SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU"

Transkriptio

1 ENSO IKONEN PYOSYS SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät helmikuu 209

2 ENSO IKONEN PYOSYS 2 Oppimistavoitteet Opiskelija... sisäistää taajuustason vasteen lti-järjestelmän kuvaamisessa..lle on selvää mitä vahvistuksella ja vaiheella tarkoitetaan näkee reaalisten ja kompleksisten napojen ja nollien merkityksen vaiheen ja vahvistuksen muokkaajana, taajuuden funktiona osaa sujuvasti lukea polaari- ja Bode-kuvaajia, sekä itsenäisesti piirtää niitä Matlabin avulla

3 ENSO IKONEN PYOSYS 3 Säätöjärjestelmien suunnittelu SäSu Taajuusvaste 7.3 Polaarikuvaaja 7.4 Bode-kuvaaja Siirtofunktion Bode 7.5 Bode-kuvaajan käyttö Filtterisuunnittelusta Taajuustason kuvaajat (harjoituksissa) 7.2 Taajuusvaste LTI-järjestelmän taajuusvaste (johto) 7.3 Polaarikuvaaja siirtofunktio T(iω)= R(ω)+iX(ω). kertaluvun systeemi

4 7.2 Taajuusvaste Esimerkki: taajuusvaste aikatasossa (MATLABilla) Tutkittava systeemi: Tutkitaan aikatason vastetta eri taajuuksilla: 8 rad/s =.2 Hz >> t=[0:0.0:4] ; w=8; r=sin(w*t); >> G=tf(,[0.2 ]); y=lsim(g,r,t); >> plot(t,y) Harjoitus: Entäpä jos w=50rad/s? 50 rad/s = 7.96 Hz >> t=[0:0.0:4] ; w=50; r=sin(w*t); >> G=tf(,[0.2 ]); y=lsim(g,r,t); >> plot(t,y) Vahvistus ja vaihe muuttuvat taajuuden funktiona G s 0.2s

5 ENSO IKONEN PYOSYS **LTI-järjestelmän taajuusvaste Käsitellään systeemiä: Jos p i ovat erillisiä napoja, niin Y Y ( s) T missä : r k s p n s TsRs ja Laplace-käänteismuunnos on: y T t s srs t A ms qs sint pt k e... k n n e s p i i m s p t n k s p n L s s s 2 2 s Jos systeemi on stabiili, niin Ts. tasapainotilassa ulostulosignaali riippuu vain T(iω):n vaiheesta ja vahvistuksesta, kullakin taajuudella ω. Taajuusvasteen tutkimiseksi riittää tutkia siirtofunktiota T(s) kun s = iω. pit lim k e 0 t lim t i y t *... AT lim L t ja s 2 2 s i sint missä T i R(s) T(s) Y(s) cosine +sine = sine with phase *

6 7.3 Polaarikuvaaja G(iω) = R(ω)+iX(ω) X tan R 2 R 2 X 2 G i Kuva 35 Kompleksiluvun graafisia esittämistapoja.

7 ENSO IKONEN PYOSYS kertaluvun systeemin taajuusvaste (!) Polaarikuvaaja: G ja ϕ Gs 2 2 s G i R X 2 2 Lasketaan Im(G) ja Re(G) Sijoitetetaan s=iω, saadaan Gi i i i 2 2 i i i i eli tan tan R, X Kun ω=0, saadaan 2 2 G(0) = ja ϕ(0) = -atan(0)=0 o Kun ω=, saadaan Kun ω=0, saadaan R(0)=, X(0)=0. G( ) =0 ja ϕ( ) = -atan( )=-90 o. Kun ω=, saadaan R( )=0, X( )=0. Kun ω = /τ, saadaan G(/τ)=sqrt(/2) ja ϕ(/τ) = -atan() = -45 o tan X R tan

8 7.3.. kertaluvun systeemin taajuusvaste Im(G) ja Re(G) Kun ω=0, saadaan R(0)=, X(0)=0. Kun ω=, saadaan R( )=0, X( )=0. Polaarikuvaaja: G ja phi Kun ω=0, saadaan G(0) = ja ϕ(0) = -atan(0)=0 o Kun ω=, saadaan G( ) =0 ja ϕ( ) = -atan( )=-90 o. Kun ω=/τ, saadaan G(/τ)=sqrt(/2) ja ϕ(/τ) = -atan() = -45 o Kuva 36. kertaluvun systeemin polaarikuvaaja.

9 Harjoitus reaalisen nollan taajuusvaste ω 0 ω ω = /τ G(iω) = R + ix, G =(X 2 +R 2 ) 0.5, /G=tan - (X/R) Harjoitus osa 2: Osoita, että kun ω=/τ niin vahvistus on 3dB ja vaihe +45 o.

10 Harjoitus reaalisen nollan taajuusvaste ω 0 ω ω = /τ G(iω) = R + ix, G =(X 2 +R 2 ) 0.5, /G=tan - (X/R) Harjoitus osa 2: Osoita, että kun ω=/τ niin vahvistus on 3dB ja vaihe +45 o.

11 Harjoitus osa 2: Osoita, että kun ω=/τ niin vahvistus on 3dB ja vaihe +45 o. Siirtofunktio oli annettu: G(s) = τs+. Lasketaan G(iω) = R+iX, kun ω=/τ Sijoitetaan s=iω missä ω=/τ, jolloin G(i/τ) = i+ eli muodossa R+iX kertoimet ovat R= ja X=. Vahvistus: G(i/τ) = ( ) = 2 ja 20 log 0 2 = [db] 3 [db] Vaihe: /_ G(i/τ) = tan - X/R = tan - / = 45 o.

12 ENSO IKONEN PYOSYS 2 Säätöjärjestelmien suunnittelu SäSu Taajuusvaste 7.3 Polaarikuvaaja 7.4 Bode-kuvaaja Siirtofunktion Bode 7.5 Bode-kuvaajan käyttö Filtterisuunnittelusta Taajuustason kuvaajat (harjoituksissa) 7.4 Bode-kuvaaja logaritminen taajuus, db Boden piirtäminen Matlabilla Bode-kuvaajan tulkinta piirtämissääntöjä K, napa, nolla, s, /s, kompleksiset navat, viive Boden asymptootit siirtofunktion Bode esimerkki Filtterisuunnittelusta

13 7.4 Bode-kuvaaja Bode-kuvaajassa esitetään systeemin logaritminen vahvistus ja sen vaihe taajuuden logaritmin funktiona vahvistuskuvaaja vaihekuvaaja vahvistus G desibeleinä 20 log 0 G(iω) 0 -Inf db db db db 0 db.4 +3dB 2 +6 db 0 20 db db db

14 7.4.2 Bode-kuvaaja MATLABilla & taajuusvaste aikatasossa (MATLABilla) Tutkittava systeemi: G s Piirrä Bode >> G = tf(,[0.2 ]); >> bode(g) Tutkitaan aikatason vastetta kun w=8 rad/s. G(8) = -6dB, φ(8) = -58 o. Piirrä aikatason vaste. >> t=[0:0.0:4] ; w=8; r=sin(w*t); >> y=lsim(g,r,t); plot(t,y) 0.2s 20log 0 k=-6 => k= o /360 o = +5% jaksonpituutta edellä

15 7.4.2 Bode-kuvaaja MATLABilla & taajuusvaste aikatasossa (MATLABilla) Tutkittava systeemi: G s 0.2s Piirrä Bode >> G = tf(,[0.2 ]); >> bode(g) Tutkitaan aikatason vastetta kun G(8) = -6dB, phi(8) = -58 o. Piirrä. >> t=[0:0.0:4] ; w=8; r=sin(w*t); >> y=lsim(g,r,t); plot(t,y) G(50) = -20dB, phi(50) = -85 o. Piirrä. >> t=[0:0.0:4] ; w=50; r=sin(w*t); >> y=lsim(g,r,t); plot(t,y)

16 Harjoitus: tutki Bode-kuvaajaa Systeemiä kuvaa Y(s) s = R(s) s 2 + 2s +3 Piirrä bode-kuvaaja >> bode(g) Millä taajuudella järjestelmän vahvistus on suurimmillaan? Millä taajuudella järjestelmän vahvistus on 0. Mikä on tasapainotilan vahvistus? Tarkista vaste simuloimalla systeemiä aikatasossa näillä taajuuksilla.

17 Harjoitus: Ratkaisu >> G = sys([ ],[ 2 3]) >> bode(g); grid % vahvistuskuvaajassa: % oik-hiiri Properties Units -> Magnitude Suurimmillaan w=.54 rad/s vahvistus 0. kun w=0 rad/s tp-tilan vahvistus 0.33 [loppuarvoteoreemasta G(0) = /3] % simulointi: >> w = ; >> t=[0:0.0:00]'; >> r = sin(w*t); >> y = lsim(g,r,t); >> plot(t,y);

18 Harjoitus: Ratkaisu >> G = sys([ ],[ 2 3]) >> bode(g); grid % vahvistuskuvaajassa: % oik-hiiri Properties Units -> Magnitude Suurimmillaan w=.54 rad/s vahvistus 0. kun w=0 rad/s tp-tilan vahvistus 0.33 [loppuarvoteoreemasta G(0) = /3] % simulointi: >> w = ; >> t=[0:0.0:00]'; >> r = sin(w*t); >> y = lsim(g,r,t); >> plot(t,y);

19 ENSO IKONEN PYOSYS 9 Yleistetty siirtofunktio Q nollaa, N napaa origossa, M napaa reaaliakselilla, R kompleksista napaparia R k k k k M m m N Q i i i i i i i K G i 2 n n b 2

20 ENSO IKONEN PYOSYS kertaluvun systeemin taajuusvaste (!) Polaarikuvaaja: G ja ϕ Gs 2 2 s G i R X 2 2 Lasketaan Im(G) ja Re(G) Sijoitetetaan s=iω, saadaan Gi i i i 2 2 i i i i eli tan tan R, X Kun ω=0, saadaan 2 2 G(0) = ja ϕ(0) = -atan(0)=0 o Kun ω=, saadaan Kun ω=0, saadaan R(0)=, X(0)=0. G( ) =0 ja ϕ( ) = -atan( )=-90 o. Kun ω=, saadaan R( )=0, X( )=0. Kun ω = /τ, saadaan G(/τ)=sqrt(/2) ja ϕ(/τ) = -atan() = -45 o tan X R tan

21 ENSO IKONEN PYOSYS *Bode-kuvaajan piirtämisssääntöjä. kertaluvun systeemin vahvistuksen asymptootit. kertaluvun systeemille: 20log G i 2 2 0log jolloin korkeille taajuuksille: 2 2 0log 20log 20log 20log 20log 2 2 ts. log(w):n kuvaaja on suora. 2 Suoran kulmakerroin saadaan tarkastelemalla kahden taajuuden w ja w 2 välistä vahvistuseroa: 20log G i 20log G i 20log 2 20log 20log 2 Jos w 2 /w = 0 (dekadi ), niin 20log 20log 2 20log db Ts. ensimmäisen kertaluvun systeemille asymptootin kulmakerroin on -20dB per dekadi. 2

22 7.4. *Bode-kuvaajan piirtämisssääntöjä. kertaluvun systeemin vahvistuksen asymptootit Kuva 37. kertaluvun systeemin Bode-kuvaajan asymptootit.

23 7.4. *Asymptootit siirtofunktion tekijöille vahvistus ja reaalinen nolla

24 7.4. *Asymptootit siirtofunktion tekijöille reaalinen napa, napa origossa, kompleksinen napapari

25 ENSO IKONEN PYOSYS Siirtofunktion Bode-kuvaaja Esimerkki (/6) Tutkittava siirtofunktio Tekijät: G s s 50.s s s s i0. G( i) 2 i i i0.5 i i 0 2 i i 2 i i () Vakiovahvistus K=5 (2) Napa origossa (3) Napa p = 2 (4) Nolla z = 0 (5) Kompleksinen napapari, luonn. taajuus = 50 Lähde: Dorf & Bishop (2 th ed.) Example 8.5, pp

26 7.4.3 esimerkki jatkuu (2/6) Bode-vahvistuskuvaajan asymptootit Kuva 43. Tekijät: () Vakiovahvistus K=5 ( 20log 0 5 ~ 4 ) (2) Napa origossa (3) Napa p = 2 (4) Nolla z = 0 (5) Kompleksinen napapari, luonn. taajuus = 50

27 Kuva Esimerkki jatkuu (3/6) Bode-vahvistuskuvaaja

28 7.4.3 Esimerkki jatkuu (4/6) Bode-vaihekuvaajan asymptootit () (4) (3) (2) (5) Kuva 45. Tekijät: () Vakiovahvistus K=5 (2) Napa origossa (3) Napa p = 2 (4) Nolla z = 0 (5) Kompleksinen napapari, luonn. taajuus = 50

29 7.4.3 Esimerkki jatkuu (5/6) Bode-vaihekuvaaja -90 o -80 o Phase -270 o Kuva 46.

30 7.4.3 Esimerkki jatkuu (6/6) Bode Matlabilla G s s 50.s s s s 50 Bode Diagram >> num = 5*[0. ] -00 >> den = conv([0.5 0],[/50^2 0.6/50 ]) -50 >> G = tf(num,den) -90 >> bode(g) -35 >> grid -80 Magnitude (db) Phase (deg) Frequency (rad/s)

31 ENSO IKONEN PYOSYS Suorituskyky taajuustasossa Taajuuskaista taajuus ω B jolla taajuusvaste on pienentynyt 3dB:ä matalan taajuuden arvosta n. 70%:iin Resonanssitaajuus taajuus ω r jolla taajuusvasteen vahvistus saavuttaa maksimiarvonsa M pω taajuuskaista kertoo systeemin kyvystä toistaa sisäänmenosignaali. Fig Magnitude characteristic of the second order system.

32 ENSO IKONEN PYOSYS 32 ***Filtterisuunnittelu*** Signaalin muokkaus

33 ***Filtterisuunnittelu*** Suodintyypit ENSO IKONEN PYOSYS 33

34 ENSO IKONEN PYOSYS 34 ***Filtterisuunnittelu*** ja prosessien säätö Kohinan lähteet mittauskohina korkeataajuista suhteessa prosessiin sähköhäiriöt, näytteenotto, kvantisointivirheet,... prosessikohina matalataajuista mikä on häiriötä, mikä kohinaa..? kuplat, roiskeet, kanavoituminen,... Filtteri estää ohjauksen värinää lisää viivettä (vaiheenjättöä) suunnittelu on tasapainottelua

35 ENSO IKONEN PYOSYS 35 Butterworth filtteri Butterworth properties monotonic amplitude response (no ripple) quick roll-off around cutoff frequency (improves with order) overshoot and ringing in step response (worsens with order)

36 ENSO IKONEN PYOSYS 36 Bode Diagram ***Filtterisuunnittelu*** Butterworth-suodin Suunnitellaan Butterworth-filttereitä alipäästösuotimia kulmataajuus 4 rad/s eri kertaluvulla n = {,2,4,8,2} Matlabilla: wn = 4 n = % 2,4,8,2 [b,a]=butter(n,wn, low, s ) F = tf(b,a); bode(f) step(f); Butterworth-suotimen vahvistuskuvaaja on hyvä, mutta vaihekuvaaja heikko. Magnitude (db) Phase (deg) Magnitude (db) Phase (deg) F F2 F4 F8 F dB = F F2 F4 F8 F2 Bode Diagram Frequency (rad/s) Frequency (rad/s)

37 ENSO IKONEN PYOSYS 37 Bode Diagram ***Filtterisuunnittelu*** Butterworth-suodin Suunnitellaan Butterworth-filttereitä alipäästösuotimia kulmataajuus 4 rad/s eri kertaluvulla n = {,2,4,8,2} Matlabilla: wn = 4 n = % 2,4,8,2 [b,a]=butter(n,wn, low, s ) F = tf(b,a); bode(f) step(f); Butterworth-suotimen vahvistuskuvaaja on hyvä, mutta vaihekuvaaja heikko. Amplitude Magnitude (db) Phase (deg) Magnitude (db).4.2 Phase (deg) F F2 F4 F8 F dB = F F2 F4 F8 F2 Step Response Bode Diagram Frequency (rad/s) F Frequency (rad/s) F2 F Time (seconds) F4 F8

38 ENSO IKONEN PYOSYS 38 Harjoitus: Filtterisuunnittelu a) Suunnittele seuraavat Butterworthsuotimet alipäästösuodin (low-pass) ylipäästösuodin (high-pass) kaistanestosuodin (stop) kaistanpäästösuodin (band-pass) kun leikkaustaajuus on 0.5Hz (kaistanesto ja -päästö +-20 leikkaustaajuuden molemmin puolin). b) Piirrä taajuusvaste ja simuloi signaalin suodatusta aikatasossa niin että näet suotimien toimivan ok. c) Kokeile suotimelle eri astelukuja, esim n={3,5,2}. Voit käyttää suunnitteluun Matlabin butter-komentoa: >> [num,den]=butter(n,wn,'low','s') jne. kts. >> help butter

39 ENSO IKONEN PYOSYS 39 Butterworth simulointikoodia % Butterworth-suotimen parametrit n = 5; % order f = 0.5 % cutoff [Hz] wn = 2*pi*f % cutoff [rad/s] wn_stop = [0.8*f.2*f]*2*pi; %bandpass % alipäästö [b_low,a_low]=butter(n,wn,'low','s'); H_low = tf(b_low,a_low) % ylipäästö [b_high,a_high]=butter(n,wn,'high','s'); H_high = tf(b_high,a_high) % kaistanesto [b_stop,a_stop]=butter(n,wn_stop,'stop','s'); H_stop = tf(b_stop,a_stop) % kaistanpäästö [b_pass_low,a_pass_low]=butter(n,wn_stop(2),'low','s'); H_pass_low = tf(b_pass_low,a_pass_low); [b_pass_high,a_pass_high]=butter(n,wn_stop(),'high','s'); H_pass_high = tf(b_pass_high,a_pass_high) H_pass = H_pass_low*H_pass_high; % bode-kuvaajat figure(); clf; bode(h_low,h_high,h_stop,h_pass); legend('low','high','stop','pass');

40 ENSO IKONEN PYOSYS 40 Butterworth simulointikoodia % Butterworth-suotimen parametrit n = 5; % order f = 0.5 % cutoff [Hz] wn = 2*pi*f % cutoff [rad/s] wn_stop = [0.8*f.2*f]*2*pi; %bandpass % alipäästö [b_low,a_low]=butter(n,wn,'low','s'); H_low = tf(b_low,a_low) % ylipäästö [b_high,a_high]=butter(n,wn,'high','s'); H_high = tf(b_high,a_high) % kaistanesto [b_stop,a_stop]=butter(n,wn_stop,'stop','s'); H_stop = tf(b_stop,a_stop) % kaistanpäästö [b_pass_low,a_pass_low]=butter(n,wn_stop(2),'low','s'); H_pass_low = tf(b_pass_low,a_pass_low); [b_pass_high,a_pass_high]=butter(n,wn_stop(),'high','s'); H_pass_high = tf(b_pass_high,a_pass_high) H_pass = H_pass_low*H_pass_high; % bode-kuvaajat figure(); clf; bode(h_low,h_high,h_stop,h_pass); legend('low','high','stop','pass');

41 ENSO IKONEN PYOSYS 4 Butterworth simulointikoodia 2 % aikatason simulointi figure(2) t=[0:0.00:60]'; % minuutin simulointi [s] F=[ ] % taajuus sisäänmenossa [Hz ] for i=:length(t) if t(i)<0, ff=f(); % kun 0<t<0 elseif t(i)<20, ff=f(2); %kun 0<=t<20 elseif t(i)<30, ff=f(3); %kun 20<=t<30 end r(i) = sin(2*pi*ff*t(i)); if t(i)>=30 %kun 30<=t<60 r(i) = sin(2*pi*f()*t(i)) +sin(2*pi*f(3)*t(i)); end end yf = lsim(h_low,r,t); %yf = lsim(h_pass,r,t); %yf = lsim(h_stop,r,t); plot(t,r,'b-',t,yf,'r-') ylabel('suodattamaton (r) ja suodatettu (y_f) signaali'); xlabel('aika') title(sprintf('butterworth H_{low} n=%d, f=%.3g [Hz]',n,f)) legend('r','y_f')

42 ENSO IKONEN PYOSYS 42 Butterworth simulointikoodia 2 % aikatason simulointi figure(2) t=[0:0.00:60]'; % minuutin simulointi [s] F=[ ] % taajuus sisäänmenossa [Hz ] for i=:length(t) if t(i)<0, ff=f(); % kun 0<t<0 elseif t(i)<20, ff=f(2); %kun 0<=t<20 elseif t(i)<30, ff=f(3); %kun 20<=t<30 end r(i) = sin(2*pi*ff*t(i)); if t(i)>=30 %kun 30<=t<60 r(i) = sin(2*pi*f()*t(i)) +sin(2*pi*f(3)*t(i)); end end yf = lsim(h_low,r,t); %yf = lsim(h_pass,r,t); %yf = lsim(h_stop,r,t); plot(t,r,'b-',t,yf,'r-') ylabel('suodattamaton (r) ja suodatettu (y_f) signaali'); xlabel('aika') title(sprintf('butterworth H_{low} n=%d, f=%.3g [Hz]',n,f)) legend('r','y_f')

43 ENSO IKONEN PYOSYS 43

44 ENSO IKONEN PYOSYS 44 Oppimistavoitteet Opiskelija... sisäistää taajuustason vasteen lti-järjestelmän kuvaamisessa..lle on selvää mitä vahvistuksella ja vaiheella tarkoitetaan näkee reaalisten ja kompleksisten napojen ja nollien merkityksen vaiheen ja vahvistuksen muokkaajana, taajuuden funktiona osaa sujuvasti lukea polaari- ja Bode-kuvaajia, sekä itsenäisesti piirtää niitä Matlabin avulla

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / systeemitekniikka Jan 019

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät helmikuu 2019 ENSO IKONEN PYOSYS

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka

Lisätiedot

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a

Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu. Vinkit 1 a ELEC-C3 Säätötekniikka 9. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu Vinkit a 3. Vaiheenjättökompensaattorin siirtofunktio: ( ) s W LAG s, a. s Vahvistus

Lisätiedot

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki

1 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Enso Ikonen, Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio 2/23 Säätöjärjestelmien suunnittelu 23 PID-taajuusvastesuunnittelun esimerkki Tehtävänä on suunnitella säätö prosessille ( ) = = ( +)( 2 + )

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Älykkäät koneet ja järjestelmät helmikuu

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät, Systeemitekniikka Feb 2019

Lisätiedot

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1

Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C (s+1)(s+0.02) 50s+1 ENSO IKONEN PYOSYS Harjoitus (15min) Prosessia P säädetään yksikkötakaisinkytkennässä säätimellä C. 1 P(s) = -----------------(s+1)(s+0.02) C(s) = 50s+1 --------50s Piirrä vasteet asetusarvosta. Kommentoi

Lisätiedot

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit ELEC-C3 Säätötekniikka Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit Hyvyyskriteerit Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Teknillinen tiedekunta Systeemitekniikan laboratorio Jan 2019

Lisätiedot

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä

Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä Aikatason vaste vs. siirtofunktio Tehtävä Millainen toisen kertaluvun siirtofunktio vastaa systeemiä jonka ylitys on 10% ja asettumisaika 4 min? Y s X s = 2 n s 2 2 2 n s n M p =e t r 1.8 n t s 4.6 n 1

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe SGN-100 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 6.4.010 Sivuilla 1- on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe SGN-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät Välikoe 9.3.009 Sivuilla - on. Älä vastaa siihen, jos et ollut ensimmäisessä välikokeessa. Tentin kysymykset ovat sivuilla 3-4. Vastaa vain jompaan kumpaan kokeeseen,

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 24.4.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet SMG-00: PIIRIANALYYSI I Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet alipäästösuodin ylipäästösuodin kaistanpäästösuodin kaistanestosuodin jännitevahvistus rajataajuus kaistanleveys resonanssi Suotimet:

Lisätiedot

Osatentti

Osatentti Osatentti 2.8.205 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Vastaa kysymyspaperiin ja kysymyksille varattuun tilaan. Laskin ei ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan. Kaavastoon EI merkintöjä. Palauta kaavasto tämän

Lisätiedot

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU

SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU ENSO IKONEN PYOSYS 1 SÄÄTÖJÄRJESTELMIEN SUUNNITTELU Enso Ikonen professori säätö- ja systeemitekniikka http://cc.oulu.fi/~iko Oulun yliopisto Älykkäät koneet ja järjestelmät / Systeemitekniikka Jan 2019

Lisätiedot

Osatentti

Osatentti Osatentti 3 1.4.016 Nimi: Opiskelijanumero: Ohjeet: Kirjoita vastaukset paperissa annettuun tilaan. Lisävastaustilaa on paperin lopussa. Käytä selvää käsialaa. Laskin EI ole sallittu. Tenttikaavasto jaetaan.

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 5.5.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 30.1.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 18.3.2008 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 6.3.006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..006 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti 21.3.2006 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle

Lisätiedot

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit

Hyvyyskriteerit. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 8: Säädetyn järjestelmän hyvyys aika- ja taajuustasossa, suunnittelu taajuustasossa, kompensaattorit Hyvyyskriteerit ELEC-C1230 Säätötekniikka Aikaisemmilla luennoilla on havainnollistettu, miten systeemien käyttäytymiseen voi vaikuttaa säätämällä niitä. Epästabiileista systeemeistä saadaan stabiileja,

Lisätiedot

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen

SGN Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe Heikki Huttunen SGN-11 Signaalinkäsittelyn perusteet Välikoe 3.5.16 Heikki Huttunen Laskimen käyttö sallittu. Muiden materiaalien käyttö ei sallittu. Tenttikysymyksiä ei tarvitse palauttaa. Sivuilla 1-3 on. Sivuilla 4-5

Lisätiedot

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi Taajuusanalyysi ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 7: Taajuusanalyysi Aikaisemmilla luennoilla on tarkasteltu systeemien käyttäytymistä aikatasossa (differentiaaliyhtälöt, herätteet ja vasteet) tai Laplace-tasossa

Lisätiedot

Elektroniikka, kierros 3

Elektroniikka, kierros 3 Elektroniikka, kierros 3 1. a) Johda kuvan 1 esittämän takaisinkytketyn systeemin suljetun silmukan vahvistuksen f lauseke. b) Osoita, että kun silmukkavahvistus β 1, niin suljetun silmukan vahvistus f

Lisätiedot

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti

SGN-1200 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti SG-00 Signaalinkäsittelyn menetelmät, Tentti..005 Kirjoita nimesi ja opiskelijanumerosi jokaiseen paperiin. Vastauspaperit tullaan irrottamaan toisistaan. Jos tila ei riitä, jatka kääntöpuolelle ja sen

Lisätiedot

Katsaus suodatukseen

Katsaus suodatukseen Katsaus suodatukseen Suodatuksen perustaa, ideaaliset suotimet, käytännön toteutuksia Suodatus Suodatusta käytetään yleensä signaalin muokkaukseen siten, että 2 poistetaan häiritsevä signaali hyötysignaalin

Lisätiedot

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento 4-7.04.2006

Digitaalinen Signaalinkäsittely T0125 Luento 4-7.04.2006 Digitaalinen Signaalinkäsittely T5 Luento 4-7.4.6 Jarkko.Vuori@evtek.fi Z-taso Z-taso on paljon käytetty graafinen esitystapa jonka avulla voidaan tarkastella signaalien taajuussisältöjä sekä järjestelmien

Lisätiedot

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Esimerkki: Laaduntasaussäiliö. Taajuusanalyysi. ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi Taajuusanalyysi ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 7: Taajuusanalyysi Aikaisemmilla luennoilla on tarkasteltu systeemien käyttäytymistä aikatasossa (differentiaaliyhtälöt, herätteet ja vasteet) tai Laplace-tasossa

Lisätiedot

Luento 7. LTI-järjestelmät

Luento 7. LTI-järjestelmät Luento 7 Lineaaristen järjestelmien analyysi taajuustasossa Taajuusvaste Stabiilisuus..7 LTI-järjestelmät u(t) h(t) y(t) Tarkastellaan lineaarista aikainvarianttia järjestelmää n n m m d d d d yt () =

Lisätiedot

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu

ELEC-C1230 Säätötekniikka 10. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrammit, kompensaattorien suunnittelu ELEC-C23 Säätötekniikka. laskuharjoitus Taajuustason tekniikat: Boden ja Nyquistin diagrait, kopensaattorien suunnittelu Quiz: Alla olevassa kuvassa on esitetty vaiheenjohtokopensaattorin siirtofunktio,

Lisätiedot

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi

ELEC-C1230 Säätötekniikka. Luku 7: Taajuusanalyysi ELEC-C123 Säätötekniikka Luku 7: Taajuusanalyysi Taajuusanalyysi Aikaisemmilla luennoilla on tarkasteltu systeemien käyttäytymistä aikatasossa (differentiaaliyhtälöt, herätteet ja vasteet) tai Laplace-tasossa

Lisätiedot

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P

Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. = K K K M. s 2 3s 2 KK P Säädön kotitehtävä vk3 t. 1 a) { Y =G K P E H E=R K N N G M Y Yhtälöparista ratkaistiin vuorotellen siirtofunktiot laittamalla muut tulot nollaan. G R s = Y R = GK P s 1 = KK 1 GK P K N G P M s 2 3s 2

Lisätiedot

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002

Säätötekniikan matematiikan verkkokurssi, Matlab tehtäviä ja vastauksia 29.7.2002 Matlab tehtäviä 1. Muodosta seuraavasta differentiaaliyhtälöstä siirtofuntio. Tämä differentiaaliyhtälö saattaisi kuvata esimerkiksi yksinkertaista vaimennettua jousi-massa systeemiä, johon on liitetty

Lisätiedot

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) :

12. Stabiilisuus. Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : 1. Stabiilisuus Olkoon takaisinkytketyn vahvistimen vahvistus A F (s) : AOL ( s) AF ( s) (13 10) 1+ T ( s) A OL :n ja T:n määrittäminen kuvattiin oppikirjan 1-7 kappaleessa. Näiden taajuus käyttäytyminen

Lisätiedot

3. kierros. 2. Lähipäivä

3. kierros. 2. Lähipäivä 3. kierros. Lähipäivä Viikon aihe (viikko /) Takaisinkytketyt vahvistimet Takaisinkytkentä, suljettu säätöluuppi Nyquistin kriteeri, stabiilisuus Taajuusanalyysi, Boden ja Nyquistin diagrammit Systeemin

Lisätiedot

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot):

H(s) + + _. Ymit(s) Laplace-tason esitykseksi on saatu (katso jälleen kalvot): ELEC-C3 Säätötekniikka 5. laskuharjoitus Vastaukset Quiz: Luennon 4 luentokalvojen (luku 4) lopussa on esimerkki: Sähköpiiri (alkaa kalvon 39 tienoilla). Lue esimerkki huolellisesti ja vastaa seuraavaan:

Lisätiedot

Luento 7. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 7. tietoverkkotekniikan laitos Luento 7 Luento 7 LTI järjestelmien taajuusalueen analyysi II 7. LTI järjestelmän taajuusvaste Vaste kompleksiselle eksponenttiherätteelle Taajuusvaste, Boden diagrammi 7.2 Signaalin muuntuminen LTI järjestelmässä

Lisätiedot

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h)

MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Digitaalinen säätöteoria MATLAB harjoituksia RST-säädöstä (5h) Enso Ikonen Oulun yliopisto, systeemitekniikan laboratorio November 25, 2008 Harjoituskerran sisältö kertausta (15 min) Napojensijoittelu

Lisätiedot

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät.

Tehtävä 1. Vaihtoehtotehtävät. Kem-9.47 Prosessiautomaation perusteet Tentti.4. Tehtävä. Vaihtoehtotehtävät. Oikea vastaus +,5p, väärä vastaus -,5p ja ei vastausta p Maksimi +5,p ja minimi p TÄMÄ PAPERI TÄYTYY EHDOTTOMASTI PALAUTTAA

Lisätiedot

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu

Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Digitaalinen signaalinkäsittely Desibeliasteikko, suotimen suunnittelu Teemu Saarelainen, teemu.saarelainen@kyamk.fi Lähteet: Ifeachor, Jervis, Digital Signal Processing: A Practical Approach H.Huttunen,

Lisätiedot

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi

Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Alipäästösuotimen muuntaminen muiksi perussuotimiksi Usein suodinsuunnittelussa on lähtökohtana alipäästösuodin (LPF), josta voidaan yksinkertaisilla operaatioilla muodostaa ylipäästö- (HPF), kaistanpäästö-

Lisätiedot

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen

1 Vastaa seuraaviin. b) Taajuusvasteen Vastaa seuraaviin a) Miten määritetään digitaalisen suodattimen taajuusvaste sekä amplitudi- ja vaihespektri? Tässä riittää sanallinen kuvaus. b) Miten viivästys vaikuttaa signaalin amplitudi- ja vaihespektriin?

Lisätiedot

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi

Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Säätötekniikan ja signaalinkäsittelyn työkurssi Työ D102: Sinimuotoisen signaalin suodattaminen 0.4 op. Julius Luukko Lappeenrannan teknillinen yliopisto Sähkötekniikan osasto/säätötekniikan laboratorio

Lisätiedot

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus

Luento 8. Suodattimien käyttötarkoitus Luento 8 Lineaarinen suodatus Ideaaliset alipäästö, ylipäästö ja kaistanpäästösuodattimet Käytännölliset suodattimet 8..007 Suodattimien käyttötarkoitus Signaalikaistan ulkopuolisen kohinan ja häiriöiden

Lisätiedot

Analogiatekniikka. Analogiatekniikka

Analogiatekniikka. Analogiatekniikka 1 Opintojakson osaamistavoitteet Opintojakson hyväksytysti suoritettuaan opiskelija: osaa soveltaa ja tulkita siirtofunktiota, askelvastetta, Bodediagrammia ja napa-nolla-kuvaajaa lineaarisen, dynaamisen

Lisätiedot

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Transientti- ja korrelaatioanalyysi tähtäävät impulssivasteen (askelvasteen) mallintamiseen Kuvaus aikatasossa Taajuus- Fourier- ja spektraalianalyysi tähtäävät

Lisätiedot

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus

T Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus T-63 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus 2 välikoe / tentti Ke 4528 klo 6-9 Sali A (A-x) ja B (x-ö)m 2 vk on oikeus tehdä vain kerran joko 75 tai 45 Tee välikokeessa tehtävät, 2 ja 7 (palaute)

Lisätiedot

Luento 7. Järjestelmien kokoaminen osista

Luento 7. Järjestelmien kokoaminen osista Luento 7 Lineaaristen järjestelmien analyysi Järjestelmä yhdistelmät, takaisinkytkentä Taajuusvaste Stabiilisuus analyysi taajuustasossa 8..6 Järjestelmien kokoaminen osista Lineaaristen järjestelmien

Lisätiedot

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin

z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin z muunnos ja sen soveltaminen LTI järjestelmien analysointiin muunnoksella (eng. transform) on vastaava asema diskreettiaikaisten signaalien ja LTI järjestelmien analyysissä kuin Laplace muunnoksella jatkuvaaikaisten

Lisätiedot

T SKJ - TERMEJÄ

T SKJ - TERMEJÄ T-61140 SKJ - termit Sivu 1 / 7 T-61140 SKJ - TERMEJÄ Nimi Opnro Email Signaalinkäsittelyyn liittyviä termejä ja selityksiä Kevät 2005 Täytä lomaketta kevään aikana ja kerää mahdollisesti puuttuvia termejä

Lisätiedot

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa

Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit ja järjestelmät aika- ja taajuusalueissa Signaalit aika ja taajuusalueissa Muunnokset aika ja taajuusalueiden välillä Fourier sarja (jaksollinen signaali) Fourier muunnos (jaksoton signaali)

Lisätiedot

1. Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi on stabiili. Heräte (sisäänmeno) on u(t) = A sin(ωt), jonka Laplace-muunnos on

1. Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi on stabiili. Heräte (sisäänmeno) on u(t) = A sin(ωt), jonka Laplace-muunnos on Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Mat-419 Systeemien Identifiointi 8 harjoituksen ratkaisut 1 Annettu siirtofunktio on siis G(s) ja vastaava systeemi

Lisätiedot

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET

FYSP105 / K3 RC-SUODATTIMET FYSP105 / K3 R-SODATTIMET Työn tavoitteita tutustua R-suodattimien toimintaan oppia mitoittamaan tutkittava kytkentä laiterajoitusten mukaisesti kerrata oskilloskoopin käyttöä vaihtosähkömittauksissa Työssä

Lisätiedot

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3...

1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q Q Q Q Häiriönpoisto... 5 Q Q Q2.3... 1 Äänisignaalin tallentaminen ja analysointi... 2 Q1.1... 2 Q1.2... 2 Q1.3... 3 Q1.4... 4 2 Häiriönpoisto... 5 Q2.1... 5 Q2.2... 8 Q2.3... 9 3 FIR- ja IIR-suotimien vertailu... 10 Q3.1... 10 Q3.2... 11

Lisätiedot

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Transientti- ja korrelaatioanalyysi tähtäävät impulssivasteen (askelvasteen) mallintamiseen Taajuus- Fourier- ja spektraalianalyysi tähtäävät systeemin taajuusominaisuuksien

Lisätiedot

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS),

SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), SaSun VK1-tenttikysymyksiä 2019 Enso Ikonen, Älykkäät koneet ja järjestelmät (IMS), 5.2.2019 Tentin arvosteluperusteita: o Kurssin alku on osin kertausta SäAn ja prosessidynamiikkakursseista, jotka oletetaan

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 2 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen

Lisätiedot

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT)

Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT) Ohjeita ja esimerkkejä kurssin 477604S näyttökoetta varten Automaatiotekniikan laskentatyökalut (ALT) Enso Ikonen 6/2008 Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, systeemitekniikan laboratorio

Lisätiedot

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN

LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN LABORATORIOTYÖ 3 VAIHELUKITTU VAHVISTIN Päivitetty: 23/01/2009 TP 3-1 3. VAIHELUKITTU VAHVISTIN Työn tavoitteet Työn tavoitteena on oppia vaihelukitun vahvistimen toimintaperiaate ja käyttömahdollisuudet

Lisätiedot

Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU)

Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU) Ohjeita ja esimerkkejä kurssin 470463A näyttökoetta varten Tietokoneavusteinen säätösuunnittelu (TASSU) Enso Ikonen 9/2006 Oulun yliopisto, Prosessi- ja ympäristötekniikan osasto, systeemitekniikan laboratorio

Lisätiedot

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi

Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Taajuus-, Fourier- ja spektraalianalyysi Impulssi- ja askelvastetekniikat sekä korrelaatioanalyysi tähtäävät impulssivasteen mallintamiseen aikataso Taajuus- Fourier- ja spektraalianalyysi tähtäävät systeemin

Lisätiedot

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen

TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op) Suodatus 1 (ver 1.0) Jyrki Laitinen TL5503 DSK, laboraatiot (1.5 op), K2005 1 Suorita oheisten ohjeiden mukaiset tehtävät Matlab-ohjelmistoa käyttäen. Kokoa erilliseen

Lisätiedot

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos

Luento 8. tietoverkkotekniikan laitos Luento 8 Luento 8 Signaalien suodatus 8. Ideaaliset suodattimet Ideaaliset alipäästö-, ylipäästö-, kaistanpäästö- ja kaistanestosuodattimet Oppenheim 6.3 8. Käytännön suodattimet Käytännön suodattimet,

Lisätiedot

Signaalimallit: sisältö

Signaalimallit: sisältö Signaalimallit: sisältö Motivaationa häiriöiden kuvaaminen ja rekonstruointi Signaalien kuvaaminen aikatasossa, determinisitinen vs. stokastinen Signaalien kuvaaminen taajuustasossa Fourier-muunnos Deterministisen

Lisätiedot

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus Antti Karjalainen, PRK 14.11.2013 Komponenttien esittelytaktiikka Toiminta, (Teoria), Käyttö jännite, virta, teho, taajuus, impedanssi ja näiden yksiköt:

Lisätiedot

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet

Analogiapiirit III. Keskiviikko , klo , TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet Oulun yliopisto Sähkötekniikan osasto Analogiapiirit III Harjoitus 8. Keskiviikko 5.2.2003, klo. 12.15-14.00, TS127. Jatkuva-aikaiset IC-suodattimet ja PLL-rakenteet 1. Mitoita kuvan 1 2. asteen G m -C

Lisätiedot

Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz.

Harjoitustyö 1. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Vähämartti Pasi & Pihlainen Tommi. Kaistanestosuodin, estä 2 khz. Amplitudi. 2 khz. Signaaliprosessorit Sivu 1 / 11 Harjoitustyö 1 Kaistanestosuodin, estä 2 khz Amplitudi f 2 khz MATLAB koodi: clear; close all; w=[0 1900 1950 2050 2100 4000]/4000; m=[1 1 0 0 1 1]; h=remez(800,w,m); [H,w]=freqz(h,1);

Lisätiedot

2. kierros. 2. Lähipäivä

2. kierros. 2. Lähipäivä 2. kierros 2. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti kohinakaistaleveys Vastuksen terminen kohina Termit

Lisätiedot

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1

SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 SIGNAALITEORIAN KERTAUSTA 1 1 (26) Fourier-muunnos ja jatkuva spektri Spektri taajuuden funktiona on kompleksiarvoinen funktio, jonka esittäminen graafisesti edellyttää 3D-kuvaajan piirtämisen. Yleensä

Lisätiedot

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II

Dynaamisten systeemien teoriaa. Systeemianalyysilaboratorio II Dynaamisten systeemien teoriaa Systeemianalyysilaboratorio II 15.11.2017 Vakiot, sisäänmenot, ulostulot ja häiriöt Mallin vakiot Systeemiparametrit annettuja vakioita, joita ei muuteta; esim. painovoiman

Lisätiedot

Matlab-tietokoneharjoitus

Matlab-tietokoneharjoitus Matlab-tietokoneharjoitus Tämän harjoituksen tavoitteena on: Opettaa yksinkertaisia piirikaavio- ja yksikkömuunnoslaskuja. Opettaa Matlabin perustyökaluja mittausten analysoimiseen. Havainnollistaa näytteenottotaajuuden,

Lisätiedot

Tietoliikennesignaalit & spektri

Tietoliikennesignaalit & spektri Tietoliikennesignaalit & spektri 1 Tietoliikenne = informaation siirtoa sähköisiä signaaleja käyttäen. Signaali = vaihteleva jännite (tms.), jonka vaihteluun on sisällytetty informaatiota. Signaalin ominaisuuksia

Lisätiedot

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x BM0A5830 Differentiaaliyhtälöiden peruskurssi Harjoitus 4, Kevät 017 Päivityksiä: 1. Ratkaise differentiaaliyhtälöt 3y + 4y = 0 ja 3y + 4y = e x.. Ratkaise DY (a) 3y 9y + 6y = e 10x (b) Mikä on edellisen

Lisätiedot

Matlabin perusteet. 1. Käyttöliittymä:

Matlabin perusteet. 1. Käyttöliittymä: Matlabin perusteet Matlabin (MATrix LABoratory) perusfilosofia on, että se käsittelee kaikkia muuttujia matriiseina, joiden erikoistapauksia ovat vektorit ja skalaariluvut. Näin ollen se soveltuu erityisesti

Lisätiedot

2. kierros. 1. Lähipäivä

2. kierros. 1. Lähipäivä 2. kierros. Lähipäivä Viikon aihe Vahvistimet, kohina, lineaarisuus Siirtofunktiot, tilaesitys Mitoitus Kontaktiopetusta: 8 tuntia Kotitehtäviä: 4 + 4 tuntia Tavoitteet: tietää Yhden navan vasteen ekvivalentti

Lisätiedot

SUODATTIMET. Suodatinteorian perusteita

SUODATTIMET. Suodatinteorian perusteita SUODATTIMET Suodatinteorian perusteita Suodattimen Q arvo Jyrkkyys Vaihesiirto Suodinapproksimaatiot ja niiden ominaisuudet suodattimet - suodattimet Keraamiset suotimet esonaattorit Aktiivisuodattimet

Lisätiedot

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I

Y (s) = G(s)(W (s) W 0 (s)). Tarkastellaan nyt tilannetta v(t) = 0, kun t < 3 ja v(t) = 1, kun t > 3. u(t) = K p y(t) K I Aalto-yliopiston Perustieteiden korkeakoulu Matematiikan systeemianalyysin laitos Mat-2.429 Systeemien Identifiointi 6. harjoituksen ratkaisut. Laplace-tasossa saadaan annetulle venttiilille W (s) W (s)

Lisätiedot

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste)

Suodattimet. Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth. Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Suodattimet Suodatintyypit: Bessel Chebyshev Elliptinen Butterworth Suodattimet samalla asteluvulla (amplitudivaste) Kuvasta nähdään että elliptinen suodatin on terävin kaikista suodattimista, mutta sisältää

Lisätiedot

Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.3040 (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö

Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.3040 (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö Signaalien tilastollinen mallinnus T-61.3040 (5 op) Syksy 2006 Harjoitustyö Harjoitustyön sekä kurssin suorittaminen Kurssin suorittaminen edellyttää sekä tentin että harjoitustyön hyväksyttyä suoritusta.

Lisätiedot

Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät Numeeriset menetelmät Luento 13 Ti 18.10.2011 Timo Männikkö Numeeriset menetelmät Syksy 2011 Luento 13 Ti 18.10.2011 p. 1/43 p. 1/43 Nopeat Fourier-muunnokset Fourier-sarja: Jaksollisen funktion esitys

Lisätiedot

Kotitehtävät 1-6: Vastauksia

Kotitehtävät 1-6: Vastauksia /V Integraalimuunnokset Metropolia/. Koivumäki Kotitehtävät -6: Vastauksia. Merkitse kompleksitasoon näiden kompleksilukujen sijainti: a = 3 j b = 3 35 (3 kulmassa 35 ) jπ / c = d = 3 e j 9.448 e cos(

Lisätiedot

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina

Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina Jakso 6: Värähdysliikkeet Tämän jakson tehtävät on näytettävä viimeistään torstaina 31.5.2012. T 6.1 (pakollinen): Massa on kiinnitetty pystysuoran jouseen. Massaa poikkeutetaan niin, että se alkaa värähdellä.

Lisätiedot

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella

Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella Aktiivinen jakosuodin Linkwitz-korjauksella 1. Esittely 3 2. Lohkokaavio 4 3. Virtalähde 5 4. Versiohistoria: 5 5. Dokumentin julkaisupaikat: 5 Liitteet: Korostus.xls esimerkki Piirikaavio Komponenttien

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje

Suomenkielinen käyttöohje M1A.4150 Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Lisätiedot

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10

20 Kollektorivirta kun V 1 = 15V 10. 21 Transistorin virtavahvistus 10. 22 Transistorin ominaiskayrasto 10. 23 Toimintasuora ja -piste 10 Sisältö 1 Johda kytkennälle Theveninin ekvivalentti 2 2 Simuloinnin ja laskennan vertailu 4 3 V CE ja V BE simulointituloksista 4 4 DC Sweep kuva 4 5 R 2 arvon etsintä 5 6 Simuloitu V C arvo 5 7 Toimintapiste

Lisätiedot

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons.

Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons. Vastekorjaus (ekvalisointi) Lähteet: Zölzer. Digital audio signal processing. Wiley & Sons. Zölzer (ed.) DAFX Digital Audio Effects. Wiley & Sons. Sisältö:! Johdanto! IIR vai FIR äänten suodattamiseen?!

Lisätiedot

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank

MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank MASSASÄILIÖN SIMULOINTI JA SÄÄTÖ Simulation and control of pulp tank Sonja Lindman Kandidaatintyö 10.4.2014 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan teknillinen yliopisto Teknillinen

Lisätiedot

Radioamatöörikurssi 2013

Radioamatöörikurssi 2013 Radioamatöörikurssi 2013 Polyteknikkojen Radiokerho Radiotekniikka 21.11.2013 Tatu, OH2EAT 1 / 19 Vahvistimet Vahvistin ottaa signaalin sisään ja antaa sen ulos suurempitehoisena Tehovahvistus, db Jännitevahvistus

Lisätiedot

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r

Luento 13: Periodinen liike. Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä F t F r Luento 13: Periodinen liike Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä θ F t m g F r 1 / 27 Luennon sisältö Johdanto Harmoninen värähtely Esimerkkejä 2 / 27 Johdanto Tarkastellaan jaksollista liikettä (periodic

Lisätiedot

T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9

T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9 T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 1 / 9 T-61.246 DSP (Harjoitustyö 2003, v. 5.01) Sivu 2 / 9 T-61.246 Digitaalinen signaalinkäsittely ja suodatus Versio 5.01 (29.9.2003) T-61.246 Harjoitustyö

Lisätiedot

Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ...

Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta. VASTAUS: ... 4 Alkeisfunktiot 41 Potenssifunktio 42 Polynomit ja rationaalifunktiot 102 Todista, että jokaisella parittoman asteen reaalikertoimisella polynomilla on ainakin yksi reaalinen nollakohta 103 Olkoon p()

Lisätiedot

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1 Fysiikan mittausmenetelmät I syksy 206 Laskuharjoitus 4. Merkitään kaapelin resistanssin ja kuormaksi kytketyn piirin sisäänmenoimpedanssia summana R 000.2 Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen

Lisätiedot

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it

Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it MA.00D Suomenkielinen käyttöohje www.macrom.it Vahvistimen säätimet ja liitännät 0 Ω 0 RCA-tuloliitäntä matalatasoiselle signaalille Tasonsäätö Alipäästösuotimen säätö Sub Sonic -suotimen säätö Bassokorostuksen

Lisätiedot

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen

Alias-ilmiö eli taajuuden laskostuminen Prosessiorientoituneet mallit Todellista hybridijärjestelmää ELEC-C1230 Säätötekniikka Luku 12: Näytteenottoteoreema ja jatkuvien säätimien diskreetit approksimaatiot Prosessiorientoituneet mallit katsotaan

Lisätiedot

spektri taajuus f c f c W f c f c + W

spektri taajuus f c f c W f c f c + W Kaistanpäästösignaalit Monet digitaaliset tiedonsiirtosignaalit ovat keskittyneet jonkin tietyn kantoaaltotaajuuden f c ympäristöön siten, että signaali omaa merkittäviä taajuuskomponetteja vain kaistalla

Lisätiedot

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset

Boost-hakkuri. Hakkurin tilaesitykset Boost-hakkuri Boost-hakkurilla on toiminnassaan kaksi tilaa. Päällä, jolloin kytkimestä virtapiiri on suljettu ja pois silloin kun virtapiiri on kytkimestä aukaistu. Kummallekin tilalle tulee muodostaa

Lisätiedot