Vastaanttaja Maalahden kunta Asiakirja Osallistumis- ja arviintisuunnitelma käännös Päivämäärä 21.3.2019 MAALAHDEN KUNTA PETOLAHDEN OSAYLEISKAAVA
MAALAHDEN KUNTA PETOLAHDEN OSAYLEISKAAVA Laatija Jnas Lindhlm Päivämäärä 6.2.2019, 21.3.2019 Päivi Märjenjärvi Tarkastaja Rambll Hviikeudenpuistikk 19 E 65100 VAASA P +358 20 755 7600 F +358 20 755 7602 www.rambll.fi
SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ ASETUKSEN MUKAISET LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 3 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS 3 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4 5.1 Kaavitustehtävä ja tarkitus 4 5.2 Rakennettu ympäristö 5 5.3 Ympäristön nykytila 5 5.4 Kaavitustilanne 6 5.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet 6 5.4.2 Maakuntakaava 2030 6 5.4.2.1 Maakuntakaavan vaihekaavat 6 5.4.3 Phjanmaan maakuntakaava 2040 7 5.4.4 Osayleiskaava 8 5.4.5 Asemakaava 8 6. OLEMASSA OLEVAT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET 9 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 9 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT 9 9. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 10 10. AIKATAULU 11
1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN SEKÄ ASETUKSEN MUKAISET LÄHTÖKOHDAT Osayleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen (MRL, MRA) mukaisesti. Lainsäädännössä krstetaan vurvaikutusta maanmistajien ja muiden sallisten kanssa siten, että kaikilla n ltava mahdllisuus antaa mielipiteensä asiasta. Tämän lisäksi laissa määrätään mm. kska ja kuinka kaava sekä siihen liittyvä aineist n asetettava nähtäville. Seuraavat khdat kskevat kaavahankkeen vireilletula ja tiedtusta, jista ilmitetaan julkisesti: MRL 62 - Vurvaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökhdista, tavitteista ja mahdllisista vaihtehdista kaavaa valmisteltaessa tiedttaa niin, että alueen maanmistajilla ja niillä, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä viranmaisilla ja yhteisöillä, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään (sallinen), n mahdllisuus sallistua kaavan valmisteluun, arviida kaavituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 63 - Osallistumis- ja arviintisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma sallistumis- ja vurvaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arviinnista. Kaavituksen vireilletulsta tulee ilmittaa sillä tavin, että sallisilla n mahdllisuus saada tietja kaavituksen lähtökhdista, suunnitellusta aikataulusta sekä sallistumis- ja arviintimenettelystä. Ilmittaminen n järjestettävä kaavan tarkituksen ja merkityksen kannalta spivalla tavalla. Ilmittaminen vi tapahtua myös kaavituskatsauksesta tiedttamisen yhteydessä. MRA 30 - Mielipiteen esittäminen kaavaa valmisteltaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 62 :ssä tarkitettu tilaisuuden varaaminen sallisille mielipiteensä esittämiseen kaavaa valmisteltaessa vidaan tehdä asettamalla valmisteluaineist nähtäville ja varaamalla tilaisuus esittää mielipide määräajassa kirjallisesti tai suullisesti taikka erityisessä kaavaa kskevassa tilaisuudessa taikka muulla spivaksi katsttavalla tavalla. Tässä yhteydessä vivat mielipiteensä esittää myös muut kunnan jäsenet. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedtetaan sallistumis- ja arviintisuunnitelmassa tdetulla, sallisten tiednsaannin kannalta timivalla tavalla. Jllei muuta tiedttamista pidetä asian laatu humin ttaen spivana, asiasta n ilmitettava niin kuin kunnalliset ilmitukset kunnassa julkaistaan. Ilmitus n kuitenkin aina julkaistava vähintään yhdessä paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanmalehdessä. Mitä 2 mmentissa säädetään tiedttamisesta, nudatetaan sveltuvin sin myös maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä tarkitettuun kaavituksen vireilletulsta ilmittamiseen, jllei vireilletulsta ilmiteta kaavituskatsauksesta tiedttamisen yhteydessä. Js valmisteltavana n vaikutukseltaan vähäinen asemakaava tai vaikutukseltaan vähäinen asemakaavan muuts, sallisille vidaan varata tilaisuus mielipiteensä esittämiseen samalla, kun ilmitetaan vireilletulsta. Tällöin ilmitusta ei tarvitse julkaista sanmalehdessä.
2 Palaute sallistumis- ja arviintisuunnitelmasta Tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelma n saatavilla Maalahden kunnan kunnantallta, Malminkatu 5, FI-66101 MAALAHTI tai kunnan internetsivuilta www.malax.fi. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta vi antaa palautetta seuraavasti: Kaavitusinsinööri Jnas Asphlm Puh. +358 50 412 5900 Sähköpsti: jnas.asphlm@malax.fi Osallistumis- ja arviintisuunnitelmaa päivitetään kk suunnitteluprsessin ajan tarpeen mukaan. 2. SUUNNITTELUKOHDE JA VAIKUTUSALUE Kaavitettava alue käsittää Petlahden kyläalueen, jka sijittuu kuntakeskuksen Köpingsin ja Krsnäsin kirknkylän pulivälin tienille. Alue levittäytyy mlemmin pulin Petlahden jkilaaksa ja sivuaa phjisessa Rantatietä. Etelässä alue ulttuu Nybyn alueelle missä se myös rajautuu Närpiön kaupungin rajaan. Alueella n ennestään sayleiskaava, jta nyt tarkistetaan ja laajennetaan. Osayleiskaava-alue käsittää kaikkiaan nin 4390 ha, jsta nin 3770 ha n ennestään sayleiskaava-aluetta. Kuva 1. Kaava-alueen likimääräinen sijainti ja laajuus. Maanmittauslaits.
3 Kuva 2. Kaava-alueen rajaus vimassa levaan sayleiskaavaan verrattuna. Uusi rajaus punaisella, aiemmin kaavitettu alue harmaalla. Kuva 3. Vimassa leva kaava uuteen aluerajaukseen verrattuna sekä laajennusalueen pinta-ala. 3. YHTEYSHENKILÖT Kaavitustyö tteutetaan yhteistyöhankkeena Maalahden kunnan ja Rambll Finland Oy:n kesken. Tieta tästä suunnitelmasta ja kaavahankkeesta saa kunnan yhteyshenkilöltä. KAAVOITTAJA: Maalahden kunta Malminkatu 5 66101 MAALAHTI Puh. +358 6 347 7111 www.malax.fi Kaavitusvastaava: Kaavitusinsinööri, Jnas Asphlm Puh. +358 50 412 5900 Sähköpsti: jnas.asphlm@malax.fi KAAVOITUSKONSULTTI: Rambll Finland Oy Hviikeudenpuistikk 19 E 65100 VAASA Puh. 020 755 7600 www.rambll.fi Kaavan laatija, YKS-605: Ryhmäpäällikkö Jnas Lindhlm Puh. +358 50 349 1156 Sähköpsti: jnas.lindhlm@rambll.fi 4. ALOITE JA KAAVOITUSPÄÄTÖS Alitteen sayleiskaavituksesta n tehnyt Maalahden kunta, Kunnanhallitus, 5.3.2018 44 hankesuunnitelman mukaisesti.
4 5. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 5.1 Kaavitustehtävä ja tarkitus Tavitteena n laatia ikeusvaikutteinen yleispiirteinen sayleiskaava, jka hjaa maankäyttöä sekä tulevaa suunnittelua. Kunnan päätavitteena n sayleiskaavan avulla taata alueen erityispiirteet humiiva kestävä ja sutuisa yhdyskuntarakenne ja sen kehitys. Yhdyskuntarakenteen tulisi mahdllistaa viihtyisä elinympäristö alueen nykyisille ja tuleville asukkaille. Keskustan alueen ja työpaikkjen kannalta humin tulisi lla Petlahden keskustassa sijaitsevassa kunnan kulutuskeskittymässä (muun muassa peruskulut ja luki) ja peruselinkeinissa, jtka vat levittäytyneet vahvasti kk jkilaaksn. Kaava hyödyntää ja tiivistää lemassa levaa yhdyskuntarakennetta ja mahdllistaa vaihtehtiset asumismahdllisuudet, muun muassa tukemalla jkilaaksn mudstunutta rakennetta ja mahdllistamalla uuden asutuksen muuallakin kuin varsinaisessa jkilaaksssa. Kaavan tulisi myös mahdllistaa tasapaininen väestönkehitys, mikä tarkittaa sitä, että pitkällä aikavälillä Petlahden asukasluvun tulisi pysyä ainakin nykyisellä taslla tai mieluiten hieman kasvaa. Tärkeää n myös Petlahden kirknseudun ja Petlahden jkilaaksn erityispiirteiden säilyttäminen ja kehittäminen sekä alueen maisemallisten, kulttuurihistriallisten ja kulttuuriympäristön arvjen edistäminen. Edellä levan lisäksi, ja edellä levien tavitteiden saavuttamiseksi, tulisi keskittyä seuraaviin asiihin: Viihtyisä asuinympäristö, jssa tetaan humin keskus- ja reuna-alueiden erityispiirteet keskustan alueen kehittäminen ja tiivistäminen ttaen humin sen erityispiirteet, muun muassa asumismahdllisuuksien tutkiminen kulualueen ympärillä ja urheilukentän suuntaan haja-asutusluntisten alueiden tarpeiden humiiminen/kehittäminen ja täyttäminen peltjen säilyttäminen rakentamattmina hjaamalla uudisrakentaminen metsän reunaan / metsään ja keskustan alueelle. Mnipulinen elinkeinelämä liiketiminnan mahdllisuuksien humiiminen/kehittäminen keskustan alueella kunnan kulutuskeskittymän edellytysten humiiminen/kehittäminen alkututannn timintaedellytysten humiiminen/kehittäminen edellytysten luminen jalstuksessa tarvittaville timintaympäristöille, lähinnä alkututannn tarpeisiin keskittyen edellytysten luminen hukutteleville palveluelinkeinjen tarvitsemille työympäristöille, lähinnä etätyömahdllisuuksiin keskittyen edellytysten luminen lähipalvelujen säilyttämiselle. Jkilaaks kknaisuutena avin maisema, puhdas ympäristö khtuullisten vapaa-aika- ja virkistysmahdllisuuksien luminen lunnn mnimutisuuden säilyttämisen edistäminen tilan antaminen mahdllisille Petlahdenjen hittimenpiteille tärkeiden valuntareittien/-umien humiiminen. Timivat liikenneyhteydet justavan liikennevirran edistäminen kevyen liikenteen edellytysten parantaminen vaihtehtjen tutkiminen urheilukentän alueen yhdistämiseksi keskustarakenteeseen.
5 5.2 Rakennettu ympäristö Alueen asutus n lunteeltaan tyypillistä vaihtelevan ikäistä phjalaista maaseutua, jka n sijittunut pääsin alueen pääteiden läheisyyteen jkilaaksn reunalle. Rakennuskanta n kerrksellista ja sittain vimakkaasti uudistunutta, mutta jäljellä n vielä useita vanhja pihapiirejä, jilla n kulttuurihistriallista arva. Kaavitettavan alueen keskisa n sittain asemakaava-aluetta. Kirknmäki ja Petlahden kirkk keskeisinä elementteinä sijaitsevat maiseman krkeimmalla khdalla. Kuva 4. Ote Maalahden kulttuuriympäristöhjelmasta Jungfrudanser ch snickarglädje (jatulintarhja ja puusepäntaitja). Arvkkaat rakennukset Llaxintie 231:ssa ja Kyrktået 11:ssa (Petlahden kirkk), sekä leikkaus kaavitettavasta alueesta länsi-itäsuunnassa. 5.3 Ympäristön nykytila Alueen phjissat vat suurelta sin avimia rakentamattmia viljelysalueita ja lunnntilaisia metsäalueita. Alueella n paikitellen kumpuileva maast ja keskellä n tasainen ja alava jkilaaks. Alueella n paljn eläintilja/turkistarhja. Kuva 5. Ktieläinlupien nykyinen määrä ja niiden hjeellinen sijittuminen alueella 11/2018. Maalahden kunta.
6 5.4 Kaavitustilanne 5.4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Uudistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet tulivat vimaan 1.4.2018. Alueidenkäyttötavitteet n ryhmitelty asiasisältönsä mukaan seuraaviksi kknaisuuksiksi: Timivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Tehkas liikennejärjestelmä Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Elinvimainen lunt- ja kulttuuriympäristö sekä lunnnvarat Uusiutumiskykyinen energiahult 5.4.2 Maakuntakaava 2030 Phjanmaan liitt laatii Phjanmaan maakuntakaavan. Ympäristöministeriö vahvisti vimassa levan kaavan 21.12.2010. 5.4.2.1 Maakuntakaavan vaihekaavat Vaihekaavilla ei le suraa vaikutusta sayleiskaavaan. Vähittäiskaupan periaatteita muutettiin lakimuutksella 2017. Seudullisesti merkittävät tuulivimaalueet sisällytetään maakuntakaavaan 2040 ja humiidaan siinä. Kuva 6. Ote Phjanmaan maakuntakaavasta 2030. Kaava-aluetta kskevat pääasiassa seuraavat merkinnät: Merkintä Merkinnän kuvaus Taajamatimintjen alue Keskustatimintjen alakeskus Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvkas alue Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tai seudullisesti arvkas alue Matkailun vetvima-alue / matkailun ja virkistyksen kehittämisen khdealue
7 Jkilaaksjen kehittäminen Phjavesialue (khdemerkintä) Energiahulln alue Päävesijht Vimansiirtjht Maakaasujhdn yhteystarve Vimansiirtjhdn yhteystarve Pyöräilyreitti 5.4.3 Phjanmaan maakuntakaava 2040 Kaavaa laaditaan parhaillaan ja se humiidaan työssä. Suurin muuts vimassa levaan maakuntakaavaan liittyy kulttuurihistriallisiin näkökhtiin sekä jhtihin/yhteyksiin. Kaavalunns li nähtävillä 5.2 9.3.2018. Kaavaehdtus n työn alla, tarkemmat merkinnät ja määräykset esitetään tarkemmin tulevissa kaava-asiakirjissa ja -vaiheissa. Kuva 7. Ote maakuntakaavan 2040 lunnksesta.
8 5.4.4 Osayleiskaava Petlahden sayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustssa 27.8.2001 135. Kaavassa n varauksia mm. maaja metsätaluteen, asumiseen, keskustatiminnille, yleisille timinnille ja eläinyksiköille. Kuva 8. Ote Petlahden sayleiskaavasta; keskeinen alue ja kk kaava 5.4.5 Asemakaava Osa Petlahden keskeisistä sista n j ennestään asemakaavassa ja alueella n vimassa useita erillisiä asemakaavja. Asemakaavat humiidaan sayleiskaavituksessa. Kuva 9. Asemakaavitettujen alueiden rajaukset (2017) sitettuna harmaalla.
9 6. OLEMASSA OLEVAT JA LAADITTAVAT SELVITYKSET Hankkeessa hyödynnetään lemassa levia selvityksiä siinä määrin kuin ne vat ajan tasalla, uusi tehdään siltä sin kuin työ vaatii, jtta vidaan arviida mitä merkittäviä vaikutuksia kaava aiheuttaa kyseiselle aihealueelle (ks. khta 7). Olemassa levat selvitykset, jita hyödynnetään vat mm.: - Malax kulturmiljöprgram (2015) - Malax arkelgisk inventering (2008) - Eläintilat ja ktieläinluvat (2018) Uudet / täydentävät selvitykset, jita laaditaan, kskevat mm. - Luntselvitys tarpeellisille alueille - Kulttuurihistriallisesti arvkkaiden alueiden ja khteiden lukittelu - Yhteiskuntataludellinen analyysi - Hulevesitarkastelu - Liikenneselvitys 7. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI MRL 9 - Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arviivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä tetaan humin kaavan tehtävä ja tarkitus. Kaavaa laadittaessa n tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtehtjen tteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataludelliset, ssiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset n tehtävä kk siltä alueelta, jlla kaavalla vidaan arviida levan lennaisia vaikutuksia. Vaikutusten arviinnin sakhteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arviidaan vaikutuksia: 1) ihmisten elinlihin ja elinympäristöön, 2) maa- ja kalliperään, veteen, ilmaan ja ilmastn, 3) kasvi- ja eläinlajeihin, lunnn mnimutisuuteen ja lunnnvarihin, 4) alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiataluteen sekä liikenteeseen, 5) kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. 6) elinkeinelämän timivan kilpailun kehittymiseen. 8. OSALLISET JA ASIANTUNTIJATAHOT Osallisia vat maanmistajat ja ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, sekä ne viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa kaavituksessa käsitellään. Osallisilla n mahdllisuus sallistua kaavan valmisteluun, arviida kaavituksen vaikutuksia ja ilmaista mielipiteensä asiasta kirjallisesti tai suullisesti. Suunnitteluun sallisiksi n määritelty seuraavat (MRA 20 :n mukaisesti): - Viranmaiset ja yhteisöt, jiden timialaa suunnittelussa käsitellään: MAALAHDEN KUNNAN HALLINTO- JA LUOTTAMUSTOIMET Malminkatu 5, 66100 MAA- LAHTI KORSNÄSIN KUNTA, KUNNANHALLITUS Strandvägen 4323, 66200 KORSNÄS NÄRPIÖN KAUPUNKI, KUNNANHALLITUS Kirkktie 2, 64200 NÄRPIÖ ETELÄ-POHJANMAAN ELY-KESKUS PL 156, 60101 SEINÄJOKI POHJANMAAN ELY-KESKUS PL 131, 65101 VAASA
10 POHJANMAAN LIITTO PL 174, 65101 VAASA POHJANMAAN MUSEO PL 3, 65101 VAASA MUSEOVIRASTO PL 913, 00101 HELSINKI LÄNSIRANNIKON YMPÄRISTÖYKSIKKÖ Keskustie 4, 65610 MUSTASAARI POHJANMAAN PELASTUSLAITOS Sepänkyläntie 14-16, 65100 VAASA - Alueen yritykset, paikalliset yhteisöt ja järjestöt, jiden timialaa kaavituksessa käsitellään: FINGRID OYJ PL 530, 00101 HELSINKI SUOMEN METSÄKESKUS PL 40, 15140 LAHTIS VAASAN SÄHKÖVERKKO PL 26, 65101 VAASA PETALAX O NYBY SKIFTESLAG Nybyntie 26, 66240 PETOLAHTI PETALAX ÅBÄCKENS DIKNINGSBOLAG Länsitie 112, 66240 PETOLAHTI ÅGRENS O VELKMOSSBÄCKARNAS DIKESFÖRETAG Nybyntie 357, 66240 PETOLAHTI PETALAXNEJDENS INTRESSEFÖRENING - Kaikki ne, jiden asumiseen, työntekn tai muihin lihin kaavitus saattaa humattavasti vaikuttaa: Kaava-alueen ja sen vaikutusalueen käyttäjät, haltijat, maanmistajat ja asukkaat. Yhdistykset ja yhteisöt, jiden timintaan tai sidsryhmiin kaavalla saattaa lla vaikutuksia. 9. OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS MRL 1 Lain yleinen tavite Tämän lain tavitteena n järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä ludaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään eklgisesti, taludellisesti, ssiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavitteena n myös turvata jkaisen sallistumismahdllisuus asiiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vurvaikutteisuus sekä avin tiedttaminen käsiteltävinä levissa asiissa. MRL 6 Vurvaikutus ja kaavituksesta tiedttaminen Kaavaa valmisteltaessa tulee lla vurvaikutuksessa niiden henkilöiden kanssa, jiden lihin tai etuihin kaava saattaa humattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavja valmistelevien viranmaisten n tiedtettava kaavituksesta sillä tavin, että niillä, jita asia kskee, n mahdllisuus seurata kaavitusta ja vaikuttaa siihen. Kaavituksen vireilletulsta ilmittaminen, sallistumis- ja arviintisuunnitelma Kaavituksen vireilletulsta ilmitetaan kaavituskatsauksessa ja kunnan internet-sivulla sekä kunnan ilmitustaululla. Viranmaisneuvttelu MRL 66.2/MRA 18:n mukaisesti. Tämä sallistumis- ja arviintisuunnitelma n nähtävillä kunnantallla ja kunnan internet-sivulla (www.malax.fi). Nähtävillälsta tiedtetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviintisuunnitelmasta n mahdllisuus antaa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti.
11 Kaavalunnksen laatiminen Kaavalunns n julkisesti nähtävillä virka-aikana kunnantallla sekä kunnan internet-sivuilla 30 päivän ajan. Julkisesta nähtävillälsta tiedtetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kunnan ilmitustaululla ja internet-sivuilla. Kaavalunnksen nähtävilläln aikana n mahdllisuus jättää kirjallisia ja suullisia mielipiteitä kuulutuksen mukaisesti. Esittelytilaisuus. Lausuntpyynnöt hallintkunnilta ja viranmaisilta. Ehdtuksen laatiminen Kaavaehdtus n julkisesti nähtävillä virka-aikana kunnantallla sekä kunnan internet-sivuilla 30 päivän ajan. Esittelytilaisuus. Julkisesta nähtävillälsta tiedtetaan kuulutuksella paikallislehdessä, kunnan ilmitustaululla ja internet-sivuilla. Kaavaehdtuksen nähtävilläln aikana n mahdllisuus jättää kirjallisia ja suullisia muistutuksia kuulutuksen mukaisesti Lausuntpyynnöt hallintkunnilta ja viranmaisilta. Neuvttelu tai työneuvttelu asianmaisten viranmaisten kanssa järjestetään spimuksen/tarpeen mukaan MRA 18 :n mukaisesti. Hyväksyminen Hyväksyminen hallituksessa ja valtuustssa. Tiedttaminen kaavan hyväksymisestä MRL 67 :n ja MRA 94 :n mukaisesti. 10. AIKATAULU Tarvittavat perusselvitykset tehdään keväällä/kesällä 2019, jtta ne vidaan humiida kaavalunnksessa, jka laaditaan ja laitetaan nähtäville syksyllä 2019. Kaavaehdtus laaditaan syksyllä/talvella 2019/2020. Tavitteena n, että sayleiskaava lisi valmis kunnanvaltuustn käsittelyyn keväällä 2020.