MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NRO 61 SEKÄ KATU-, LÄHIVIRKISTYS- JA VESIALUEITA KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (KIRAMONRANTA)

LIEKSAN KAUPUNKI MÄHKÖN (6). KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NRO 61 SEKÄ KATU-, LÄHIVIRKISTYS- JA VESIALUEITA KOSKEVA ASEMAKAAVAMUUTOS JA SITOVA TONTTIJAKO (KIRAMONRANTA) Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus (ehdotus) (selostus täydentyy kaavahankkeen edetessä) LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö/Kaavoitus 8.12.2011 / 30.9.2013

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Kiramonranta Lieksan kaupunki Mähkön (6.) kaupunginosa Uudet korttelit ym: Asuinpientalojen korttelialueet korttelit (AP) 62,63,65 ja 66, rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialueet korttelit (AR) 64 ja 67, katualue (Kiramonrannantie), puistoalue (Kiramonpuisto) sekä venesatama/venevalkama (LV-1).. Vanhat korttelit ym. Kaavan nimi: Laatijan nimi: Kortteli 61 sekä katu-, lähivirkistys- ja vesialuetta. Kiramonrannan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako. LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto, Maankäyttö/Kaavoitus Lieksassa 8.12.2011 / 30.9.2013 Martti Piironen Maankäyttöpäällikkö Puh. 040 104 4840 martti.piironen@lieksa.fi Kaavasuunnittelu: Reino Hirvonen Kaavasuunnittelija Puh. 040 104 4714 reino.hirvonen@lieksa.fi Käyntiosoite: Pielisentie 3 81700 LIEKSA Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on tullut vireille Lieksan kaupungin teknisen viraston Maankäytön aloitteesta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta (yhteislautakunta) Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Kiramonrannan asemakaavamuutos ja sitova tonttijako Kaavan päätarkoitus: Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä lähivirkistys-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että asemakaavamuutos mahdollistaa suunnitella ja rakentaa alueelle rivi-, omakoti- ja/tai paritalojen alueen/alueita. Kerrosala: 5700 ke- m² Väestö: 120 henkilöä Laajuus: 6,2030 ha

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 4 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset... 5 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset... 5 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 SUUNNITTELUKESKUS OY, MAAPERÄN PILAANTUNEISUUSSELVITYS 21.4.2006.... 6 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSI... 6 2.2 ASEMAKAAVAN PERUSTELUT... 6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 6 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 6 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 9 3.1.4 Maanomistus... 10 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 10 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 10 3.2.2 Maakuntakaava... 10 3.2.3 Yleiskaava... 11 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 11 3.2.5 Rakennusjärjestys... 11 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 11 3.2.7 Pohjakartta... 11 3.2.8 Rakennuskiellot... 11 3.2.9 Muut selvitykset... 11 LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMESTA ALUEELLE ON TEHTY JA TEETÄTETTY KONSULTEILLA MAAPERÄTUTKIMUKSIA:... 11 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 11 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE... 11 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 12 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 12 4.3.1 Osalliset... 12 4.3.2 Vireilletulo... 12 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 13 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 13 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 13 4.4.1Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 13 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 15 4.5.1 Vaihtoehdot... 15 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta... 16 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset... 16 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 17 5.1 KAAVAN RAKENNE... 17 5.1.1 Mitoitus... 17

5 5.1.2 Palvelut... 17 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 17 5.3 ALUEVARAUKSET... 17 5.3.1 Korttelialueet... 17 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 18 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET... 19 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 19 7. LÄHDELUETTELO... 20 8. KUVALUETTELO... 20 10. LIITTEET... 20 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA SITOVA TONTTIJAKO VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös 13.11.2008 - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Pohjois-Karjalan Maakuntakaava. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntakaavan täydennys vaihe 2. on hyväksytty 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on käynnistetty. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys

6 1.6.3 Paikalliset selvitykset Taajamaosayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.1986. Insinööritoimisto Oy Väylä, Pohjatutkimus 17.12.1999. Suunnittelukeskus Oy, Maaperän pilaantuneisuusselvitys 21.4.2006. Finnish Consulting Group (FCG), Rakennettavuusselvitys 28.4.2011. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavaprosessi on tullut vireille Lieksan kaupungin Maankäytön aloitteesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on ollut Lieksan Lehdessä 29.9.2011 sekä ilmoitustaululla 29.9.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavaluonnos selostuksineen sekä valmisteluaineisto on pidetty nähtävillä 30.9. 20.10.2011 välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen alustava kuuleminen MRL 62. Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 10.1. 9.2.2012 väliseksi ajaksi, sekä ehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutoksen hyväksyminen sekä lainvoimaisuus vuoden 2013 aikana. 2.2 Asemakaavan perustelut Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä lähivirkistys-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että suunnittelualueelle kaavoitetaan asuinpientalojen korttelialueita (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR), katualue (Kiramonrannantie), puistoalue (VP, Kiramonpuisto) sekä venesatama/venevalkama (LV-1). 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu Lieksan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Mähkön (6.) kaupunginosassa Lieksan joen rannassa Kaarisillan vieressä. Alue rajoittuu Mähköntien, Rantalantien, Kiramontien ja Lieksanjoen väliselle alueelle.

7 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueella on sijainnut Rantalan (Mattilan) saha 1930-luvulle. Alueesta on tullut luonnontilainen, niittymäinen koivua kasvava alue. Joen varressa on hoidettu noin 30 m leveä puistokaistale, jossa on kevyenliikenteenväylä ja jonka varteen on istutettu Terijoen salavia. Jokipenkassa on nähtävissä joen suuntainen rakennettu penkere kiskoja varten. Puut on nostettu joesta maihin penkereellä kulkeneilla nostureilla (kiramoilla). Penkereellä kasvaa koivua, lehtikuusta ja sembramäntyä. Lehtikuuset ja sembramännyt ovat levinneet sahalle tuotujen puiden seurauksena. Puut ovat kitukasvuisia ja huonokuntoisia. Suunnittelualue kuvattuna kaavoitettavan alueen pohjoisosasta. Suunnittelualue kuvattuna vastarannalta, kaarisillan kupeesta.

8 Suunnittelualue kuvattuna Rantalantieltä. Suunnittelualue kuvattuna Mähköntieltä. Kuva 3. Valokuvat suunnittelualueelle eri ilmansuunnista.

9 Kuva 4. Ilmakuva alueesta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen eteläpuolella on kaupungin hallintorakennuksia ja Rantalan ala-aste. Koulu, koulun asuntola ja kaupungintalo ovat 1950-luvulla rakennettuja rapattuja vaalea sävyisiä 2-4 kerroksisia rakennuksia. Alueen pohjoisosassa on 1970 80 luvuilla rakennettu omakotitalo ja rivitaloalue. Rakennukset ovat kelta- ja punatiilellä verhoiltuja yksikerroksisia loivakattoisia rakennuksia. Rantalantien vastapäätä on punatiilinen kaksikerroksinen liikerakennus. Ajoneuvoliikenne kulkee Rantalantieltä rakennettavan Ukontien kautta. Kevyelle liikenteelle on kaksi joen suuntaista raittia ja niiden välinen poikittainen raitti. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Kaukolämpöverkostosta vastaa Lieksan Lämpö Oy. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy omistaa sähkölinjat ja vastaa sähkön jakelusta.

10 Kuva 5. Tekninen huolto. (Kartalta puuttuu Mähköntien pohjoispuolella kulkeva kaukolämpöjohto). 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue ja sen välitön ympäristö on kokonaan Lieksan kaupungin omistuksessa. Vesialueen omistaa Kemijoki Oy. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotus on lausuntokierroksella. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty.

11 3.2.3 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Alueella on voimassa Lieksan kaupunginvaltuuston 29.3.1999 hyväksymä asemakaava. Asemakaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset. 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Korttelin 61 tontteja ei ole lohkottu eikä viety kiinteistörekisteriin. 3.2.7 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty 20.9.2011/ 30.9.2013 päivättyä teknisen viraston Maankäytön laatimaa numeerista karttaa. Pohjakartta on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen määräykset. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. 3.2.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa. 3.2.9 Muut selvitykset Lieksan kaupungin toimesta alueelle on tehty ja teetätetty konsulteilla maaperätutkimuksia: Insinööritoimisto Oy Väylä, Pohjatutkimus 17.12.1999. Suunnittelukeskus Oy, Maaperän pilaantuneisuusselvitys 21.4.2006. Finnish Consulting Group (FCG), Rakennettavuusselvitys 28.4.2011 Asemakaavamuutosta laadittaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä lähivirkistys-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus tutkia

12 mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että suunnittelualueelle kaavoitetaan asuinpientalojen korttelialueita (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR), katualue (Kiramonrannantie), puistoalue (VP, Kiramonpuisto) sekä venesatama/venevalkama (LV-1). Asemakaavan muutoksella pyritään laajentamaan ja parantamaan Lieksan tonttitarjontaa sekä tiivistämään asemakaava-aluetta Lieksan maapoliittisen strategian mukaisesti. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavanmuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin maankäytön toimesta. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY -keskusta, PKS Sähkönsiirto Oy:tä, Kemijoki Oy:tä ja Lieksan kaupunkia. 4.3.2 Vireilletulo Asemakaavanmuutos on käynnistynyt Lieksan kaupungin maankäytön toimesta Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK) sekä lähivirkistys-, katu- ja vesialuetta. Asemakaavamuutoksella on tarkoitus tutkia mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että suunnittelualueelle kaavoitetaan asuinpientalojen korttelialueita (AP), rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita (AR), katualue (Ukontie), puistoalue (VP) sekä venesatama/venevalkama (LV-1). Kaavamuutoshanke on ollut Kaavoituskatsauksessa 2011 mukana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu 29.9.2011, kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 29.9.2011.

13 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty (ns. valmisteluvaiheen kuuleminen). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.4.1.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntakaavan 3. vaiheen ehdotus on lausuntokierroksella. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Kaavamuutosalue sijoittuu maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A). Kuva 6. Ote maakuntakaavasta.

14 Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset 4.4.1.3 Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Tässä yleiskaavassa alue on Lähivirkistysaluetta (VL). Liite 7. Ote taajamaosayleiskaavasta. 4.4.1.4 Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on Lieksan kaupunginvaltuuston 25.9.2000 hyväksymä. Asemakaavassa alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), lähivirkistysaluetta (VL) sekä katualuetta (Ukontie ja Mähköntie). Tämä asemakaava on tarkoitus muuttaa puutalovaltaiseksi ekotehokkaaksi pientaloalueeksi. Kuva 10. Ote voimassa olevasta asemakaavasta.

15 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaihtoehdot Asemakaavamuutoksen suunnittelemiseksi on selvitetty 4 vaihtoehtoa, joiden vaikutuksia koko alueeseen on arvioitu. 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Voimassa oleva rakennuskortteli; asemakaavaa muutetaan ottaen huomioon olemassa oleva korttelialue. 2. Varrelle virran 1; asemakaavaa muutetaan tuoden korttelialueet jokinäkymälle.

16 3. Varrelle virran 2; asemakaavaa muutetaan tuoden korttelialueet jokinäkymälle sekä Ukontielle kaarre saaden näin katunäkymään elävyyttä ja jokivarren AP-korttelialueisiin kuusimainen muoto joelle päin. 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 3. Varrelle virran 2; asemakaavaa muutetaan tuoden korttelialueet jokinäkymälle ja saaden katunäkymään elävyyttä sekä muutoin kuten kohdassa 3 on mainittu. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat myönteiset, koska uusi puutaloalue niveltyy hyvin jo rakennettuun lähiympäristöön niin sijaintinsa kuin palveluidenkin osalta. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset, joskin jokitörmän vähäisen madaltamisen myötä maisema uudistuu kun puusto uusitaan ja muutoin osin metsäisestä, pusikoituneesta alueesta tulee rakennetuksi alueeksi. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset, joskin kaavan toteutuminen edistää ekotehokkaan rakentamisen tehostamista alueella sekä omalta osaltaan edistää Lieksan puutalorakentamista, energian käytön monipuolistumista ja osin myös väestön työllisyyttä alueen rakentamisen aikana. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Lieksan kaupungin viranomaisten kesken on pidetty palaveri 30.8.2011, jossa on keskusteltu alueen suunnitteluun, markkinointiin ja rakentamiseen liittyvistä seikoista.

17 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 6.9.2011 ja siihen liittyvä 20.9.2011 päivätty asemakaavaluonnos selostuksineen. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä 29.9.2011 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla ajalla 29.9.2011. Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 6,0152 ha, joka koostuu asuinpientalojen (AP) ja rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten (AR) korttelialueista jakautuen Lieksanjoen suuntaisen hieman kaarevan kadun molemmin puolin. Ympärille jää runsaasti puustoa ja joen rantaan on tarkoitus rakentaa laituri. 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Pysyvää väestöä asemakaavamuutos ja -laajennusalueelle tulisi noin 120 henkeä. Joen puolella pientalojen tontit ovat noin 1300 m 2, ja kadun toisella puolella ne ovat noin 1100 m 2, rakennusoikeuden ollessa 300 m² / tontti. Rivitalotontit ovat 5880 m² ja 3295 m² tehokkuusluvun ollessa e=0,30. Rakennusten suurin sallittu kerrosluku on II. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutoksen alueelle ei sijoitu palveluita, vaan ne on haettava lähiympäristöstä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueen ympäristö muuttuu rakennetuksi jota pidetään kunnossa ja siistinä. Alueen rakennuksista avautuu jokimaisema ja joen rantaan rakennettava laituri palvelee alueen asukkaiden lisäksi myös muita Lieksalaisia. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutosaluetta on yhteensä 6,0152 ha. AP aluetta 1.4800 ha, 3.600 k-m 2 AR aluetta 0.9175 ha, 2754 k-m 2 VP aluetta 3.0787 ha LV aluetta 0.1997 ha katualuetta 0.4840 ha

18 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Lisäksi asemakaavamuutosta laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset. Valittuja vaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia vertaamalla toisiinsa nähden ne arvioidaan kaiken kaikkiaan alueen puutalo- ja ekotehokasta rakentamista ajatellen virkistäväksi: * Lieksanjoen jokimaisema muuttuu jonkin verran vaihtoehdoissa 2 ja 3 verrattuna vaihtoehtoihin 1 ja 0, koska jokitörmän madaltaminen noin 80 cm ja puuston uusiminen tuo alueelle uutta ilmettä. * olemassa oleva ympäristö rakentuu, kun osin pusikoituneet alueet tulevat rakennetuksi. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaihtoehdoista riippumatta vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, joskin rakentamisen aikana rakentaminen työllistää jonkin verran väkeä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset, koska voimassa olevassa kaavassa on lähes samanlainen katuvaraus. * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin ei vaikutuksia. * tekniseen huoltoon eri vaihtoehdoilla ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset jäävät vähäisiksi. * sosiaaliseen ympäristöön vaikutukset arvioidaan myönteisiksi valitusta vaihtoehdosta riippumatta, joskin laiturin rakentaminen Lieksanjokeen vaikuttaa alueen asukkaiden sosiaalisiin oloihin jonkin verran myönteisesti. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia, joskin laiturin rakentaminen Lieksanjokeen vaikuttaa jokinäkymään hieman. * Valituilla vaihtoehdoilla 1-3 vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen arvioidaan olevan myönteiset, koska kaavamuutos edistää jonkin verran rakentamisen aikaista työllisyyttä, kun esitetty puutalojen uudisrakentaminen mahdollisesti paremmin toteutuu vaihtoehdossa 1-3 kuin vaihtoehdossa 0 oleva kerrostaloalueen toteutus. * kokonaistalouteen vaikutuksilla ei arvioida olevan olennaisia vaikutuksia vaihtoehdoista riippumatta toisiinsa verrattuna.

19 5.6 kaavamerkinnät ja määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. Pientalojen perustaminen: Löyhien maakerrosten takia paalutus on myös pientalojen kohdalla varmin vaihtoehto. Paaluina voidaan käyttää teräsbetoni- tai teräsputkipaaluja. Toinen vaihtoehto on toteuttaa ylipengerrys. Pengerrettäessä pohjamaa painuu ja tiivistyy vähitellen. Hiekkapitoisessa maapohjassa painuminen tapahtuu nopeammin kuin koheesiomaakerroksissa, koska vesi pääsee poistumaan huokostilasta nopeammin. Laskennallinen painuma suunnittelualueella on 50-100 mm. Ylipengerrys tulisi toteuttaa vähintään 0,5 metriä korkeammalle kuin alueelle suunniteltu yleistäyttötaso. Ennen pengerrystä poistetaan pinnan humuskerros. Ylipengerrystä voidaan kokeilla noin 5mx5m kokoisen 0,5 metriä korkean koepenkereen avulla. Koepenkereeseen asennetaan kaksi painumaseurantapistettä, jotka suojataan esimerkiksi betonirenkaalla. Painumaseuranta suoritetaan seuraavasti:

20 - lähtöarvo heti painumaseurantapisteen asennuksen jälkeen - 2 viikon päästä - 4 viikon päästä - 8 viikon päästä Jatkotoimenpiteistä päätetään seurantatulosten perusteella. Rakentaminen voidaan aloittaa, kun kokonaispainumasta on tapahtunut vähintään 50 %. Tähän vaadittava painuma-aika on suunnittelualueella arviolta 4-6 kuukautta. Rakennusten paalutuskustannuksista vastaavat rakentajat. Kunnallistekniikka ja muu rakentaminen: Alueen kunnallistekniset kustannukset on arvioitu maksavan noin 1 miljoonaa. Alueen rakentaminen tapahtuu vaiheittain siten, että kadut ja rantatöyrään madallus suoritetaan ensin (tavoite vuonna 2012) ja vasta sitten tonttialueet (aikaisintaan voisi aloittaa vuonna 2012). Joen rantaan rakennettava laituri voidaan toteuttaa kolmessa vaiheessa siten, että ensin rakennetaan laiturin keskiosa (tavoite vuonna 2013) ja vasta myöhemmin vuoron perään jatko-osat keskiosan molemmin puolin eri vuosina. Tonttien markkinoinnista ja hinnoittelusta päätetään kaavan saatua lainvoiman ja kuinka alueen rakentamiseen on ilmennyt kiinnostusta. Pyrkimyksenä on sisällyttää kunnallistekniset kustannukset tonttien hintoihin. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 3 KUVA 3. VALOKUVAT SUUNNITTELUALUEELLE ERI ILMANSUUNNISTA.... 8 KUVA 4. ILMAKUVA ALUEESTA.... 9 KUVA 5. TEKNINEN HUOLTO. (KARTALTA PUUTTUU MÄHKÖNTIEN POHJOISPUOLELLA KULKEVA KAUKOLÄMPÖJOHTO)... 10 KUVA 6. OTE MAAKUNTAKAAVASTA.... 13 LIITE 7. OTE TAAJAMAOSAYLEISKAAVASTA.... 14 KUVA 10. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA.... 14 10. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET TOTEUTUSLUONNOS POISTUVA KAAVA SITOVA TONTTIJAKO VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)

21

22

23 MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) Selvitykset ovat erillisiä asiakirjoja. Ei liitetä kaavaselostukseen. Insinööritoimisto Oy Väylä, Pohjatutkimus 17.12.1999. Suunnittelukeskus Oy, Maaperän pilaantuneisuusselvitys 21.4.2006. Finnish Consulting Group (FCG), Rakennettavuusselvitys 28.4.2011

ASEMAKAAVAKARTTA (ei mittakaavassa) 24

25

26

TOTEUTUSLUONNOS 27

28 POISTUVA KAAVA TONTTIJAKO Laaditaan myöhemmin.

29 VASTINELUETTELO (kaavaluonnos vaiheen) Valmisteluvaiheen lausuntoa pyydettiin Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta, Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä, rakennusvalvontaviranomaiselta, ympäristösuojeluviranomaiselta, terveydensuojeluviranomaiselta sekä Kemijoki Oy:ltä. Lausuntoaan ei jättänyt Kemijoki Oy. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto toteaa lausunnossaan, että luonnos on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen, eikä Maakuntaliitolla ole huomautettavaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tai asemakaavan luonnokseen. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavan muutokseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan seuraavaa: Koska asemakaavaa ohjaava yleiskaava on vanha ja oikeusvaikutukseton, olisi parasta, jos alue tutkittaisiin ennen asemakaavatyön käynnistämistä yleiskaavalla. Mikäli tähän ei lähdetä, on alueelle tehtävä vähintään MRL 54 4 momentin mukainen selvitys. Kaavoittajan vastine: Kaavaselostuksen kohdissa 3.2.4 ja 3.2.9 on huomioitu MRL 54 4 momentin mukainen selvitystarve. Esitetyssä kaavamuutoksessa on lähivirkistysalueiden määrä pudonnut noin 0,95 ha ja Rantalantiehen ulottuva kortteli katkaisee aiemmassa kaavassa olleen viheryhteyden. ELYkeskus esittää, että viheralueiden määrää ja sijaintia samoin kuin kaavoitettavalle alueelle osoitettavien uusien rakennuskortteleiden määrää harkittaisiin vielä uudelleen. Kaavoittajan vastine: Kaavaa on muutettu siten, että Rantalantien viereinen viheryhteys säilyy. Kaavoitustyön aikana on pohdittu rakennuskortteleiden ja rakennusoikeuden määriä ja on tultu siihen tulokseen, että ne säilyvät ennallaan kaavaehdotukseen perusteluna se, että lähialueella on suunnittelualueesta pohjoiseen runsaasti, myös ko. aluetta palvelevaa lähivirkistysaluetta. Lieksanjoen rantaan osoitetuille venesatama/venevalkamalle (LV-1) tulee päästä autolla ja autoille tulee osoittaa pysäköintimahdollisuus. Kaavoittajan vastine: Kaavakarttaan ja merkintöihin on lisätty ajo- ja pysäköintialuemerkinnät LV-1 alueen molempiin päihin. PKS Sähkönsiirto Oy esittää lausunnossaan liitekarttoihin merkittyjen 20 kv ilmajohtojen ja pylväsmuuntamoiden sekä rakennettavan puistomuuntamon/ keskijännitemaakaapelin tarvitsemien aluevarauksien merkitsemisen kaavakarttaan. Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamien sähkölinjojen siirtotyöt tullaan tekemään työntilaajan erillisellä siirtotarjouksella. Kaavoittajan vastine: Kaavaehdotukseen on merkitty aluevaraukset siten, että niissä on varauduttu sähkölinjojen ja muuntamoiden siirtämiseen uuteen paikkaan. Mahdollisista siirtotöistä neuvotellaan erikseen. Ympäristönsuojelutarkastaja Riitta Laatikainen toteaa lausunnossaan, että kaava-alue on entistä Rantalan sahan aluetta ja Suunnittelukeskus Oy on tehnyt alueelle maaperän pilaantuneisuusselvityksen talvella 2006, eikä selvityksen perusteella maaperä ole pilaantunut eikä näin ollen ole estettä kaavassa esitettyyn rakentamiseen.

30 Lieksanjoen rannassa olevan LV-1 alueen rannan käsittelystä ja laiturirakenteista on pyydettävä hyvissä ajoin P-K:n ELY-keskuksen lausuntoa mahdollisen vesilain mukaisen luvan tarpeen arvioimiseksi. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei anna tässä vaiheessa aihetta kaavan muuttamiseen. Rakennus- ja ympäristölautakunnalla eikä terveystarkastajalla ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kaavoittajan vastine: Ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. VASTINELUETTELO Kaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Muistutuksessa on otettu kantaa nykyisen sillan, Lieksan Kaarisillan nykyiseen kuntoon. Kaarisilta on rakennettu 1930-luvulla ja se kaipaa pikaista kuntotarkastusta ja sen tulosten nojalla tehtävää kunnostussuunnitelmaa sekä kunnostusta. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa mitkä toimenpiteet vanhaa kaarisiltaa odottavat. Muistutuksen allekirjoittajat toteavat, että edellä mainittujen seikkojen takia on syytä ottaa huomioon asemakaavamuutoksessa kyseiselle alueelle mahdollisen uuden sillan sijoittaminen Kaarisillan pohjoispuolelle, sen välittömään läheisyyteen. Kaavoittajan vastine: Kaavaehdotusta on nähtävillä pitämisen jälkeen muutettu siten, että kaavaehdotukseen on jätetty alueen osa, jota ei esitetä hyväksyttäväksi, vaan alueelle jää voimaan kaupunginvaltuuston 25.9.2009 hyväksymä kaava. Näin Lieksanjoen varteen jää mahdollisen uuden sillan suunnittelulle ja rakentamiselle tilaa. Muutos kaavaehdotukseen on sen kaltainen, ettei kaavaehdotuksen uudelleen julkisesti nähtäville asettamiselle katsota olevan aihetta. Lausuntoa kaavaehdotuksesta pyydettiin Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta, Pohjois- Karjalan ELY-keskukselta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä, Kemijoki Oy:ltä sekä Lieksan kaupungin rakennusvalvonta-, ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton lausunto: Asemakaavan muutos koskee aluetta, joka voimassa olevassa kaavassa on osoitettu taajamatoimintojen alueena (A). Alue on osa keskustaa. Alueeseen ei kohdistu muita erityisiä seudullisia tai maakunnallisia aluekäytön tarpeita. Ehdotus on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Maakuntaliitto on aikaisemmin antanut lausunnon asemakaavaa koskevasta luonnoksesta. Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Kaavoittajan vastine: Maakuntaliiton lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen lausunto: Pohjois-Karjalan ELY -keskus on antanut lausuntonsa asemakaavan muutosluonnoksesta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 19.10.2011. Lieksan kaupunki ei ole lähtenyt laatimaan yleiskaavaa nyt asemakaavalla tutkittavalle alueelle. Kaavoittaja on kirjoittanut kaavaselostukseen lyhyesti MRL 54 :n 4 momentin mukaisen selvityksen yleiskaavan sisältövaatimuksista. Kaavoittajan tulisi pyrkiä vielä tarkemmin osoittamaan, miten yleiskaavan sisältövaatimukset on kaavatyössä huomioitu.

31 Kaavaratkaisu ei ole merkittävästi muuttunut sen luonnosvaiheesta. Rantalantien suuntaisesti korttelin 64 kaakkoislaitaan on luonnosvaiheen jälkeen lisätty VP-suikale. Kaavoittaja on perustellut viheralueiden määrää siten, että lähialueella on runsaasti virkistysaluetta. ELY-keskus toteaa kaavoittajan vastineen tältä osin riittäväksi. Samoin todetaan, että Lieksanjoen rannan suuntaisesti kulkeva jalankululle/pyöräilylle varattu osa liittää nyt suunnitteilla olevan asemakaava-alueen sen etelä ja pohjoispuolisiin alueisiin. Kaavoittaja on lisännyt kaavakarttaan ajo- ja pysäköintialuemerkinnät LV-1 -alueen molempiin päihin. Kaavakartalle on merkitty ainoastaan kolme pientä paikoitusaluetta. Nämä ovat riittämättömiä LV-1 alueen koko huomioiden. Paikoituskysymys tulee miettiä uudelleen ja osoittaa kaavaan riittävän suuret paikoitusalueet. Kiramontien suuntainen ajo -merkintä näkyy epäselvästi jalankululle/pyöräilylle varatun alueen päällä. Merkinnän voisi siirtää kaava-alueen ulkopuolelle ja osoittaa nuolella. Pohjois-Karjalan ELY -keskuksella ei ole muuta huomautettavaa asemakaavaehdotuksesta. Digitaalinen kaavaraja pyydetään toimittamaan P-K:n ELY -keskukseen sähköpostitse, osoitteeseen: timo.korkalainen@ely-keskus.fi Kaavoittajan vastine: Pysäköintialueita on laajennettu. Epäselvät merkinnät on korjattu. Digitaalinen kaavaraja toimitetaan ELY-keskukselle kun kaava on hyväksytty. PKS Sähkönsiirto Oy:n lausunto: Olemme merkinneet oheiseen liitekaavakarttaan sinisellä värillä alueella olevat 20 kv ilmajohdot ja pylväsmuuntamon. Kaavakarttaan on merkattu punaisella värillä uusi keskijännitemaakaapeli varaus. Luonnos vaiheessa esitetylle puistomuuntamo varaukselle ei ole tarvetta. Puistomuuntamo saadaan sijoitettua Rantalantien varteen jäävälle puistokaistalle entisen pylväsmuuntamon viereen. Luonnosvaiheessa ei ollut nykyisen pylväsmuuntamon kohdalla puistokaistaa. Kohteet tarvitsevat kaavaan seuraavat aluevaraukset: - 20 kv:n johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) - pylväsmuuntamon suoja-alueen säde on 15 metriä - 20 kv:n maakaapelin johtoalueen leveys 4 metriä (2 metriä johdon molemmin puolin) - puistomuuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä Mahdolliset asemakaavan laatimisesta johtuvat Pohjois-Karjalan Sähkö Oy:n omistamien sähkölinjojen siirtotyöt tullaan tekemään työntilaajan kustannuksella erillisellä siirtotarjouksella. Kaavoittajan vastine: Lausunnossa esitetyt seikat on otettu huomioon kaavaa laadittaessa. Ympäristönsuojelutarkastajalla ja terveystarkastajalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Rakennustarkastusviranomainen ja Kemijoki Oy eivät ole antaneet lausuntoa. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liitteineen (ERILLINEN ASIAKIRJA)