SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
|
|
- Jari Sala
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 ENSO IKONEN PYOSYS SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät helmikuu 209
2 ENSO IKONEN PYOSYS 2 Oppimistavoitteet Opiskelija... sisäistää taajuustason vasteen lti-järjestelmän kuvaamisessa..lle on selvää mitä vahvistuksella ja vaiheella tarkoitetaan näkee reaalisten ja kompleksisten napojen ja nollien merkityksen vaiheen ja vahvistuksen muokkaajana, taajuuden funktiona osaa sujuvasti lukea polaari- ja Bode-kuvaajia, sekä itsenäisesti piirtää niitä Matlabin avulla
3 ENSO IKONEN PYOSYS 3 Säätöjärjestelmien suunnittelu SäSu Taajuusvaste 7.3 Polaarikuvaaja 7.4 Bode-kuvaaja Siirtofunktion Bode 7.5 Bode-kuvaajan käyttö Filtterisuunnittelusta Taajuustason kuvaajat (harjoituksissa) 7.2 Taajuusvaste LTI-järjestelmän taajuusvaste (johto) 7.3 Polaarikuvaaja siirtofunktio T(iω)= R(ω)+iX(ω). kertaluvun systeemi
4 7.2 Taajuusvaste Esimerkki: taajuusvaste aikatasossa (MATLABilla) Tutkittava systeemi: Tutkitaan aikatason vastetta eri taajuuksilla: 8 rad/s =.2 Hz >> t=[0:0.0:4] ; w=8; r=sin(w*t); >> G=tf(,[0.2 ]); y=lsim(g,r,t); >> plot(t,y) Harjoitus: Entäpä jos w=50rad/s? 50 rad/s = 7.96 Hz >> t=[0:0.0:4] ; w=50; r=sin(w*t); >> G=tf(,[0.2 ]); y=lsim(g,r,t); >> plot(t,y) Vahvistus ja vaihe muuttuvat taajuuden funktiona G s 0.2s
5 ENSO IKONEN PYOSYS **LTI-järjestelmän taajuusvaste Käsitellään systeemiä: Jos p i ovat erillisiä napoja, niin Y Y ( s) T missä : r k s p n s TsRs ja Laplace-käänteismuunnos on: y T t s srs t A ms qs sint pt k e... k n n e s p i i m s p t n k s p n L s s s 2 2 s Jos systeemi on stabiili, niin Ts. tasapainotilassa ulostulosignaali riippuu vain T(iω):n vaiheesta ja vahvistuksesta, kullakin taajuudella ω. Taajuusvasteen tutkimiseksi riittää tutkia siirtofunktiota T(s) kun s = iω. pit lim k e 0 t lim t i y t *... AT lim L t ja s 2 2 s i sint missä T i R(s) T(s) Y(s) cosine +sine = sine with phase *
6 7.3 Polaarikuvaaja G(iω) = R(ω)+iX(ω) X tan R 2 R 2 X 2 G i Kuva 35 Kompleksiluvun graafisia esittämistapoja.
7 ENSO IKONEN PYOSYS kertaluvun systeemin taajuusvaste (!) Polaarikuvaaja: G ja ϕ Gs 2 2 s G i R X 2 2 Lasketaan Im(G) ja Re(G) Sijoitetetaan s=iω, saadaan Gi i i i 2 2 i i i i eli tan tan R, X Kun ω=0, saadaan 2 2 G(0) = ja ϕ(0) = -atan(0)=0 o Kun ω=, saadaan Kun ω=0, saadaan R(0)=, X(0)=0. G( ) =0 ja ϕ( ) = -atan( )=-90 o. Kun ω=, saadaan R( )=0, X( )=0. Kun ω = /τ, saadaan G(/τ)=sqrt(/2) ja ϕ(/τ) = -atan() = -45 o tan X R tan
8 7.3.. kertaluvun systeemin taajuusvaste Im(G) ja Re(G) Kun ω=0, saadaan R(0)=, X(0)=0. Kun ω=, saadaan R( )=0, X( )=0. Polaarikuvaaja: G ja phi Kun ω=0, saadaan G(0) = ja ϕ(0) = -atan(0)=0 o Kun ω=, saadaan G( ) =0 ja ϕ( ) = -atan( )=-90 o. Kun ω=/τ, saadaan G(/τ)=sqrt(/2) ja ϕ(/τ) = -atan() = -45 o Kuva 36. kertaluvun systeemin polaarikuvaaja.
9 Harjoitus reaalisen nollan taajuusvaste ω 0 ω ω = /τ G(iω) = R + ix, G =(X 2 +R 2 ) 0.5, /G=tan - (X/R) Harjoitus osa 2: Osoita, että kun ω=/τ niin vahvistus on 3dB ja vaihe +45 o.
10 Harjoitus reaalisen nollan taajuusvaste ω 0 ω ω = /τ G(iω) = R + ix, G =(X 2 +R 2 ) 0.5, /G=tan - (X/R) Harjoitus osa 2: Osoita, että kun ω=/τ niin vahvistus on 3dB ja vaihe +45 o.
11 Harjoitus osa 2: Osoita, että kun ω=/τ niin vahvistus on 3dB ja vaihe +45 o. Siirtofunktio oli annettu: G(s) = τs+. Lasketaan G(iω) = R+iX, kun ω=/τ Sijoitetaan s=iω missä ω=/τ, jolloin G(i/τ) = i+ eli muodossa R+iX kertoimet ovat R= ja X=. Vahvistus: G(i/τ) = ( ) = 2 ja 20 log 0 2 = [db] 3 [db] Vaihe: /_ G(i/τ) = tan - X/R = tan - / = 45 o.
12 ENSO IKONEN PYOSYS 2 Säätöjärjestelmien suunnittelu SäSu Taajuusvaste 7.3 Polaarikuvaaja 7.4 Bode-kuvaaja Siirtofunktion Bode 7.5 Bode-kuvaajan käyttö Filtterisuunnittelusta Taajuustason kuvaajat (harjoituksissa) 7.4 Bode-kuvaaja logaritminen taajuus, db Boden piirtäminen Matlabilla Bode-kuvaajan tulkinta piirtämissääntöjä K, napa, nolla, s, /s, kompleksiset navat, viive Boden asymptootit siirtofunktion Bode esimerkki Filtterisuunnittelusta
13 7.4 Bode-kuvaaja Bode-kuvaajassa esitetään systeemin logaritminen vahvistus ja sen vaihe taajuuden logaritmin funktiona vahvistuskuvaaja vaihekuvaaja vahvistus G desibeleinä 20 log 0 G(iω) 0 -Inf db db db db 0 db.4 +3dB 2 +6 db 0 20 db db db
14 7.4.2 Bode-kuvaaja MATLABilla & taajuusvaste aikatasossa (MATLABilla) Tutkittava systeemi: G s Piirrä Bode >> G = tf(,[0.2 ]); >> bode(g) Tutkitaan aikatason vastetta kun w=8 rad/s. G(8) = -6dB, φ(8) = -58 o. Piirrä aikatason vaste. >> t=[0:0.0:4] ; w=8; r=sin(w*t); >> y=lsim(g,r,t); plot(t,y) 0.2s 20log 0 k=-6 => k= o /360 o = +5% jaksonpituutta edellä
15 7.4.2 Bode-kuvaaja MATLABilla & taajuusvaste aikatasossa (MATLABilla) Tutkittava systeemi: G s 0.2s Piirrä Bode >> G = tf(,[0.2 ]); >> bode(g) Tutkitaan aikatason vastetta kun G(8) = -6dB, phi(8) = -58 o. Piirrä. >> t=[0:0.0:4] ; w=8; r=sin(w*t); >> y=lsim(g,r,t); plot(t,y) G(50) = -20dB, phi(50) = -85 o. Piirrä. >> t=[0:0.0:4] ; w=50; r=sin(w*t); >> y=lsim(g,r,t); plot(t,y)
16 Harjoitus: tutki Bode-kuvaajaa Systeemiä kuvaa Y(s) s = R(s) s 2 + 2s +3 Piirrä bode-kuvaaja >> bode(g) Millä taajuudella järjestelmän vahvistus on suurimmillaan? Millä taajuudella järjestelmän vahvistus on 0. Mikä on tasapainotilan vahvistus? Tarkista vaste simuloimalla systeemiä aikatasossa näillä taajuuksilla.
17 Harjoitus: Ratkaisu >> G = sys([ ],[ 2 3]) >> bode(g); grid % vahvistuskuvaajassa: % oik-hiiri Properties Units -> Magnitude Suurimmillaan w=.54 rad/s vahvistus 0. kun w=0 rad/s tp-tilan vahvistus 0.33 [loppuarvoteoreemasta G(0) = /3] % simulointi: >> w = ; >> t=[0:0.0:00]'; >> r = sin(w*t); >> y = lsim(g,r,t); >> plot(t,y);
18 Harjoitus: Ratkaisu >> G = sys([ ],[ 2 3]) >> bode(g); grid % vahvistuskuvaajassa: % oik-hiiri Properties Units -> Magnitude Suurimmillaan w=.54 rad/s vahvistus 0. kun w=0 rad/s tp-tilan vahvistus 0.33 [loppuarvoteoreemasta G(0) = /3] % simulointi: >> w = ; >> t=[0:0.0:00]'; >> r = sin(w*t); >> y = lsim(g,r,t); >> plot(t,y);
19 ENSO IKONEN PYOSYS 9 Yleistetty siirtofunktio Q nollaa, N napaa origossa, M napaa reaaliakselilla, R kompleksista napaparia R k k k k M m m N Q i i i i i i i K G i 2 n n b 2
20 ENSO IKONEN PYOSYS kertaluvun systeemin taajuusvaste (!) Polaarikuvaaja: G ja ϕ Gs 2 2 s G i R X 2 2 Lasketaan Im(G) ja Re(G) Sijoitetetaan s=iω, saadaan Gi i i i 2 2 i i i i eli tan tan R, X Kun ω=0, saadaan 2 2 G(0) = ja ϕ(0) = -atan(0)=0 o Kun ω=, saadaan Kun ω=0, saadaan R(0)=, X(0)=0. G( ) =0 ja ϕ( ) = -atan( )=-90 o. Kun ω=, saadaan R( )=0, X( )=0. Kun ω = /τ, saadaan G(/τ)=sqrt(/2) ja ϕ(/τ) = -atan() = -45 o tan X R tan
21 ENSO IKONEN PYOSYS *Bode-kuvaajan piirtämisssääntöjä. kertaluvun systeemin vahvistuksen asymptootit. kertaluvun systeemille: 20log G i 2 2 0log jolloin korkeille taajuuksille: 2 2 0log 20log 20log 20log 20log 2 2 ts. log(w):n kuvaaja on suora. 2 Suoran kulmakerroin saadaan tarkastelemalla kahden taajuuden w ja w 2 välistä vahvistuseroa: 20log G i 20log G i 20log 2 20log 20log 2 Jos w 2 /w = 0 (dekadi ), niin 20log 20log 2 20log db Ts. ensimmäisen kertaluvun systeemille asymptootin kulmakerroin on -20dB per dekadi. 2
22 7.4. *Bode-kuvaajan piirtämisssääntöjä. kertaluvun systeemin vahvistuksen asymptootit Kuva 37. kertaluvun systeemin Bode-kuvaajan asymptootit.
23 7.4. *Asymptootit siirtofunktion tekijöille vahvistus ja reaalinen nolla
24 7.4. *Asymptootit siirtofunktion tekijöille reaalinen napa, napa origossa, kompleksinen napapari
25 ENSO IKONEN PYOSYS Siirtofunktion Bode-kuvaaja Esimerkki (/6) Tutkittava siirtofunktio Tekijät: G s s 50.s s s s i0. G( i) 2 i i i0.5 i i 0 2 i i 2 i i () Vakiovahvistus K=5 (2) Napa origossa (3) Napa p = 2 (4) Nolla z = 0 (5) Kompleksinen napapari, luonn. taajuus = 50 Lähde: Dorf & Bishop (2 th ed.) Example 8.5, pp
26 7.4.3 esimerkki jatkuu (2/6) Bode-vahvistuskuvaajan asymptootit Kuva 43. Tekijät: () Vakiovahvistus K=5 ( 20log 0 5 ~ 4 ) (2) Napa origossa (3) Napa p = 2 (4) Nolla z = 0 (5) Kompleksinen napapari, luonn. taajuus = 50
27 Kuva Esimerkki jatkuu (3/6) Bode-vahvistuskuvaaja
28 7.4.3 Esimerkki jatkuu (4/6) Bode-vaihekuvaajan asymptootit () (4) (3) (2) (5) Kuva 45. Tekijät: () Vakiovahvistus K=5 (2) Napa origossa (3) Napa p = 2 (4) Nolla z = 0 (5) Kompleksinen napapari, luonn. taajuus = 50
29 7.4.3 Esimerkki jatkuu (5/6) Bode-vaihekuvaaja -90 o -80 o Phase -270 o Kuva 46.
30 7.4.3 Esimerkki jatkuu (6/6) Bode Matlabilla G s s 50.s s s s 50 Bode Diagram >> num = 5*[0. ] -00 >> den = conv([0.5 0],[/50^2 0.6/50 ]) -50 >> G = tf(num,den) -90 >> bode(g) -35 >> grid -80 Magnitude (db) Phase (deg) Frequency (rad/s)
31 ENSO IKONEN PYOSYS Suorituskyky taajuustasossa Taajuuskaista taajuus ω B jolla taajuusvaste on pienentynyt 3dB:ä matalan taajuuden arvosta n. 70%:iin Resonanssitaajuus taajuus ω r jolla taajuusvasteen vahvistus saavuttaa maksimiarvonsa M pω taajuuskaista kertoo systeemin kyvystä toistaa sisäänmenosignaali. Fig Magnitude characteristic of the second order system.
32 ENSO IKONEN PYOSYS 32 ***Filtterisuunnittelu*** Signaalin muokkaus
33 ***Filtterisuunnittelu*** Suodintyypit ENSO IKONEN PYOSYS 33
34 ENSO IKONEN PYOSYS 34 ***Filtterisuunnittelu*** ja prosessien säätö Kohinan lähteet mittauskohina korkeataajuista suhteessa prosessiin sähköhäiriöt, näytteenotto, kvantisointivirheet,... prosessikohina matalataajuista mikä on häiriötä, mikä kohinaa..? kuplat, roiskeet, kanavoituminen,... Filtteri estää ohjauksen värinää lisää viivettä (vaiheenjättöä) suunnittelu on tasapainottelua
35 ENSO IKONEN PYOSYS 35 Butterworth filtteri Butterworth properties monotonic amplitude response (no ripple) quick roll-off around cutoff frequency (improves with order) overshoot and ringing in step response (worsens with order)
36 ENSO IKONEN PYOSYS 36 Bode Diagram ***Filtterisuunnittelu*** Butterworth-suodin Suunnitellaan Butterworth-filttereitä alipäästösuotimia kulmataajuus 4 rad/s eri kertaluvulla n = {,2,4,8,2} Matlabilla: wn = 4 n = % 2,4,8,2 [b,a]=butter(n,wn, low, s ) F = tf(b,a); bode(f) step(f); Butterworth-suotimen vahvistuskuvaaja on hyvä, mutta vaihekuvaaja heikko. Magnitude (db) Phase (deg) Magnitude (db) Phase (deg) F F2 F4 F8 F dB = F F2 F4 F8 F2 Bode Diagram Frequency (rad/s) Frequency (rad/s)
37 ENSO IKONEN PYOSYS 37 Bode Diagram ***Filtterisuunnittelu*** Butterworth-suodin Suunnitellaan Butterworth-filttereitä alipäästösuotimia kulmataajuus 4 rad/s eri kertaluvulla n = {,2,4,8,2} Matlabilla: wn = 4 n = % 2,4,8,2 [b,a]=butter(n,wn, low, s ) F = tf(b,a); bode(f) step(f); Butterworth-suotimen vahvistuskuvaaja on hyvä, mutta vaihekuvaaja heikko. Amplitude Magnitude (db) Phase (deg) Magnitude (db).4.2 Phase (deg) F F2 F4 F8 F dB = F F2 F4 F8 F2 Step Response Bode Diagram Frequency (rad/s) F Frequency (rad/s) F2 F Time (seconds) F4 F8
38 ENSO IKONEN PYOSYS 38 Harjoitus: Filtterisuunnittelu a) Suunnittele seuraavat Butterworthsuotimet alipäästösuodin (low-pass) ylipäästösuodin (high-pass) kaistanestosuodin (stop) kaistanpäästösuodin (band-pass) kun leikkaustaajuus on 0.5Hz (kaistanesto ja -päästö +-20 leikkaustaajuuden molemmin puolin). b) Piirrä taajuusvaste ja simuloi signaalin suodatusta aikatasossa niin että näet suotimien toimivan ok. c) Kokeile suotimelle eri astelukuja, esim n={3,5,2}. Voit käyttää suunnitteluun Matlabin butter-komentoa: >> [num,den]=butter(n,wn,'low','s') jne. kts. >> help butter
39 ENSO IKONEN PYOSYS 39 Butterworth simulointikoodia % Butterworth-suotimen parametrit n = 5; % order f = 0.5 % cutoff [Hz] wn = 2*pi*f % cutoff [rad/s] wn_stop = [0.8*f.2*f]*2*pi; %bandpass % alipäästö [b_low,a_low]=butter(n,wn,'low','s'); H_low = tf(b_low,a_low) % ylipäästö [b_high,a_high]=butter(n,wn,'high','s'); H_high = tf(b_high,a_high) % kaistanesto [b_stop,a_stop]=butter(n,wn_stop,'stop','s'); H_stop = tf(b_stop,a_stop) % kaistanpäästö [b_pass_low,a_pass_low]=butter(n,wn_stop(2),'low','s'); H_pass_low = tf(b_pass_low,a_pass_low); [b_pass_high,a_pass_high]=butter(n,wn_stop(),'high','s'); H_pass_high = tf(b_pass_high,a_pass_high) H_pass = H_pass_low*H_pass_high; % bode-kuvaajat figure(); clf; bode(h_low,h_high,h_stop,h_pass); legend('low','high','stop','pass');
40 ENSO IKONEN PYOSYS 40 Butterworth simulointikoodia % Butterworth-suotimen parametrit n = 5; % order f = 0.5 % cutoff [Hz] wn = 2*pi*f % cutoff [rad/s] wn_stop = [0.8*f.2*f]*2*pi; %bandpass % alipäästö [b_low,a_low]=butter(n,wn,'low','s'); H_low = tf(b_low,a_low) % ylipäästö [b_high,a_high]=butter(n,wn,'high','s'); H_high = tf(b_high,a_high) % kaistanesto [b_stop,a_stop]=butter(n,wn_stop,'stop','s'); H_stop = tf(b_stop,a_stop) % kaistanpäästö [b_pass_low,a_pass_low]=butter(n,wn_stop(2),'low','s'); H_pass_low = tf(b_pass_low,a_pass_low); [b_pass_high,a_pass_high]=butter(n,wn_stop(),'high','s'); H_pass_high = tf(b_pass_high,a_pass_high) H_pass = H_pass_low*H_pass_high; % bode-kuvaajat figure(); clf; bode(h_low,h_high,h_stop,h_pass); legend('low','high','stop','pass');
41 ENSO IKONEN PYOSYS 4 Butterworth simulointikoodia 2 % aikatason simulointi figure(2) t=[0:0.00:60]'; % minuutin simulointi [s] F=[ ] % taajuus sisäänmenossa [Hz ] for i=:length(t) if t(i)<0, ff=f(); % kun 0<t<0 elseif t(i)<20, ff=f(2); %kun 0<=t<20 elseif t(i)<30, ff=f(3); %kun 20<=t<30 end r(i) = sin(2*pi*ff*t(i)); if t(i)>=30 %kun 30<=t<60 r(i) = sin(2*pi*f()*t(i)) +sin(2*pi*f(3)*t(i)); end end yf = lsim(h_low,r,t); %yf = lsim(h_pass,r,t); %yf = lsim(h_stop,r,t); plot(t,r,'b-',t,yf,'r-') ylabel('suodattamaton (r) ja suodatettu (y_f) signaali'); xlabel('aika') title(sprintf('butterworth H_{low} n=%d, f=%.3g [Hz]',n,f)) legend('r','y_f')
42 ENSO IKONEN PYOSYS 42 Butterworth simulointikoodia 2 % aikatason simulointi figure(2) t=[0:0.00:60]'; % minuutin simulointi [s] F=[ ] % taajuus sisäänmenossa [Hz ] for i=:length(t) if t(i)<0, ff=f(); % kun 0<t<0 elseif t(i)<20, ff=f(2); %kun 0<=t<20 elseif t(i)<30, ff=f(3); %kun 20<=t<30 end r(i) = sin(2*pi*ff*t(i)); if t(i)>=30 %kun 30<=t<60 r(i) = sin(2*pi*f()*t(i)) +sin(2*pi*f(3)*t(i)); end end yf = lsim(h_low,r,t); %yf = lsim(h_pass,r,t); %yf = lsim(h_stop,r,t); plot(t,r,'b-',t,yf,'r-') ylabel('suodattamaton (r) ja suodatettu (y_f) signaali'); xlabel('aika') title(sprintf('butterworth H_{low} n=%d, f=%.3g [Hz]',n,f)) legend('r','y_f')
43 ENSO IKONEN PYOSYS 43
44 ENSO IKONEN PYOSYS 44 Oppimistavoitteet Opiskelija... sisäistää taajuustason vasteen lti-järjestelmän kuvaamisessa..lle on selvää mitä vahvistuksella ja vaiheella tarkoitetaan näkee reaalisten ja kompleksisten napojen ja nollien merkityksen vaiheen ja vahvistuksen muokkaajana, taajuuden funktiona osaa sujuvasti lukea polaari- ja Bode-kuvaajia, sekä itsenäisesti piirtää niitä Matlabin avulla
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / systeemitekniikka Jan 019
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät helmikuu 2019 ENSO IKONEN PYOSYS
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka
Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a
ELEC-C3 Säätötekniikka 9. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu Vinkit a 3. Vaiheenjättökompensaattorin siirtofunktio: ( ) s W LAG s, a. s Vahvistus
1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki
Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät helmikuu
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Feb 2019
Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1
ENSO IKONEN PYOSYS Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C. 1 P(s) = -----------------(s+1)(s+0.02) C(s) = 50s+1 --------50s Piirrä vasteet asetusarvosta. Kommentoi
ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit
ELEC-C3 Säätötekniikka Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit Hyvyyskriteerit Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Systeemitekniikan laboratorio Jan 2019
Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä
Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä Millainen toisen kertaluvun siirtofunktio vastaa systeemiä jonka ylitys on 10% ja asettumisaika 4 min? Y s X s = 2 n s 2 2 2 n s n M p =e t r 1.8 n t s 4.6 n 1
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe
SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 24.4.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet
SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:
Osatentti
Osatentti 2.8.205 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Vastaa kysymyspaperiin ja kysymyksille varattuun tilaan. Laskin ei ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan. Kaavastoon EI merkintöjä. Palauta kaavasto tämän
SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU
ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019
Osatentti
Osatentti 3 1.4.016 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Kirjoita vastaukset paperissa annettuun tilaan. Lisävastaustilaa on paperin lopussa. Käytä selvää käsialaa. Laskin EI ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan.
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 5.5.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 30.1.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 18.3.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 6.3.006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja
Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus
Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle
Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit
Hyvyyskriteerit ELEC-C1230 Säätötekniikka Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien käyttäytymiseen voi vaikuttaa säätämällä niitä. Epästabiileista systeemeistä saadaan stabiileja,
SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen
SGN-11 Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe 3.5.16 Heikki Huttunen Laskimen käyttö sallittu. Muiden materiaalien käyttö ei sallittu. Tenttikysymyksiä ei tarvitse palauttaa. Sivuilla 1-3 on. Sivuilla 4-5
Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi
Taajuusanalyysi ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 7: Taajuusanalyysi Aikaisemmilla luennoilla on tarkasteltu systeemien käyttäytymistä aikatasossa (differentiaaliyhtälöt, herätteet ja vasteet) tai Laplace-tasossa
Elektroniikka, kierros 3
Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f
SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti
SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti..005 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen
Katsaus suodatukseen
Katsaus suodatukseen Suodatuksen perustaa, ideaaliset suotimet, käytännön toteutuksia Suodatus Suodatusta käytetään yleensä signaalin muokkaukseen siten, että 2 poistetaan häiritsevä signaali hyötysignaalin
Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento 4-7.04.2006
Digitaalinen Signaalinkäsittely T5 Luento 4-7.4.6 Jarkko.Vuori@evtek.fi Z-taso Z-taso on paljon käytetty graafinen esitystapa jonka avulla voidaan tarkastella signaalien taajuussisältöjä sekä järjestelmien
Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi
Taajuusanalyysi ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 7: Taajuusanalyysi Aikaisemmilla luennoilla on tarkasteltu systeemien käyttäytymistä aikatasossa (differentiaaliyhtälöt, herätteet ja vasteet) tai Laplace-tasossa
Luento 7. LTI-järjestelmät
Luento 7 Lineaaristen järjestelmien analyysi taajuustasossa Taajuusvaste Stabiilisuus..7 LTI-järjestelmät u(t) h(t) y(t) Tarkastellaan lineaarista aikainvarianttia järjestelmää n n m m d d d d yt () =
ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu
ELEC-C23 Säätötekniikka. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrait, kopensaattorien suunnittelu Quiz: Alla olevassa kuvassa on esitetty vaiheenjohtokopensaattorin siirtofunktio,
ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi
ELEC-C123 Säätötekniikka Luku 7: Taajuusanalyysi Taajuusanalyysi Aikaisemmilla luennoilla on tarkasteltu systeemien käyttäytymistä aikatasossa (differentiaaliyhtälöt, herätteet ja vasteet) tai Laplace-tasossa
Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P
Säädön kotitehtävä vk3 t. 1 a) { Y =G K P E H E=R K N N G M Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. G R s = Y R = GK P s 1 = KK 1 GK P K N G P M s 2 3s 2
Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002
Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty
12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :
1. Stabiilisuus Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : AOL ( s) AF ( s) (13 10) 1+ T ( s) A OL :n ja T:n määrittäminen kuvattiin oppikirjan 1-7 kappaleessa. Näiden taajuus käyttäytyminen
3. kierros. 2. Lähipäivä
3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin
H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):
ELEC-C3 Säätötekniikka 5. laskuharjoitus Vastaukset Quiz: Luennon 4 luentokalvojen (luku 4) lopussa on esimerkki: Sähköpiiri (alkaa kalvon 39 tienoilla). Lue esimerkki huolellisesti ja vastaa seuraavaan:
Luento 7. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 7 Luento 7 LTI järjestelmien taajuusalueen analyysi II 7. LTI järjestelmän taajuusvaste Vaste kompleksiselle eksponenttiherätteelle Taajuusvaste, Boden diagrammi 7.2 Signaalin muuntuminen LTI järjestelmässä
MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)
Digitaalinen säätöteoria MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Enso Ikonen Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio November 25, 2008 Harjoituskerran sisältö kertausta (15 min) Napojensijoittelu
Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.
Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu
Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,
Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi
Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Usein suodinsuunnittelussa on lähtökohtana alipäästösuodin (LPF), josta voidaan yksinkertaisilla operaatioilla muodostaa ylipäästö- (HPF), kaistanpäästö-
1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen
Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?
Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi
Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Työ D102: Sinimuotoisen signaalin suodattaminen 0.4 op. Julius Luukko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto/säätötekniikan laboratorio
Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus
Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..007 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden
Analogiatekniikka. Analogiatekniikka
1 Opintojakson osaamistavoitteet Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija: osaa soveltaa ja tulkita siirtofunktiota, askelvastetta, Bodediagrammia ja napa-nolla-kuvaajaa lineaarisen, dynaamisen
Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi
Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Transientti- ja korrelaatioanalyysi tähtäävät impulssivasteen (askelvasteen) mallintamiseen Kuvaus aikatasossa Taajuus- Fourier- ja spektraalianalyysi tähtäävät
T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus
T-63 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 2 välikoe / tentti Ke 4528 klo 6-9 Sali A (A-x) ja B (x-ö)m 2 vk on oikeus tehdä vain kerran joko 75 tai 45 Tee välikokeessa tehtävät, 2 ja 7 (palaute)
Luento 7. Järjestelmien kokoaminen osista
Luento 7 Lineaaristen järjestelmien analyysi Järjestelmä yhdistelmät, takaisinkytkentä Taajuusvaste Stabiilisuus analyysi taajuustasossa 8..6 Järjestelmien kokoaminen osista Lineaaristen järjestelmien
z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin
z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin muunnoksella (eng. transform) on vastaava asema diskreettiaikaisten signaalien ja LTI järjestelmien analyysissä kuin Laplace muunnoksella jatkuvaaikaisten
T SKJ - TERMEJÄ
T-61140 SKJ - termit Sivu 1 / 7 T-61140 SKJ - TERMEJÄ Nimi Opnro Email Signaalinkäsittelyyn liittyviä termejä ja selityksiä Kevät 2005 Täytä lomaketta kevään aikana ja kerää mahdollisesti puuttuvia termejä
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa
Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)
1. Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi on stabiili. Heräte (sisäänmeno) on u(t) = A sin(ωt), jonka Laplace-muunnos on
Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mat-419 Systeemien Identifiointi 8 harjoituksen ratkaisut 1 Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi
FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET
FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä
1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...
1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q1.1... 2 Q1.2... 2 Q1.3... 3 Q1.4... 4 2 Häiriönpoisto... 5 Q2.1... 5 Q2.2... 8 Q2.3... 9 3 FIR- ja IIR-suotimien vertailu... 10 Q3.1... 10 Q3.2... 11
Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi
Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Transientti- ja korrelaatioanalyysi tähtäävät impulssivasteen (askelvasteen) mallintamiseen Taajuus- Fourier- ja spektraalianalyysi tähtäävät systeemin taajuusominaisuuksien
SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),
SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), 5.2.2019 Tentin arvosteluperusteita: o Kurssin alku on osin kertausta SäAn ja prosessidynamiikkakursseista, jotka oletetaan
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen
Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)
Ohjeita ja esimerkkejä kurssin 477604S näyttökoetta varten Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT) Enso Ikonen 6/2008 Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, systeemitekniikan laboratorio
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN
LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet
Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU)
Ohjeita ja esimerkkejä kurssin 470463A näyttökoetta varten Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU) Enso Ikonen 9/2006 Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, systeemitekniikan laboratorio
Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi
Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Impulssi- ja askelvastetekniikat sekä korrelaatioanalyysi tähtäävät impulssivasteen mallintamiseen aikataso Taajuus- Fourier- ja spektraalianalyysi tähtäävät systeemin
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen
TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen
Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos
Luento 8 Luento 8 Signaalien suodatus 8. Ideaaliset suodattimet Ideaaliset alipäästö-, ylipäästö-, kaistanpäästö- ja kaistanestosuodattimet Oppenheim 6.3 8. Käytännön suodattimet Käytännön suodattimet,
Signaalimallit: sisältö
Signaalimallit: sisältö Motivaationa häiriöiden kuvaaminen ja rekonstruointi Signaalien kuvaaminen aikatasossa, determinisitinen vs. stokastinen Signaalien kuvaaminen taajuustasossa Fourier-muunnos Deterministisen
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus
Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:
Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet
Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C
Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.
Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Harjoitustyö 1 Kaistanestosuodin, estä 2 khz Amplitudi f 2 khz MATLAB koodi: clear; close all; w=[0 1900 1950 2050 2100 4000]/4000; m=[1 1 0 0 1 1]; h=remez(800,w,m); [H,w]=freqz(h,1);
2. kierros. 2. Lähipäivä
2. kierros 2. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti kohinakaistaleveys Vastuksen terminen kohina Termit
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1
SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä
Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II
Dynaamisten systeemien teoriaa Systeemianalyysilaboratorio II 15.11.2017 Vakiot, sisäänmenot, ulostulot ja häiriöt Mallin vakiot Systeemiparametrit annettuja vakioita, joita ei muuteta; esim. painovoiman
Matlab-tietokoneharjoitus
Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,
Tietoliikennesignaalit & spektri
Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia
y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x
BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen
Matlabin perusteet. 1. Käyttöliittymä:
Matlabin perusteet Matlabin (MATrix LABoratory) perusfilosofia on, että se käsittelee kaikkia muuttujia matriiseina, joiden erikoistapauksia ovat vektorit ja skalaariluvut. Näin ollen se soveltuu erityisesti
2. kierros. 1. Lähipäivä
2. kierros. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 tuntia Kotitehtäviä: 4 + 4 tuntia Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti
SUODATTIMET. Suodatinteorian perusteita
SUODATTIMET Suodatinteorian perusteita Suodattimen Q arvo Jyrkkyys Vaihesiirto Suodinapproksimaatiot ja niiden ominaisuudet suodattimet - suodattimet Keraamiset suotimet esonaattorit Aktiivisuodattimet
Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I
Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan systeemianalyysin laitos Mat-2.429 Systeemien Identifiointi 6. harjoituksen ratkaisut. Laplace-tasossa saadaan annetulle venttiilille W (s) W (s)
Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)
Suodattimet Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Kuvasta nähdään että elliptinen suodatin on terävin kaikista suodattimista, mutta sisältää
Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.3040 (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö
Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.3040 (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö Harjoitustyön sekä kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen edellyttää sekä tentin että harjoitustyön hyväksyttyä suoritusta.
Numeeriset menetelmät
Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys
Kotitehtävät 1-6: Vastauksia
/V Integraalimuunnokset Metropolia/. Koivumäki Kotitehtävät -6: Vastauksia. Merkitse kompleksitasoon näiden kompleksilukujen sijainti: a = 3 j b = 3 35 (3 kulmassa 35 ) jπ / c = d = 3 e j 9.448 e cos(
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina
Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.
Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella
Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella 1. Esittely 3 2. Lohkokaavio 4 3. Virtalähde 5 4. Versiohistoria: 5 5. Dokumentin julkaisupaikat: 5 Liitteet: Korostus.xls esimerkki Piirikaavio Komponenttien
Suomenkielinen käyttöohje
M1A.4150 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16
20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10
Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste
Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.
Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons. Sisältö:! Johdanto! IIR vai FIR äänten suodattamiseen?!
MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank
MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank Sonja Lindman Kandidaatintyö 10.4.2014 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen
Radioamatöörikurssi 2013
Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus
Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r
Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic
T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9
T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 1 / 9 T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9 T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Versio 5.01 (29.9.2003) T-61.246 Harjoitustyö
Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...
4 Alkeisfunktiot 41 Potenssifunktio 42 Polynomit ja rationaalifunktiot 102 Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta 103 Olkoon p()
R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1
Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen
Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it
MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen
Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen
Prosessiorientoituneet mallit Todellista hybridijärjestelmää ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 12: Näytteenottoteoreema ja jatkuvien säätimien diskreetit approksimaatiot Prosessiorientoituneet mallit katsotaan
spektri taajuus f c f c W f c f c + W
Kaistanpäästösignaalit Monet digitaaliset tiedonsiirtosignaalit ovat keskittyneet jonkin tietyn kantoaaltotaajuuden f c ympäristöön siten, että signaali omaa merkittäviä taajuuskomponetteja vain kaistalla
Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset
Boost-hakkuri Boost-hakkurilla on toiminnassaan kaksi tilaa. Päällä, jolloin kytkimestä virtapiiri on suljettu ja pois silloin kun virtapiiri on kytkimestä aukaistu. Kummallekin tilalle tulee muodostaa