NIEMI-2626-6, VÄHÄNIEMENKATU 12, TONTIN JAKAMINEN JA RAKENNUSOIKEUDEN LISÄÄMINEN, KARTTA NRO 8237. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 17. päivänä lokakuuta 2007 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8237. Asian hyväksyminen kuuluu yhdyskuntalautakunnan toimivaltaan. TIIVISTELMÄ Kaava-alueen sijainti ja luonne Alue sijaitsee noin 8 km luoteeseen kaupungin keskustasta Niemen kaupunginosassa osoitteessa Vähäniemenkatu 12. Muutoskohteena on korttelin nro 2626 tontti nro 6. Alueen lähiympäristössä on asuinpientaloja mm. 50-80 -luvuilta. Tontin pinta-ala on 1572 m². Tontilla on vuonna 1956 rakennettu n. 130 m² asuinrakennus. Rakennusaloista mitattuna rakennusoikeutta on yhteensä 242 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu 0,15. Tontille on ajoneuvoliittymä Vähäniemenkadulta. Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan muutos on laadittu tontin 2626-6 perikunnan 5.9.2007 päivätystä hakemuksesta. Asia on kuulutettu vireille 20.9.2007 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetettiin nähtäville 21.9.-12.10.2007 väliseksi ajaksi. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Mielipide on huomioitu kaavassa. Asemakaavamuutoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat on lisäksi lähetetty aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa huomautettavaa oli kaupunkimittausyksiköllä. Huomautus koski selostuksen kohtaa 3.2.1.5. Asemakaavan keskeinen sisältö Asemakaavan muutoksella 1572 m²:n suuruinen tontti 2626-6 jaetaan pientalotonteiksi 2626-29 ja 30. Tontin 2626-29 pintaalaksi tulee 745 m² ja rakennusoikeudeksi 200 k-m², josta 30 k-m² on varattu maanpäälliselle autosuoja- ja taloustilalle. Tontin 2626-30 pinta-alaksi tulee 827 m² ja rakennusoikeudeksi 200 k-m², josta 30 k-m² on varattu maanpäälliselle autosuoja- ja taloustilalle. Kerrosmerkintänä tonteilla käytetään II y70%. Tonttijaolla muodostuu yksi uusi pientalotontti. Rakennusoikeus lisääntyy yhteensä 158 k-m². Molemmat muodostettavat tontit kuuluvat myös jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Asia on huomioitu mm. sj-6 merkinnällä kaavassa. Suunnittelualueen maankäytön periaatteet pysyvät ennallaan, merkinnällä AO, eli erillispientalojen korttelialue (aiemmassa kaavassa asuin- tai liikerakennuskortteli tai -tontti).
Asemakaavan toteuttaminen Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Asemakaava toteutus on tarkoitus aloittaa kaavan saatua lainvoiman. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan korttelin nro 2626 tonttia nro 6. Asemakaavan muutoksella ja tonttijaolla muodostuvat Tampereen kaupungin Niemen kaupunginosan korttelin nro 2626 tontit nro 29 ja 30. Kaavan laatija Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavasuunnittelu, arkkitehti Pauli Kauppinen. Vireilletulo: 20.9.2007 Dno YPA: 8189/611/2007, pvm. 7.9.2007, verkkonro 4012017 1.2 Kaava-alueen sijainti Alue sijaitsee noin 8 km luoteeseen kaupungin keskustasta Niemen kaupunginosassa osoitteessa Vähäniemenkatu 12. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Niemi-2626-6, Vähänimenkatu 12, asuintontin jakaminen ja rakennusoikeuden lisääminen, kartta nro 8237. 1.5 Luettelo asiakirjoista - Asemakaavan muutoshakemus - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Asemakaavakartta - Havainnepiirros - Asemakaavaselostus - Asemakaavaselostuksen liitelomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Alueraportti (Niemi) vuonna 1989, Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu - Rakentamistapaohjeita (Niemi) vuonna 1990, Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu - Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 1988 kartta 2, rakennetun ympäristön suojelu - Hakijan toimittama luonnosehdotus tonttien ja rakennusten mahdollisista sijaintipaikoista - Alustava muutosehdotus/-luonnos kaupungilta tonttien jakamiseksi 1991 (laajemmalta alueelta)
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelun kohteena oleva tontti 2626-6 sijaitsee Niemen kaupunginosassa, Vähäniemenkadun eteläpuolella. Tontin pintaala on 1572 m². Tontilla on vuonna 1956 rakennettu n. 130 m 2 puinen 1,5 kerroksinen asuinrakennus. Alueen lähiympäristön rakennukset ovat eri vuosikymmeninä rakennettuja asuinpientaloja. Suuri osa koko Niemen alueen rakennuksista on jälleenrakennuskauden omakotitaloja. 3.1.2 Luonnonympäristö Tontti 2626-6 on lievästi itään päin laskeva. Maaperä on moreenia ja kalliota (MapInfo 9/2007). Olemassa oleva asuinrakennus sijaitsee tontin pohjoisosassa lähellä Vähäniemenkatua ja eteläosa tontista on rakentamatonta puutarhamaista pihaa. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen tontti liittyy Niemen kaupunginosan pientalovaltaiseen asuntoalueeseen ja sen lähellä, Vähäniemenkadun eteläpuolella, on melko yhtenäisenä säilynyttä jälleenrakennuskauden omakotitaloaluetta. Lähin koulu, Lielahden koulu, sijaitsee n. 1 km päässä. Samassa yhteydessä koulun kanssa sijaitsee Lielahden terveysasema. Päiväkoti sijaitsee n. 0,5 km etäisyydellä Ollinojankadulla. Muuten alueen palvelut tukeutuvat n. 1,5 km päässä olevaan Lielahden kauppakeskittymään. Tontille on ajoneuvoliittymä Vähäniemenkadulta. Tontti on liitetty kunnalliseen vesi- ja viemäriverkkoon. 3.1.4 Maanomistus Tontin 2626-6 omistaa Jaakko ja Jenny Ahosen perikunta. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3.2.1.1 Maakuntakaava Pirkanmaan 29.3.2007 vahvistetun 1. maakuntakaavan mukaan kaava-alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. 3.2.1.2 Yleiskaava Tampereen kantakaupungin 12.12.2000 vahvistetun yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Kaupunginvaltuuston 27.1.1988 hyväksymän Tampereen kantakaupungin yleiskaavan 1988 kartassa 2, rakennetun ympäristön suojelu, tontti 2626-6 on osa aluetta, jonka luonne
säilytetään (/S). Peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennuksen alkuperäiset tyyliominaisuudet ja rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. Katualueiden ja istutusten säilyttämiselle tulee luoda edellytykset. Lisäksi tontti on kartassa osa jälleenrakennuskauden aluetta (/SJ), jossa tulee ottaa huomioon aikakauden rakennusten peruskorjauksesta laadittu selvitys. 3.2.1.3 Asemakaava Tontilla 2626-6 on voimassa 14.9.1955 vahvistettu asemakaava nro 654, jonka mukaan alue on asuin- ja liikerakennuskortteli tai - tontti. Tontilla on yksi omakotirakennuksen rakennusala sekä talousrakennuksen rakennusala. Rakennusaloista mitattuna rakennusoikeutta on yhteensä 242 k-m², jolloin tonttitehokkuudeksi muodostuu 0,15. Asemakaavan mukaan asuinrakennuksen korkeus saa olla enintään 5,5 m (julkisivu) ja kattokaltevuus tulee olla 1:1,5. Rakennus on rakennettava kadunpuoleiseen rakennusrajaan kiinni. Lisäksi kaavassa on määrätty istutettava tontinosa tontin kadunpuoleiselle pohjoisreunalle. 3.2.1.4 Alueraportti ja rakentamistapaohjeet Alueelle on laadittu alueraportti (Niemi) vuonna 1989 (Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu), sekä rakentamistapaohjeita (Niemi) vuonna 1990 (Tampereen kaupungin kaavoitusviraston julkaisu), jotka otetaan huomioon suunnittelussa. 3.2.1.5 Tonttijako Kaava-alueelle on vahvistettu 14.9.1955 tonttijako nro 1146. Tontti on merkitty tonttirekisteriin 25.4.1956. 3.2.1.6 Pohjakartta Pohjakartta on Tampereen kaupungin kaupunkimittauksen laatima, ja se on tarkistettu v. 2007. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan muutos laaditaan tontin 2626-6 omistajien aloitteesta. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Tontin omistajien tekemässä hakemuksessa, joka on allekirjoitettu 5.9.2007 ja kirjattu 7.9.2007, esitetään tontin jakamista kahdeksi asuntotontiksi. Asemakaavan muutoksesta peritään taksan mukaiset kulut. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset Osallisia ovat mm. kaavamuutoksen hakija, naapurikiinteistöt, Niemen omakotiyhdistys ry. Kaupungin eri toimialat; mm. kaupunkiympäristön kehittäminen (kaavatyön tilaaja), viranomaispalvelut, kiinteistötoimi, pelastuslaitos. Kaupungin liikelaitokset; Tampereen Sähkölaitos, Tampereen Sähköverkko Oy, Tampereen Vesi. Pirkanmaan Ympäristökeskus ja muut ilmoituksensa mukaan. 4.3.2 Vireille tulo Kaavahanke on kuulutettu vireille 20.9.2007, jolloin myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Ennen asemakaavan muutoshakemuksen jättämistä hakija on esitellyt hankkeen naapureilleen. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin nähtäville 21.9.-12.10.2007 väliseksi ajaksi palvelupiste Frenckelliin sekä kaavoituksen Internet-sivuille mielipiteiden saamista varten. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin OAS:ssa mainituille osallisille. Suunnitelmasta jätettiin yksi mielipide. Tampereen Vesi kommentoi alimmasta viettoviemäröintitasosta. Tampereen Vesi: Alin viettoviemäritaso +108,70. Edellyttäen, uuden tontin, viemäröintiä tontin 6 itälaitaa pitkin. Kaavoitus: Asiasta käytiin neuvotteluja Tampereen Veden kanssa. Alimmaksi viettoviemäröintitasoksi kaavaan määriteltiin uuden talon tontille 2626-30 +108,70 meren pinnasta lukien, edellyttäen että viemäri viedään tontin 2626-29 itäreunaa pitkin 3 m leveänä johtorasitealueena Vähäniemenkadulle. Vanhan talon tontin 2626-29 alimmaksi viettoviemäröintitasoksi kaavaan määriteltiin +109,10 meren pinnasta lukien. Asemakaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot kaupungin asianosaisilta toimialoilta. Samat asiakirjat on lisäksi lähetetty aloitteen tekijälle. Määräaikaan mennessä saapuneissa lausunnoissa huomautettavaa oli kaupunkimittausyksiköllä. Huomautus koski selostuksen kohtaa 3.2.1.5, jossa tulee ilmoittaa tonttijaon vahvistumispäivämäärän lisäksi tonttijaon numero ja tarkka rekisteröintipäivämäärä. Asia on korjattu. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on jakaa tontti kahdeksi asuintontiksi ja mahdollistaa samalla uuden omakotitalon, sekä autotallin/talousrakennuksen rakentaminen uudelle tontille. Yleiskaavan mukaan alue on pientalovaltaista asuinaluetta. Asemakaavan muutos on yleiskaavallisen täydennysrakentamistavoitteen mukainen. Vielä rakentamaton muodostuva tontti täydentää ja tiivistää rakennettuna asuntoaluetta.
Kaavan tavoitteena on myös huomioida tontin sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava, sekä alueen kaupunkikuvallinen merkitys. Tontti 2626-6 on osa jälleenrakennuskauden aluetta. Peruskorjaus- ja muutostoimenpiteissä tulee säilyttää rakennuksen alkuperäiset tyyliominaisuudet, sekä rakentamisajalle ominaiset materiaalit ja värit. Myös uudisrakentaminen tulee sopeuttaa kaupunkikuvaan. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus Vaihtoehtoina oli laatia hakemuksien mukainen asemakaavan muutos tai jättää kaava-alue nykyiselleen eli ns. 0-vaihtoehto. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheessa tutkittiin erilaisia vaihtoehtoja. Tehty tonttijako tehostaa rakennettuna alueen maankäyttöä ja vastaa useilta osin myös tontin omistajien laatimaa aloitetta, jossa oli liitteenä hakijan oma luonnosehdotus rakennusten mahdollisista sijaintipaikoista. Kaavassa on myös huomioitu muutoskohteena olevan tontin 2626-6 sijainti ja luonne, sekä lähialueen rakennusten mittakaava, sekä alueen kaupunkikuvallinen merkitys. Tontti 2626-6 on osa jälleenrakennuskauden aluetta. Suunnittelualueen maankäytön periaatteet pysyvät ennallaan, merkinnällä AO, eli erillispientalojen korttelialue (aiemmin asuinja liikerakennuskortteli tai -tontti). Kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, eikä sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen maankäytön periaatteet pysyvät ennallaan, merkinnällä AO, eli erillispientalojen korttelialue (aiemmassa kaavassa asuin- tai liikerakennuskortteli tai -tontti). 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Tontit Niemi-2626-29 ja 30 osoitetaan asemakaavamerkinnällä AO erillispientalojen korttelialueeksi. Nykyinen rakennusoikeus on 242 k-m² ja tonttitehokkuus e=0,15. Vanhan rakennuksen tontin 2626-29 kooksi tulee 745 m². Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 200 k-m², merkinnällä 170+v30, jossa jälkimmäinen luku ilmoittaa ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Tonttitehokkuudeksi muodostuu
e=0,27. Uuden rakennuksen tontin 2626-30 kooksi tulee 827 m². Rakennusoikeutta tontille osoitetaan yhteensä 200 k-m², merkinnällä 170+v30, jossa jälkimmäinen luku ilmoittaa ainoastaan maanpäälliseksi autosuoja- ja taloustilaksi varattavan kerrosalan neliömetrimäärän. Tonttitehokkuudeksi muodostuu e=0,24. Asemakaavan muutoksessa rakennusoikeutta tulee yhteensä 400 k-m², jolloin rakennusoikeustonteilla lisääntyy yhteensä 158 k-m². Vanhan rakennuksen tontille 2626-29 osoitetaan yksi rakennusala asuinrakennukselle, jossa harjansuunta on määrätty. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta (ju-2). Asuinrakennuksen Vähäniemenkadun puoleisen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 6 m. Alin viettoviemäröintitaso tontilla on +109,10 metriä merenpinnasta lukien. Tontin 2626-29 pohjoisreunalla on istutettava alueen osa, jonka kadun puoleiseen reunaan on istutettava aita vapaasti kasvavista tai leikattavista pensaista (i-8). Tontin oikealla reunalla on kolme metriä leveä maanalaista johtoa varten varattu alueen osa, jota kautta hoidetaan mm. tontin 2626-30 viemäröinti Vähäniemenkadulle. Lisäksi tontille on osoitettu erillinen yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, jossa on määritelty sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni. Ajoneuvoliittymä tontille voidaan tehdä Vähäniemenkadulta. Uuden rakennuksen tontille 2626-30 osoitetaan yksi rakennusala asuinrakennukselle, jossa harjansuunta on määrätty. Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää joko puuta tai rappausta (ju-5). Asuinrakennuksen pohjoisenpuoleisen julkisivun enimmäiskorkeus saa olla 6 m. Alin viettoviemäröintitaso tontilla on +108,70 metriä merenpinnasta lukien. Lisäksi tontille on osoitettu erillinen yksikerroksisen auton säilytyspaikan ja talousrakennuksen rakennusala, jossa on määritelty harjan suunta. Ajoneuvoliittymä tontille voidaan tehdä Vähäniemenkadulta. Kattomuotona kaikissa korttelialueen rakennuksissa on käytettävä satulakattoa. Asuinrakennuksen kattokaltevuuden on oltava molemmilla tonteilla 26-34 astetta. Molempien tonttien asuinrakennuksia varten on käytetty kerrosmerkintänä II y70%, jonka mukaan rakennuksen ylimmässä kerroksessa saa enintään prosenttiluvun osoittaman määrän alemman kerroksen pintaalasta käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Sen yläpuolelle ei saa rakentaa ullakkoa. Molemmat muodostettavat tontit kuuluvat myös jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Rakennusten ulkoasu on pyrittävä säilyttämään alkuperäisen tyylin mukaisena. Mikäli aiemmin on suoritettu tämän pyrkimyksen vastaisia rakennustoimenpiteitä, on rakennukset korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan entistäen. Uudisrakennuksia
suunniteltaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota rakennusten sopeuttamiseen ympäristöönsä (sj-6). 5.4 Kaavan vaikutukset Koska kyseessä on rakennettuun ympäristöön liittyvä, suppeaa aluetta koskeva asemakaavan muutos, ei sillä ole lähiympäristöä laajempia ympäristövaikutuksia 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella uusi asuintontti rakennettuna täydentää ja tiivistää asuntoaluetta ja alueella on jo tarvittava kunnallistekniikka. Sj-6 merkintä edellyttää rakentamisessa alueen arvojen huomioonottamista sekä olemassa olevan, että uuden rakentamisen osalta. Muodostettavat tontit kuuluvat jälleenrakennuskauden rakentamistapaa edustavaan kaupunkikuvallisesti arvokkaaseen alueeseen. Myös muilla kaavamääräyksillä on pyritty edesauttamaan alueen arvojen säilymistä. Muutoksella ei ole merkittäviä alueen liikennettä lisääviä vaikutuksia. 5.4.2 Vaikutukset luonnonympäristöön Alueen lisärakentaminen ei kohdistu virkistysalueisiin eikä aiheuta painetta olevien virkistysalueiden kapasiteetille. Kaavamääräys i- 8 määrittelee pensasaidan tontin kadunpuoleiselle reunalle, joka säilyttää katujulkisivun luonnetta alkuperäiselle rakennusajalle ja - paikalle tyypillisenä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavasta on tehty havainnepiirros, jossa on esitetty yksi mahdollisuus kaavan toteuttamiseksi suunnittelualueen tontilla. 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Tonttijako laaditaan sitovana ja se sisältyy asemakaavaan. Kaavamuutos toteutetaan sen saatua lainvoiman. Asemakaavan seurantalomake on selostuksen liitteenä.