KUUSANKOSKEN-KORIAN VIHEROSAYLEISKAAVA

KUUSANKOSKEN-KORIAN VIHEROSAYLEISKAAVA Kaavaselostusluonnos 1.11.2010 Kouvolan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäytön suunnittelu

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava Diaari 1013/10.02.00/2009 Kaavan laatijat Osoite Puhelin Sähköposti Kari Parjanne, vs. yleiskaavapäällikkö Taija Airikka, va. kaavoitusinsinööri Kouvolan kaupunki / tekninen ja ympäristötoimiala Maankäytön suunnittelu Käyntiosoite: Valtakatu 33, H-rappu Postiosoite: PL 32 45701 Kuusankoski 02061 57404 (Parjanne), 02061 58660 (Airikka) kari.parjanne@kouvola.fi, taija.airikka@kouvola.fi Kaavan vireilletulo Kouvolan kaupungin kaavoitusohjelman mukainen hanke 2009 ja 2010 2

Tiivistelmä Kuusankosken kaupunginhallituksen toimikaudekseen asettama yleiskaavatoimikunta on päättänyt 12.5.2008 viherosayleiskaavan laatimisen aloittamisesta. Yleiskaava on tullut vireille 31.3.2009. Osayleiskaavan vireilletulosta on kuulutettu Kouvolan Sanomissa ja Pohjois-Kymenlaakso -lehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman esittely on järjestetty 13.5.-15.6.2009. Viranomaisneuvottelu kaavan tavoitteista ja selvityksistä ELY-keskuksen ja Kymenlaakson liiton kanssa on järjestetty 25.5.2010. Suunnittelualue Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava kattaa keskeisen osan entisen Kuusankosken kaupungin ja Korian asema- ja yleiskaavoitetuista viheralueista sekä niihin liittyvistä alueista, joilla on ulkoilun ja virkistyksen ohjaustarvetta. Suunnittelualueen pintaala on noin 70 km 2. Viheralueiden ja M-alueiden pinta-ala on yleis- ja asemakaavoissa suunnittelualueella yhteensä noin 33 km 2, mikä vastaa noin 47 % koko suunnittelualueen pinta-alasta. Asemakaavoitetun alueen pinta-ala on noin 29 km 2. Suunnittelualueen viheralueista noin 8,3 km 2 eli 25 % on kaupungin omistuksessa. Yleiskaavan tavoitteet Yleiskaavassa tavoitteena on selvittää ja turvata viheralueiden alueellinen riittävyys sekä niiden rakenteellinen ja laadullinen eheys. Erityisesti paneudutaan viheralueiden käyttö- ja kehittämistarpeisiin, niiden verkottumisen ja alueiden välisten yhteyksien parantamiseen sekä alueilla oleviin luonto- ja maisema-arvoihin. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi tarkastellaan viheralueiden ja muun maankäytön välistä suhdetta. Erityiskysymyksenä yleiskaavassa on tavoitteena turvata Kymijoen ranta-alueiden virkistystarpeet. Riittävyyden vaatimus liittyy mm. leikkikenttien ja lähivirkistysalueiden määrään. Viheralueiden rakennekysymyksenä selvitetään mm. eri viheraluetyyppien sijaintia suhteessa toisiinsa. Verkottumiskysymyksenä käsitellään mm. Kuusankosken ja sen lähialueiden välisiä viher- ja ulkoilureittiyhteyksiä sekä laajemmalti yhteyksiä muihin Kouvolan kaupungin viheralueverkostoihin. Luontoarvojen osalta pyritään turvaamaan kaupunkiluonnon monimuotoisuus ja erityisarvot mm. Kymijoen ranta-alueilla. Maisemallisesti pyritään suunnittelualueelta määrittämään arvokkaimmat laki- ja jokimaisema-alueet. Kaavaluonnoksen keskeinen sisältö ja vaikutukset Viherosayleiskaava on viher- ja virkistysalueita koskeva teemayleiskaava. Näitä ovat mm. puistot, lähivirkistysalueet, liikunta-alueet, maa- ja metsätalousalueet, ulkoilu- ja retkeilyalueet ja luonnonsuojelualueet. Viherosayleiskaavaan on otettu mukaan suunnittelualueen tärkeimmät viheralueet ja - yhteydet. Tämän vuoksi kaavassa ei ole kaikkia nykyisten yleis- ja asemakaavojen mukaisia viheralueita ja toisaalta kaavassa voi olla sellaisia viheralueita, jotka jossain toisessa kaavassa on osoitettu muuhun kuin viheraluekäyttöön. Suunnittelun lähtökohtia ovat alueen nykytila, suunnittelutilanne ja laaditut selvitykset. Viheralueiden riittävyyttä ja kattavuutta on analysoitu paikkatietoanalyysein. Sosiaalisten arvojen kartoittamiseksi toteutettiin asukaskysely. Arvokkaita luontokohteita on kartoitettu luontoselvityksillä. Viherosayleiskaavan viherverkoston rungon muodostavat lähinnä asutuksen sisällä sijaitsevat viheralueet eli Kuusankoskella Kettumäen-Nauhan alue, Melkunmäen alue, Niivermäen-Huuhkajavuoren alue, Aholanmäki, Sääksniemen-Saksanahon alue, sekä Korialla Pioneeripuiston alue. Näiden alueiden välille ja niistä maaseudun suuntaan on pyritty luomaan ja turvaamaan viheryhteyksiä. Reittien sijoittelulla on pyritty parantamaan Kymijoen virkistyskäyttöä ja saavutettavuutta uusien reittivarausten avulla. Lisäksi Kuusankosken keskustan alueella uudet reitit yhdessä olemassa olevan kevyenliikenteen verkoston kanssa muodostavat keskustaan uusia kävelyreittejä, esim. Kouvolan urheilupuistossa jo toteutettujen hyvinvointiraittien rakentamisen. Korialla uudella reitillä on yhdistetty Pioneeripuisto Korian pururataan ja Korian alue Nauhan-Anhavan reittiin. Kuusankoskella uusi reitti yhdistäisi mm. Niivermäen alueen Kouvolan Kasarminmäen suuntaan. Uutta reitistöä on myös suunniteltu Ruotsulan alueelle tulevaisuuden mahdollista asumisen laajenemista varten. Viheralueiden riittävyyttä on kaavassa tutkittu laatimalla paikkatietoanalyysi kaavoitettujen alueiden viheralueista ja tutkimalla tulosta alueittain suhteessa väestömäärään. Verrattaessa viherosayleiskaavan lukuja nykytilanteeseen kaikkien viheralueiden osalta, huomataan, että siinä on esitetty vähemmän viheralueita kuin nykyisissä kaavoissa. Tämä johtuu 3

siitä, että viherosayleiskaavassa on pyritty esittämään tärkeimpiä viheralueita, joiden tulisi viheralueina myös säilyä. Pienempiä viheralueita ei ole kaavaan merkitty. Kaavan perusselvityksissä on laadittu karttatarkastelu päävirkistysalueiden alueellisesta kattavuudesta suhteessa väestöön. Lähtötilanteessa kilometrin etäisyydellä asuu 76 % alueen asukkaista. Kaavassa ei ole osoitettu uusia päävirkistysalueita ja näiltä osin kaavaratkaisu turvaa olemassa olevan ulkoilureittiverkoston aseman. Alueille, jotka ovat päävirkistysalueiden vaikutusalueiden ulkopuolella, on kaavassa osoitettu uusia yhdysreittejä. Uudet yhdysreitit ja yhteystarpeet parantavat päävirkistysalueiden saavutettavuutta ja parantavat ulkoilureittien kattavuutta suhteessa asutuksen sijaintiin. 1000 metrin etäisyydellä viherkaavan mukaisista reiteistä (koirapolkuja ja pelkkiä hiihtolatuja lukuun ottamatta) asuu 97,4 prosenttia alueen asukkaista ja 500 metrin etäisyydellä 84,7 prosenttia asukkaista. Tätä voidaan pitää hyvänä tuloksena. Viherosayleiskaavassa on Kymijoen laakso merkitty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Myös tärkeimpiä lakialueista on merkitty maisemallisesti arvokkaiksi virkistysalueiksi. Luonnonarvoja viherosayleiskaavassa pyritään turvaamaan suojelualuemerkintöjen lisäksi luo - merkinnällä. Kaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja se tulee osaltaan korvaamaan alueella voimassa olevat oikeusvaikutuksettomat ja oikeusvaikutteiset yleiskaavat. Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena asemakaavoitukselle ja muulle maankäytölle. 4

Sisällysluettelo 1. Taustaa ja lähtökohtia... 7 1.1 Viherosayleiskaavan taustaa... 7 1.2 Viheralueiden merkitys ja arvot... 7 2. Suunnittelualue ja sen kuvaus... 8 2.1 Suunnittelualue... 8 2.2 Maanomistus... 8 2.3 Maisema ja luonnonympäristö... 8 2.4 Maaperä... 10 2.5 Ulkoilureitit, urheilu- ja pallokentät, uimarannat sekä koirapuistot... 10 2.6 Leikkikentät... 11 2.7 Luonnonympäristö... 12 3. Perusselvitykset ja kehityskohteet... 13 3.1 Liikuntakysely 2010... 13 3.2 Sosiaalisten arvojen kartoitus... 13 3.2.1 Kirjallinen kysely... 14 3.2.2 Karttakysely... 15 3.2.3 Muut kommentit... 16 3.2.4 Yhteenveto... 16 3.3 Viheralueiden riittävyys... 16 3.4 Viheralueiden alueellinen kattavuus ja ulkoilureitit... 19 3.5 Liikuntapaikat... 21 3.6 Yksittäiset virkistyspalvelut... 21 3.7 Melualueet ja hiljaiset alueet... 22 3.8 Luontoselvitykset... 23 3.9 Ekologiset viheryhteydet... 23 4. Suunnittelutilanne... 24 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 24 4.2 Maakuntakaavoitus... 24 4.3 Yleiskaavoitus... 25 4.4 Asemakaavoitus... 25 4.5 Muut suunnitelmat... 25 4.6 Selvitykset ja inventoinnit... 25 5. Viherosayleiskaavan suunnittelun vaiheet... 27 5.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen... 27 5.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 27 5.3 Tavoitteet... 27 5.3.1 Kaupungin asettamat tavoitteet... 27 5.3.2 Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet... 28 5.3.3 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 28 6. Viherosayleiskaavan kuvaus... 29 6.1 Yleistä... 29 6.2 Yleiskaavamerkinnät ja -määräykset... 30 6.3 Yleiskaavan oikeusvaikutukset... 35 7. Kaavan vaikutukset... 37 7.1 Vaikutukset viheryhteyksiin, viheralueiden määrään ja virkistysreittien kattavuuteen.. 37 7.2 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriperintöön... 39 7.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 39 7.4 Sosiaaliset vaikutukset... 39 7.5 Taloudelliset vaikutukset... 39 5

7.6 Kaavan suhde muuhun suunnitteluun... 40 7.6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 40 7.6.2 Maakuntakaava... 40 7.6.3 Voimassa olevat yleiskaavat ja kunnan muu suunnittelu... 40 8. Kaavan toteutus... 42 9. Liitteet... 43 Kannen kuva: Kuva Kettumäeltä keskustaan. Kouvolan kaupunki / Taija Airikka 1.10.2009. Muut kuvat: Kouvolan kaupunki / Taija Airikka 6

1. Taustaa ja lähtökohtia 1.1 Viherosayleiskaavan taustaa Kuusankosken yleiskaavan 2020 hyväksymisen yhteydessä Kuusankosken kaupunginvaltuusto edellytti erityisesti Kymijoen rantojen viheralueita koskevan kaavan laatimista. Kuusankosken yleiskaavatoimikunta päätti kokouksessaan 12.5.2008 viherosayleiskaavan laatimisen aloittamisesta. Kymijoki jakaa entisen Kuusankosken kaupungin alueen maantieteellisesti kolmeen osaan, jossa keskeiset virkistysalueet ovat erillisiä saarekkeita kaupunkirakenteessa. Virkistysalueiden välisten yhteyksien muodostaminen mahdollistaisi asukkaille luontevan liikkumisen eri alueiden välillä. Yksittäisten kaavojen laatimisen yhteydessä viheralueiden laajempi tarkastelu on käytännössä mahdotonta. Viherosayleiskaavan tarkoitus on osoittaa ja hyväksyä tärkeimmät viheralueet ja -yhteydet sekä turvata viheralueiden määrä ja laatu eri kaupunginosissa. Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaava on myös vireillä ja tarkoitus on myös tarkastella ja turvata viheryhteyksiä keskustaajaman ja Kuusankosken välillä. Viherosayleiskaavaan on otettu mukaan myös Korian taajama, joka liittyy selkeästi sekä Kuusankosken että Kouvolan alueisiin. Kuusankosken-Korian ja Kouvolan keskustaajaman viherosayleiskaavat on tarkoitus jatkossa yhdistää. Viherosayleiskaavojen sijainti on esitetty liitteessä 1. 1.2 Viheralueiden merkitys ja arvot Viheralueilla on suuri merkitys asumisviihtyvyyteen. Niillä on myös merkittävä rooli ihmisten hyvinvoinnissa. Ne tarjoavat keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. Kaupunkiluonto on asukkaille elpymisen ja rauhoittumisen paikka. Luonnossa oleskelu vaikuttaa myönteisesti kokonaismielialaan lisäämällä positiivia ja vähentämällä negatiivisia tuntemuksia. Luonnossa kulkeminen tarjoaa myös keinon stressin ehkäisemiseen tai siitä palautumiseen. Muita metsien ja muiden viheralueiden hyötyjä on esimerkiksi suojavaikutukset, kuten pölyn ja muiden ilman epäpuhtauksien, kuten rikin ja typen oksidien, otsonin ja pienhiukkasten sitominen. Etenkin lehtipuut ovat tehokkaita kaupunki-ilman puhdistajia ja ne kestävät paremmin ilman epäpuhtauksia. Havupuut ovat tärkeitä ympärivuotisen sitomistehonsa vuoksi. Viheralueet myös parantavat pienilmastoa ja suojaavat maanpintaa. Viheralueet vaimentavat tuulta ja ääntä. Melu on yksi tämän hetken yleisimmistä elinympäristön laatua heikentävistä tekijöistä. Melu heikentää elinympäristön laatua ja vähentää viihtyisyyttä sekä voi myös aiheuttaa suoria ja epäsuoria terveyshaittoja. Monikerroksinen, tiheä, noin 60 metriä leveä sekametsä alentaa melutasoa noin 10 db. Viheralueet toimivat sadeveden imeytys- ja viivytysalueina. Ne vähentävät kokonaisvalumaa sekä toimivat samalla veden puhdistajina. Kasvillisuus kykenee pidättämään ja hyödyntämään ison osan hulevesissä olevista ravinteista. Tutkimuksissa on lisäksi todettu, että kosteikkokäsittelyllä saadaan parannettua myös hulevesien hygieenistä laatua. Laajat luonnonmukaiset lähivirkistysalueet ovat kaupunkirakenteessa merkittäviä maisemaa jäsentäviä viheraluekokonaisuuksia. Kaupunkikuvassa viheralueet ovat tärkeä osa tilanmuodostusta ja näkymiä. Viheralueet, erityisesti metsäiset selännealueet, muodostavat kaupunkimaisemassa tärkeitä taustamaisemia sekä maamerkkejä. Viheralueet eheyttävät ja tarvittaessa peittävät epäedullista kaupunkikuvaa. Viheralueet vaikuttavat kaupunkiluonnon monimuotoisuuteen sekä paikallisesti että seudullisina ekologisina käytävinä. Rakennetussa ympäristössä viheralueet toimivat merkkeinä elävästä luonnosta. Viheralueet ja niitä yhdistävät viherreitit toimivat ekologisina viheryhteyksinä, joita pitkin eläimet liikkuvat. Elinympäristöjen moninaisuus ylläpitää lajien moninaisuutta ja perinnöllistä vaihtelua. Viheralueilla on suuri merkitys myös fyysiselle hyvinvoinnille. Kävelylenkkeily on edelleen suomalaisten suosituin liikuntamuoto. Myös juoksu ja sauvakävely ovat lisänneet suosiotaan. Ulkoiluun soveltuvien viheralueiden tulee sijaita kuitenkin riittävän lähellä, jotta niitä käytetään aktiivisesti. 7

2. Suunnittelualue ja sen kuvaus 2.1 Suunnittelualue Kuusankosken-Korian viherosayleiskaava kattaa keskeisen osan entisen Kuusankosken kaupungin ja Korian asema- ja yleiskaavoitetuista viheralueista sekä niihin liittyvistä alueista, joilla on ulkoilun ja virkistyksen ohjaustarvetta. Viherosayleiskaavassa ei kuitenkaan käsitellä kaikkia pienimpiä viheralueita, vaan mukana ovat eri perustein tärkeimmät viher- ja virkistysalueet. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 70 km 2. Lähtötietoselvityksessä ovat olleet mukana kaikki nykyiset asema- ja yleiskaavojen mukaiset viheralueet sekä M, MU, MY tai MT merkinnällä olevat alueet. Erityiskysymyksenä on tavoitteena turvata Kymijoen ranta-alueiden virkistystarpeet. Viheralueiden osayleiskaavassa tarkastellaan varsinaisten virkistys- ja suojelualueiden lisäksi maa- ja metsätalousalueita, hautausmaita tms., eri alueiden välisiä ekologisia ja kevyenliikenteen yhteyksiä sekä toiminnallisia virkistysalueita, kuten leikkipaikkoja ja urheilukenttiä. Viheralueiden ja M-alueiden pinta-ala on yleis- ja asemakaavoissa suunnittelualueella yhteensä noin 33 km 2, mikä vastaa noin 47 % koko suunnittelualueen pinta-alasta. Asemakaavoitetun alueen pintaala on noin 29 km 2. 2.2 Maanomistus Suunnittelualueen viheralueista noin 8,3 km 2 eli 25 % on kaupungin omistuksessa (liite 2). Kettumäen, Kuusankosken urheilupuiston ja Korian liikuntapuiston alueet ovat kaupungin omistuksessa, samoin Aholanmäki ja Pioneeripuisto. Toinen suuri maanomistaja on UPM, joka omistaa noin 6,6 km 2 eli 20 % viheralueista, mm. Miilunmäen-Lintuvuoren ja Vuohivuoren alueilla. 2.3 Maisema ja luonnonympäristö Suhteellisen pienestä koostaan huolimatta voidaan Kymenlaakson maakunnassa erottaa toisistaan selkeästi eroavia maisema-alueita. Tästä syystä Kymenlaaksoa onkin kutsuttu Suomeksi pienoiskoossa. Meri, Kymijoki ja Salpausselät jakavat alueen saaristo- ja rannikkoalueeseen, itäiseen karuun mäkimaahan, läntiseen savikkolaakioon sekä pohjoiseen erämaa- ja järvialueeseen. Huomattavimmat geomorfologiset muodostumat ovat I ja II Salpausselkä. Salpausselän eteläpuolella ja Kymijoen länsipuolella sijaitsevat alueet, joihin myös Koria sekä osa entistä Kuusankosken kaupunkia sijoittuvat, kuuluvat eteläiseen viljelysseutuun. Eteläisen viljelysseudun valtakunnallisesti merkittävä maisemakokonaisuus on Kymijokilaakso. Kymijoen kulttuurimaisemat edustavat eteläisen ja kaakkoisen viljelyseudun vaihettumisvyöhykkeen viljelymaisemaa. Korian varuskunta-alue sekä Napan ja Ahkonojan kulttuurimaisema muodostavat viherosayleiskaavan alueella kaksi yhtenäistä pienmaisemakokonaisuutta osana Kymijokilaakson maisemakokonaisuutta. Entisen Kuusankosken kaupungin alue on pintaalaltaan sangen pieni. Kaupungin yhdyskuntarakenne on kehittynyt pääosiltaan alueen teollistumiseen liittyen. Kaupungin alueella on sijainnut kaksi suurta tehdasaluetta, Kuusaan ja Voikkaan tehtaat. Niiden ympärille ovat sijoittuneet tehdastyöläisten asuntoalueet, kaupat ja pääosa julkisista palveluista, Kuusaan tehtaiden ympärille Kuusankosken ja Kymintehtaan tehdasyhdyskunnat sekä Voikkaan tehtaan ympärille Voikkaan yhdyskunta. Korian alue sijaitsee Kouvolan keskeisten taajamaalueiden reunalla ja on siten tärkeässä asemassa viheryhteyksien ylläpitäjänä. Korian kasarmialue on arvioitu maakunnallisesti arvokkaaksi perinnemaisemaksi. Kuusankosken ja Korian alueet kuuluvat eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Maisemallisesti Kuusankoski kuuluu Salpausselän maisemaalueeseen ja sijaitsee paikassa, missä Kymijoki on puhkaissut väylänsä uloimman Salpauselän läpi. Alueelle on tyypillistä kuivat kangasmetsät, tasaiset deltat ja toisaalta jyrkät rinnemaastot. Maiseman keskeiset lähtökohdat ovat Kymijoki, jylhät kalliomäet sekä vuorimuodostelmat. Kokonaismaiseman kannalta merkittävimpiä maiseman osia ovat lounaasta koilliseen suuntautuvat harjannemuodostumat, joista muodostuu kolme pitkittäisharjannetta (kuva 1). Koria sijaitse aivan I Salpausselän tuntumassa, sen eteläpuolella ja kuuluu maisemallisesti viljelylakeuden alueeseen. Korian taajama muodostaa päätteen Kymijokilaaksolle ennen laaksoa kurovaa Salpausselkää. 8

mäki, Kaivomäki ja Vähämäki. Niiden eteläpuolella avautuu alava Kymijokilaakson kulttuurialue. Kuva 1. Korkokuva Pohjoisimman harjanteen muodostavat mm. Vuohivuori ja Sikomäki Voikkaalla. Kuusankosken keskusta-aluetta jakavat mm. Kettumäen, Sairaalanmäen, Miilumäen ja Lintuvuoren kallioalueet (kuvat 1 ja 2). Eteläosassa Kymintehtaan ja Ruotsulan alueella on neljän peräkkäisen lakimuodostuman jono. Muodostuma alkaa Tammirannasta Kaivomäeltä ja jatkuu mm. Sikomäen kautta Tervaskankaalle. Niivermäen, Huuhkajanvuoren ja Sipilänmäen alueet muodostavat kolmion, jonka rikas luonnonympäristö soveltuu erityisen hyvin virkistyskäyttöön. Alue on myös voimassa olevassa maakuntakaavassa varattu virkistysalueeksi. Aholanmäki erottuu korkeana laajan Ruotsulan peltomaiseman pohjoisreunassa. Peltoaukean etelä- ja itäpuolella alueen kulttuurimaisemaa rajaavat Siko- Kuva 2. Nimistöä. Alueen läpi virtaava Kymijoki (kuva 3) antaa voimakkaan leimansa alueen luontoon. Kuusankosken kohdalla saviset jokitörmät ovat monin paikoin huomattavan jyrkkiä, mikä on vaikeuttanut niiden hyötykäyttöä. Korian-Värälän alueella tasaista jokilaaksoa hallitsevat laajat peltoaukeat, joita jäsentävät niin ikään metsäiset selänteet. Korian keskustaan työntyy etelästä pienehköjen selännesaarekkeiden ketju, viimeisenä vesitorninmäki. Jokivarteen liittyy niukasti metsäisiä alueita. Korialla joen rannat ovat korkeita ja jyrkkiä, etelää kohti ne muuttuvat matalammiksi. 9

Kuva 3. Jokinäkymä Tähteestä Pessankosken suuntaan Korian Napan-Ahkonojan kulttuurimaisema-alueella on laajahko, loivasti kaakkoon kohti Ahkonojaa viettävä peltoaukea, jonka pohjoisreunaa sivuaa maantie ja eteläreunaa vastaavasti vilkkaasti liikennöity rautatie. Pohjoisessa aluetta rajaavat metsäiset, osin rakennetut Napanmäki ja Napanrinne. Viljavaraston pelto on Ahkonojan alajuoksulle loivasti viettävä umpeen kasvava viljelyaukea. 2.4 Maaperä Kymenlaakson kallioperä koostuu pääosin graniiteista. Rapakivi on Kymenlaakson yleisin kivilaji. Kallioperä on hapanta ja maaperä vähäravinteista. Maaperältään Kuusankoski kuuluu ns. Salpausselän pohjoisreunan alueeseen, joka on vaihtelevaa ja rakennettavuudeltaan vaativaa. Kuusankosken alueen maaperälle ominaista ovat voimakkaasti kerrostuneet maalajit ja pienialaiset paikalliset muutokset. Kymijoen uoman lähialueilla on heikosti kantavia liejusavikoita, jotka eivät sovellu asuinrakentamiseen. Laajin yhtenäinen esiintymä alkaa Kuusaanlammelta ja ulottuu Mäyräkorven-Heinsuon alueelle. Moreeni- ja kallioselänteiden väliin on muodostunut paikallisia liejusavikoita Niskalan Huuhkajavuoren länsireunalle ja Voikkaalle Hirvelänmäen lounaispuolelle. (Kuva 4). Korian alue on pääosin savimaata. Köyrinkallion nouseman kaakkoispuolella on silttialue. Napanrinteen ja Napanmäen välinen alue on hiekkamaata. Kuva 4. Maaperäkartta 2.5 Ulkoilureitit, urheilu- ja pallokentät, uimarannat sekä koirapuistot Lähtökohtana viheralueiden osayleiskaavan ulkoilureittien suunnittelussa on olemassa olevien reittien säilyttäminen. Reittien runkona Kuusankoskella ovat valaistut kuntopolut Kettumäki, Nauhan reitti, Pilkanmaa, Mäentausta (kuva 5) ja Okanmäki sekä valaisematon Niivermäen reitti. Nauhan reitistä jatkuu Iitin puolelle Anhavan reitti ja Mäentaustan kuntopolkuun yhdistyy Ojastenpellon reitti. Lisäksi Pilkanmaan ja Nauhan reitit on yhdistetty yhdysreitillä. 10

Korialla ulkoilureittejä on Pioneeripuistossa sekä valaistu pururata liikuntakeskuksen läheisyydessä. Reittien välillä ei ole yhteyttä. Reittien yhteispituus on noin 5,2 km. Kuusankosken alueella on yhteensä 12 urheilu- ja pallokenttää sekä urheilupuisto, jossa on yleisurheilustadion, jäähalli, urheilutalo ja uimahalli. Kuusankoskella on lisäksi 3 tenniskenttää ja 2 jääkiekkokaukaloa. Korialla on 2 urheilu- ja pallokenttää sekä liikuntapuisto, jossa on lisäksi tenniskenttiä ja jääkiekkokaukalo. Lisäksi Korialla on jääkiekkokaukalo Napan koulun piha-alueella. Uimapaikkoja suunnittelualueella on kaksi kappaletta, Kuusankoskella Pilkanmaalla sekä Korialla Napan alueella. Lisäksi Kuusankoskella on Sompasen uimaranta, joka sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. Kuusankoskella on kaksi koirapuistoa, joista toinen sijaitsee urheilupuiston läheisyydessä ja toinen Mäyränkorvessa. Lisäksi Niskalan Juurakkotien alueelle on suunnitteilla koirapuisto. Korialla ei koirapuistoa ole. 2.6 Leikkikentät Kuva 5. Mäentaustan kuntopolku Nauhan reitti on osa ylimaakunnallista 125 km pituista, valmisteilla olevaa E6-10 -yhdysreittiä Lahdesta Nastolan, Iitin, Kuusankosken ja Valkealan kautta Luumäelle (kuva 6). Väylästön pituus Kuusankoskella on noin 28 km. Kuusankosken alueella on tällä hetkellä 44 leikkikentän verkosto. Näistä leikkipuistoja on 2 kpl, leikkikenttiä 13 kpl ja leikkipaikkoja 29 kpl. Korialla leikkikenttiä on 1 kpl (kuva 7) ja leikkipaikkoja 7 kpl. Leikkipaikalla tarkoitetaan asuinkorttelien välittömässä läheisyydessä sijaitsevaa paikkaa, joka on tarkoitettu 1-4 vuotta vanhojen lasten käyttöön. Välineistöön kuuluu tavallisesti keinu, yksi tai useampia jousieläimiä ja mahdollisesti pieni liukutorni. Leikkipaikan vaikutusalue on noin 500-700 metriä. Leikkikenttä puolestaan on asuinkorttelien yhteinen alue. Leikkikenttä on tarkoitettu myös vanhemmille lapsille ja aikuisille. Välineistö on monipuolisempaa ja tarkoitettu monipuoliseen leikkimiseen ja liikuntaan. Tyypillisiä välineitä ovat monitoimilaitteet, joihin on yhdistetty siltoja, liukuja ja kiipeilytelineitä. Leikkikentällä on myös yleensä pelialue. Leikkikentän vaikutusalue on noin 700-1500 metriä. Kuva 6. Nauhan reitti on osa ylimaakunnallista reitistöä Leikkipuistot sijaitsevat suurten taajamakeskusten läheisyydessä, tyypillisesti lähellä kerrostaloalueita. Leikkipuistot on tarkoitettu kaikenikäisille käyttäjille. Puistossa on paikkoja aktiiviseen toimintaan sekä niiden vastapainoksi rauhallisia alueita, joilla kasvillisuus on runsasta ja monipuolista. Leikkipuistossa on usein kausiluontoisesti ohjattua toimintaa. 11

Keltin ja Ahkojan Natura-alueella olevista rantalehdoista on 20,18 hehtaaria suojeltu lisäksi luonnonsuojelulain nojalla (Saniaisrannan luonnonsuojelualue, Lähderannan luonnonsuojelualue, Ruotsulan Redutti, Laut-Valkaman rinnelehto, Suvian rantalehto, Ulvin luonnonsuojelualue, Napan Ahkonojansuun luonnonsuojelualue ja Ahkojan luonnonsuojelualue). Kuva 7. Rauhanvirran leikkikenttä Kuusankosken metsäsuunnitelman 2001 2010 mukaan kaupungin mailla olevia metsälain mukaisia arvokkaita elinympäristöjä on neljä kappaletta. Näistä kolme on lähteitä, puroja tai pieniä lampia ja yksi jyrkänne ja sen alusmetsä. Kohteiden pinta-ala on yhteensä 3,15 hehtaaria. Muita arvokkaita elinympäristöjä on suunnitelman mukaan 14,27 hehtaaria, joista osa sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella. 2.7 Luonnonympäristö Osayleiskaavan alueella on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja suojelualueita 14 kappaletta (kuva 8): Tykkimäen vaahterikko Hirvimäen pohjoinen kallionaluslehto Kymintehtaan rantavaahterikko Kylmäsuon Metsäalueen luonnonsuojelualue Kylmäsuon luonnonsuojelualue Mäyrämäen kallionaluslehto Saniaisrannan luonnonsuojelualue Lähderannan luonnonsuojelualue Ruotsulan Redutti (luonnonsuojelualue) Laut Valkaman Rinnelehto Suvian rantalehto Ulvin luonnonsuojelualue Napan Ahkojansuun luonnonsuojelualue Ahkojan luonnonsuojelualue Yhteensä 0,62 ha 0,27 ha 1,11 ha 1,88 ha 1,79 ha 1,12 ha 1,41 ha 1,89 ha 4,72 ha 0,83 ha 0,13 ha 7,56 ha 0,46 ha 3,22 ha 27,00 ha NATURA-alueita osayleiskaavan alueella tai sen läheisyydessä on kolme. Näillä alueilla ei saa myöntää lupaa sellaisen hankkeen toteuttamiseen tai hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa. joka merkittävästi heikentää luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on ohjelmaan sisällytetty. Natura-alueet ovat: Savonsuon tervalepikot 30,0 ha 1998 Keltin ja Ahkojan rantalehdot 32,4 ha 1998 Tammirannan vanha ampumarata 1,8 ha 2002 Kuva 8. Kylmäsuon luonnonsuojelualue Yhteensä 64,1 ha 12

3. Perusselvitykset ja kehityskohteet 3.1 Liikuntakysely 2010 Kouvolan kaupungin liikunnan harrastuneisuustutkimus 2010 oli jatkoa valtakunnalliseen Kunnossa Kaiken Ikää -ohjelmaan, joka käynnistyi vuoden 1995 alussa. Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kuntalaisten liikuntaharrastaneisuutta ja siinä tapahtuneita muutoksia, etenkin KKI-ikäryhmän (40-60 vuotiaat) osalta. Aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet pelkästään tähän. Kyselyssä oli mukana 1500 satunnaisotannalla valittua kouvolalaista. Vastaajia oli 710 eli vastausprosentti oli 47,3. Naisia vastanneista oli 41 % ja miehiä 59 %. Vastaajista 20,9 % asui Kuusankosken alueella. Korian vastaajat sisältyvät Elimäen 8,4 %:n lukuun. Vastaajien ikäjakauma on esitetty kuvassa 9. 34,2 Kuva 9. Liikuntakyselyn vastaajien ikäjakauma. Ylivoimaisesti eniten harrastettu liikuntalaji sekä kesällä että talvella on kävely/sauvakävely, jota ilmoitti kesällä harrastavansa eniten 46,4 prosenttia vastaajista ja talvella 46,5 prosenttia vastaajista. Kesällä suosittua oli myös pyöräily ja talvella hiihto sekä sisäliikuntalajit, kuten kuntosali/jumppa. Kansallinen kuntosali- ja juoksubuumi ei vielä näy Kouvolassa yhtä selvästi. Tärkein liikuntaympäristö oli vastaajien mielestä luonto. Kiitosta on tullut mm. laduista ja kuntopoluista, mutta kunnossapitoon toivottaisi panostusta. Lisäksi toivottiin, että syrjäkyliä ja reuna-alueita ei kokonaan unohdettaisi. 3.2 Sosiaalisten arvojen kartoitus 7,7 38,7 Asukkaiden näkemykset viheralueista ovat yksi näkökulma viherosayleiskaavan laadinnassa. Mielipiteitä pyrittiin selvittämään asukaskyselyllä, joka lähetettiin 300 satunnaisotannalla valitulle henkilölle. Näistä 50 oli Korialta ja 250 Kuusankoskelta. 16,5 Alle 20 v. 20 39 v. 40 60 v. Yli 60 v. Sosiaalisten arvojen kartoitus toteutettiin kyselyllä, jossa oli sekä kirjallinen osio että mahdollisuus piirtää kartalle. Tämän tarkoitus oli madaltaa vastaamiskynnystä, jotta ihmiset löytäisivät itselleen luontevan tavan vastata. Kirjallisessa kyselyssä kysyttiin toisaalta, mitkä viheralueet ovat tärkeitä vastaajalle tai hänen perheelleen ja miksi, sekä toisaalta, mitkä viheralueet eivät houkuttele ja miksi. Kyselyn lopussa oli avoin kysymys Muita viheralueisiin liittyviä kommentteja ja kehittämisehdotuksia. Karttapohjaisessa kyselyssä vastaajia pyydettiin merkitsemään kartalle aluerajauksin tai symbolein, mihin viheralueisiin he yhdistävät erilaisia ominaisuuksia. Kysytyt ominaisuudet olivat pääosin samoja, jota on käytetty mm. Turun ja Länsi-Vantaan sosiaalisten arvojen kartoituksessa. Myönteisiä ominaisuuksia oli kymmenen ja kielteisiä kolme: Kaunis maisema Mielipaikka Paljon käyttämäni alue Metsäntuntu Hieno luontokohde Historia ja kulttuuri Hieno puisto Toimintamahdollisuudet Tilan ja vapaudentuntu Rauha ja hiljaisuus Pelottava paikka Ruuhkainen paikka Epäviihtyisä paikka Lisäksi molemmissa kyselyissä kysyttiin vastaajan taustatietoja. Vastaajille annettiin mahdollisuus vastata sekä kirjalliseen kyselyyn että kartalle piirtämiseen. Kuusankoskelta vastauksia saatiin 47 kpl, jolloin vastausprosentiksi tulee 18,8 %. Korialta vastauksia saatiin 9 kpl ja vastausprosentti on 18,0 %. Tyhjiä lomakkeita palautettiin lisäksi yksi. Vastausten määrä ei ole kovin suuri, mutta suuntaa antava. Kirjalliseen kyselyyn vastasivat lähes kaikki, vain kaksi vastaaja oli pelkästään piirtänyt kartalle. Vastaajista 62 prosenttia oli naisia ja 38 prosenttia mie- 13

hiä. Lapsiperheitä oli vastanneista 34 prosenttia. Vastaajista suurin ikäryhmä oli 36 50 vuotiaat. Ikäryhmä Osuus vastaajista (%) 20 v 0 21 35 v 7 36 50 v 36 51 65 v 32 66 v 25 Enemmistö vastaajista asui omakotitalossa. Viheralueet ovat selvästi tärkeitä myös näille vastaajille, joilla on oma piha. Asumismuoto Osuus vastaajista (%) Kerrostalo 16 Rivi/paritalo 21 Omakotitalo 63 3.2.1 Kirjallinen kysely Kokonaisuutena mitattuna Kuusankosken alueella Kymijoen rannat olivat kaikkein tärkeimmät viheralueet, osa vastaajista mainitsi Kymijoen rannat yleisesti, osa tarkemmin. Kuusankoskitalon ranta sai ranta-alueista eniten mainintoja. Yksittäisistä viheralueista mainintojen määrällä mitattuna suosituimmiksi viheralueiksi nousi Niivermäen-Huuhkajavuoren alue sekä Nauhan-Anhavan reitin alue. Korialla Pioneeripuisto oli selkeästi tärkein viheralue. Vastaajilta pyydettiin myös perusteluja, miksi mainittu viheralue on tärkeä. Kymijoen rantojen kohdalla korostuivat maisemalliset seikat. Yleisesti vastauksissa mainittiin ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet, luonto ja mahdollisuus rauhoittua. Myös viheralueen läheisyys koettiin tärkeäksi. Myös lasten tarpeet tulivat vastauksissa esille. Leikkipuistoja pidettiin tärkeinä samoin kuin seikkailuun ja retkeilyyn sopivia lähimetsiä. 14

Vastaajilta kysyttiin myös Mitkä viheralueet eivät houkuttele? Tähän kysymykseen vastattiin vähemmän ja Kuusankoskelta Sommelon ranta sai eniten mainintoja. Perusteluissa aluetta pidettiin mm. hoitamattomana, epäsiistinä ja pelottavanakin alueella aikaansa viettävän epämääräisen väen takia. Toisaalta alue mainittiin usein myös tärkeiden viheralueiden joukossa. Myös Kuusankosken Linjapuistoa pidettiin ankeana ja epäsiistinä. Korialla mainintoja ei tullut kovinkaan montaa, joten johtopäätösten tekeminen on hankalaa. Keskustan puistot mainittiin kahdesti, muut maininnat olivat yksittäisiä. Keskustan puistojen perusteluissa mainittiin roskaisuus ja huono hoito. Monet mainituista alueista ovat keskeisiä ja monia voisi hoitoa parantamalla kohentaa. Sommelon rantaan etenkin on kommenteissa toivottu kohennusta ja mahdollisesti uusia palveluja. Mielipaikka Mielipaikat jakaantuivat aika tasaisesti koko alueelle. Huuhkajanvuori-Niivermäki oli usean vastaajan mielipaikka, samoin Korian Pioneeripuisto. Mielipaikat vaikuttivat usein sijaitsevan lähellä vastaajan kotia. Paljon käyttämäni alue Vastaajien paljon käyttämiä alueita olivat Huuhkajavuoren-Niivermäen alue, Nauhan-Anhavan -reitti, Korian Pioneeripuisto sekä Melkunmäki. Yksittäisissä kohteissa korostuu alueen läheisyys vastaajalle. Metsäntuntu Metsäntuntu -ilmaus keskittyi Kuusankoskella lähinnä Huuhkajanvuoren-Niivermäen alueelle sekä Nauhan-Anhavan -reitin alueelle. Myös Korian Pioneeripuisto ilmaus liitettiin useamman kerran. Yksittäisiä mainintoja oli mm. Aholanmäellä, Okanmäellä sekä Pilkanmaan länsipuolella. Hieno luontokohde Hienoina luontokohteina mainittiin lähinnä Kymijoen ranta-alueita mm. Tähteen rannassa, Sammalkorvessa, Ruotsulan kohdalla sekä Pioneeripuistossa. Historia ja kulttuuri Historiaa ja kulttuuria oli vastaajien mielestä mm. Kettumäessä, Kuusankosken keskustassa kirkon ympäristössä sekä Kuusankoskitalon läheisyydessä, Ruotsulan redutin alueella sekä Korian siltojen kohdalla ja Pioneeripuistossa. Myös Voikkaan tehdasalue sekä Kymintehtaan tehdasalue mainittiin. Hieno puisto 3.2.2 Karttakysely Karttapohjaisessa kyselyssä ihmisiä pyydettiin merkitsemään kartalle niitä viheralueita ja kohteita, joihin he liittivät tiettyjä myönteisiä ja kielteisiä ominaisuuksia. Karttayhteenveto vastauksista on liitteissä 3, 4 ja 5. Kaunis maisema Kaunis maisema -ilmaus yhdistettiin lähinnä Kymijoen varteen Voikkaalta Korialle asti. Lisäksi Sairaalanmäeltä avautuvaa maisemaa pidettiin kauniina. Hieno puisto ilmausta ei esiintynyt kovinkaan runsaasti ja sillä käsitettiin myös muita kuin rakennettuja puistoja. Valtaosa maininnoista keskittyi Kuusankoskitalon puistoon. Myös mm. Kuusankosken kirkon puistoa, Kettumäkeä ja Korian Pioneeripuistoa kuvattiin tällä merkinnällä. Toimintamahdollisuudet Toimintamahdollisuudet merkintää ei vastauksissa juuri käytetty. Kymijoen rannat Sommelon ja Kuusankoskitalon kohdalla sekä Kuusankosken keskusta yhdistettiin toimintamahdollisuuksian, kuten myös Nauhan-Anhavan -reitti sekä Huuhkajanvuoren- Niivermäen alue. 15

Tilan- ja vapaudentuntu Tilan- ja vapauden tuntu yhdistettiin Nauhan- Anhavan suuntaan sekä toisaalta Kytöahon- Ruotsulan suuntaan. Molemmat alueet ovat lähes rakentamattomia ja Kytöahon-Ruotsulan suunnassa on lisäksi laajoja peltoalueita. Rauha ja hiljaisuus Rauhan ja hiljaisuuden kokeminen sijoittui lähinnä laajemmille metsäalueille Huuhkajavuoren- Niivermäen alueelle sekä Nauhan-Anhavan alueelle. Pioneeripuistoa ja Sammalkorven rantoja kuvattiin myös tällä ilmaisulla. Yksittäisiä mainintoja löytyi myös esim. Lecan altailta ja Kettumäestä. Rauhaa ja hiljaisuutta voi siis kokea muuallakin kuin missä tosiasiassa on hiljaista. Kartalle oli mahdollisuus merkitä myös kielteisiä ominaisuuksia. Negatiivisia ilmauksia käytettiin selvästi vähemmän kuin positiivisia. Pelottava paikka Pelottavina pidettiin Linjapuistoa, Ojakorven ampumaradan läheisyyttä, Korian pururadan aluetta sekä speedway -radan aluetta Huuhkajavuoren- Niivermäen läheisyydessä. Ruuhkainen paikka Ruuhkainen paikka -ilmaisua käytettiin vain kahdessa vastauksessa, sitä onkin varmasti vaikea yhdistää viheralueisiin. Vastaukset liittyivätkin enemmän liikenteeseen, toinen merkinnöistä oli Kuusankosken keskustassa ja toinen Niskalantien ja Koriansuoran risteyksessä. Epäviihtyisä paikka Epäviihtyisää paikkaa käytettiin negatiivisista ilmaisuista eniten. Paikat hajaantuivat eri puolelle suunnittelualuetta, Sommelon ranta oli ainoa, joka sai useamman merkinnän. Muita paikkoja olivat mm. Pohjankorventien sorakuoppa, Saksanaho, Korian keskusta nuorisoseurantalon läheisyydessä, Sääksniemi sekä Rantakulman leikkikentän alue. Kirjallisten vastausten perusteella epäviihtyisyys johtui useimmin hoitamattomuudesta, roskaisuudesta sekä epämääräisestä väestä. 3.2.3 Muut kommentit Vastaajille annettiin mahdollisuus myös vapaaseen kommentointiin. Raitteihin liittyviä kommentteja ja kehittämisehdotuksia tuli useita. Joen rantoja toivottiin paremmin virkistyskäyttöön, uusia raitteja ja Sommelon rantaan toimintaa ja palveluja. Niivermäen reitille kaivattiin valoja sekä lisää haketta. Hoitoa ja kunnossapitoa toivottiin lisää, samoin istutuksia. Kiitostakin tuli puistoista ja liikuntareiteistä. Avohakkuista tai hakkuista yleensä tuli useampia negatiivisia kommentteja. 3.2.4 Yhteenveto Ulkoilureitit mainittiin kirjallisissa vastauksissa usein ja niiden kuntoon liittyen tuli joitakin parannusehdotuksia. Keskustan puistoja pidettiin varsin hienoina (Kuusankoskitalo, kirkon puisto), mutta varsinkin Sommelon puolen ranta-alue kaipaa kehittämistä. Eniten haittasi epäsiisteys ja epämääräinen väki alueella. Kymijoen rantoja arvostetaan laajalti, mutta niiden käyttö oli suhteessa vähäisempää. Tämä saattaa osittain johtua huonosta saavutetavuudesta. Myös laajat viheralueet olivat suosittuja kuten Huuhkajavuoren-Niivermäen alue, Nauhan-Anhavan reitin alue sekä Korian Pioneeripuisto (rajoittuu myös rantaan). Vastuksista käy ilmi, että myös pienet lähimetsät ja -puistot ovat tärkeitä lapsille sekä vanhuksille. Lapset hyödynsivät lähimetsikköjä retkeily- ja seikkailupaikkoina, vanhuksille tärkeää oli helppo saatavuus. 3.3 Viheralueiden riittävyys Yhtenä viherosayleiskaavan tavoitteena on viheralueiden riittävyyden tarkistaminen suhteessa nykyiseen väestöpohjaan. Viheralueiden riittävyyttä on selvitetty laatimalla paikkatietoanalyysi. Viheralueiden riittävyyttä on selvitetty suhteuttamalla yleis- ja asemakaavoitettujen alueiden viheralueita eri osa-alueiden asukasmääriin. Lähtökohtana arvioinnille voidaan käyttää selvitystä, jonka mukaan lähimetsiä tulisi olla vähintään 50 m 2 /asukas. Suositeltava määrä on 100 m 2 /asukas. Ulkoilumetsiä, jotka voivat sijaita 1-2 kilometrin säteellä asutuksesta, tulisi olla vähintään 100 m 2 /asukas, suositeltava määrä olisi 200 m 2 /asukas.(löfström: Taajamametsien hoito 1995). Viheralueiden määrää suhteessa asukasmäärään arvioidaan seuraavalla asteikolla: 50 100 m 2 / asukas = huono 100 200 m 2 / asukas = tyydyttävä 200 400 m 2 / asukas = melko hyvä 400 600 m 2 / asukas = hyvä 16

600-1000 m 2 / asukas = kiitettävä yli 1000 m 2 / asukas = erinomainen Tarkasteluun on otettu asema- ja yleiskaavojen virkistyskäyttöön sopivat alueet eli lähinnä kaavojen VP, VL, VU, M, MU tms. -merkinnöillä merkityt alueet. Em. viheralueiden pinta-ala suunnittelualueella on noin 33 000 000 m 2. Väestömäärä suunnittelualueella on 22 857 henkilöä (3/2010). Koko suunnittelualueella viheralueita on 1441 m 2 /hlö, mikä on erinomainen tulos. Viheralueiden riittävyyttä tarkasteltiin myös alueittain. Tarkastelussa on käytetty oheisen kartan mukaista aluejakoa (kuva 10). Kuusanniemen asukasluku on vain viisi henkilöä. Vähäinen asukasmäärä ja laaja golfkenttäalue antavat alueelle erittäin korkean riittävyysarvon 263 124 m 2 /asukas. Kymintehtaan ja Katajaharjun alueella on laajempia viheralueita Kasakkakalliolla ja Sääksniemessä. Tässä kaupungin osa-alueessa on viheralueita 855 m 2 /asukas, mikä on kiitettävä tulos. Viherkaavassa tulisi turvata vielä asemakaavoittamattomien alueiden osalta viheralueiden säilyminen. Sipilänmäki-Niskala-Kytöaho-alueella on Niivermäen ulkoilualue. Viheralueiden määrä on erinomaisella tasolla (1777 m 2 /asukas). Ruotsula-Tammirannan vähäinen asukasmäärä (79) antaa ison riittävyysarvon 20 482 m 2 /asukas. Viheralueita tällä alueella on Kaivomäessä, Jussinmäessä ja Sikomäenvuorella. Keltin pieni asukasmäärä (45 hlöä) antaa ison riittävyysarvon 61 298 m 2 /asukas. Keltin viheralueet ovat pääosin maatalousaluetta. Aronranta-Keltinranta-alueella viheraluetta on lähinnä joen rannassa. Vähäinen asukasmäärä (294) antaa riittävyysarvon 2295 m 2 /asukas, mikä on erinomainen tulos. Kuva 10. Riittävyysanalyysin aluejako Kokonaisuutena viheralueiden määrällistä riittävyyttä voidaan pitää suunnittelualueella hyvänä. Kuusankosken keskustan alueella viheralueiden määrä/asukas on pienin eli 349 m 2. Kaikilla alueilla päästään selvästi yli 200 m 2 :n suosituksen. Rantakulma-Aholanmäki-alueella on viheralueita lähinnä Kymijoen varressa ja Aholanmäellä. Riittävyys on hyvällä tasolla (564 m 2 /asukas). Kuusankosken osa-alueella asuu paljon ihmisiä (6665 asukasta), mihin suhteutettuna viheralueiden määrä on melko hyvällä tasolla (349 m 2 /asukas). Viherkaavassa tulee varata riittävät viheralueet vielä asemakaavoittamattomille alueille. Rekola-Mäkikylän alueen länsiosassa on laaja maaja metsätalousvaltainen alue, minkä johdosta alueen 17

viheralueiden riittävyys on erinomaisella tasolla (2690 m 2 /asukas). Pilkanmaan viheralueet ovat Pilkanmaan länsiosassa ja Vuohivuorella. Viheralueiden määrä on erinomaisella tasolla (1750 m 2 /asukas). Hirvelä-Virtakivi-Sikomäki-alueen viheralueet ovat keskittyneet Sikomäen pohjoisosaan ja Huonmäkeen. 733 m 2 /asukas on kiitettävä määrä viheralueita. Mäentausta-Mattila-Harjunranta-alueen viheralueita ovat Mattilan pellot ja Kymijoen varsi. Viheralueiden riittävyys on tällä alueella erinomainen (1626 m 2 /asukas). Korian pohjoisosan viheralueet ovat keskittyneet Kymijoen ja Ahkojan varsille. Viheralueiden määrä on kiitettävällä tasolla (805 m 2 /asukas). Korian eteläosan alueella viheralueita on taajaman eteläpuolella. Alueet on merkitty yleiskaavaan MUja VL-merkinnöin. Korian eteläosan viheralueiden riitävyyttä voidaan pitää erinomaisena (3605 m 2 /asukas). Tarkasteltaessa ainoastaan Kuusankosken asemakaavan mukaisia virkistyskäyttöön soveltuvia alueita (kuva 11) taulukko näyttää seuraavalta: Kuva 11. Kuusankosken asemakaavoitetut viheralueet Korian alueelta ei ole käytettävissä asemakaavoitettujen viheralueita numeerisessa muodossa, joten tälle alueelle ei ole laadittu paikkatietoanalyysiä. Kuusanniemen asukasluku on vain viisi henkilöä. Alueella ei ole ollenkaan asemakaavoitettuja viheralueita. Alueella sijaitsee laaja golfkenttäalue. Em. viheralueiden pinta-ala on noin 5 439 000 m 2. Väestömäärä Kuusankosken alueella on 19 169 henkilöä (3/2010). Koko Kuusankosken alueella viheralueita on 284 m 2 /asukas mikä on melko hyvä tulos. Tulos alueittain on esitetty myös kuvassa 12. Kymintehtaan ja Katajaharjun alueella on asemakaavoitettuja viheralueita 354 m 2 /asukas, mikä on melko hyvä tulos. Viheralueet sijaitsevat asuinkorttelien ympärillä ja Öljymäessä. Alueen laajempia viheralueita Kasakkakalliolta ja Sääksniemeä ei ole asemakaavoitettu. Viherkaavassa tulisi turvata vielä asemakaavoittamattomien alueiden osalta viheralueiden säilyminen. Sipilänmäki-Niskala-Kytöaho-alueella on Niivermäen ulkoilualue, jota ei ole asemakaavoitettu. Asemakaavoitettuja viheralueita sijaitsee alueen pohjoisosassa asuinkorttelien välissä ja Kytöhalmeessa. Osa-alueella viheralueiden määrä on tyydyttävällä tasolla (118 m 2 /asukas). Viherkaavassa tulisi osoittaa Niivermäen pururadan ympärille riittävät virkistysalueet. Ruotsula-Tammirannan alueella on asukkaita 79 henkilöä. Asemakaavoitettuja viheralueita ei tällä 18

alueella ole ollenkaan. Yleiskaavassa tuleekin turvata riittävät viheralueet Kaivomäessä, Jussinmäessä ja Sikomäenvuorella. Rantakulma-Aholanmäki-alueella on asemakaavoitettuja viheralueita lähinnä Kymijoen varressa, alueen keski- ja pohjoisosassa. Riittävyys on tyydyttävällä tasolla (186 m 2 /asukas). Viherkaavassa tulee osoittaa viheraluetta Aholanmäen alueelle. Aronranta-Keltinranta-alueella asemakaavoitettuja viheraluetta on vain alueen pohjoisosassa. Vähäinen asukasmäärä (294) antaa riittävyysarvon 434 m 2 /asukas, mikä on hyvä tulos. Yleiskaavassa tulee osoittaa viheralueita myös alueen eteläosiin. Keltissä on asemakaavoitettuja viheralueita varsin vähän (16 129 m 2 ) ja ne sijaitsevat alueen pohjoisreunalla. Keltin pieni asukasmäärä (45) antaa melko hyvän riittävyysarvon 358 m 2 /asukas. Keltin asemakaavoittamattomat viheralueet ovat pääosin maatalousaluetta ja Maxit Oy:n entistä savenottoaluetta. Kuusankosken osa-alueella asuu paljon ihmisiä (6665 asukasta), mihin suhteutettuna viheralueiden määrä on melko hyvällä tasolla (224 m 2 /asukas). Keskeinen viheralue on Kettumäki. Viherkaavassa tulee varata riittävät viheralueet vielä asemakaavoittamattomille alueille mm. Miilumäkeen. Rekola-Mäkikylän alueen länsi- ja pohjoisosassa on laaja maa- ja metsätalousvaltainen alue, mitä ei ole asemakaavoitettu. Asemakaavoitettuja viheralueita on vain asuinalueiden yhteydessä. Viheralueiden riittävyys on melko hyvällä tasolla (248 m 2 /asukas). Uusien asuinalueiden suunnittelussa tulee turvata viheralueiden riittävyys. Pilkanmaan asemakaavoitetut viheralueet ovat lähinnä Vuohivuorella ja Myllykalliolla. Pilkanmaan länsiosa pururatoineen on asemakaavoittamatonta aluetta. Viheralueiden määrä on hyvällä tasolla (486 m 2 /asukas). Hirvelä-Virtakivi-Sikomäki-alueen viheralueet ovat keskittyneet Sikomäen pohjoisosaan ja Hirvelään. 494 m 2 /asukas on hyvä määrä asemakaavoitettuja viheralueita. Mäentausta-Mattila-Harjunranta-alueen asemakaavoitettuja viheralueita on lähinnä Mattilan urheilukentän ja pururadan ympäristössä. Viheralueiden riittävyys on melko hyvä (308 m 2 /asukas). Mattilan pellot ja Kymijoen varsi ovat asemakaavoittamatonta aluetta. Kuva 12. Kuusankosken asemakaavoitettujen viheralueiden riittävyys. 3.4 Viheralueiden alueellinen kattavuus ja ulkoilureitit Viheralueiden alueellista kattavuutta ja saavutettavuutta on selvitetty laatimalla paikkatietoanalyysi väestön sijoittumisesta suhteessa päävirkistysalueisiin. Päävirkistysalueiksi on luokiteltu valaistut pururadat: Kettumäki ja Nauhan reitti, jotka on käsitelty yhtenä, Pilkanmaa, Mäentausta, Okanmäki, Korian pururata ja Pioneeripuiston reitit sekä valaisematon Niivermäen reitti. Okanmäen ja Niivermäen reitit on myös käsitelty yhdessä. Ensin on laskettu päävirkistysalueista 500 metrin päässä asuvien asukkaiden määrät. Tätä etäisyyttä voidaan pitää hyvänä etäisyytenä. Saavutettavuuteen vaikuttaa tietenkin suoran etäisyyden lisäksi maastonmuodot sekä vesistöjen ja liikenneväylien estevaikutus (Kymijoki). Kaiken kaikkiaan 500 metrin etäisyydellä päävirkistysalueista asuu yhteensä 7 230 Kuusankosken-Korian alueen asukasta, mikä on n. 32 % koko suunnittelualueen asukkaista (22 887). 19

Päävirkistysalueista 500 metrin päässä asuvien asukkaiden määrä päävirkistysalueittain (kuva 12): Kettumäki-Nauhan reitti 2 940 asukasta Pilkanmaa 279 asukasta Mäentausta 791 asukasta Okanmäki-Niivermäki 1 840 asukasta Koria pururata 393 asukasta Pioneeripuisto 987 asukasta Kettumäki-Nauhan reitti 6 539 asukasta Pilkanmaa 501 asukasta Mäentausta 1 781 asukasta Okanmäki-Niivermäki 4 161 asukasta Koria pururata 1 868 asukasta Pioneeripuisto 2 492 asukasta Tärkeitä lähietäisyydellä asutuksesta sijaitsevia virkistysalueita Kuusankoskella ovat Kettumäki- Nauhan reitti sekä Okanmäki-Niivermäki ja Korialla Pioneeripuiston reitti. Kuva 13. Asukkaiden määrä 1000 metrin päässä päävirkistysalueista Kuva 12. Asukkaiden määrä 500 metrin päässä päävirkistysalueista Päävirkistysaluetta, joka on kilometrin etäisyydellä asutuksesta, voidaan pitää vielä kohtuullisesti saavutettavana. Kilometrin etäisyydellä päävirkistysalueista asuu yhteensä 17 342 asukasta, mikä on n. 76 % suunnittelualueen asukkaista. Päävirkistysalueista 1000 metrin päässä asuvien asukkaiden määrä päävirkistysalueittain (kuva 13): Enintään 1000 metrin etäisyys päävirkistysalueisiin ei täyty Korian Napanrinteestä, Kuusankosken Heinharjusta ja Mäkikylän eteläosasta, Katajarinne- Puhjonmäki-Aurinkorinne -alueelta, Ruotsulasta, Pajamäestä, Koskenrannasta sekä Tähteen ja Väkkärän alueilta. Paikkatietoanalyysin perusteella viheralueiden alueellista kattavuutta voidaan pitää suunnittelualueella varsin hyvänä. Lähtökohtana viheralueiden osayleiskaavan ulkoilureittien suunnittelussa on olemassa olevien reittien säilyttäminen. Alueilta, joilta on matkaa yli 1 km päävirkistysalueille, tulisi viherkaavassa osoittaa riittävät ulkoilureittiyhteydet päävirkistysalueille. Valaistujen kuntopolkujen välille tulee pyrkiä mahdollisuuksien mukaan luomaan yhdysreittejä. Kaavassa tulee osoittaa erikseen reitit koirien ulkoiluttajille. 20

3.5 Liikuntapaikat Lähiliikuntatoimintojen palveluetäisyyksien laadullinen arviointi perustuu jalkaisin tapahtuvaan liikkumiseen. Ihmisen keskimääräinen kävelyvauhti on noin 1,4 m/s. Viiden minuutin kävelymatkan, eli n. 420 m etäisyydellä olevia peruspalveluita voidaan pitää saavutettavuudeltaan erinomaisina. Yli 20 minuutin kävelyetäisyyttä, eli n. 1650 metrin matkaa kauempana sijaitsevat peruspalvelut eivät enää ole taajama-alueella toimivia. Tätä kauempana olevien palveluiden käyttäjien voidaan olettaa käyttävän muita liikkumismuotoja. Vapaasti käytettävissä olevat kentät ovat leikkipuistoihin verrattava palvelu, jolla on suuri merkitys erityisesti lasten ja nuorten liikkumisen kannalta. Kuusankosken-Korian alueella on yhteensä 14 vapaasti käytettävää urheilu- tai pallokenttää, joiden lisäksi sekä Kuusankoskella että Korialla on urheilupuistot, jotka sisältävät useita liikuntapaikkoja. Karttatarkastelun perusteella voidaan todeta, että nämä yhteensä 16 liikuntapaikkaa luovat Kuusankosken taajamaan kohtalaisen kattavan verkoston, Korialla kattavuus on huonompi (kuva 15). 420 metrin päässä liikuntapaikoista asuu 6 348 asukasta, mikä on noin 28 % suunnittelualueen väestöstä. Mikäli tarkasteluetäisyydeksi valittaisiinkin yksi kilometri, asukkaista 17 037 eli noin 75 % asuu saavutettavuusalueella. Korialla Napan ja Napanrinteen alueet jäävät yli 1000 metrin päähän liikuntapaikoista, samoin Kuusankoskella Melkunmäen, Väkkärän, Ruotsulan ja Kytöahon alueet. Näillä alueilla liikuntapalvelujen saavutettavuutta voidaan pitää huonona. Kuva 15. Etäisyys urheilukenttiin Kuusankosken-Korian alueella on urheilu- ja pallokenttien sekä urheilupuistojen lisäksi myös golfkenttä, tenniskenttiä, moottoriurheilupaikka sekä jääkiekkokaukaloita. Nämä kaikki liikuntapaikat yhteensä kattavat 11 104 (48,5 %)asukasta 420 metrin etäisyydellä ja 20 082 (87,9 %) asukasta 1000 metrin etäisyydellä. Kartta liikuntapaikoista on liitteessä 6. Napan ja Napanrinteen tilanne paranee hieman Napan koululla sijaitsevan jääkiekkokaukalon myötä. 3.6 Yksittäiset virkistyspalvelut Kuusankosken-Korian alueella on tällä hetkellä yhteensä 52 leikkikentän verkosto. Leikkikentistä on valmistumassa erillinen selvitys, jossa otetaan kantaa leikkikenttien varusteluun sekä leikkikenttäverkostoon. Viherosayleiskaavassa on osoitettu kolme kappaletta toiminnallisia lähivirkistysalueita, jotka on tarkoitettu korkeamman tason leikki- ja liikuntapaikoiksi. Alueista yksi on merkitty Kuusankosken keskustaan, yksi Voikkaalle ja yksi Korialle. Alueiden sijainti tarkentuu tarkemman suunnittelun yhteydessä. 21

Koira-aitauksia on Kuusankoskella 2 kpl. Toinen aitaus sijaitsee urheilupuiston läheisyydessä ja toinen Mäyränkorvessa. Koirapuistojen tarve on suurempi keskustojen tuntumassa sijaitsevilla, tiheästi rakennetuilla alueilla. Tarve uusista koira-aitauksista tulee ottaa huomioon asemakaavoituksen ja yleiskaavallista tasoa tarkemman suunnittelun yhteydessä. Liikuntaesteisille soveltuvia ulkoilureittejä tulisi viherkaavassa osoittaa sekä Kuusankoskelle että Korialle huomioiden korkeuserot ja reittien rakennettavuuskustannukset. Maastopyöräilyreittejä alueella ei virallisesti ole. Reitin sijoittamista suunnittelualueelle on tarkasteltu suunnittelun yhteydessä, mutta em. käyttöön soveltuvaa reittiä ei ole pystytty osoittamaan. Uimapaikkojen sijoittelussa Kymijoen virtaus aiheuttaa haastetta turvallisuussyistä. Kuusaanlammen alueelle esim. Sääksniemeen tai Savonsuontien puoleiselle rannalle uimapaikka olisi mahdollista sijoittaa. Uimapaikan tarkempi sijainti tulisi suunnitella tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tiemelun nykyiset ongelmakohdat ovat Kuusankoskella Kuusaantie lähes koko matkaltaan, Valtakatu, Ekholmintie sekä eräät Helsingintien osuudet. Teollisuuden kokonaismelu on Kuusankoskella merkittävästi vähentynyt Voikkaan tehtaiden hiljenemisen takia. Korialla ongelmakohtia ovat radan varsi, vt 6 sekä Anjalantie. Meluselvityksessä on määritetty hiljaisiksi alueiksi kohteet, joilla päiväajan melulaskentatulos on enintään n. 30-35 db (kuva 16). Kuusankosken keskustassa ja Korialla on lähes kaikkialla vähintään 35 db päivän melutaso. Kuusankoskella hiljaisiksi alueiksi voidaan luonnehtia Mäkikylän-Rekolan länsiosia, Voikkaan Hirvelää sekä Pilkanmaan länsi- ja luoteisosia. Huuhkajavuoren-Niivermäen aluetta voidaan mahdollisesti pitää myös hiljaisena alueena. Epävarmuutta tuo kuitenkin Niskalantien eteläpään ja Kytöahontien liikenteen melu, jotka eivät olleet selvityksessä mukana. Myös Voikkaan tehtaalle johtavan radan tienoo Kymijoen sillan luona Mattilassa on selvityksessä todettu mahdolliseksi hiljaiseksi alueeksi. Korialla ei selvityksen mukaan hiljaisia alueita ole, aivan suunnittelualueen eteläosaa lukuun ottamatta, joka jää jo selvitysalueen ulkopuolelle. 3.7 Melualueet ja hiljaiset alueet Ympäristömeluselvitys ja melumalli on laadittu vuonna 2007 Akukon Oy:n toimesta (liite 7). Olemassa olevilla, vanhoilla alueilla esiintyvän ympäristömelun haittojen arviointiin käytettävät yleiset ulkomelun ohjearvot ovat päivällä 55 db ja yöllä 50 db. Kun suunnitellaan uutta asuintaloa tai asuinaluetta olemassa olevan liikenneväylän melun vaikutuspiiriin, yön ohjearvo on 45 db. Päiväajan melukartoissa hallitseva piirre on pääteitä ja ratoja noudattava melualueen muodostama verkosto. Kouvolan seudulle erityisen leimallista on raideliikenteen suuri määrä ja merkitys. Raideliikenne on päivällä suunnilleen yhtä merkittävä melun lähde kuin tieliikennekin. Ratojen melualueet ovat useissa kohdissa jopa leveämpiä kuin valtateiden. Osa tästä selittyy sillä, että radat kulkevat suurelta osin avoimemmassa maastossa kuin tiet. Yöajan melukarttoja hallitsee raideliikenne. Päiväajan ohjearvoja vastaava melualue ulottuu pääjunaradoilla avoimessa maastossa n. 160-170 m etäisyydelle, mutta yöajan vastaava melualueen leveys on yli 400 m. Kuva 16. Hiljaiset alueet 22