SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

Samankaltaiset tiedostot
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

IIR-suodattimissa ongelmat korostuvat, koska takaisinkytkennästä seuraa virheiden kertautuminen ja joissakin tapauksissa myös vahvistuminen.

Tuntematon järjestelmä. Adaptiivinen suodatin

Remez-menetelmä FIR-suodinten suunnittelussa

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

SGN-1251 Signaalinkäsittelyn sovellukset Välikoe Heikki Huttunen

T SKJ - TERMEJÄ

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

1 Tarkastellaan digitaalista suodatinta, jolle suurin sallittu päästökaistavärähtely on 0.05 db ja estokaistalla vaimennus on 44 db.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento

Katsaus suodatukseen

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

1 Olkoon suodattimen vaatimusmäärittely seuraava:

T Signaalinkäsittelyjärjestelmät Kevät 2005 Pakolliset ja lisäpistelaskarit

Spektri- ja signaalianalysaattorit

5. Z-muunnos ja lineaariset diskreetit systeemit. z n = z

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Kompleksianalyysi, viikko 7

Kompleksiluvut signaalin taajuusjakauman arvioinnissa

Esipuhe. Tampereella, 9. toukokuuta 2003, Heikki Huttunen

: Johdatus signaalinkäsittelyyn 2

Signaalinkäsittelyn menetelmät

4. Fourier-analyysin sovelletuksia. Funktion (signaalin) f(t) näytteistäminen tapahtuu kertomalla funktio näytteenottosignaalilla

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn sovellukset

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

Suodinpankit ja muunnokset*

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Heikki Huttunen Signaalinkäsittelyn perusteet

FIR suodinpankit * 1 Johdanto

L/M = 16.9/9.1 = 169/91 = 13/7.

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

1 Johdanto. 2 Kriittinen näytteistys 2:lla alikaistalla. 1.1 Suodatinpankit audiokoodauksessa. Johdanto

Signaalinkäsittelyn sovellukset

1 Määrittele lyhyesti seuraavat käsitteet. a) Kvantisointivirhe. b) Näytetaajuuden interpolointi. c) Adaptiivinen suodatus.

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa Perusteita

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...

SGN Bachelor's Laboratory Course in Signal Processing ELT Tietoliikenne-elektroniikan työkurssi. Äänitaajuusjakosuodintyö ( )

1. Määritä pienin näytelauseen ehdon mukainen näytetaajuus taajuus seuraaville signaaleille:

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Luento 7. LTI-järjestelmät

: Johdatus signaalinkäsittelyyn 1

ELEC-C Sovellettu digitaalinen signaalinkäsittely. Äänisignaalien näytteenotto ja kvantisointi Dither Oskillaattorit Digitaalinen suodatus

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

4. Taajuusalueen suodatus 4.1. Taustaa

TL5231, Signaaliteoria (S2004) Matlab-harjoituksia

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

A B = 100, A = B = 0. D = 1.2. Ce (1.2 D. C (t D) 0, t < 0. t D. )} = Ae πjf D F{Π( t D )} = ADe πjf D sinc(df)

3 Ikkunointi. Kuvio 1: Signaalin ikkunointi.

Numeeriset menetelmät

MATEMATIIKAN JAOS Kompleksianalyysi

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.

e ax, kun x > 0 f(x) = 0, kun x < 0, 0, kun x > 0 e ax, kun x < 0 e (a iω)x dx = a+iω = 1 a 2 +ω 2. e ax, x > 0 e ax, x < 0,

Laskuharjoitus 2 ( ): Tehtävien vastauksia

Mitä on signaalien digitaalinen käsittely

Osatentti

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos

Osatentti

Diskreetti Fourier-muunnos ja sen hyödyntäminen signaalien spektrien muodostamisessa. Pentti Romppainen

Tietoliikennesignaalit & spektri

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

KON-C3004 Kone- ja rakennustekniikan laboratoriotyöt Tiedonkeruu ja analysointi Panu Kiviluoma

Jaksollisen signaalin spektri

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

Yksinkertaisin järjestelmä

LABORATORIOTYÖ 2 A/D-MUUNNOS

Spektrianalysaattori. Spektrianalysaattori

Spektrianalyysi, motivaatio

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

Signaaliavaruuden kantoja äärellisessä ajassa a

Kotitehtävät 1-6: Vastauksia

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S Signaalit ja järjestelmät

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

Diskreetin LTI-systeemin stabiilisuus

Digitaalinen signaalinkäsittely Johdanto, näytteistys

5 Funktion jatkuvuus ANALYYSI A, HARJOITUSTEHTÄVIÄ, KEVÄT Määritelmä ja perustuloksia

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

T DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9

1. a) Piiri sisältää vain resistiivisiä komponentteja, joten jännitteenjaon tulos on riippumaton taajuudesta.

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Tentti ja välikokeiden uusinta

Ajatellaan jotakin datajoukkoa joka on talletettu datamatriisiin X: n vectors. TKK, Informaatiotekniikan laboratorio 1

Signaalimallit: sisältö

Luento 7. Järjestelmien kokoaminen osista

Signaalien tilastollinen mallinnus T (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö

Transkriptio:

SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 6.3.006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen jälkeen erilliselle konseptille, jota voit pyytää valvojalta. Laskinta saa käyttää, mutta muistin tulee olla tyhjä. Rastita vielä alle mistä löytyy merkintä pakollisista harjoituksista. Osallistuin harjoituksiin syksyllä 005 keväällä 006. Osallistuin harjoituksiin vuonna: syksyllä kesällä Palautin harjoitustehtäväpaketin vuonna: En ole vielä suorittanut pakollisia harjoituksia ja otan yhteyttä luennoitsijaan.. Ovatko seuraavat väittämät tosia vai epätosia? (Perusteluja ei tarvita. Oikea vastaus: p, väärä: p, ei vastausta 0 p.) (a) Suotimen stabiilius tarkistetaan selvittämällä ovatko sen siirtofunktion napojen itseisarvot pienempiä kuin yksi. (b) Signaalin x(n)y(n) DFT on X(n)Y(n). (c) Kaksiulotteinen diskreetti Fourier-muunnos voidaan laskea yksiulotteisten diskreettien Fourier-muunnosten avulla. (d) Järjestelmä, jonka impulssivaste on h(n) =δ(n)+0.5δ(n ) 0.5δ(n 3) on stabiili. (e) Laskostuminen estetään A/D-muunnoksessa asettamalla näytteenottotaajuus vähintään samaksi kuin analogisen signaalin suurin taajuus. (f) FIR-suotimen siirtofunktio voidaan päätellä sen impulssivasteesta. Suodintyyppi Impulssivaste kun n 0 n = 0 Alipäästö f c sinc(n πf c ) f c Ylipäästö f c sinc(n πf c ) f c Kaistanpäästö f sinc(n πf ) f sinc(n πf ) (f f ) Kaistanesto f sinc(n πf ) f sinc(n πf ) (f f ) Ikkuna- Siirtymäkaistan Päästökaistan Estokaistan Ikkunan lauseke funktion leveys värähtely minimi- w(n),kun nimi (normalisoitu) (db) vaimennus (db) n ( )/ Suorakulmainen 0.9/ 0.746 Bartlett 3.05/ 0.475 5 n Hanning 3./ 0.0546 44 0.5 + 0.5 cos πn Hamming 3.3/ 0.094 53 0.54 + 0.46cos πn Blackman 5.5/ 0.007 74 0.4 + 0.5cos πn + 0.08cos 4πn

. (a) Analoginen signaali koostuu yksittäisestä siniaallosta, jonka taajuus on 00 Hz. Signaalista otetaan näytteitä.5 0 4 sekunnin välein. Tapahtuuko laskostumista? Jos vastauksesi on myönteinen, miksi taajuudeksi mainittu sinitaajuus tulkitaan, ts. mille taajuudelle se laskostuu? (p) (b) Laske jaksollisen lukujonon x(n) =(, 4, 5, ) diskreettifourier-muunnos. (p) (c) Suodin suunnitellaan ikkunamenetelmällä seuraavien määrittelyjen mukaiseksi. Estokaista Päästökaista Päästökaistan maksimivärähtely Estokaistan minimivaimennus äytteenottotaajuus [ khz,6khz] [0 khz,0khz] 0.06 db 48 db 3 khz Kertoimia saat käyttää enintään 0 kappaletta. Millä ikkunoilla tämä onnistuu (vai onnistuuko millään)? (3p)

3. Tarkastellaan alla olevan lohkokaavion esittämää LTI-järjestelmää. x(n) y(n) z 8 (a) Määritä järjestelmän siirtofunktio H(z). (b) Piirrä napa-nollakuvio. (c) Onko järjestelmä stabiili? Miksi / miksi ei?

4. Suunnittele ikkunamenetelmällä ylipäästösuodin (selvitä käsin impulssivasteen lauseke), jonka vaatimukset ovat seuraavat: Päästökaista Estokaista Päästökaistan maksimivärähtely Estokaistan minimivaimennus äytteenottotaajuus [.5 khz,6khz] [0 khz,.5 khz] 0.06 db 48 db 3 khz Käytä etusivun taulukoita hyväksesi.

5. (a) LTI-järjestelmä (siirtofunktio H(z)) onminimivaiheinen, jos se on stabiili ja sillä on käänteisjärjestelmä (siirtofunktio H(z) ), joka on myös stabiili. Molemmat järjestelmät oletetaan kausaalisiksi. Onko järjestelmä H(z) = (z.)(z 0.5) z 4 z 3 + 0.5z minimivaiheinen? Perustele. (p) (b) Erään LTI-järjestelmän amplitudivaste taajuudella ω 0 = π 8 on ( H e π i) 4 =. Lisäksi tiedetään, että järjestelmän vaihevaste on jatkuva ja saa nollataajuudella arvon arg(h(e 0i )) = 0. Ryhmäviive on vakio: τ(ω) = kaikilla ω [0, π].mikäon järjestelmän vaste y(n) herätteelle x(n) =u(n) cos(ω 0 n)? (4p)