Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit
|
|
|
- Karoliina Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kasvupaikkatekijät ja metsätyypit Sisältö Kasvupaikkatekijöiden merkitys metsänkasvuun Metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn ja kasvupaikan (kivennäismaa/turvemaa) perusteella Metsätyyppien merkitys metsänhoidossa, yleisimmät metsätyypit, opaskasvit ja tunnistaminen, soiden rinnastus metsätyyppeihin 2 Metsäkeskus Keski-Suomi 1
2 Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa enemmän kuin haihtuu Soistuminen tyypillistä, turvemaat Karike ei hajoa kuntta Metsämaa on hapanta Puuston on pääosin havupuuta 3 Kasvupaikkatekijät Lämpö Valo Vesi Maaperän rakenne Ravinteet 4 Metsäkeskus Keski-Suomi 2
3 Lämpö Golf-virta vaikuttaa Suomen ilmastoon lämmittävästi Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan harvennuksilla maanmuokkauksella 5 Keskimääräinen lämpösumma (d.d > + 5ºC) Lämpösumma d.d 6 Metsäkeskus Keski-Suomi 3
4 Halla Kasvukauden aikana lämpötila laskee niin alas, että kasvit vaurioituvat tai tuhoutuvat Tuulihalla, säteilyhalla Hallanarkoja paikkoja turvemaat aukot alavat maat Torjunta: ojat, harvennus, verhopuusto 7 Valo Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset, mänty ja koivu valopuita Ihminen voi vaikuttaa valon määrään harvennuksilla 8 Metsäkeskus Keski-Suomi 4
5 Vesi Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä Vesi valuu alaspäin pohjavesi Tiiviit ja alavat maat soistuvat Suurin osa sateesta tulee lumena 9 Maaperä Kivennäismaalajit moreenimaat soramoreeni hiekkamoreeni hienoaineksinen moreeni lajittuneet maat Eloperäiset maalajit humus, multa, turve, lieju 10 Metsäkeskus Keski-Suomi 5
6 Lajitteet ja lajittuneet maalajit Lohkareet Kivet Karkea sora Hieno sora Karkea hiekka Hieno hiekka Karkea hieta Hieno hieta Karkea hiesu Hieno hiesu Savi > 20 cm 20-2 cm 20-6 mm 6-2 mm 2,0-0,6 mm 0,6-0,2 mm 0,2-0,06 mm 0,06-0,02 mm 0,02-0,006 mm 0,006-0,002 mm < 0,002 mm Routaraja 11 Maannos pintamaa huuhtoutumiskerros rikastumiskerros pohjamaa 12 Metsäkeskus Keski-Suomi 6
7 Ravinteet Kangasmailla yleensä riittävästi Puutokset: kangasmailla: typpi turv la: kalium, fosfori ja boori Mykorritsat eli sienijuuret vapauttavat ravinteita puiden käyttöön 13 Metsätalousmaan luokitus Pääluokat Metsämaa, kasvu kiertoajassa väh. 1m³/ha/v Kitumaa Joutomaa, kasvu alle 0,1 m³ /ha/v Muu metsätalousmaa 14 Metsäkeskus Keski-Suomi 7
8 Kivennäis- ja turvemaat Kivennäismaat (kangasmaa ja kangas) Suot Turvetta yli 30 cm, pintakasvillisuudesta suokasveja yli 75 %. korpi räme avosuot: neva ja letto 15 Kivennäis- ja turvemaat Ojitetut suot Ojituksen jälkeen suokasvillisuus alkaa muistuttaa kangasmetsän kasvillisuutta Ojikot Muuttumat Turvekankaat Kunnostusojitus vuoden välein Soista ojitettu Suomessa noin puolet ja Keski-Suomessa 80%. Karuimpia soita ja pienialaisia soita ei kannata kunnostusojittaa 16 Metsäkeskus Keski-Suomi 8
9 Metsätalouden maa: suot, kankaat Metsätalouden maan jakaantuminen Suomi Suot Kankaat 9 milj. ha 17 milj. ha 34 % 66 % 17 Metsätalouden maan jakaantuminen, Keski-Suomi Rämeet 15 % Korvet 8 % Avosuot Tiet yms. 1 % 1 % Kangasmetsät Rämeet Korvet Tiet yms. Avosuot ha ha ha ha 10 Kangasmetsät 000 ha 75 % 18 Metsäkeskus Keski-Suomi 9
10 Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon Räme 19 Korpi 20 Metsäkeskus Keski-Suomi 10
11 Kasvupaikkatyypit ja vastaavat metsätyypit A.K. Cajander Kasvupaikkatyyppi Lehdot Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat Karukkokankaat Metsätyyppi Keski-Suomessa käenkaali-oravanmarja (OMaT) käenkaali-mustikka (OMT) mustikka (MT) puolukka (VT) kanerva (CT) jäkälä (ClT) 21 Nimikkokasvit O Oxalis Käenkaali Ma Maianthemum Oravanmarja M Myrtillus Mustikka V Vitis-idaea Puolukka C Calluna Kanerva Cl Cladonia - Jäkälä 22 Metsäkeskus Keski-Suomi 11
12 Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet CT MT LEHTO VESI RAVINTEET RAEKOKO VALO ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA LAJILUKU BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit Lehto 24 Metsäkeskus Keski-Suomi 12
13 26 Lehto - tyyppikasvit 25 Puronvarsilehto 26 Metsäkeskus Keski-Suomi 13
14 Lehtomainen kangas 27 Mustikkatyyppi 28 Metsäkeskus Keski-Suomi 14
15 Mustikkatyyppi 29 Tuore kangas - tyyppikasvit 30 Metsäkeskus Keski-Suomi 15
16 Kuivahko kangas Metsäkeskus Keski-Suomi 16
17 Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon Kuiva kangas - tyyppikasvit 33 Kuiva kangas 34 Metsäkeskus Keski-Suomi 17
18 Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon Karukko kangas 35 Metsäkeskus Keski-Suomi 18
Metsänhoidon perusteet
Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn
Metsänkasvatuksen biologiaa. Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit
Metsänkasvatuksen biologiaa Kasvutekijät Maaperä Puulajit Kasvupaikkatyypit Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa
Materiaali: Esa Etelätalo
Materiaali: Metsänhoidon perusteet Sisältö: - Metsänkasvatuksen lähtökohdat, ilmasto ym. - Kasvupaikkatekijät; lämpö, vesi ja valo, maaperän rakenne ja metsäalueen viljavuus - Maastonmuodot - Maalajit
Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1
Joensuu 23.9.2014 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu 10.11.2014 Suomen metsäkeskus
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO
MAANMUOKKAUSMENETELMÄT VESIENSUOJELU JA YMPÄRISTÖNHOITO Jouni Räty 29.3.2012 1 SISÄLTÖ Maalajin merkitys maanmuokkauksessa Muokkausmenetelmän valinta Vesiensuojelu ja ympäristönhoito 2 1 Maalajit ja kasvupaikat
Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta
Uutta tietoa suometsätalouteen Suometsätalous tutkimusohjelman tulokset käytäntöön seminaari Sokos Hotelli Vantaa, Tikkurila 12.4.2011 Millaisia suometsät ovat :n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston
Maaluokka. Kasvupaikkatyyppi km 2
Liitetaulukko 6. Maalajit metsä-, kitu- ja joutomaan kankailla. Metsämaa Ahvenanmaa Orgaaninen 1 1 3 1 0 0 0 7 1,1 0 0,0 0 0,0 7 0,6 Kallio 0 0 38 25 9 0 12 85 13,9 234 94,1 273 94,5 592 51,6 Kivikko 1
Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
Metsänuudistaminen Kari Vääränen 1 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen 2 1 Metsän kehittyminen luonnontilassa 3 Vanhan metsäpalon merkkejä 4 2 Metsään Peruskurssilta opit kannattavaan 5 Luonnontilaisessa
Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen
Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle -hankeen tavoitteena on: Lisätä metsänomistajien tietoisuutta omistamiensa metsien
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus EEROLA 167-431-2-4 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät
n.20,5 ha
476-406-0- n.20,5 476-406-0- n.20,5 Maununsuo kt. 476-406-0- Peruskartta Mittakaava :5000 Koordinaatisto Keskipiste Tulostettu ETRS-TM35FIN (508095, 6988752) Copyright Maanmittauslaitos 206/Copyright Lantmäteriverket
Milloin suometsä kannattaa uudistaa?
Milloin suometsä kannattaa uudistaa? Suometsien uudistaminen seminaari 3.12.2014 Eljas Heikkinen Suomen metsäkeskus Ojitetut suot turvekangastyypeittäin (VMI10) Ojitettuja soita puuntuotannon maalla yht.
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015
Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti 25.9.2013
Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet Ari Lemetti 25.9.2013 1 KEHITYSLUOKAT JA UUDISTAMINEN OSIO 3 kehitysluokkien merkitys metsänhoidossa, tuntomerkit ja keskeiset toimenpiteet kussakin kehitysluokassa
Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Tilakauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PYSTYKIVENAHO 422-406-8-37 RIMPIAHO 422-406-8-42 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
Sivu 1 / 4 ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOIVUNIEMI 426-405-182-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa käytettävät hinnat Avohakkuu Harvennus Ensiharvennus /m³ /m³ /m³
Kuviokirja 2014. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. Hakkuu. tua 4,0. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 90 828 70 kirja 2014 Osa 8 Sivu 1 / 8 paikka Kunta 90 Alue 828 Ms 70 SIRKKALA Vallitseva jakso 16 5 1800 6 5 19 4,0 16 4 1600 6 5 16 3,4 Rauduskoivu 14 1 200 6 7 2 0,5 Nuoren metsän kunnostus
Ojitusalueiden hoito
Ojitusalueiden hoito Tero Ojarinta Suot Suot ovat kasvupaikkoja, joilla on suokasvien vallitsema, turvetta tuottava kasviyhdyskunta Suot jaetaan kasvuston ja ravinteisuuden mukaan: avosuot: puuttomat suot
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus Louhikko 422-414-14-14 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha
Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 25 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 9.6.215 1/ 5 Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Silomäki Pasi Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero
ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016
SISÄLTÖ MAA JA PUUSTO NETTONYKYARVO NETTOTULOT JA HAKKUUKERTYMÄT ARVOMETSÄ METSÄN ARVO 15.3.2016 KUNTA TILA REK.NRO 1234567892 LAATIJA: Antti Ahokas, Metsäasiantuntija 2 KASVUPAIKKOJEN PINTAALA JA PUUSTO
Tilahinnoittelu. Puh. 0,8 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 0,8. m3 m3 m3 m3 0,0 0,0 0,0. ha ha ha
Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 25 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 28.8.215 1/ 5 Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Silomäki Pasi Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys
Hyvä maanmuokkaus onnistuneen koneistutuksen edellytys Jaana Luoranen, Metsäntutkimuslaitos Konetaimi: koneistutuksen taimituotanto- ja huoltoketju Maanmuokkaus: tavoitteet Metsänuudistamisen onnistumisen
Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015
RN:o 15:1/1 n. 2,5 ha RN:o 2:131 18,5 ha RN:o 2:87/0 37,1 ha Maanmittauslaitos 2015 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2015 n. 2,5 ha RN:o 15:1/1 RN:o 2:87/0 37,1 ha RN:o 2:131 18,5 ha Raimola 595-427-2-87/0
ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8
1 / 8 Metsäarvio Pyy, Mäntyharju 507-412-1-73 Tämä metsäarvio kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus, perintö- ja lahjaveroarvon
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus SAUNAVAARA 422-415-34-3 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6
TILA-ARVIO Sivu 1 / 5 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus JOKELA 422-432-7-57 Omistaja Puhelin Osoite LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi / 8
1 / 8 Metsäarvio+ Saarnivaara, Saarijärvi 729-407--496 OP Metsäarvio+ kertoo kiinteistön metsätaloudellisen arvon, jota voidaan käyttää vakuusarvon määrityksessä ja omistajanvaihdostilanteissa, kuten perunkirjoitus,
Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla
Torstai 27.8. teema: erilaiset kasvupaikat kivennäis- ja turvemailla 8-9 luento 9-11 maastokohteita + esityksiä 11.30 lounas 12-16 maastokohteita + esityksiä 16.30 päivällinen ilta sauna (naiset 18-20,
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla
Metsäsuunnitelman sisältämät tilat kartalla Tämä suunnitelma koskee seuraavia kartalla näkyviä tiloja. Tarkemmat tiedot esitellään tarkempina kuviokarttoina, joiden sivujako näkyy tällä yleiskartalla.
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu 29-30.5.2018 Kaakkois-Suomi Jostakin pitää löytää 3,5 milj. kuutiota puuta Hakkuut 4 milj. m3/v Investoinnit/KaS + 1,4 milj. m3/v 5.6.2018 Suomen metsäkeskus 2 Hakkuukertymä
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuu. Kasvu m³/ha/v. Kui- tua. tua 9,8. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 420 599 517 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 5 paikka Kunta 420 Alue 599 Ms 517 HEIKKIMÄKI Vallitseva jakso 44 17 600 20 17 136 43 90 9,8 35 0 14 19 15 3 1 2 0,3 45 7 232 20 15 54 29 24 3,7 45 7
Tilahinnoittelu. Siira Jorma. Puh. 3,6 0,0 0,0. ha ha ha. EUR EUR EUR Yhteensä 3,6. m3 m3 m3 m3 2,4 0,0 0,0. ha ha ha
Metsällitus, Laatumaa, PL 94, 131 Vantaa, p. 2 64 1, etunimi.sukunimi@metsa.fi, http://www.laatumaa.com 8.8.216 1/ Asiakas Puh. Kiinteistö Vastuuhenkilö Siira Jorma Hinnoittelupäivä Toimeksiantonumero
Kuvioluettelo ,0 Nuoren metsän hoito ,6 Ensiharvennus
Kuio m3/ m3/ cm m kpl/ m2/ m3// m3/kuio m3/ 19.11.2012 Siu 20/1 84 3,8 Kuiahko kangas 50 135 36 27 10 7 1880 9 3,0 Nuoren metsän hoito Kiinen keskikarkea tai karkea Mänty 55 123 33 27 11 7 1110 8 2,6 Mänty
7.6.2013. Kuhmon kaupunki PL 15 88901 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 044 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS
7.6.213 Kuhmon kaupunki PL 15 8891 KUHMO Yhteyshenkilö Mika Hakkarainen, puh. 44 7255 258 E-mail: mika.hakkarainen@kuhmo.fi MYYNTITARJOUS TARJOUS Myyntitarjoukseni Metsähallituksen puolesta Kuhmon kaupungissa
Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu
Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla
Turvemaan ravinnevarat ja niiden riittävyys metsäojitusalueilla Metsämaan ravinneolot muuttuvassa ympäristössä Metsäntutkimuslaitos, Muhoksen toimintayksikkö, 26.3.29 Raija Laiho Helsingin yliopisto, metsäekologian
Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0
Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOKKOLA 77-415-1-58 Omistaja Puhelin Hankasalmen kunta 0405052198 Osoite Keskustie 41, 41520 Hankasalmi LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista
LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin
Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 18,9. Kasvu. Kui- Hakkuu. tua.
Kunta Alue Ms 420 558 502 kirja 2015 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 420 Alue 558 Ms 502 TYRYNLAHTI Vallitseva jakso 31 40 2151 15 13 275 11 243 31 40 2151 15 13 275 11 243 18,9 18,9 Ensiharvennus 2015 2017
T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o
KEIDAS Luontonäyttely T e h t ä v ä t l u o k i l l e 7-9 L y h y t v e r s i o 1 Luontomuseo KEIDAS Tehtävät 7-9 luokille, Laatinut Hannu Tuomisto lyhyt versio nimi: Opettaja: jos tulostat luokallesi
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 24 26 ja niiden kehitys 1997-26 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI1/ 9.8.27 1 VMI1 Maastotyöt 24 28 Otantamittauksia
Kasvioppi 1. Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset
Kasvioppi 1 Kasvupaikka- ja kasvillisuustyypit Kasvillisuusvyöhykkeet Kasvien yleiset vaatimukset MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 9.11.2016 Kasviyhteisöjen luokittelu
Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0
Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus PEURAKANGAS 77-404-6-57 Omistaja Puhelin Hankasalmen kunta 0405052198 Osoite Keskustie 41, 41520 Hankasalmi LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus
METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden
Kangasmaiden lannoitus
Kangasmaiden lannoitus Metsäntutkimuspäivä Muhoksella 26.3. 29 Mikko Kukkola Metla / Vantaa Metla / Erkki Oksanen / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2000-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt
Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013
Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet
Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Mänty Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu Harvinaisemmat
Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: Osoite:
TILA-ARVIO Metsätila: HOVILA Kiinteistönumero: 541-411-23-109 Osoite: Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO TILA-ARVION KÄYTTÖTARKOITUS Kiinteistökauppa ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus HOVILA 541-411-23-109
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä
6. MAAPERÄN VUOKSI SELLAISENAAN RAKENTAMISEEN SOVELTUMATTOMAT ALUEET KAAKKOIS-PIRKANMAAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA Yleistä etoa maaperästä Maaperä on syntynyt geologisten prosessien tuloksena. Näitä ovat rapautuminen
Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0
Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus RIIHIMÄKI 77-409-12-13 Omistaja Puhelin Hankasalmen kunta 0405052198 Osoite Keskustie 41, 41520 Hankasalmi LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
- Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20).
1 Kartat (kpl 2) - Opettele ilmansuunnat (s. 17) ja yleisimmät karttamerkit (s. 20). - Mittakaava kertoo, kuinka paljon kohteita on pienennetty. Mittakaava 1: 20 00 tarkoittaa, että 1 cm kartalla on 20
Metsäarvio. ~ metsänhoitoyhdistys. Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus
~ metsänhoitoyhdistys Metsäarvio 1(2) Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Maaperätiedot Kasvupaikat Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot
Johdanto suomalaisen metsätalouden perusteisiin
Johdanto suomalaisen metsätalouden perusteisiin JYRY ERONEN JOHDANTO METSÄNHOIDON PERUSTEISIIN KARELIA AMK, METSÄTALOUDEN KOULUTUSOHJELMA Luennon sisältö Suomi Euroopan metsäisin maa Metsämaiden luokittelu
Mäntytukkipuu 55,2 46,0 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,0 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0
Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus KOKKOKANGAS 77-415-1-41 Omistaja Puhelin Hankasalmen kunta 0405052198 Osoite Keskustie 41, 41520 Hankasalmi LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turv la. Markku Saarinen METLA Parkano
Puustorakenteet ja metsänkasvatuksen vaihtoehdot turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano Tunnista ensin kasvupaikka Jäkäläturvekangas I Jäkäläturvekangas II Aidot puustoiset suot Varputurvekangas I Puolukkaturvekangas
KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017
Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi
Luentomateriaali: Esa Etelätalo
Luentomateriaali: Esa Etelätalo Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maannos, metsämaan ominaisuuksien parantaminen metsätaloudessa Metsämaan maannos 3 Maannostuminen: - Ilmasto määrää kasvillisuuden ja kasvillisuus
Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin
Metsän uudistaminen Raudus ja hieskoivu Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin Suomessa kasvatettavat puulajit Yleisimmät puulajit: Mänty Kuusi Rauduskoivu Hieskoivu
KONGINKANGAS. Lohko Kuvio Ala Kasvupaikka maalaji Kehitysluokka. 21 1 0,2 kangas, lehtomainen kangas hienoainesmoreeni 3
KONGINKANGAS Konginkankaan taajama koostuu kuvioista 1-3 ja 5-19. Alueen kaavamerkinnät ovat VL, VU, VP ja VK. Alueen kaikki kuviot ovat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Hoitoluokitukseltaan kuviot
Kuviokirja Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. Hakkuu. tua 10,9. Kasvu. Hakkuu. Kui- tua. tua 7,5. Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä
Kunta Alue Ms 593 463 95 kirja 2019 Sivu 1 / 6 Kunta 593 Alue 463 Ms 95 METSÄPELTO II jne. Vallitseva jakso 51 21 566 22 19 186 85 96 10,9 52 12 297 23 19 111 70 39 6,3 52 3 87 20 18 25 11 13 1,4 Rauduskoivu
- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -
-~ "' ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ - jl,, '.:i - Vedenpää Mittakaava 1 :10000 TAPIO. Koordinaatista ETRS-TM35FIN ~ Keskipiste (490822, 7065779) Tulostettu 23.6.2016?()6 26;3.:.i 10-71 1 / 0 A - TAPIO.
Kuviotiedot Kunta. Ms Kasvupaikka ja pääpuulaji. Ikä. Tukkipuuta, m³ Kuitupuuta, m³. Kuvio. Puusto. Kehitysluokka.
Kunta Alue Ms 182 332 159 tiedot 2019 m³/kuv. Sivu 1 / 5 Kunta 182 Alue 332 Ms 159 TIENSIVU Lohko 159 1 1,0 Kuiva kangas ja vastaava suo 120 83 86 21 0 0 0 63 0 0 0 1,7 Kallio; Muu arvokas elinympäristö
,14 ha
593-429- 63,14 593-429- 63,14 Letenselänne kt. 593-429- Peruskartta Mittakaaa 1:10000 1 Copyright Maanmittauslaitos /Copyright Lantmäterierket Koordinaatisto ETRS-TM35FIN Keskipiste (492574, 6890138) Tulostettu
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.
Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot
Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot Metsätieteen päivä 26.11.2018 Tuula Packalen, Juha-Pekka Hotanen, Hannu Hökkä, Kari T. Korhonen, Olli Salminen 1 26.11.2018 Metsämaan pinta-ala on kasvanut 1960-luvulta
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK
Maaperäkarttojen vertailu - Helsinki, Espoo, Vantaa, GTK MAKU digi pilottialueilta pääkaupunkiseudulta ja Tampereelta on esitetty Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien omat maaperäkartat. Kaikista tutkimuskohteista
Kuviokirja Keskikarkea tai karkea kangasmaa Kehityskelpoinen, hyvä. Hakkuuv. Kui- tua. Kasvu m³/ha/v. tua 1,4. Hakkuu. Kasvu. Kui- tua.
Kunta Alue Ms 593 463 42 kirja 2017 Osa 8 Sivu 1 / 9 paikka Kunta 593 Alue 463 Ms 42 MYLLYRINNE Vallitseva jakso 10 1 3 2 4 0 0 1,4 8 0 200 3 3 1 0 0 0,2 10 1 1400 3 3 3 0 0 1,2 Taimikon hoito 2020-2022
Jyväskylän kaupungin metsät
Jyväskylän kaupungin metsät 1. Metsäohjelma Metsäsuunnitelma - Kuviotieto 2. Tietojen ajantasaisuus ja päivittäminen 3. Hoitoluokitus 4. Kasvupaikat 5. Kehitysluokat 6. Ikäjakaumat 7. Puustotietoja Metsäohjelma
METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus
METSÄOJITUS Uudisojitus Kunnostusojitus 6.11.2013 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus 1 Historia Ojitustoiminta käynnistyi 1900-luvun alkupuolella ensimmäinen mp-laki 1920-luvun alkupuolella ojitettu 5
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase Jaakko Hautanen
Etelä-Pohjanmaan metsien kasvihuonekaasutase 21.2.2013 Jaakko Hautanen Metsähallitus edelläkävijä vihreillä markkinoilla Metsähallituksen näkökulmasta vihreät markkinat sisältävät luonnonvarojen kestävän
RN:o 23:36. n.58,8 ha
?? RN:o 23:36 n.58,8 ha 0 metri Mittakaava: 1:10 000 400,0? Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014? Tammasuo 687-414-23-36 0 3 000 metri Mittakaava: 1:75 000 Maanmittauslaitos
Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija
Lannoitus on ilmastoteko Pekka Kuitunen Metsänhoidon ja metsätuhojen asiantuntija Mhy Etelä-Savo 5.- 6.3.2019 Miksi lannoittaa? Puuston kasvu lisääntyy ja laatu paranee lisäämällä kasvualustaan ravinteita,
Metsäpolitikkafoorumi
Metsäpolitikkafoorumi 17.4.219 Suometsien puuvarat Inventoinnit ja skenaariot Henry Schneider Risto Päivinen Soiden pinta-ala vähentynyt 1 % 196-luvulta 12 8 6 4 2 Ojitetut kankaat Suot - Kaikkiaan Soita
Mäntytukkipuu 55,2 45,9 40,0. Mäntykuitupuu 18,7 15,2 10,0. Kuusitukkipuu 54,7 45,3 40,0. Kuusikuitupuu 18,9 14,8 10,0. Koivutukkipuu 40,0 34,0 30,0
Sivu 1 / 4 TILA-ARVIO ASIAKKAAN TIEDOT Tilat/määräalat Kiinteistötunnus Kissamäki 77-408-5-59 Omistaja Puhelin Hankasalmen kunta 0405052198 Osoite Keskustie 41, 41520 Hankasalmi LASKENNAN TIEDOT Laskennassa
POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT
"OTSO POH;'ÖIS-KAr'I,JALAN ULOSOTTOVIRÄSTO SAAPUNUT Metsätila-arvio 2 5-09- 2014 METSÄSELVITYS 22.9.2014 OTSO Metsäpalvelut Henri Maijala Pielisentie 54-56 81700 Lieksa Pohjois-Karjalan ulosottovirasto
w metsänhoitoyhdistys
w metsänhoitoyhdistys Lausunto metsän arvosta Toimeksiantaja Arvion tarkoitus Kohde ja omistus Pinta-ala ja tietolähde Arviokäynti Kuvaus arviomenetelmästä Kehitysluokkien rakenne Puustotiedot Muut arviossa
1. Maalajin määritys maastossa
1. Maalajin määritys maastossa Maalajit voidaan erottaa kenttäolosuhteissa pääpiirteissään aistihavaintojen perusteella. Tällöin kiinnitetään huomiota maalajin väriin, kovuuteen, sitkeyteen, rakenteeseen
- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA
METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.
LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus. www.yara.fi/metsa
Metsänlannoitus on hyvä sijoitus www.yara.fi/metsa Miksi metsää kannattaa lannoittaa? Enemmän puuta seuraavassa hakkuussa Lyhyempi kiertoaika ja harvennusväli Puun laatu paranee Metsä sitoo enemmän hiilidioksidia
RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha
RN:o 2:95 2,5 ha RN:o 2:87 n.19,3 ha Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus 2014 2,5 ha Palonen 595-427-2-95 Raimola 595-427-2-87 Maanmittauslaitos 2014 Lupanumero 3069/MML/14 Karttakeskus
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022
Riihimäen kaupungin metsäsuunnitelma 2015-2022 Tiivistelmä Metsäsuunnitelma antaa vankan pohjan metsäomaisuuden hoitoon ja sen arvonmääritykseen. Suunnitelma tehdään metsänomistajan tavoitteiden mukaisesti
Käytännön haasteita ja esimerkkejä
Käytännön haasteita ja esimerkkejä Zonation-koulutus SYKE, Muuttohaukka 29.1.2014 Ninni Mikkonen, projektikoordinaattori Käytännön haasteita 1. Palkat Analyysien suunnittelu ja toteutus Raha Tilat, koneet
Heikkotuottoiset ojitusalueet
Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen
Luentomateriaali: Esa Etelätalo. Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta
Luentomateriaali: Esa Etelätalo Metsänhoidon perusteet Metsämaa; maalajit, ominaisuudet metsänkasvatuksen kannalta Metsämaa 3 Geologinen historia: - Kallioperä n. 3,1 mrd. vuotta, laatta liikkunut ympäri
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä
Laskelma Jyväskylän kaupungin metsien kehityksestä Metsävara-asiantuntija Mikko Lumperoinen Tapio Silva Oy Tammikuu 218 Jyväskylän kaupungin metsävarat tässä hakkuulaskelmassa Nykytilanne 27.11.217 Pinta-ala:
Metsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Kaakkois-Suomen metsien hakkuukertymä Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat Toteutunut hakkuukertymä Suurin kestävä hakkuukertymä Metsätalouden vesistökuormitus - kiintoainekuormitus
ONNELA Kunta: Sotkamo
1 (6) 765-402-67-8 ONNELA Kunta: Sotkamo Omistajat TAKALA ANNE JOHANNA Korvaukset Karttatunnus Kuvaus Määrä Maantie omistusoikeudella 2 Tuore kangas, Tuok -0,0229 ha 2 Taimikko, kuusi, 3 m, tih. 0.5, ikä
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat 2004 2006 ja niiden kehitys 2001-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 9.8.2007 1 VMI10 Maastotyöt 2004 2008
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio
Maaperäkartoitus metsätalouden vesiensuunnittelun tueksi Timo Huttunen, GTK Timo Makkonen, Tapio 1 Tausta Metsätaloustoimenpiteiden vesiensuojelun kannalta kiintoaineshuuhtouman torjunta on avainasemassa.
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys
Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat 2005 2006 ja niiden kehitys 1998-2006 Kari T. Korhonen Valtakunnan metsien inventointi/metla Kari.t.Korhonen@metla.fi VMI10/ 19.10.2007 1 VMI10 Maastotyöt
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS
KEMPELEEN LINNAKANKAAN POHJOISOSAN LUONTOSELVITYS 21.3.2011. Tark. 8.1.2013 Outi Tuomivaara, maisemasuunnittelija Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Linnakankaan alueelle laaditaan asemakaavaa ja sen
Kasvioppi 2. Metsätyyppien lajisto Lajien määritys. MAR-C1002 Maisema-arkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis
Kasvioppi 2 Metsätyyppien lajisto Lajien määritys MARC1002 Maisemaarkkitehtuurin perusteet 2A, Luontotekijät FM Ahti Launis 16.11.2016 Metsätyyppien määrittäminen Käytännön määritysopas: Hotanen ym. 2008:
Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022
Sivu 1 Metsäsuunnitelma vuosille 2013-2022 Omistaja Metsänomistaja Malli Osoite Metsätie 1, 00100 HELSINKI Puhelin 050-1234567 Sähköposti matti.metsanomistaja@metsa.fi Metsäsuunnitelman pinta-alat: Metsämaa
Maiseman perustekijät Maisemarakenne
Maiseman perustekijät Maisemarakenne Sirpa Törrönen 14.9.2015 Maisemaelementit Maiseman perustekijät Maiseman eri osat - Kartoituksessa tuotettua materiaalia kutsutaan usein perusselvityksiksi - Myös maisemainventointi
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla
Metsän uudistamisen erityispiirteitä turvemailla Markku Saarinen METLA Parkano 3000 Ojitetut suot keskiläpimittaluokittain: muutos VMI10 -> VMI11 VMI / 2014 / Antti Ihalainen 2500 VMI 11 VMI 10 11 Mänty
METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS
METSÄNARVIOINTI METSÄTALOUDEN PERUSTEITA METSÄVARATIETOJEN KERUU METSÄN ARVON MÄÄRITYS 1 METSÄTALOUDEN PERUSTEET PUUKAUPPA PUUTA ELI PUUTAVARALAJEJA OSTETAAN METSÄTEOLLISUUDEN RAAKA-AINEEKSI - Sellu- ja