Muutoksen haasteet Liisa Heinämäki 9

10 Uusia haasteita varhaiskasvatukselle Hallinnolliset haasteet miten arvioida, mitoittaa ja toteuttaa varhaista vahvistamista? Yhteistyön haasteet Miten verkottua tarvittavien asiantuntijoiden kanssa Miten yhtenäistää varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulun tuen kokonaisuutta Perheiden roolin löytämisen haaste Miten nivoa kumppanuus varhaiskasvatuksen toimintaan ja vahvistaa vanhempia tuen kysymyksissä? Osaamisen haasteet Miten ratkaista osaamisen / osaamisen tarpeen tunnistamisen, kohdentamisen ja käyttämisen kysymyksiä? Liisa Heinämäki 10

11 Miten varhaiskasvatus vastaa haasteisiin? Kaivataan Varhaisen vahvistamisen muotojen määrittelyä eri näkökulmista Kasvattajayhteisö Toimintaprosessit (hallinto, yhteistyö, käytäntö) Tukimuodot Määrittelyjen pohjalta haasteiden tunnistamista Osaamistarve Yhteisten ratkaisujen teko (hallinto, prosessit) Toimeenpanon nivomista hallintoon yhtenäisesti Muutokset organisaatio- ja toimenkuvatasolla Liisa Heinämäki 11

12 Yhtenäistyvät tuen rakenteet ja muodot? Varhaiskasvatuksen perusteissa on kuvattu varhainen tuki, jota lapsi voi / lapsen tulee saada jo ennen erityisen tuen tarvetta (Dia 13) Perusopetuksessa tehostetun tuen muotoja määritellään ja kuvataan Missä määrin työtä voidaan yhdistää? Vanhempia ja ammattilaisia sekä varhaiskasvatuksessa, koulussa että näiden yhteistyötahoilla (sosiaalityö, lastensuojelu, terveydenhuolto) yhteiset määritelmät helpottaisivat Pidämmekö siirtymiä itsestään selvinä....vai osaammeko ajatella niitä toisin? (Dia 14) Liisa Heinämäki 12

13 Erityispalvelut Erityinen tuki Varhainen tuki Pedagoginen laadukas perusta Muut palvelut Erityisopetus Tehostettu tuki Yleinen tuki Varhaiskasvatus Peruspalvelut Perusopetus Liisa Heinämäki

14 Entä siirtymät? Siirtymiä on kehitetty paljonkin: vk-eo, eo-po Voitaisiinko ajatella toisin: Varhaiskasvatus 1 6v Esiopetus 1v TAI: Siirtymän ajatteleminen kokonaisuutena; huomioidaan heti kaikki askeleet, vaiheet avoimet vanhemmille? Perusopetus 9v. Liisa Heinämäki

15 Murros mahdollisuutena Summa summarum: murros on aina mahdollisuus ja historiallinen murros SUURI mahdollisuus Uusia rakenteita luotaessa on hyvä tilaisuus punnita, mitä pitkällä tähtäimellä halutaan Tärkeimmät ratkaistavat ovat isot linjat ja tavoitteet, eivät yksittäiset käytännön kysymykset Varhaiskasvatuksen ominaisluonteen tunnistaminen ja säilyttäminen on keskeinen iso linja ja tavoite Liisa Heinämäki 15

16 Kiitos! Liisa Heinämäki 16