RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS

7.6.2014 RISTIJÄRVEN KUNNAN KIRKONKYLÄN 5-TIEN VARREN KAAVOITUKSEN LUONTOSELVITYS Kuva: Leskenlehti (Tussilago farfara) kartoitusalueella. Olli-Pekka Siira www.aapa.fi

Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1. Kaavoituksen luontoselvitykset... 3 1.1.1. Kriteerit... 3 1.1.2. Luontotyyppien suojelu... 3 Luonnonsuojelulain luontotyypit... 3 Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt... 4 Vesilain luontotyypit... 4 1.1.3. Eliölajien suojelu... 5 2. Aineisto ja menetelmät... 5 2.1. Esiselvitys... 5 2.2. Maastotyöt... 5 3. Tulokset... 6 3.1. Maaperä... 6 Geologia... 6 Rakennettavuus... 7 3.2. Luontotyypit... 8 3.3. Suojeltava lajisto ja arvokkaat elinympäristöt... 22 4. Tulosten tarkastelu... 23 4.1. Suositukset... 23 Viiteluettelo... 25 Liite... 25 1 Lajiluettelo... 25 Toimeksiantaja Ristijärven kunta Tekijän yhteystiedot Olli-Pekka Siira ympäristökonsultti FM geologi p. 040 747 2380 olli-pekka.siira@aapa.fi Luonto-osuuskunta Aapa Y-tunnus: 1895565-7 p. +358 45 650 3501 www.aapa.fi Raportissa esitetyt valokuvat Olli-Pekka Siira. 3

1. Johdanto Luonto-osuuskunta Aapa sai tehtäväkseen suorittaa luontoselvityksen, joka liittyy Ristijärven kunnan aloittamaan 5-tien varren kaavoitukseen. Työn sisällöksi määriteltiin: 1. Maaperäselvitys, 2. Luontotyyppikartoitus, 3. Täydentävä inventointi (esitys mahdollisesta kartoituksen aikana ilmitulevasta täydentävän lajistokohtaisen tutkimuksen tarpeesta). Selvityksen tuli täyttää kaavoitusten luontoselvityksille asetetut kriteerit. Luontoselvityksessä pyrittiin noudattamaan Suomen ympäristökeskuksen ohjeistusta (Söderman 2003). Maastotyöt teki ja selvityksen laati FM Olli-Pekka Siira. 1.1. Kaavoituksen luontoselvitykset 1.1.1. Kriteerit Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. (MRL 1999). Maankäyttö- ja rakennusasetuksessa määritellään luontoselvitysten osalta, että selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin (MRA 1999). 1.1.2. Luontotyyppien suojelu Luonnonsuojelulain luontotyypit Luonnonsuojelulain mukaan suojellut luontotyypit ovat (LSL 1996): 1) Luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt 2) Pähkinäpensaslehdot 3) Tervaleppäkorvet 4) Luonnontilaiset hiekkarannat 3

5) Merenrantaniityt 6) Puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit 7) Katajakedot 8) Lehdesniityt sekä 9) Avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät Suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Suojelu koskee vain sellaisia alueita, jotka ovat luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita (Söderman 2003). Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ovat (ML 1996): 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt. 2) suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous: lehto- ja ruohokorvet, metsäkorte- ja muurainkorvet, letot, vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot, luhdat 3) rehevät lehtolaikut 4) kangasmetsäsaarekkeet, jotka sijaitsevat ojittamattomilla soilla tai soilla, joissa luontainen vesitalous on pääosin säilynyt muuttumattomana 5) syvät rotkot ja kurut 6) korkeat jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot ja louhikot, joiden ominaispiirre on harvahko puusto. Vesilain luontotyypit Vesilain (VL 2011) mukaan luonnontilaisen enintään kymmenen hehtaarin suuruisen fladan, kluuvijärven tai lähteen taikka muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitsevan noron tai enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Fladat ja kluuvijärvet kuuluvat maankohoamisrannikon luontoon. Ristijärvellä mahdollisia vesilain luontotyyppejä ovat lähteet, norot ja pienet lammet. 4

1.1.3. Eliölajien suojelu Luonnonsuojelulain mukaan ilmeisessä häviämisvaarassa oleva uhanalainen laji voidaan määrätä erityisesti suojeltavaksi lajiksi. Luonnonsuojeluasetuksen liitteissä on lueteltu uhanalaiset lajit, ja erityisesti suojeltavat lajit (LSA 1997). 2. Aineisto ja menetelmät 2.1. Esiselvitys Luontoselvityksen pohjaksi tutkittiin olemassa olevan karttamateriaali Maanmittauslaitoksen ja GTK:n sekä Ristijärven kunnan lähteistä. Ristijärven kirkonkylää koskevaan yleiskaavaan, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 2001, perehdyttiin (Jaakko Pöyry Infra - JP-Transplan Suunnittelukolmio 2001). 2.2. Maastotyöt Maastotyöt suoritettiin 20. - 22.5.2014. Maaperätutkimuksessa käytettiin apuna 90 cm pituista metallista kourusauvaa, jolla saa otettua maalajitenäytteen. Maalajite määritettiin hyppystuntumalla. Maalaji määritettiin geologisten taustatietojen ja havaintojen perusteella 50 cm syvyydelle asti. Luontotyyppikartoituksessa tutkittiin alueen kartat, ilmakuvat ja väri-infrakuvat. Karttatarkastelun perusteella selvitettiin mahdollisten kasvillisuustyyppien rajauksia ja muutoskohtia. Maastossa alue kuljettiin läpikotaisin ja kaikilla esirajatuilla kasvillisuusalueilla käytiin paikan päällä. Luontotyyppien nimeämisessä käytettiin Raunion ym. 2008 julkaisua. Kasvillisuuden määrityksessä kiinnitettiin erityisesti huomiota pohjakerroksen sammalistoon, sillä kartoituksen varhaisen ajankohdan vuoksi kaikki putkilokasvilajit eivät olleet vielä välttämättä tunnistettavissa. Apuna käytettiin käsikirjoja, kuten esimerkiksi Hämet-Ahti ym. 1986, Koponen 1986. Maaperä ja luontotyypit sekä kasvillisuus selvitettiin järjestelmällisesti ja luotiin luontotyyppikuviokartta kaavoitusalueesta. Lisäksi kirjattiin ylös havainnot myös linnustosta ja muusta eläimistöstä. Lajien runsaussuhteiden arvioinnissa sovellettiin kaavoituksiin liittyvissä luontoselvityksissä käytettyjä menetelmiä (ks. esim. Korvenpää ja Korvenpää 2005, Hietaranta 2011). Kasvilajin esiintymisen runsausluokat, peittävyys arvioitiin 1 aarin näytealalta: 1 Yksittäisiä havaintoja, peittävyys < 1 % 5

2 Niukka, peittävyys 1-25 % 3 Yleinen, peittävyys 26-50 % 4 Melko runsas, peittävyys 51 75 % 5 Runsas, peittävyys 76 100 % Kenttäkerroksen putkilokasvuston runsaussuhteiden arviointi oli kartoituksen varhaisesta ajankohdasta johtuen suuntaa-antava. Puuston arvioinnissa käytettiin kolmea latvuskorkeuden perusteella arvioitua luokkaa: 1 Taimikko, latvuskorkeus 1-5 m 2 Vähätuottoinen metsä, latvuskorkeus < 10 m 3 Keski-ikäinen metsä, latvuskorkeus 10-30 m 4 Vanha metsä, latvuskorkeus > 30 m 3. Tulokset 3.1. Maaperä Geologia Kallioperältään Ristijärvi kuuluu Kainuun liuskealueeseen. Kainuun liuskealue on pituudeltaan noin 200 km ja leveimmillään noin 40 km. Se koostuu pääasiassa kvartsiistista, turbidiittisista metahiekkakivistä ja kiilleliuskeista (Lehtinen ym. 1998). Saukkovaara koostuu kvartsiitista. Pääosa kaavoituksen luontoselvityksen alaisesta kallioperästä koostuu Ala-Kalevan aikaisista (2060-1950 Ma) sedimenttikivistä turbidiittisesta grauvakka-peliitistä. Kallioperä, suurin piirtein 5-tien linjauksen alla, on mustaliusketta. Kainuun Kaleva sisältää paikoin myös rautamineraaleja sekä fosforiittiraitoja. Kallioperältään alue on monipuolinen ja mineraalipitoinen, mikä mahdollistaa myös ravinteiden suhteen vaateliaiden luontotyyppien esiintymisen. Jääkauden aikaiset maaperämuodostumat noudattavat kallioperän muotoja. Nykyisen Ristijärven vesialueen pohjoispuolella on virrannut jäätikköjokisysteemi, josta on jäänteenä Koiraniemen selväpiirteinen harju ja Koirankielen hiekkasärkät. Vaaramuodostumien laet kuuluvat vedenkoskemattomaan supra-akvaattiseen alueeseen. Harjun pohjoispuolinen soraikko on luultavasti jäätikköjokisysteemiin kuulunut sandurimuodostuma. Ristijärven vesireitti Oulujärveen lienee ollut aikaisemmin laajempi, josta on jäänteenä Putkolanniemen hienoainessedimenttikertymät. 6

Rakennettavuus Geologisen tarkastelun perusteella, johon kuuluvat maastohavainnoinnin lisäksi olemassa olevan aineiston ja karttamateriaalin tutkiminen, kaavoituksen suunnittelualue voidaan jakaa karkeasti kolmeen rakennettavuusluokkaan. Kaavoitusaluerajaus I Moreeni; sora, karkea hiekka II Fluviaalinen; hieno hiekka, siltti III Orgaaninen; lieju, turve Kuva 1. Ristijärven kirkonkylän 5-tien varren kaavoitusalueen rajaus. Rakennettavuusluokat (I, II, III maaperägeologinen tulkinta); geologisen muodostuman tyyppi (moreenimuodostuma, fluviaalinen eli virtaavan veden kerrostama, tai orgaaninen kerrostuma); pohjamaalaji (0,5 m syvyydellä). (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2014). 7

Rakennettavuus I Helposti rakennettava: - kantava maapohja, loiva rinne, helposti kuivuva II Normaalisti rakennettava: - kantavan maapohjan syvyys selvitettävä rakentamisen yhteydessä, loiva rinne, helposti kuivatettava III Vaikeasti rakennettava: - kantava maapohja yli 2 m syvyydessä, tasainen, vaikeasti kuivatettavissa 3.2. Luontotyypit Luontotyyppikartoitus esitetään seuraavan kartan mukaisina osa-alueina. Kirjainsymbolit A, B, C ja D viittaavat myöhemmin esitettäviin kartakkeisiin. Luontotyyppikuvausten numerointi noudattaa kartakkeissa esitettyjä luontotyyppikuvioiden numerointia. B D A C Kuva 2. Luontotyyppikartoituksen osa-alueet A, B, C ja D. (Pohjakartta Ristijärven kunta U-M. Oikarinen 2014, Jaakko Pöyry Infra/ Suunnittelukolmio 2001). 8

10 9 1 2 3 5 6 7 8 4 0 19 17 20 18 N 100 m Kuva 3. Osa alue A. (Pohjakartta: Ristijärven kunta, U-M. Oikarinen 2014). Luontotyyppikuviot ja havaintopisteet 0. Asutusalue 1. Korpiräme 2. Kangaskorpi 3. Tuore kangas 4. Lehtomainen kangas 5. Tuore kangas 6. Kangaskorpi 7. Pensaikkoluhtamuuttuma 8. Tuore kangas 9. Avoluhta 10. Koivuluhtamuuttuma 17. Kuivakangas 18. Metsäluhta 19. Kangaskorpi 20. Tuore kangas 9

1 Korpiräme Leirintäalueen länsipuolelta lähtee pitkospuut soistuneelle rämeelle. Sammalistossa tavataan korpisuuden ilmentäjälajeja. Kenttäkerroksessa kasvaa yleisesti rämevarpuja. Puusto on pääasiassa kitukasvuista männikköä, latvuskorkeuksiltaan alle 15 m. Taulukko 1. Maaperän rakenne (syvyysprofiili ja päämaalajitteet) ja kasvillisuuden runsausluokat ja puuston latvuskorkeusluokat: luontotyyppikuvio 1. cm Lajite Pohjakerros Kenttäkerros Puusto korkeus 0 turve seinäsammal 3 puolukka 3 mänty 5 3 10 turve korpikarhunsammal 2 mustikka 1 kuusi 1 3 20 turve punarahkasammal 2 juolukka 2 koivu 1 3 30 turve rämerahkasammal 2 vaivero 2 40 turve korpirahkasammal 2 suopursu 2 50 turve varvikkorahkasammal 2 tupasvilla 2 korpiliekosammal 1 Muita havaintoja: Metson jätöksiä oli paikoin pitkospuilla ja linnusta saatiin myös näköhavainto. Alueella kuului pajulinnun, punakylkirastaan, laulurastaan ja keltasirkun reviirilaulua sekä teerten soidinpulputusta. 2 Kangaskorpi Lähellä leirintäalueen rakennettua ympäristöä moreenin päällä oleva turvekerros on vain noin 30 cm paksuinen ja suotyyppi muuttuu kangaskorveksi. Taulukko 2. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 2. cm lajite pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve seinäsammal 1 puolukka 3 mänty 2 3 10 turve punarahkasammal 3 juolukka 2 kuusi 2 3 20 turve varvikkorahkasammal 2 koivu 4 3 30 e.p.s. rämerahkasammal 3 korpirahkasammal 2 luhtakuirisammal 1 Muita havaintoja: isokoskelon ylilento järven päällä; kuulohavaintoja peiposta, talitiaisesta, laulurastaasta, korpista, räkättirastaasta ja pajulinnusta. 3 Tuore kangasmetsä Tien varren pohjoispuoli on suurelta osin tuoretta kangasmetsää. 10

Taulukko 3. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 3. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 puolukka 4 mänty 4 3 10 humus korpikarhunsammal 2 mustikka 5 kuusi 1 3 20 hiekka rämerahkasammal 3 juolukka 2 koivu 3 3 30 hiekka suopursu 3 40 hiekka 50 moreeni Muita havaintoja: Varoitteleva pajulintupari, joka käyttäytymisen perusteella pesi lähellä havaintopaikkaa, näyttäytyi äänekkäästi. Kauempaa kuului metsäkirvinen, peippo, räkättirastas ja talitiainen. Kuva 4. Tuoretta kangasmetsää, luontotyyppikuvio 3. Kuva 5. Tuoretta lehtoa, luontotyyppikuvio 4. 4 Tuore lehto Viitostien eteläpuolella on lehtomainen metsälaikku. Taulukko 4. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 4. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 metsälauha 2 koivu 5 3 10 humus lehtokarhunsammal 2 korte 2 kuusi 1 3 20 humus palmusammal 1 metsäalvejuuri 2 30 hiekka riidenlieko 3 40 hiekka 50 hiekka 5 Tuore kangasmetsä Tien pohjoispuolella varsin yhtenäinen tuore kangasmetsä vaihettuu kangaskorveksi puronvarren alavilla kasvupaikoilla. 11

6 Kangaskorpi Ravinteisuustason nousun ja luontotyypin muutoksen huomaa pallo- ja korpirahkasammalten ilmaantumisesta sammalistoon. Turvekerros on varsin ohut. Taulukko 5. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 6. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 puolukka 4 mänty 3 3 10 humus rämerahkasammal 3 mustikka 5 kuusi 4 3 20 humus korpirahkasammal 2 koivu 5 3 30 moreeni palmusammal 1 40 moreeni kerrossammal 4 50 moreeni ruusukesammal 1 pallorahkasammal 4 Muita havaintoja: äänihavaintoja tavanomaisesta lajistosta, kuten pajulintu, peippo, talitiainen, räkättirastas, punakylkirastas ja viherpeippo. 7 Pensaikkoluhtamuuttuma Putkolanniemen länsiranta on soistunut. Kuvioalalla 7 on kasvanut tiheä pajukko, joka on vastikään raivattu. Taulukko 6. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 7. cm maalaji kenttäkerros 0 turve tupassara 5 10 turve pullosara 1 20 turve rentukka 1 30 turve mesiangervo 2 40 turve 50 siltti 8 Tuore kangasmetsä Kuusivaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Tavataan myös mäntyä, koivua ja halavaa. Sammalistossa kerrossammal vallitsee. 9 Avoluhta Putkolanniemen länsirannan luontotyyppi on tupassaravaltainen avoluhta. Sammalkerros on varsin olematon. Saratuppaiden aukkopaikoissa tavataan nevasirppisammalta. Mätäspinnalla metsänrajan tuntumassa tavataan kerrossammalta ja kynsisammalia. 12

Taulukko 7. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 9. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve kerrossammal 1 tupassara 5 koivu 2 2 10 turve kangaskynsisammal 1 mesiangervo 1 20 turve nevasirppisammal 1 suoputki 1 30 turve 40 turve 50 siltti Muita havaintoja: Rantasipi kierteli alueella hätäillen äänekkäästi. Se ilmeisesti pesii alueella. Kalatiira lenteli rannan tuntumassa väliin syöksähdellen veteen noukkien syötävää. Kuva 6. Putkolanniemen luhtarantaa 21.5.2014. 10 Koivuluhtamuuttuma Putkolanniemen keskiosa on ojitettu ja paikoin raivattu pellonpohjaksi. Alkuperäistä luontotyyppiä on vaikea tunnistaa. Pohja- ja kenttäkerroksen kasvilajisto muistuttaa edellistä avoluhtaa, joten alue lienee ollut koivuvaltaista luhtasoistumaa. 13

Ristijärven kunta, 5-tien varren kaavoituksen luontoselvitys Taulukko 8. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 10. cm maalaji 0 turve 10 turve 20 turve 30 turve 40 siltti 50 siltti pohjakerros palmusammal 1 kenttäkerros tupassara mesiangervo kastikka korte metsäalvejuuri 5 2 1 1 1 puusto mänty koivu 1 5 korkeus 3 3 Muita havaintoja: Sirittäjä lauloi reviirilaulua ja näyttäytyi koivikossa. Lähialueella kuului punavarpunen, punatulkku, räkättirastas, punakylkirastas, laulurastas, peippo, pajulintu ja talitiainen. N 100 m 16 9 10 11 12 15 13 14 Kuva 7. Osa-alue B. (Pohjakartta: Ristijärven kunta, U-M. Oikarinen 2014). 11. Pellonraivio 12. Tuore kangas 13. Lehtomainen laikku 14. Tuore kangas 15. Tuore kangas 16. Järven kivikkoranta 14

11 Pellonraivio Putkolanniemen keskellä on vanhoja umpeenkasvavia peltoraivioita. Maaperässä on ohut karike, jonka alla siltti. Kasvillisuudessa tavataan keväällä kukkiva leskenlehtiä, leinikeitä, rentukkaa, kortetta. 12 Tuore kangasmetsä Putkolanniemen itä- ja eteläpuoli on tuoretta kangasmetsää, jossa väliin tavataan lehtomaisia laikkuja etenkin ojien varsilla. Viitostienvarrella tavataan maaperän painanteissa soistuvia kohtia. 13 Tuore kangasmetsä Lehtomainen laikku, jossa kenttäkerroksessa kasvaa metsäalvejuuri, käenkaali, riidenlieko. Kivennäismaa n 10 cm humuskerroksen alapuolella on hienojakoista silttiä. Edellä mainittujen tavanomaisten lintulajien lisäksi kuului myös hernekertun ääntelyä. 14 Tuore kangasmetsä Kliimaksvaiheen järeäkokoinen kuusikko (kokoluokka 4). Vanhaa metsää tavataan pienialainen laikku lähellä tietä. Aluskasvillisuus on kuusikon varjostamana niukkaa. Kuva 8. Kuusivaltainen tuore kangasmetsä, kuvio 14. Kuva 9. Kuivaa kangasmetsää, kuvio 17. 15 Tuore kangasmetsä Esimerkkinäyteala luontotyypistä. 15

Ristijärven kunta, 5-tien varren kaavoituksen luontoselvitys Taulukko 9. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 15. cm maalaji 0 humus 10 moreeni 20 moreeni 30 moreeni 40 moreeni 50 moreeni pohjakerros seinäsammal kerrossammal 1 5 kenttäkerros puolukka 3 mustikka 5 puusto mänty kuusi koivu korkeus 3 3 3 4 4 2 16 Järven kivikkoranta Alue on raivattu pelloiksi rantaan asti. Kuovi lenteli pellolla ja rantasipi järven rannalla. 22 21 23 24 28 26 29 27 30 31 25 N 100 m Kuva 10. Osa-alue C. (Pohjakartta: Ristijärven kunta, U-M. Oikarinen 2014). 21 Hakkuuaukio 22 Taimikko 23 Kangasräme 24 Kuiva kangas 25 Keidasräme 26 Lyhytkorsineva-muuttuma 27 Tuore kangas 28 Tuore kangas 29 Puronvarsi 30 Turvepelto 31 Turvekangas 16

17 Kuiva kangasmetsä Viitostien eteläpuolella on mäntyvaltaista puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää. Taulukko 10. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 17. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 5 puolukka 5 mänty 5 4 10 humus kerrossammal 3 mustikka 3 kataja 1 2 20 hiekka harmaaporonjäkälä 1 variksenmarja 3 30 hiekka 40 hiekka 50 moreeni Muita havaintoja: punarinta, peippo, talitiainen 18 Metsäluhta Sammakkopuron varsi on hyvin säilynyttä metsäluhtaa, jolla on erityisiä luontoarvoja. Taulukko 11. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 18. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 lieju palmusammal 2 riidenlieko 2 kuusi 3 4 10 lieju kangaskynsisammal 2 metsäalvejuuri 1 koivu 5 4 20 lieju korpilehväsammal 1 oravanmarja 1 haapa 2 4 30 lieju käenkaali 1 40 hiekka 50 moreeni Muita havaintoja: hippiäinen, metsäkirvinen, hömötiainen, peippo, pajulintu, punakylkirastas. 19 Kangaskorpi Sammakkopuron ympärillä on soistunut metsäalue, joka maaperän rakenteen ja sammaliston perusteella voidaan määrittää kangaskorveksi. Taulukko 12. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 19. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve seinäsammal 1 puolukka 5 mänty 5 4 10 turve korpikarhunsammal 2 mustikka 3 kuusi 3 4 20 turve rämerahkasammal 5 koivu 3 4 30 turve varvikkorahkasammal 1 40 siltti kerrossammal 2 50 siltti 17

Kuva 11. Sammakkopuron varren metsäluhtaa. Etualan puussa lepänarinakääpiä. 20 Tuore kangasmetsä Moreenikumpareen alarinteellä tavataan kuusivaltaista mustikkatyypin tuoretta kangasmetsää. Taulukko 13. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 20. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 humus seinäsammal 3 puolukka 4 mänty 3 4 10 humus kerrossammal 5 mustikka 4 kuusi 5 4 20 hiekka kynsisammal 2 30 hiekka 40 hiekka 50 moreeni 21 Hakkuaukio Laajahko hakkuuaukio, jossa on männyntaimikko. Maaperässä ohuen karikkeen alla 10-30 cm syvyydessä hiekkaa, 30-50 cm syvyydessä silttiä, jonka alla 50 cm syvyydessä tiivis moreenipohja. 18

22 Taimikko Ojitettu alue, jossa kasvaa tiheä koivikko. Maaperässä ohuen 5 cm karikkeen alla karkea siltti ainakin 50 cm asti. 23 Kangasrämemuutttuma Tien varrella on pienialainen hakattu rämealue. Puusto on männyntaimikkoa. Taulukko 14. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 23. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 turve seinäsammal 5 puolukka 5 mänty 5 1 10 turve rämerahkasammal 5 kuusi 1 1 20 siltti kangaskynsisammal 1 koivu 2 1 30 siltti kangasrahkasammal 2 40 siltti rämekarhunsammal 2 50 siltti 24 Kuiva kangasmetsä Rämemuuttuman itäpuolella on mäntyvaltaista puolukkatyypin kuivaa kangasmetsää. Pohjakerroksessa vallitsee seinäsammal, tavataan paikoin myös kerrossammalta. Maaperä ohuen humuskerroksen alla on tiivistä moreenia. 25 Keidasräme Saukkovaarantien ja junaradan risteyksen luona tavataan ojittamaton suolaikku. Turvetta on reilusti yli puoli metriä. Mätäspintaa luonnehtii erittäin niukkaravinteisen, ombrotrofisen kasvupaikan lajit, kuten ruskorahkasammal. Märkää rimpipintaa luonnehtivat niukkaravinteisuudesta, oligotrofiasta, kertova vajorahkasammalen vallitsema kasvillisuus. Kuva 12. Keidasrämeen rimpipintaa.. Kuva 13. ja mätäspintaa, luontotyyppikuvio 25. 19

Taulukko 15. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 25. Mätäspinta cm maalaji pohjakerros kenttäkerros 0 turve seinäsammal 2 juolukka 3 10 turve suonihuopasammal 1 suopursu 4 20 turve kangasrahkasammal 2 puolukka 2 30 turve ruskorahkasammal 5 variksenmarja 3 40 turve rusorahkasammal 3 suokukka 1 50 turve harmaaporonjäkälä 2 hirvenjäkälä 1 Rimpipinta cm maalaji pohjakerros kenttäkerros 0 turve vajorahkasammalta 5 tupasvilla 4 50 turve aaparahkasammalta 3 26 Lyhytkorsinevan muuttuma Keidasrämealue rajoittuu ojitettuun suomuuttuma-alueeseen, joka suokasvillisuusjäännösten perusteella, kuten tupasvilla ja varvikkorahkasammal, on ollut lyhytkorsinevaa. 27-28 Tuore kangasmetsä Tuoreen kangasmetsän kuvio sisältää täällä hakattuja ja eriasteisesti hoidettuja metsälaikkuja. Humuskerros on noin 10 cm paksuinen, jonka alla hiekkaa 40 cm asti, josta alkaa kairan läpäisemätön moreenikerros. 29 Puronvarsi Hakkuaukion keskellä puronvarsi on jätetty hakkaamatta. Siellä kasvaa sekametsää. 30 Turvepelto Saukkovaarantien ja Viitostien risteykstä itäänpäin alkaa maaperältään turvevaltainen alue. Turvetta on kauttaaltaan vähintään 50 cm, joka oli näytteenottosyvyys. Todennäköisesti sitä on huomattavan paksuja kerrostumia. Turvealueelle on raivattu peltopalstoja. 31 Turvekangas 20

Turvevaltaista aluetta on ojitettu ja suo on muuttunut laajalti turvekankaaksi, jossa metsäsammalia, kuten seinäsammalta on peittävyydeltään yli 50 % ja rahkasammlet ovat väistyneet. Turvetta on täälläkin vähintään ja todennäköisesti reilusti yli 50 cm. 32 33 34 N 100 m Kuva 14. Osa-alue D. (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2014). 32 Tuore kangasmetsä 33 Puronvarsiluhta 34 Lehtomainen kangas 32 Tuore kangasmetsä Haukirinteen tien risteyksen tuntumassa on kuvio vanhaa kuusivaltaista tuoretta kangasmetsää. Maaperän on ohuen humuskerroksen 10 cm alla karkeaa huiekkaa. Kuuset ovat ikäluokaltaan vanhaa metsää kokoluokaltaan järeintä luokkaa, arviolta yli 30 m korkeita. 32 Puronvarsiluhta Tuoreen kankaan halki kulkee luonnonpuro, jota voidaan pitää erityisen arvokkaana ympäristönä. Alue on kasvillisuudeltaan varsin rehevä. Ravinteisuudesta kertovat sammaliston lehväsammalet. 21

Taulukko 16. Maaperän rakenne ja kasvillisuus, luontotyyppikuvio 32. cm maalaji pohjakerros kenttäkerros puusto korkeus 0 lieju kiiltolehväsammal 1 metsäkorte 1 kuusi 1 4 10 lieju kilpilehväsammal 1 metsäalvejuuri 1 koivu 1 4 20 lieju nauhasammal 1 käenkaali 2 leppä 5 3 30 lieju okarahkasammal 1 koiranputki 1 40 lieju 50 hiekka Muita havaintoja: alueen linnustoon kuuluvat äänihavaintojen perusteella hernekerttu ja viherpeippo. 34 Lehto Moreenialueella tavataan myös lehtomaisia laikkuja, jossa puusto koostuu koivusta, lepästä, tuomesta, pihlajasta. Kenttäkerroksessa tavataan oravanmarjaa ja korpiorvokkia. 3.3. Suojeltava lajisto ja arvokkaat elinympäristöt Maastohavaintojen, rekisteritietojen ja kirjallisten lähteiden perusteella koottiin Ristijärven Kirkonkylän alueen uhanalainen lajisto ja arvokkaat luontotyypit karttaesitykseen (kuva 15). Arvokkaat luontotyypit on määritetty Metsälain ja Vesilain mainituissa pykälissä. Uhanalaisuusluokitus perustuu Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) luomaan standardiin, jossa eliöt jaetaan kasvavan häviämisriskin mukaan johonkin seuraavista luokista: - LC (Least Concern) Elinvoimainen: lajin kanta on runsas tai vakaa. - NT (Near Threatened) Silmälläpidettävä: arvioidaan olevan mahdollista, että lajin häviämisriski kasvaa lähitulevaisuudessa - VU (Vulnerable) Vaarantunut: lajiin kohdistuu suuri uhka hävitä luonnosta keskipitkällä aikavälillä. - EN (Endangered) Erittäin uhanalainen: lajiin kohdistuu erittäin suuri uhka hävitä luonnosta lähitulevaisuudessa. - CR (Critically Endangered) Äärimmäisen uhanalainen: lajiin kohdistuu äärimmäisen suuri välitön uhka hävitä luonnosta. - EW (Extinct in the Wild) Luonnosta hävinneet lajit ja lopulta EX (Extinct) Sukupuuttoon kuollut. - NE (Not Evaluated) Arvioimatta jätetyt: esimerkiksi kulttuuritulokkaat tai villiintyneet viljelylajit. Uhanalaisen lajiston luettelossa ensimmäinen tunnus kuvaa lajin uhanalaisuusluokkaa, S tarkoittaa ympäristöhallinnon seurannassa olevaa lajia, Va Suomen kansainvälistä vastuulajia, RT (Regionally Thretened) alueellisesti uhanalaista ja Lsa Luonnonsuojeluasetuksessa mainittua lajia. (lähde: Herttatietojärjestelmä, Ympäristöhallinnon OIVA-palvelut, luettu 31.5.2014). 22

4. Tulosten tarkastelu Yleisin luontotyyppi alueella on tuore kangasmetsä. Metsät ovat pääasiassa keski-ikäisiä ja tavanomaisen metsänhoidon piirissä. Hakkuita on tehty paikoin ja luontoselvityksen alueeseen sisältyy myös hakkuuaukioita. Arvokkaimmat luontokohteet löytyvät purojen varsilta, jotka ovat sekä metsälain että vesilain suojelemia luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä. Saukkovaarantien ja junaradan risteyksen luona tavataan ojittamaton suolaikku, joka on vähäpuustoisena suona Metsälain 10 tarkoittama metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä elinympäristö. 4.1. Suositukset Rakentamiselle kaavoitettavat alueet olisi suositeltavaa keskittää rakentamisluokan I moreenialueille. Sotkamontien Haukirinteentien välisellä alueella on huomioitavaa, että maaperä on täällä suurelta osin erittäin vaikeasti rakennettavaa, tasaista turvemaata, jonka kuivattaminen saattaisi koitua ongelmalliseksi. Haukirinteen päässä, missä maaperä on moreenia, sijaitsee lähettyvillä liito-oravan tiedettyjä oleskelupaikkoja. Varsin todennäköisesti liito-oravat käyttävät puronvarren lepikkoa ruokailupaikkanaan kesäisin, vaikka jätöksiä talvikauden oleskelusta ei kevään kartoituksessa havaittukaan. Siten myös rakennettavuusluokaltaan sopiville Haukirinteentien varren moreenialueille ei ole suositeltavaa suunnata rakentamista. Mikäli alueelle suunnitellaan toimintaa, liito-oravien kulkureitit olisi syytä selvittää, jotta turvattaisiin ekologinen käytävä liito-oravien liikkumiselle Saukkovaaran ja Pakarilahden rannan välillä. Rantaluhta B olisi hyvä jättää rakentamisen ulkopuolelle ja välttää maansiirtotöitä. Alue on säilynyt luonnontilaisena ja on siten arvokas elinympäristö, jossa viihtyvät suokahlaajalintulajit, korennot ja mahdollisesti myös sammakot. Sammakkopuron varren metsäluhta soveltuu periaatteessa pienvesien lähimetsänä METSOsuojeluohjelmaan. Tätä mahdollisuutta voisi ehdottaa alueen maanomistajille. Mikäli rakentamista suunnitellaan Sammakkopuron tai Leppäpuron varsille (arvokkaiden luontotyyppien alue A) putkilokasvilajisto tulisi tutkia uudestaan kesä-heinäkuussa, jolloin kasvupaikan perusteella alueella mahdollisesti esiintyvät lajiensuojelun kannalta huomioitavat hetehorsma ja lettosara ovat varmuudella tunnistettavissa. 23

Ristijärven kunta, 5-tien varren kaavoituksen luontoselvitys Kuva 15. Ristijärven kirkonkylän alueen luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet. (Pohjakartta: Maanmittauslaitos 2014). Arvokkaat luontotyypit A Purojen välittömät elinympäristöt (ML10, VL2 ) B Rantaluhta (ML10 ) C Puustoltaan vähätuottoinen suo (ML10 ) Uhanalainen lajisto (maastohavainnot: Siira 2014 ja tämä selvitys; kirjalliset lähteet: Vainio 2014 ja Jaakko Pöyry Infra/ Suunnittelukolmio 1999). Lyhenteiden selitykset selostuksen tekstissä. 1. 1.Liito-orava Pteromys volans Vaarantunut Seurattava Kyllä Liito-orava Pteromys volans: VU, S, RT, Lsa IUCN-luokka E/U (U) X ; Esiintyy alueella - on uhanalainen 2.Luonnonsuojeluasetus Lettosara Carex heleonastes: VU, S, Va, RT,Uhanalainen Lsa 2. 3.Lettosara Carex heleonastes L. f. Vaarantunut Kyllä VU, Luonnonsuojeluasetus E/U Uhanalainen (U) Vakoruutusammal Conocephalum salebrosum: S, RT, Lsa 4.Suomen Lehtopalsami Impatiens noli-tangere: RT - on uhanalainen vastuulajit, Vastuulajit X ; EsiintyyLC, alueella 5. Ketonoidanlukko Botrychium lunaria: NT, S, RT salebrosum IUCN-luokka Vaarantunut 3. 3. Vakoruutusammal Conocephalum 6.Seurattava Ahonoidanlukko Botrychium multifidum: NT, RT Kyllä LuonnonsuojeluasetusS,E/U Uhanalainen (U) X ; Esiintyy 7. Hetehorsma Epilobium alsinifolium: LC, S alueella - on uhanalainen 8. Pohjannokkonen Urtica dioica subsp. sondenii: LC, S, Va 4. 9.Lehtopalsami Impatiens noli-tangere Elinvoimainen Seurattava Kyllä Kotkansiipi Matteuccia struthiopteris: LC, IUCN-luokka S RT;Keltakurjenmiekka Alueellisesti uhanalaine 10. Iris pseudacorus: LC, S, RT 11. Lehtotähtimö Stellaria nemorum: LC, S 12. Lehtomatara Galium triflorum: LC, S 24

Viiteluettelo Hietaranta, J. 2011. UPM, Hyrynsalmen kunta - Kalliojärven ranta-asemakaavan muutos, Luontoselvitys. Kimmokaava/ Ekotoni Ky. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. ja Vuokko, S., 1986: Retkeilykasvio. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy, Helsinki 1986. Jaakko Pöyry Infra - JP-Transplan Suunnittelukolmio, 2001. Iijärven ja Ristijärven rantayleiskaava sekä Ristijärven Kirkonkylän yleiskaava. Ristijärven kunnanhallitus 2011. Koponen T., 1986. Lehtisammalten määritysopas. Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksen monisteita 97. Korvenpää T. ja FM Korvenpää T., 2005. Kauniaisten kasvistokartoitus. Luonto- ja ympäristötutkimus Envibio Oy. Lehtinen, M., Nurmi P., Rämö T. (eds)., 1998. Suomen Kallioperä 3000 vuosimiljoonaa. Suomen Geologinen Seura. The Geological Society of Finland. Gummerus Jyväskylä 1998. 375 p. LSA 1997. Luonnonsuojeluasetus 14.2.1997/160. LSL 1996. Luonnonsuojelulaki 20.12.1996/1096. Maanmittauslaitos 2014. http://www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501. MRL 1999. Maankäyttö- ja rakennuslaki 5.2.1999/132. MRA 1999. Maankäyttö- ja rakennusasetus 10.9.1999/895. ML 1996. Metsälaki 12.12.1996/1093. Raunio, A., Schulman, A. & Kontula, T. (toim.). 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomenympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. Osat 1 ja 2. 264 + 572 s. Siira O-P., 2014. Ristijärven kunnan asemakaavan laajennus Koiraniemen luontoselvitys. Tutkimusraportti 130, Luonto-osuuskunta Aapa. Söderman, T., 2003. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Ympäristöopas 109. Suomen ympäristökeskus. 196 s. Vainio M., 2014. Tiedonanto 6.5.2014. Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Ympäristö- ja luonnonvarat. VL 2011. Vesilaki 27.5.2011/587. Liite 1 Lajiluettelo 25

Liite 1. Luontotyyppikartoituksessa havaitut putkilokasvit, sammalet, jäkälät ja sienet. Lajin tieteellinen nimi/ suomenkielinen nimi/ luettelo luontotyyppikuvioaloista, joilla kyseinen laji esiintyy. Puusto Picea abies kuusi 1 2 3 4 5 6 8 12 13 14 15 16 18 19 20 23 29 32 33 Pinus sylvestris mänty 1 2 3 5 6 8 10 12 15 16 17 19 20 21 23 24 25 26 28 29 31 Betula pubescens hieskoivu 1 2 3 4 5 6 8 9 10 13 15 18 19 22 23 27 29 31 33 Betula pendula rauduskoivu 14 15 34 Betula nana vaivaiskoivu 25 Populus tremula haapa 18 Alnus incana harmaaleppä 33 34 Sorbus aucuparia pihlaja 34 Prunus padus tuomi 34 Pensaat Juniperus communis kataja 17 Salix phylicifolia kiiltopaju 7 30 Salix pentandra halava 8 Kenttäkerros Equisetum fluviatile järvikorte 10 Equisetum pratense lehtokorte 4 Equisetum sylvaticum metsäkorte 33 Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri 4 10 13 18 33 Lycopodium annotinum riidenlieko 4 13 18 Calluna vulgaris kanerva 25 Ledum palustre suopursu 1 3 25 Andromeda polifolia suokukka 25 Chamaedaphne calyculata vaivero 1 Vaccinium vitis-idaea puolukka 1 2 3 5 6 12 15 17 19 20 23 24 25 Vaccinium myrtillus mustikka 1 3 5 6 12 15 17 19 20 Vaccinium uliginosum juolukka 1 2 3 25 Empetrum nigrum variksenmarja 17 25 Filipendula ulmaria mesiangervo 7 9 10 Peucedanum palustre suoputki 9 Anthriscus sylvestris koiranputki 33 Caltha palustris rentukka 7 11 Ranunculus acris niittyleinikki 11 Eriophorum vaginatum tupasvilla 1 25 Carex rostrata pullosara 7 Carex nigra var. juncella tupassara 7 9 10 Calamagrostis purpurea korpikastikka 10 Deschampsia flexuosa metsälauha 4 Viola epipsila korpiorvokki 30 34 Tussilago farfara leskenlehti 11 Oxalis acetosella käenkaali 13 18 33 Maianthemum bifolium oravanmarja 18 34 Pohjakerros Sammalet Sphagnum magellanicum punarahkasammal 1 2 26

Sphagnum squarrosum okarahkasammal 33 Sphagnum girgensohnii korpirahkasammal 1 2 6 19 Sphagnum russowii varvikkorahkasammal 1 2 19 26 Sphagnum angustifolium rämerahkasammal 1 2 3 6 19 23 Sphagnum fuscum ruskorahkasammal 25 Sphagnum rubellum rusorahkasammal 25 Sphagnum lindbergii aaparahkasammal 25 Sphagnum wulfianum pallorahkasammal 6 Sphagnum capillifolium kangasrahkasammal 23 25 Sphagnum majus vajorahkasammal 25 Polytrichum strictum rämekarhunsammal 23 Polytrichum commune korpikarhunsammal 1 3 Polytrichum formosum lehtokarhunsammal 4 Pleurozium schreberi seinäsammal 1 2 3 4 5 6 15 17 19 20 23 24 25 Hylocomium splendens metsäkerrossammal 5 6 8 9 15 17 19 20 24 Aulacomnium palustre suonihuopasammal 25 Dicranum polysetum kangaskynsisammal 9 18 23 Calliergon cordifolium luhtakuirisammal 2 Warnstorfia fluitans nevasirppisammal 9 Rhytidiadelphus subpinnatus korpiliekosammal 1 Climacium dendroides palmusammal 4 6 10 18 Rhodobryum roseum ruusukesammal 6 Plagiomnium ellipticum korpilehväsammal 18 Pseudobryum cinclidioides kiiltolehväsammal 33 Rhizomnium punctatum kilpilehväsammal 33 Aneura pinguis nauhasammal 33 Jäkälät Cladina rangiferina harmaaporonjäkälä 17 25 Cetraria islandica hirvenjäkälä 25 Sienet Phellinus alni lepänarinakääpä 18 27