Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Samankaltaiset tiedostot
HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Kaura lehmien ruokinnassa

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Maississa mahdollisuus

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Palkokasveja kokoviljasäilörehuihin

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

SRV- sulava raakavalkuainen eri nurmirehuissa

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Hyödyllinen puna-apila

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Säilörehunurmet kg ka

MTT Ajankohtaiset kuulumiset, mm. uudet valkuaiskasvit

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

Herne säilörehun raaka-aineena

Rehuanalyysiesimerkkejä

Yksivuotiset seosrehukasvustot

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Härkäpapusäilörehu lypsylehmien ruokinnassa

Kokoviljasäilörehu lihanautatilan viljelykierrossa ja ruokinnassa

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Valkuaisomavaraisuutta palkokasveja viljelemällä

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Sari Kajava, Annu Palmio

Kotimaisia valkuaiskasveja lehmille ja lautasille ilmastoviisautta valkuaisomavaraisuudesta

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kotimaiset valkuaiskasvit lypsylehmien rehuna

Palkoviljat Valkuaisfoorumin tutkimuksissa. Kaisa Kuoppala ja Marketta Rinne, Luke, Jokioinen Katariina Manni HAMK, Mustiala

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Palkokasvipitoinen karkearehu lehmien ruokinnassa

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Ruokinko kasvia vai lehmiä? Ovatko palkokasvien ravinnetarpeet ristiriidassa lehmien ravintoainetarpeiden kanssa?

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

SULAVUUS JA KUITU ERI NURMIKASVILAJEILLA JA - LAJIKKEILLA. Kalajoki Mika Isolahti Boreal Kasvinjalostus Oy

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Aperehuruokinnan periaatteet

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Miten kannattavuutta luomumaidontuotantoon suurella tilalla? Vesa Tikka Luomumaidontuottaja Kurikka

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Vasikoiden väkirehuruokinta

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

tehokkaasti ruokinnassa tarvitaanko uusia kasveja?

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Valkuaiskasvit maitotilalla - Herne, rypsi ja härkäpapu nautojen rehustuksessa Osa 3

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Tankki täyteen kiitos!

Biologinen typensidonta

Transkriptio:

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä EuroMaito webinaari 7.6.2017 Auvo Sairanen, Luke Maaninka

Kokovilja EDUT HAASTEET Hyvä suojakasvi nurmelle Tehostaa lietteen ravinteiden käyttöä Kertakorjuu laskee korjuukustannusta Erityisesti urakoinnissa Tasaa rehunkorjuun työhuippuja Umpilehmille sopiva kivennäiskoostumus Ruokinnansuunnittelu Matala energiapitoisuus, vr lisä? Matala rv-pitoisuus, valkuaislisä? Tärkkelyspitoisuus korkea Kokovilja-alaa ei saa olla liikaa Herkkä jälkipilaantumaan Kokoviljojen säilönnässä omat haasteensa Palkokokoviljat monipuolistavat viljelykiertoa Viljakokoviljat parantavat typen hyväksikäyttöä (ammoniakkidirektiivi!) 2 10.8.2018

Kokoviljalajit / lajikkeet Ohra, vehnä, ruisvehnä, kaura, härkäpapu, herne, valkolupiini ja näiden seokset Maissi, maailman kokovilja Vehnä satoisin Ohralla hyvä sulavuus Palkokasvit valkuaislähteenä / lannoituksen vähentäminen Starttityppeä 50 kg/ha 3 10.8.2018

Kevät nurmen perustamisen jälkeen Suojavilja + normilannoitus Kokoviljavilja + 40 kg N Kokoviljavilja, sijoitusvannas 4 10.8.2018

Kokoviljojen haasteet: viljely ja korjuu 5 10.8.2018 Kuvat Annu Palmio

Korjuuaikavaihtoehtoja löytyy Nurmirehu 3 niittoa Myöhäinen vehnä Ohra Nurmi myöhäinen 2-niitto Myöhäinen ohra Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Kasvilajeilla ja lajikkeilla voi säätää tavoitteellista korjuuaikaa suhteessa nurmenkorjuuseen Kokoviljan kylvöajan säätäminen lisää pelivaraa - Seoskasvusto voidaan kylvää eriaikaisesti, esim palkokasvi + vilja 6 10.8.2018

Korjuukalusto Kokoviljoille soveltuu parhaiten suoraniitto Lautasniittokone + varovainen karhotus + noukin/ajosilppuri Niittomurskainniitollakin kasvustosta suurin osa saadaan talteen Paalaus aiheuttaa jonkin verran tappioita Palkokasvit Esimerkiksi härkäpapu puhdaskasvustona liian märkää Palkokasvien esikuivatus vaatii erittäin hyvät sääolosuhteet: aurinko, tuuli, ei yökastetta Palkokasvi + vilja nostaa kuiva-aineen ok tasolle 7 10.8.2018

Säilöntä Kokovilja ei tiivisty yhtä hyvin kuin nurmi Ilmatiiviisti peitettynä säilyy hyvin Suojakerrokseksi nurmisäilörehua Siilo herkkä peittomuovin rikkoontumiselle Kokoviljasäilörehu alkaa helposti lämmetä siilon avaamisen jälkeen Syöttönopeus täytyy olla riittävä Talvisyöttö estää pilaantumista Säilöntäaineen valinta Älä syötä pilaantunutta rehua eläimille! 8 10.8.2018

Kokoviljasäilörehut Lisäävät rehunkulutusta Sulavuus (D-arvo) yleensä varsin matala, mutta maitotuotos ei laske Suositus max 40 % karkearehun kuiva-aineesta Kokoviljan matalaa rv pitoisuutta ei tarvitse kompensoida lisävalkuaisella, kun karkearehuseoksen rv yli 130 g/kgka 9 10.8.2018

Kokoviljasäilörehut lisäävät rehunkulutusta, härkäpapu vs nurmisäilörehu (Palmio 2016) Kg ka/pv 24 22 20 Kuiva-aineen syönti 20.8 22.3 22.5 Kg/pv 35 30 Maitotuotos 32 33.6 34.1 18 16 25 14 12 20 10 15 Kontrolli Härkäpapu Rypsi Kontrolli Härkäpapu Rypsi Kontrolli: Nurmirehu D 687, ei valkuaislisää Härkäpapu: 75 % HP + 25 % nurmi, ei valkuaislisää Rypsi: Nurmirehu + valkuaislisä 16 % väkirehusta 10 10.8.2018

Härkäpapu+Vehnä vs Nurmisäilörehu, (Korhonen 2016) 27.0 Syönti kg ka 40.0 Maitotuotos kg 25.0 35.0 23.0 30.0 21.0 19.0 RV175 RV200 25.0 20.0 RV175 RV200 17.0 15.0 15.0 Nurmi HP+Nurmi 10.0 Nurmi Nurmi+HP Rypsirouhe 2 kg (RV175) tai 3,5 kg (RV200). Väkirehua 13 kg/vrk HP+Vehnä korvasi puolet nurmirehun kuiva-aineesta - Valkuaislisä alensi maidon rasvapitoisuutta - Energiansaanti sama HP ja Nurmiruokinnoilla - Palkosäilörehulla voidaan korvata puolet nurmirehusta 11 10.8.2018

Nurmi / Vehnä / Vehnälupiini Nurmi Vehnä Vehnä+ Lupiini Karkearehun D-arvo (NIR) 676 645 632 Dieetin ME, MJ/kg ka 11.7 11.4 11.3 Ka syönti, kg 20.5 22.0 21.1 ME-saanti, MJME 223 233 223 ekm, kg 34.9 35.5 35.5 ekm/kgka 1.70 1.61 1.68 korjaamaton ME-saanti 240 251 238 Kokoviljaseoksessa 40 % kokoviljaa Tulos tyypillinen Kokoviljojen matala energia-arvo kompensoituu syönnin lisääntymisellä Lehmät tuotoskauden alkupuolella ja energian hyväksikäyttö korkea 12 10.8.2018

13 10.8.2018

Nurmi / Herne / Härkäpapu (Markkanen 2014) Nurmi Herne Härkäpapu niitto pvm 5.8.2010 22.7. 31.7. g/kgka Kuiva-aine 373 305 390 D-arvo 625 638 620 NDF 566 377 495 Raakavalkuainen 151 158 152 Syönti kgka/vrk 22.7 23.4 24.7 MJ ME / vrk 254 249 267 Vr osuus, % 46 45 42 ekm kg/vrk 30.8 33.1 33.2 ekm/kgka 1.36 1.41 1.34 o o o o o o Seoskasvina kaura o Koerehuissa ei nurmilisää Paalaus aiheutti palkotappioita Erillisruokinta Herneen kuitu matala o NDF syönti kaikilla sama Kokoviljan syönti suuri Matalan D-arvon nurmi jäi tuotokseltaan heikoimmaksi 14 10.8.2018

Yhteenveto kokovilja Kokovilja ei korvaa nurmirehua, se täydentää Kokoviljalla ei vaikutusta tuotokseen, lisää syöntiä Palkokokoviljat vähentävät lannoitustarvetta Varisemistappioita vältettävä Ei vaadi nurmea enempää valkuaistäydennystä Hyvä suojakasvi perustettavalle nurmelle Korjuukustannukseltaan edullinen, etenkin urakointivaihtoehdossa 15 10.8.2018

Kiitos!