KUHMON KAUPUNKI VIEKSIN KYLÄ

1 KUHMON KAUPUNKI VIEKSIN KYLÄ KELLOJÄRVEN-KORPIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS LUONNOS 13.2.2014, 1.10.2014, 3.3.2015,EHDOTUS 2015

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 3 2. TIIVISTELMÄ 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 5 2.2. Asemakaava 5 2.3. Asemakaavan toteuttaminen 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 8 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 8 3.1.2 Luonnonympäristö 8 3.1.3 Rakennettu ympäristö 18 3.1.4 Maanomistus 22 3.1.5 Muinaismuistot 25 3.2. Suunnittelutilanne 27 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 27 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 34 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve 34 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 34 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 34 4.3.1. Osalliset 34 4.3.2. Vireilletulo 35 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 35 4.3.4. Viranomaisyhteistyö 36 4.4. Asemakaavan tavoitteet 37 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet 38 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet 40 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 40 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi 40 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet 40 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 41 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 43 Vaikutukset talouteen 45 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 46 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin 47 Vaikutukset kulttuuriin 47 Muut kaavan merkittävät vaikutukset 48 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset 48 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 48 5.1. Kaavan rakenne 48 5.1.1. Mitoitus 48 5.1.2 Palvelut 54 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 54 5.3. Aluevaraukset 55 5.3.1. Korttelialueet 55 5.3.2. Muut alueet 56 5.4. Kaavan vaikutukset 57 5.5. Ympäristön häiriötekijät 57 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset 58 5.7. Nimistö 58 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 58 6.1. Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 58 6.2. Toteuttaminen ja ajoitus 61 6.3. Toteutuksen seuranta 61 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 62

3 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT KAAVA-ALUE JA KAAVOITUKSEN TARKOITUS: KUHMON KAUPUNKI (290) VIEKSIN KYLÄ (415) Tilat: Tasanko 17:20 Kanerva 17:45 Alatalo 17:46 Koskenmäki 22:62 KELLOJÄRVEN-KORPIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUS PÄÄASIASSA LOMARAKENTAMISTA JA HIEMAN PYSYVÄÄ ASUMISTA PALVELEVAN, OMARANTAISEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAATIMINEN. KAAVAN LAATIJA: DI (MAANMITTAUS, YKS 124) KIMMO MUSTONEN KIMMOKAAVA OS. KITKANTIE 34 F 40, 93600 KUUSAMO 0400 703 521 kimmo.mustonen@kimmokaava.fi www.kimmokaava.fi KAAVAN VIREILLETULO: - KUHMON TEKNISEN LAUTAKUNNAN 12.12.2013 103 JA KAUPUNGINHALLITUK- SEN 7.1.2014 13 PÄÄTÖKSET OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN HY- VÄKSYMISESTÄ - VIREILLETULOILMOITUKSEN KUULUTUS 18.2.2014 - OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NÄHTÄVILLÄ 18.2.2014 ALKAEN KAAVAN KÄSITTELY: - KAAVAN VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MU- KAAN 18.2.-21.3.2014 - KAAVAN LAAJENTUMISEN JOHDOSTA NAAPUREIDEN KUULEMINEN KIRJEITSE 30.7.-22.8.2014 - KAAVAN TOISEN LAAJENTUMISEN JOHDOSTA VALMISTELUAINEISTO (=KAAVALUONNOS) NÄHTÄVILLÄ MRA 30 MUKAAN 24.3.-24.4.2015 - KUHMON TEKNISEN LAUTAKUNNAN. JA KAUPUNGINHALLITUKSEN..3. PÄÄTÖKSET KAAVAEHDOTUKSEN ASETTAMISESTA NÄHTÄVILLE - KAAVAEHDOTUS NÄHTÄVILLÄ MRA 27 MUKAAN.. - KUHMON KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT. 201.. Kuvat: Perttu Kivijärvi 18.11.2013, Kimmo Mustonen 29.11.2013, 3.7.2014, 14.9.2014

4 Kuva 1 Kaavan osien yleissijainti Kuva 2 Kaava-alueen osien sijainti satelliittikuvalla

5 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2013 syksyllä. Alkutalvesta 2013 suoritettiin maastokäynnit, perustietojen keräys, sopimusneuvottelut jne. Kaavan luonnostelu alkoi v. 2013 lopulla pohjakartan valmistumisen jälkeen. Kuhmon tekninen lautakunta 12.12.2013 103 ja kaupunginhallitus 7.1.2014 13 hyväksyivät osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavan vireilletulosta ilmoitettiin 18.2.2014 ja kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä siitä alkaen. Kaavan valmisteluaineisto oli nähtävillä 18.2.-21.3.2014. Työn kuluessa kaava laajeni Kanervan 17:45 ja Alatalon 17:46 tiloille. Niille laadittu luonnos toimitettiin kirjeitse alueiden naapurikiinteistöjen omistajille 30.7.2014 ja pyydettiin kommentteja 22.8.2014 mennessä. Niitä ei tullut. Kaava laajeni vielä UPM:n omistamalle Koskenmäen tilalle 22:62. Sen vireilletulosta tiedotettiin ja koko valmisteluaineisto pidettiin nähtävillä 24.3.-24.4.2015. Kuhmon tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat esittäneet kaavaehdotuksen asettamista nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä... Kuhmon kaupunginvaltuusto on sen hyväksynyt 201.... 2.2. Asemakaava Ranta-asemakaavan laajennus on laadittu normaalina omarantaisena kaavana. Kaavan mitoitus vastaa alkuperäistä Kellojärven-Korpijärven ranta-asemakaavaa. Alue sijaitsee Kuhmon kaupungin länsiosassa. Matkaa kaupungin keskustaan on n. 30 km linnuntietä. Kellojärventie kulkee alueen länsipuolella. Kaava-aluetta ei koske mikään osayleiskaava. 2.3. Asemakaavan toteuttaminen Maanomistajat vastaavat kaavan toteuttamisesta rakentamisen ja vesihuollon osalta. Loiste Sähköverkko Oy (ent. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy) vastaa sähköhuollosta ja Kuhmon kaupunki vesihuollosta ainakin osalla alueesta. Toteutuminen lähtee todennäköisesti liikkeelle varsin pian kaavan vahvistumisen jälkeen, koska alueelle on osalla omistajista rakennussuunnitelmia.

6

7 Kuva 3 Kaava-alueen osat punertavalla värillä esitettynä. Voimassa oleva rantaasemakaava vihreällä tai keltaisella lähellä olevilta osiltaan

8 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on pinnanmuodostukseltaan vaihtelevaa kangasmaastoa. Alueen sijainti sopii asumiseen ja lomakäyttöön; Kuhmon taajaman palvelut ovat varsin lähellä hyvien kulkuyhteyksien varrella, Huuhilonkylän asutus on vieressä, vesistö on puhdas ja kirkasvetinen, maasto on vaihtelevaa, puusto ja kasvillisuus hyvää, ilmansuunnat ovat pääosin sopivat rakentamiseen jne. Lähellä oleva Vuosangan ampuma-alue tosin aiheuttaa ajoittain melua. 3.1.2 Luonnonympäristö Metsäalueet ovat pääosassa pääasiassa mäntyvaltaista, kuivaa kangasta. Etelässä ja pohjoisessa sijaitsevat palstat ovat kosteampia ja kuusivaltaisempia. Niissä on jonkin verran suoalueita, jotka ovat ojituksen ansiosta kuivuneet. Hiekkaniemen ympäristön rannat ovat lähes kauttaaltaan rakennuskelpoista aluetta. Maasto on pääasiassa loivasti viettävää rinnettä. Rannan ulkopuolella on paikoin kuitenkin jyrkempiä kohtia. Huuhilonvaaran jatke on pohjavesialuetta. Kuva 4 Huuhilonvaaran itäosaa lähellä Kellojärveä Kuva 5 Hiekkaniemen päältä kohti Kellojärveä

9 Korkeuserot vaihtelevat Kellojärven n. 161,9 m (N2000) tasosta kaava-alueen korkeimpien kohtien n. 180 m tasoon. Kuivajärvi on n. 168,4 m tasolla. Korkeustasot ja maastonmuodot on esitetty oheisilla kartoilla ja Paikkatietoikkunan rinnevalovarjoste kuvilla.

10 Kuva 6 Korkeustasot alueilla ja niiden ympäristössä.

11 Kuva 7 Rinnevalovarjosteet kaava-alueilta ja ympäristöstä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Suomen järvitietokannassa, Järviwikissä, ilmoitetaan Kellojärvi-Korpijärven pinta-alaksi 22,315 km2. Järven suurin syvyys on 25,27 m, keskisyvyys 5,12 m ja rantaviivan pituus 90,94 km. Kuivajärven pinta-ala on 366,28 ha, syvyys 30,7 m, keskisyvyys 4,24 m ja rantaviivan pituus 26,02 km. Järviwikin tiedot ovat ohessa.

12 Kuva 8 Kellojärven-Korpijärven tiedot Kuva 9 Hiekkaniemen kärjen koilliseen suuntautuvaa rantaa

13 Kuva 10 Järviwikin yleistiedot Kuivajärvestä Kainuun vesistöjen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Kellojärvi-Korpijärven ja Kuivajärven veden laatu on hyvä. Ohessa on lähialueen vesistöjen tilanne esitetty. Kuva 11 Lähialueen vesistöjen käyttökelpoisuusluokittelu

14 Alueen metsälain mukaisten arvokkaiden elinympäristöjen, luonnonsuojelu- tai vesilain mukaisten erityisten luontotyyppien ja muiden luonnon erityispiirteiden ja ominaisuuksien inventointi on tehty kaavatyötä varten laadittavana, erillisenä inventointina kesällä 2014. Selvitys on liitteenä kahtena eri raporttina. Kuva 12 Luontoinventoija Jari Hietaranta Hiekkaniemen etelärannalla Kuva 13 Rannan tilanne hoitamattomalla osuudella

15 Kuva 14 Hiidenkoski sillalta etelään Hiekkaniemen alue on pohjavesialuetta oheisen kartan rajauksen mukaisesti. Kuivajärven pohjoisosassa on myös pohjavesialuetta, mutta se ei ole kaava-alueella, vaan sen pohjoispuolella. Pohjavesialueilla on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain sekä kaupungin ympäristönsuojelumääräysten antamia määräyksiä ja ohjeita.

Kuva 15 Pohjavesialueiden rajaukset 16

17 Kuva 16 Yhteinen alue Hiekkaniemen kärjessä loppusyksystä 2013 ja kesällä 2014 Kellojärven länsipuolella on moottorikelkkareitti, joka sitten menee Kuivajärvellä. Ylä-Vieksissä on lyhyt latu. Kellojärvellä ja Kuivajärvellä on Vieksin melontareitti. Otteet Kainuun ulkoilukartasta näiden osalta on ohessa. Kuva 17 Kelkkareitti Kuivajärven Niskalahden eteläpuolella

18 Kuva 18 Lähialueen talviretkeilyreitit, punaisella ladut ja magentalla kelkkailu Kuva 19 Vesiretkeilyreitit ja venevalkama-alue Kelloperässä 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaava-alueella ja sen lähellä on vanhaa maatila- ja kyläasutusta sekä lomarakennuksia. Niiden sijainti ja määrä lähialueilla selviävät kaavan pohjakartalta sekä kaavaselostuksessa olevista kartoista ja kuvista. Kuhmon kaupungin Koskenmäen vesijohtoverkosto on Huuhilonkylän ja Korpijärven- Kuivajärven välisellä alueella. Verkostojen sijainti on oheisilla kartoilla. Viemärijohtoa ei alueella ole. 20 kv sähkölinja on lähimmillään Kelloperäntien varrella Kellojärven kaava-alueen

19 pohjoisosan välittömässä läheisyydessä. Tämä alue on täten erittäin hyvin sähköistettävissä. Samoin Koskenkylän ympäristö on edullista sähköistää. Kuva 20 Lähistön vesijohtoverkostojen sijainti

20 Kuva 21 Paikkatietoikkunan mukainen rakennustilanne. Kaikki rakennukset on esitetty. Ympyrä kuvaa tervahautaa Kuva 22 Tasangon tilan rakennukset alueen pohjoisosassa

21 Kuva 23 Alatalon 17:46 rakennuksia Kuva 24 Uudehko asuinkiinteistö Hamppulammen pohjoispuolella

22 Kuva 25 Tilan 17:45 rakennuksia talvella ja kesällä Huuhilonkylän alue on ollut asuttua jo 1600 luvulla. Alue on mukana Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmassa Kuhmo Rajalla. Otteita siitä on ohessa.

Kuva 26"Kuhmo - Rajalla" -kulttuuriympäristöohjelman sisältöä 23

24 Kuva 27 Hiekkaniemen harjun ja järven välinen peltoalue. Se ei ole enää viljelykäytössä eteläpään pientä kasvimaata lukuunottamatta 3.1.4 Maanomistus - Anna Reeta Keränen, Saimi Pulkkinen sekä Tapani, Toivo ja Tuomo Pääkkönen omistavat Tasangon tilan 290-415-17-20. - Markku Pääkkönen omistaa Kanervan 290-415-17-45 ja Alatalon 290-415-17-46 tilat. - UPM-Kymmene Oyj omistaa Koskenmäen tilan 290-415-22-62

25 3.1.5 Muinaismuistot Paikkatietoikkunaan Museoviraston antamien tietojen mukaan Hiekkaniemessä on esihistoriallinen asuinpaikka, joka on muinaismuistolailla rauhoitettu. Alue on inventoitu v. 1995. Sen jälkeen vesi on ilmeisesti syövyttänyt kivetöntä hiekkaa niin, että asuinpaikka saattaa olla tuhoutunut. Vireillä olleen poikkeamisluvan vuoksi aluetta on tutkittu 1.7.2013. Tiedot kohteista on ohessa. Kelloperän alueella on yksi tervahauta. Tarkempi inventointi koko alueella on tehty kesällä 2014. Tulokset ovat liitteenä. UPM:n alueiden osalta inventointi tehdään 2015. Kuva 28 Tervahauta Kelloperän pohjukassa

Kuva 29 Lähialueen muinaismuistokohteet Paikkatietoikkunan mukaan 26

27 3.2. Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Kainuun maakuntakaava on vahvistettu 29.4.2009. Alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), osittain Hiekkaniemen osalta pohjavesialuetta ja sitä koskee mm. rantojen käytön yleismääräykset. Kelkkareitti ja suojelualuevarauksia (SL) on alueen lähellä. Kelkkareitti on tällä hetkellä kauempana lännessä. Alueen pohjoisosaan rajoittuu yhdystie 19271 Kellojärvi (KVL 2012: 84-96 ajon/vrk). Ote maakuntakaavasta merkintöineen myös lähistön osalta on ohessa.

28

29 Kuva 30 Ote maakuntakaavasta ja sen merkinnöistä ja määräyksistä myös lähialueen varausten osalta Kainuun maakunta kuntayhtymä on laatinut Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan. Se koskee puolustusvoimien ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Vuosangan ampumaalue on ranta-asemakaava-alueen länsi- ja luoteispuolella. Kainuun maakuntavaltuusto on 19.3.2012 hyväksynyt kaavan ja on vahvistettu ympäristöministeriössä 19.7.2013. Siinä on ampumarata-alue hieman laajentunut pääasiassa länteen. Ranta-asemakaava-alue on alueen välittömässä läheisyydessä. Ohjeellisten melualueiden (me/v) sisälle kuuluu ainoastaan Tuli-

30 lahden alue Kuivajärvellä. Itärannalla oleva louhosalue ei kaupungin antamien tietojen mukaan ole nyt toiminnassa. Ote kaavasta merkintöineen on ohessa. Kaupan vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.12.2014. Tuulivoimamaakuntakaavan luonnos on ollut nähtävillä 11.8.-12.9.2014. Niissä ei ole varauksia rantaasemakaava-alueen lähellä lukuun ottamatta Kuhmon keskustan Keskustatoimintojen aluetta ja Vähittäiskaupan suuryksikköä kaupan kaavassa.

31 Kuva 31 Vaihemaakuntakaava merkintöineen Alueelle ei ole laadittu tai tekeillä osayleiskaavoja. Lähimmät vahvistetut ranta-asemakaavat laajennettavan Kellojärven-Korpijärven kaavan lisäksi ovat Kellojärven eri puolilla olevat Selkäniemen ja Rauhalan ranta-asemakaavat. Niiden sijainti ja kaavojen sisältö ja toteutumisaste on esitetty oheisilla kartoilla. Kuva 32 Rantakaavatilanne alueen lähellä

32

33 Kuva 33 Lähistön ranta-asemakaavoja. Niiden toteutumistilanne on varsin hyvä Kellojärven-Korpijärven kaavaa lukuunottamatta

34 Kuhmon rakennusjärjestys on hyväksytty valtuustossa 26.8.2008 48. Siinä on mm. rakennusoikeutta lisätty lomarakennuksille. Kaava tehdään rakennusoikeuksiltaan yms. rakennusjärjestyksen mukaisesti. Ympäristönsuojelumääräykset on päivätty 29.5.2008. Alue ei ole rakennuskiellossa. Pohjakarttana käytetään erikseen laadittua pohjakarttaa mittakaavassa 1:2000. Kartta on hyväksytty Kuhmon kaupungin maanmittausinsinööri Mika Hakkaraisen päätöksellä 8.1.2014 1 ja laajennusalueen osalta. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää kaavoitusta rantarakentamisen ohjaamiseksi. Poikkeusluparakentaminen ei ole perusteltua, koska silloin kokonaisuus jäisi pitkäksi aikaa epävarmaksi sekä maanomistajan että tulevien lomarakentajien kannalta. Yksi poikkeamislupa on ollut vireillä, mutta hakemus peruttu kaavoituksen lähdettyä liikkeelle. Kaavoitusmenettelyllä turvataan myös rajanaapureiden oikeudet. Aluetta ei koske mikään osayleiskaava, joten yleisempää ja laajempaa pohjaa rakentamiselle ei ole. Mitoituksen osalta noudatetaan Kuhmon kaupungin yleistä käytäntöä sekä alueen lähellä olevan Kellojärven-Korpijärven rantaasemakaavan mitoitusta. Kaava tulee sen laajennukseksi. 4.2. Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavan laatiminen on lähtenyt liikkeelle maanomistajien aloitteesta v. 2013 syksyllä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 18.2.2014 alkaen. Sitä päivitetään työn aikana ja se on selostuksen liitteenä. Kaavan luonnostelu alkoi vuoden 2013 lopulla maastokäyntien ja kartan valmistumisen jälkeen. Kaavan käynnistämisen johdosta on käyty seuraavia neuvotteluja: - alustavat puhelinkeskustelut, keskustelut ja sähköpostit Kuhmon kaupungin (Mika Hakkarainen), maanomistajien sekä kaavoittajan (Kimmo Mustonen) kesken loppuvuonna 2013. Esteitä kaavoituksen käynnistämiselle ei todettu olevan. MRL 63 mukaan ilmoitettiin hankkeen vireilletulosta 18.2.2014 Kuhmolainen sanomalehdessä julkaistulla ilmoituksella. Ilmoitus lähetettiin myös rajanaapureille sekä viranomaisille. Samalla pidettiin kaavaluonnos nähtävillä 18.2.-21.3.2014. Kaava laajeni Kanervan 17:45 ja Alatalon 17:46 tiloille. Niitä koskeva luonnos toimitettiin lähinaapureille kirjeillä 30.7.2014 ja pyydettiin kommentteja 22.8.2014 mennessä. Kaava laajeni vielä Korpijärven ja Kuivajärven rannoilla olevalle UPM-Kymmene Oyj:n omistamalle Koskenmäen tilalle 22:62. Sitä koskeva vireilletulo hoidettiin ilmoittamalla vireilletulosta kuulutuksella ja pitämällä koko kaavaluonnos nähtävillä 24.3.-24.4.2015. 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1. Osalliset Osallisia ovat ainakin seuraavat tahot: - maanomistajat ja asukkaat - kaava-alueen ja lähialueiden maanomistajat - lähialueiden asukkaat ja loma-asukkaat - järvellä ja ympäristössä liikkuvat veneilijät, hiihtäjät, moottorikelkkailijat jne - kaupungin hallintokunnat - maankäyttö - rakennusvalvonta - ympäristötoimi - tekninen toimi - yhdyskuntatekniikka - Loiste Sähköverkko Oy (ent. E.ON Kainuun Sähköverkko Oy)

35 - Kuhmon kaupungin vesihuolto - viranomaiset - Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset - Kainuun liitto kuntayhtymä - Kainuun museo - Puolustusvoimat - kainuulaiset ja kuhmolaiset seurat ja yhdistykset; Kuhmon luonnonsuojeluyhdistys, kyläyhdistys, tiekunnat jne 4.3.2. Vireilletulo Uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on alunperin päivätty 10.12.2013 ja se on nähtävillä 18.2.2014 alkaen, jolloin kaavan vireilletulosta on ilmoitettu osalle alueesta. 4.3.3. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan laatimisen yhteydessä on käyty mm. seuraavia neuvotteluja: - puhelinkeskustelut, sähköpostit ja muut yhteydenpidot kaavoittajan, kaupungin ja maanomistajien kesken Kaavan valmisteluaineisto (=kaavaluonnos) oli nähtävillä MRA 30 mukaisesti 18.2.- 21.3.2014 välisen ajan. Huomautuksia ei jätetty ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan vastineella täydennettynä: - Loiste Sähköverkko Oy 21.2.2014 ilmoittaa, että jos kaava aiheuttaa muutostöitä nykyiseen sähköverkkoon, niin työntilaaja aiheuttamisperiaatteen mukaisesti maksaa kustannukset. Huomautettavaa ei ole. o Käydyissä keskusteluissa on uudet 20 kv linjavaraukset pyydetty merkitsemään kaavaehdotukseen, mikä tullaan tekemään - Kainuun liitto 28.2.2014 toteaa tarkennuksena maakuntakaavatilanteeseen, että alueen pohjoisosaan rajoittuu yhdystie 19271 Kellojärvi (KVL 2012: 84-96 ajon/vrk). Tietä käyttää mm. Puolustusvoimat Vuosangan alueen yhteydessä. Kainuun liitto esittää, että Vuosangan ampuma-alueen suunnittelumääräyksiin ja melu-, tärinä-, paine- ym. vaikutuksiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Alueen lähellä sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei Natura alueen luonnonarvoja merkittävästi heikennetä. Luontoselvitys puuttuu asiakirjoista. Muuta huomautettavaa ei ole o kaavaselostusta täydennetään esitetyllä tavalla. Ampumamelun huomioimiseen kiinnitetään huomiota. Kesällä 2014 laadittavassa luontoselvityksessä huomioidaan vaikutukset Natura 2000 -alueeseen - Kainuun museo 14.3.2014 toteaa, että alueella on muinaisjäännösinventointi tehty 1995 osana Kuhmon perusinventointia. Se ei ole ollut järjestelmällinen ja on vanhentunut. Vuonna 2013 poikkeamislupaa varten tarkastettiin yksi rakennuspaikka Hiekkaniemessä. Luonnos ei perustu täten riittäviin selvityksiin ja kaavoitusta varten on tehtävä inventointi. Hiekkaniemessä on kaksi esihistoriallista asuinpaikkaa. Niiden alueella on tehtävä tarkkuusinventointi. Kelloperän korttelia 18 suositellaan muutettavaksi siten, että tervahauta jää kokonaan korttelin ulkopuolelle. Muinaisjäännösten osalta lausunto voidaan antaa vasta selvitysten valmistuttua. Alueella ei ole rakennetun kulttuuriympäristön suojelukohteita. Muuta huomautettavaa ei ole o Kaavoittaja teettää alueella esitetyt inventoinnit kesällä 2014, mikä otetaan aikanaan ehdotuksessa huomioon. Kuhmon kulttuuriympäristöohjelman mukaiset asiat otetaan huomioon pidetyn viranomaisneuvottelun mukaisesti - Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus 28.2.2014 ilmoittaa, ettei ole huomautettavaa o ei vaikutusta kaavaehdotukseen - Kainuun ELY keskus 26.3.2014 lausuu, että kaavan tulee perustua riittäviin selvityksiin. Luonto- ja maisemaselvitys on tarkoitus laatia vasta kesän 2014 aikana ja sillä voi olla suuri merkitys rakentamisen tehokkuuden ja rakentamisen sijoittumisen suhteen. Luonnosta on täten vaikea arvioida. Selostuksessa on otettava huomioon kaavan vaikutus Natura alueeseen. Kellojärven vastarannalla on Kainuun maakuntakaavassa esitetty kaivostoimintaan osoitettu alue, Verikallio. Toiminnan tilanne on selvitettävä ja arvioitava mahdolliset vaikutukset. Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen vaikutukset on huomioitava. Puolustusvoimat tulisi liittää osallisiin. Tiedot rakennuksista ja niiden kulttuuriarvoista on kuvattava selkeämmin. Alue on Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmassa arvotettu kulttuurimaisema-alueeksi ja tämä on huomioitava. Viranomaisneuvottelu olisi tullut järjestää ennen valmisteluaineiston asettamista nähtäville, jottei maanomistajille syntyisi vääriä odotuksia. Pidetyssä neuvottelussa 13.3.2014 on asioita käsitelty yksityiskohtaisemmin. o Kaavaluonnos perustuu useisiin maastokäynteihin tämän hankkeen ja aiemman kaavoituksen aikana. Luontoarvot on huomioitu kaavoittajan näkemyksen ja aiemman luontoselvityksen perusteella. Todennäköisesti merkittävimmät alueet ja kohteet on huomioitu ottaen vielä huomioon rakennetun tilanteen aiheuttamat vaikutukset ja rajoitukset. Selvityksessä esitettävät asiat otetaan huomioon. Tämä on kaavoittajalle itsestään selvää ja on myös maanomistajille tuotu esille. Täten mitään turhia odotuksia ei ole

36 tullut. Pitkää kaavoitusprosessia on tällä menettelyllä saatu nopeutettua. Muutenkaan turhilla byrokraattisilla käsittelyjärjestyksillä yms. ei saisi nykyajan maankäytön suunnittelussa olla merkitystä. Vaikutukset Natura alueeseen otetaan huomioon luontoselvityksessä. Verikallion vuolukivilouhos on ilmeisesti vuosikausia ollut käyttämättömänä, mutta asia selvitetään vielä tarkemmin. Myös ampumaalueen vaikutuksia tarkennetaan ja Puolustusvoimia kuullaan. Hiekkaniemen ja muun alueen rakennuksille on luvat myönnetty. Kulttuurimaisema otetaan jatkotyössä huomioon - Puolustusvoimien Pohjois-Suomen Sotilasläänin esikunta 5.9.2014 toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa kaavasta, koska alueet sijaisevat Vuosangan ampuma- ja harjoitusalueen sekä 1. vaihemaakuntakaavan sekä näiden melualueiden ulkopuolella. Tiloja 17:45 ja 17:46 koskevan laajennuksen luonnoksen johdosta ei jätetty huomautuksia. Lausuntoja ei erikseen pyydetty. Koskenmäen tilan 22:62 osalta hankkeen vireilletulosta tiedotettiin erikseen ja koko kaavaluonnos selvityksineen pidettiin nähtävillä 24.3.-24.4.2015. Huomatuksissa ja lausunnoissa todettiin seuraavaa kaavoittajan kommenteilla täydennettynä: Kuhmon tekninen lautakunta.. ja kaupunginhallitus.. ovat hyväksyneet kaavaehdotuksen asettamisen nähtäville vastineessa esitetyllä tavalla korjattuna. Kaavaehdotus on nähtävillä... Kuhmon tekninen lautakunta. 201, kaupunginhallitus. 201 ja kaupunginvaltuusto. 201 ovat 4.3.4. Viranomaisyhteistyö Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.3.2014. Muistio on ohessa ************************** KUHMON KELLOJÄRVEN-KORPIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VIRAN- OMAISNEUVOTTELU 13.3.2014 KLO 10.40-12.00 KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Sirpa Lyytinen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Jouko Saastamoinen Kainuun ELY keskus Esa Suominen Kainuun museo Harri Piirainen Kuhmon kaupunki Mika Hakkarainen - - 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - 13.2.2014 päivätty ranta-asemakaavan valmisteluaineisto nähtävillä 18.2.-21.3.2014. Aineisto toimitettu osallistujille lausuntopyynnön yhteydessä. Oas, kaavaselostus, valokuvia yms. esiteltiin o Loiste Sähköverkko Oy 21.2.2014 ilmoittaa, ettei ole huomautettavaa o Pohjois-Pohjanmaan ELY keskus 28.2.2014 toteaa, ettei ole huomautettavaa o Kainuun liitto 28.2.2014 toteaa tarkennuksena maakuntakaavatilanteeseen, että alueen pohjoisosaan rajoittuu yhdystie 19271 Kellojärvi (KVL 2012: 84-96 ajon/vrk). Tietä käyttää mm. Puolustusvoimat Vuosangan alueen yhteydessä. Kainuun liitto esittää, että Vuosangan ampuma-alueen suunnittelumääräyksiin ja melu-, tärinä-, paine- ym. vaikutuksiin kiinnitetään riittävästi huomiota. Alueen lähellä sijaitsee Natura 2000 verkostoon kuuluva alue. Suunnittelussa on huolehdittava siitä, ettei Natura alueen luonnonarvoja merkittävästi heikennetä. Luontoselvitys puuttuu asiakirjoista 3 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA MUIDEN VIRANOMAISTEN NÄKEMYKSET Kainuun ELY keskus - Sirpa Lyytinen o neuvottelu olisi mielellään tullut pitää ennen valmisteluaineiston asettamista nähtäville. Maanomistajille saattaa tulla väärä kuva, että jotakin kaavaratkaisua olisi jo luvattu o Puolustusvoimat on osallinen ja siltä tulisi pyytää lausunto. Kuhmon kaupunki huolehtii siitä. Ampumameluselvityksen tarkempia tietoja tulisi tuoda esille o Hiekkaniemen alue on Kuhmon kulttuuriympäristöohjelmaan kuuluva alue. ELY keskus toimittaa sitä koskevat linkkitiedot. Luontoselvitys puuttuu ja se saattaa vaikuttaa alueen mitoitukseen. Myös maisematekijöihin on kiinnitettävä huomiota rakennuspaikkojen sijoittelussa, esim. kortteli 13

37 o vastarannalla on vuolukiven louhinta-alue, mikä saattaa myös aiheuttaa meluvaikutuksia. Alueen nykyinen toiminta on selvitettävä o Hiekkaniemessä sekä Tasangon tilan talouskeskuksen saunarakennuksen lupatilanne on kaupungilta selvitettävä. Korttelissa 15 rakennusoikeus olisi syytä olla muuta aluetta pienempi ja rakentamisen pienimuotoista. Tasangon tilan talouskeskuksen sauna saattaa muodostaa sille alueelle toisen rakennuspaikan, jos lupaa ei ole o ruoppauksia ja muuta vesirakentamista niemessä syytä välttää ja lisätä kaavaan niitä koskevat määräykset o pohjavesialueen kaavamääräyksen lakipykälät korjattava. Pohjavesialuetta koskevat ympäristönsuojelumääräykset on syytä tuoda esille ainakin kaavaselostuksessa o jokialueen mitoitus tulisi olla 0,25 - Jouko Saastamoinen o Hiekkaniemi olisi mahdollisesti ilman tapahtunutta rakentamista kuulunut rantojensuojeluohjelmaan. Tapahtunut rakentaminen sulkee niemen kärjen käytön o Kelloperän alue on annettu vaihtomaana Natura alueeseen, joten siihen ilmeisesti ei ole huomauttamista o luontoselvityksessä otettava kantaa mahdolliseen Natura -arviointiin Kainuun museso - Esa Suominen o tervahaudan reviirin tulisi olla hieman laajempi o Hiekkaniemessä tulisi kaavoittajan toimesta tehdä tarkkuusinventointi sekä lisäksi koko kaava-alueelta normaali inventointi Kuhmon kaupunki - Harri Piirainen ja Mika Hakkarainen o rakennuspaikkojen koko on hyvä. Kaupunki on pyrkinyt n. 5000 m2 kokoon o kerroslukumerkintöjen kaavamääräykset puuttuvat. Rakentamista ei tulisi sallia kolmeen eri tasoon samassa rakennuksessa o poikkeamislupahakemus on peruttu, mikä korjattava kaavaselostukseen 4 TYÖN JATKOKÄSITTELY - ELY keskus ja museo antavat lausuntonsa - kaupunki tekee päätökset työn jatkosta - luonto-, muinaismuisto- ym selvitykset tehdään kesällä 5 TILAISUUDEN PÄÄTTÄMINEN - tilaisuus päätettiin n. klo 12.00 MUISTION VAKUUDEKSI: Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU: - osanottajat ja muut osalliset sähköpostilla ************************** Kaavan laajentumisen johdosta pidettiin toinen viranomaisneuvottelu 10.10.2014. Sen muistio on ohessa. ************************** KUHMON KELLOJÄRVEN-KORPIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN LAAJENNUKSEN VIRAN- OMAISNEUVOTTELU 10.10.2014 KLO 13.30-14.30 KAINUUN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS 1 AVAUS JA JÄRJESTÄYTYMINEN - puheenjohtaja Sirpa Lyytinen Kainuun ELY -keskus - muistion laatija Kimmo Mustonen KimmoKaava - muut läsnäolijat Jouko Saastamoinen Kainuun ELY keskus Kari Pehkonen - - Martti Juntunen Kainuun liitto Harri Piirainen Kuhmon kaupunki Mika Hakkarainen - - 2 RANTA-ASEMAKAAVATILANNE - 15.7.2014 päivätty ranta-asemakaavan valmisteluaineisto Tasangon tilalle 17:20 ollut nähtävillä 18.2.-21.3.2014. Kaava laajeni Kanervan 17:45 ja Alatalon 17:46 tiloille, minkä johdosta kuultiin kirjeitse lähinaapureita. Kaavoittajan vastine ensimmäisen vaiheen lausunnoista on toimitettu osallistujille kokouskutsun mukana olleen kaavaselostuksen yhteydessä. Samalla on toimitettu koko laajennetun alueen kaavaluonnokset, jossa on mukana myös UPM:n tila Koskenmäki 22:62. Viimeksi mainitun osalta ei vireilletuloa ole ilmoitettu. Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta on 5.9.2014 antanut lausunnon tilojen 17:20, 17:45 ja 17:46 kaavaluonnoksesta eikä siitä ollut huomauttamista.

38 - Pohjois-Pohjanmaan ely keskus / Jussi Sääskilahti on sähköpostilla esittänyt liittymänuolten poistamista sekä Kuivajärven eteläpuolen moottorikelkkauran huomioimista 3 KAUPUNGIN, ELY KESKUKSEN JA KAINUUN LIITON NÄKEMYKSET Kainuun ELY keskus - Sirpa Lyytinen o luonto- ja muinaismuistoselvitykset puuttuvat edelleen, joten mitoitukseen yms. ei voida ottaa kantaa. Selvitysten puuttuessa on kaavan laadinnassa menty liian pitkälle o Vuosangan melu on otettava tarkoin huomioon. On tutkittava mahdolliset korvaavat paikat o Verikallio on louhosalueena maakuntakaavassa, joten sen toimimattomuus ei vaikuta o pohjavesialue otettava huomioon o Kainuun museon lausunto Alatalon rakennusten arvoista ja inventointitarpeesta o Hiekkaniemen kärjen rakennuspaikoilla (mm. kortteli 15) voisi olla muita pienempi rakennusoikeus esim. pinta-alaan perustuvana - Jouko Saastamoinen o Natura arvioinnin tarpeeseen on luontoselvityksessä otettava kantaa erillisenä kappaleena tai lukuna Kainuun liitto - Martti Juntunen o Vuosangan ampuma-alueen ohjeellinen melualue vaihemaakuntakaavassa perustuu melumittauksiin ja laskennallisiin malleihin. Myöhemmin alueella on tehty melun seurantamittauksia, jotka toimitetaan kaavoittajalle o Kuivajärven Tulilahti on melun kannalta kriittinen alue o Verikallion alueelta ei todennäköisesti jatkossa louhita, joten aluevaraus kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä ilmeisesti poistuu. Juurikkaniemi on korvaava alue Kuhmon kaupunki - Harri Piirainen ja Mika Hakkarainen o ampumamelu on otettava kaavassa tarkoin huomioon o kerrosluku merkintä puuttuu o laajentumisen johdosta kaavaluonnos uudelleen nähtäville 4 TYÖN JATKOKÄSITTELY - luonnosaineisto uudelleen nähtäville - selvitykset valmiiksi MUISTION VAKUUDEKSI: Kimmo Mustonen sihteeri JAKELU: - osanottajat sähköpostilla 4.4. Asemakaavan tavoitteet 4.4.1. Lähtökohtatavoitteet ************************** Valtioneuvosto on 30.11.2000 antanut päätöksensä maankäyttö- ja rakennuslain 22 mukaisista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Ne tulivat voimaan 1.6.2001. Tavoitteet on vähäisillä tarkistuksilla uudistettu 13.11.2008 tullen voimaan 1.3.2009. Tavoitteiden tehtävänä on varmistaa: valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen suunnitelmallisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle Valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

39 kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutusta tavoitteisiin tai erityistavoitteisiin sekä niiden edistämistä on kuvattu seuraavassa taulukossa. Tavoite Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Kaavan vaikutus ja tavoitteen edistäminen Kaavassa suhteellisen vähän rakennuspaikkoja, joten aluerakenteeseen ei ole vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Yhdyskuntarakenteeseen ei ole merkittävää vaikutusta. Rakentaminen tukee pieneltä osalta lähikylien palveluja ja liittyy asuinryhmiin. Tulvan vaikutus on kaavamääräyksissä huomioitu. Lähistöllä on ampumamelua aiheuttavaa toimintaa, joka hieman haittaa viihtyisyyttä. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole merkittäviä rakennusperintökohteita, joten niihin ei ole vaikutusta eikä niitä edistetä. Huuhilon harjut, kulttuurimaisema on otettu kaavamääräyksissä ja rakentamisen sijoittelussa huomioon. Viljelysalueet ovat kuitenkin kasvamassa umpeen. Mahdolliset muinaismuistot on inventoitu ja otettu huomioon. Läheisten järvien ja lähialueiden virkistyskäyttömahdollisuuksia voidaan hyödyntää, mutta lisäpainetta niihin ei suuntaudu. Jätevesien käsittely hoidetaan nykyisten määräysten mukaisesti, joten pinta- tai pohjaveden tila ei heikenny mutta ei paranekaan. Luontoarvoiltaan merkittävimmät alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Hiekkaniemen kärki on jo otettu rakennuskäyttöön. Tavoitetta edistetään täten vähäisessä määrin. Nykyiset yhteysverkostot riittävät alueen liikennöintiin ja tekniseen huoltoon eikä lisäkuormitusta aiheudu. Energian tarve on vähäinen ja hoidetaan osittain paikallisesti tuuli-, aurinko-, yms. energialla. Mikäli liittymishalukkuutta on, niin sähköverkostoa laajennetaan. Tavoitteeseen ei ole vaikutusta. Kaavalla ei ole näihin minkäänlaista vaikutusta eikä tavoitetta edistetä Rannikkoalueen, Lapin tunturialueen tai Vuoksen vesistöalueen erityispiirteiden säilymiseen ei kaavalla ole vaikutusta, joten tavoitetta ei edistetä

40 Kuva 34 Hiekkaniemen kärjen lähellä olevia rakennuksia Maakuntakaavassa alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja osittain pohjavesialuetta. Näitä ja lähialueen varauksia koskevat määräykset ja tavoitteet on esitetty edellä kohdassa 3.2.1. Vaihemaakuntakaavan mukainen Vuosangan ampumarata-alue on alueen välittömässä läheisyydessä, joten ampumamelu aiheuttaa ajoittain häiriötä, vaikkakin kaavaalueet ovat suurimmalta osaltaan maakuntakaavassa osoitettujen ohjeellisten melualueiden ulkopuolella. Ampuma-alueen sijainti on maanomistajien ja tulevien rakentajien tiedossa, joten häiriöön osataan suhtautua. Todennäköisesti melua aiheuttavaa toimintaa ei tähän suuntaan tulla lisäämään, koska ampuma-alueen itä- ja kaakkoispuoli on joka tapauksessa tiheimmin asuttua ja rakennettua suuntaa. Tuulivoimaa ja kauppaa koskevat vaihemaakuntakaavat eivät koske aluetta. Osayleiskaavaa alueelle ei ole laadittu eikä ole suunnitteillakaan. Ranta-asemakaavan laajennus pyritään laatimaan siten, että kaava olisi toteuttamiskelpoinen. Alue on tarkoitettu tavanomaiseen, omarantaiseen pysyvään ja lomarakentamiseen lähinnä tilojen omistajien omaan tai sukulaisten käyttöön. UPM:n alue tulee todennäköisesti varsin pian myyntiin kaavan hyväksymisen jälkeen. 4.4.2. Työn aikana syntyneet tavoitteet Eri neuvottelujen ja keskustelujen aikana syntyneet epäviralliset tavoitteet on kaavan työstämisessä otettu huomioon. 4.5. Asemakaavaratkaisujen vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1. Alustavat vaihtoehdot ja niiden arviointi Kaava koski alunperin vain yhden maanomistajaryhmän aluetta. Heillä on ollut varsin selkeä kuva halutusta rakentamisesta ja sen sijoittumisesta, joten eri vaihtoehtoja ei ole laadittu. Kaavan mitoitus ja rakennuspaikkojen sijoittelu tarkentuu työn kuluessa. Toinen maanomistaja tuli mukaan myöhemmin, mutta sekään ei aiheuta vaihtoehtojen laatimistarvetta. Edelleen kaava laajeni, mutta myös UPM:n alueella tilanne on varsin selkeä eikä varsinaisia vaihtoehtoja ole tarpeen tehdä. Neuvotteluissa ja kuulemisten yhteydessä tilanne selkenee, muuttuu ja täsmentyy kohti lopullista kaavaehdotusta. 4.5.2. Ratkaisun valinta ja perusteet Maanomistajien, kaupungin ja kaavoittajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty yksityisomistuksessa olevien alueiden osalta kaavaluonnosvaiheessa ratkaisuun, jossa on 8 korttelia ja 10 rakennuspaikkaa sekä yhdelle erillisen rantasaunan varaus. Rakennuspai-

41 koista kaksi on pysyvän asumisen paikkoja ja loput lomarakennuspaikkoja. Kaavan laajennuksen johdosta tuli 4 uutta korttelia, joissa on yhteensä 6 rakennuspaikkaa. Niistä on toteutettu yksi pysyvän asutuksen paikka rantasaunoineen ja yksi lomarakennuspaikka. Yli puolet rantaviivasta jää rakentamattomaksi yhtenäisinä osuuksina. Tilojen muodostuminen on esitetty jäljempänä. Kuva 35 Polku Hiekkaniemen kärkeä kohti UPM:n omistaman alueen osalta luonnoksessa on 6 korttelia ja 12 rakennuspaikkaa. Myös sen alueen osalta mitoitus on esitetty jäljempänä. Kuva 36 UPM:n aluetta Korpijärven itärannalla. Puusto on hakattu rantaa lukuun ottamatta, mutta alueen taimikko kasvaa kovaa vauhtia. Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :ssä on esitetty loma-asutusta koskevan asemakaavan sisältövaatimukset.

42 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa loma-asutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta. Ranta-asemakaavasta on muutoin voimassa, mitä asemakaavasta säädetään. Mitä 60 :ssä säädetään asemakaavan ajanmukaisuuden arvioinnista, ei kuitenkaan koske ranta-asemakaavaa. Kaavassa on vaatimukset huomioitu seuraavasti: MRL Rakentamisen sopeutuminen rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön Luonnonsuojelu Maisema-arvot Virkistystarpeet Vesiensuojelu, vesihuolto Vesistön ominaispiirteet Maaston ominaispiirteet Luonnon ominaispiirteet Yhtenäinen rakentamaton ranta-alue Kaavassa huomiointi Maisematekijät inventoitu ja otettu huomioon kortteleiden ym. sijoittelussa, rakennusten etäisyydet rantaviivasta kaupungin rakennusjärjestyksen mukaiset Suojelualueita vaativia kohteita ei ole löydetty. Muut arvot otettu huomioon. Arvot selvitetty ja huomioitu Hiekkaniemen kärjessä on yhteinen alue, jossa on hyvät hiekkarannat. Muutoinkin osa rannoista ja tilojen alueesta jää rakentamisen ulkopuolelle, mikä mahdollistaa jokamiehen oikeuksien käytön, rantautumisen jne. Hiidenkosken rannat jäävät suurimmalta osaltaan kalastus- yms. käyttöön Vesiasiat järjestettävä erityislainsäädäntöä noudattaen, yhteisiä hankkeita ei alueelle ole tarpeen toteuttaa väljän rakentamisen vuoksi yhteistä vesijohtoa lukuun ottamatta. Ympäristönsuojelulain, vesilain ja kaupungin ympäristönsuojelumääräykset on kaavamääräyksissä otettu huomioon Kellojärven Natura2000 ja rantojensuojeluohjelman piirteet on otettu huomioon tarvittavilta osiltaan luontoselvityksessä. Erillistä Natura arviointia ei ole tarpeen tehdä Ominaispiirteet selvitetty ja huomioitu. Hiekkaniemen kärki on aiemmilla rakennusluvilla jo otettu käyttöön Ominaispiirteet selvitetty ja otettu huomioon Rakentamatta jää yli puolet rantaviivasta yhtenäisinä alueina. Jo tapahtunut rakentaminen vaikeuttaa hieman yhtenäisten alueiden muodostumista Hiekkaniemen osa-alueella

43 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava-alue ei ole isompien taajamien läheisyydessä. Kylä- ja haja-asutusta järvien ympärillä ja teiden varsilla on jonkin verran, mihin rakentaminen liittyy. Runkotiestö kulkee alueiden läpi tai on niiden lähellä. Rakennuspaikkoja varten joudutaan rakentamaan jonkin verran lisäteitä, jotka palvelevat myös metsänhoitoa, virkistystä, kalastusta, metsästystä yms. Kuva 37 Tie Kelloperän alueelle Yhteistä viemärihuoltoa ei ole kaavan väljyyden vuoksi tarpeen järjestää, vaan jätevesien käsittely hoidetaan rakennuspaikka- tai korttelikohtaisesti. Jätevesien käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin pohjavesialueella. Vesihuolto järjestetään ainakin Hiekkaniemen osa-alueen osalta liittymällä kaupungin verkostoon. Kelloperän ja Kuivajärven Tulilahden alueet todennäköisesti toteutuvat omilla kaivoilla tai juomavesi tuodaan mukana. Sähkönjakelu on helposti järjestettävissä etenkin Hiekkaniemessä sekä Korpijärven ja Kuivajärven alueella. Kuva 38 Vesijohdot on kaivettu mm. Hiekkaniemen kärjen alueelle

44 Kuva 39 Pohjavesiharjun eteläreunaa Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Rakentaminen muuttaa hieman kohdealueen maa- ja kallioperän pintakerroksia. Vähäisiä vaikutuksia voi olla vesistöön, mutta hyvin rajallisesti, koska rakennusten vesi- ja viemärihuollosta on annettu määräykset tämän hetken lainsäädännön velvoitteiden mukaisesti. Ilmaan tai ilmastoon ei ole vaikutuksia. Kaava-alueen metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä, joten kaavoitus ja rakentaminen eivät vaikuta haitallisesti luonnonympäristöön ja sen säilymiseen. Luontoarvojen inventointi on tehty ja paikallisesti merkittävät kohteet jätetään rakentamattomiksi. Kaava-alue on osittain pohjavesialuetta. Rakentaminen tulee olemaan tavanomaista, väljää pysyvää asumista tai lomarakentamista, joten ei ole suurta pelkoa pohja- tai pintavesien pilaantumisesta. Pohjavesialueen erityisvaatimukset ympäristönsuojelulain ja vesilain sekä Kuhmon kaupungin ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti on otettu kaavamääräyksissä huomioon. Rakentamisalueilla pintakasvillisuus poistuu ja saattaa lähialueilla muuttua. Korttelialueilla ei kuitenkaan ole merkittävää kasvillisuutta ja samantyyppistä aluetta jää myös rakentamisen ulkopuolelle. Kaava-alueen vieressä oleva Kellojärvi-Korpijärvi on kooltaan varsin suuri ja pitkä vesistö. Rakentaminen vaikuttaa hieman kaukomaisemiin Hiekkaniemessä ja sen ympärillä. Kelloperän alue on lahden pohjukassa ja siellä vaikutukset ovat vähäisiä. Samoin Kuivajärvellä olevat alueet ovat hyvin suojaisia. Myös hyvä puusto ja vaihteleva pinnanmuodostus estävät rakentamisen näkymisen kauemmas. Lähempää tarkastellen maisemakuva hieman muuttuu, mutta koska ympäristöt on jo otettu rakentamiskäyttöön, ei muutos ole kovin merkittävä. Kaavan tavanomaisuudesta johtuen ei tarkempia maisemainventointeja, havainnekuvia tms. ole tarpeen tehdä. Kaupungin rakennusvalvonnalla on suuri merkitys rakentamisen sopeutumisessa ympäristöön. Rakennusten värityksen, muotojen, sijoittelun jne on oltava kaavamääräysten ja ohjeiden mukainen. Vaikutuksia luontoon on tarkemmin käsitelty liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Hiekkaniemessä on hiekkarantoja, jotka mahdollisesti osittain ovat luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Niistä merkittävimmät jäävät kortteleiden tai koko kaavan ulkopuolelle. Rannat ovat pääosin ihmistoiminnan ansiosta vapautettu pensas- ym. kasvillisuudesta avoimiksi.

45 Kuva 40 Hamppulampi Hiekkaniemen palstan keskiosassa Kuva 41 Kuivajärven aluetta. Vasemmalla Kotaniemen kärjen luhtarantaa ja oikealla Tulilahden eteläpuoleista niemeä Kuva 42 Hiidenkosken suu Kuivajärven puolella Vaikutukset talouteen Kaava-alueelle joudutaan hieman rakentamaan loma-asutuksen tarvitsemaa tiestöä, vesihuoltoa ja sähköhuoltoa. Rakentaminen ei kuitenkaan aiheuta maanomistajalle, rakentajille tai yhteiskunnalle suuria kustannuksia. Rakennettavat tiet ovat suhteellisen lyhyitä ja maasto hyvin rakentamiskelpoista. Samalla tiet palvelevat myös tilan muuta käyttöä, esim. metsätaloutta, kalastusta, metsästystä, marjastusta jne. Sähköhuollon verkostot ovat alueiden lähellä. Sähköistys voidaan hoitaa myös tuuli-, aurinko- yms. voimalla rakennuspaikkakohtaisesti esim. Kelloperän alueella.

46 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen Jätevesien ja muiden jätteiden käsittely hoidetaan määräysten mukaisesti. Merkittäviä terveysriskejä ei aiheudu. Tiestö rakennetaan siten, että hälytysajoneuvoilla on hyvä pääsy alueelle. Alueen viitoitus suoritetaan teiden rakentamisen yhteydessä. Mahdollinen tulvavaara otetaan rakentamiskorkeudessa huomioon. Hiekkaniemen palstan alue on varsin korkealla vedenpinnasta eikä merkittävää tulvavaaraa ole. Muut palstat ovat alavampia, mutta kortteleiden alueet ovat riittävän korkealla. Vuosangan ampuma-alue on varsin lähellä. Turvallisuusriskiä siitä ei aiheudu, mutta ampumatoiminta aiheuttaa ajoittain meluhäiriöitä. Alueen sijainti on nykyisten ja tulevien asukkaiden ja lomanviettäjien tiedossa, joten ampumatoiminta ei tule yllätyksenä. Kuva 43 Rantatöyräs Hiekkaniemen pohjoisrannalla Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Vapaa liikkumismahdollisuus vähenee hieman alueella kaavan toteuduttua. Alueen kautta ei kulje latu-, retkeily- tai kelkkailureittejä Kuivajärven etelärantaa lukuunottamatta. Mitoitus on varsin väljä ja vapaata rantaviivaa jää myös satunnaiseen maihinnousuun, uimiseen, retkeilyyn, kalastukseen rannalta jne. Rakentaminen ei estä vesistön käyttämistä esim. kalastukseen tai veneilyyn. Vapaata rantaviivaa jää alueelle, jolloin myös jokamiehen oikeudet turvataan. Hiekkaniemen yhteinen alue kaavan länsipuolella jää edelleen yhteiseksi virkistys- ym. alueeksi.

47 Kuva 44 Kelkkareitti ja polku kulkevat Hiidenkosken yli vanhaa siltaa pitkin Kuva 45 Laavu ja veneranta Kuivajärvellä Hiidenkosken itäpuolella kaavan ulkopuolella Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Rakentaminen ja rakennuspaikkojen sijoittelu on varsin väljää, rakentamistehokkuus noudattaa Kuhmon rakennusjärjestystä ja rakennuspaikat ovat kookkaita, joten rakentamisesta ei aiheudu haitallisia sosiaalisia vaikutuksia. Rakentaminen tukee osaltaan Huuhilonkylän ja Ylä- Vieksin asutuksen säilymistä. Vaikutukset kulttuuriin Metsät ovat käsiteltyjä talousmetsiä. Kaavoitus ei aiheuta merkittäviä muutoksia rantamaisemaan. Rakentaminen hyvin suunniteltuna ja toteutettuna tukee ja täydentää ympäristön asutusta ja loma-asutusta. Alueella olevat muinaisjäännökset ja tervahaudat huomioidaan viranomaisten vaatimusten mukaisesti. Kulttuuriympäristö on otettu huomioon. Alatalon-Tasangon talojen ympäristö säilyy nykyisessä rakennuskäytössä ja vanhat rakennukset pyritään säilyttämään. Hamppulammen eteläpuolelle jää laajahko rakentamaton alue, jolloin näkymät harjulta järvelle säilyvät avoimina, mikäli pelto pidetään pensaikoista vapaina. Sitä auttaa myös lisä-

48 rakentaminen, koska mökkiläiset ovat jo nyt ottaneet entisen kotitilansa aluetta kotitarveviljelykäyttöön. Kaavalla ei ole merkittäviä muita vaikutuksia. Muut kaavan merkittävät vaikutukset 4.5.3. Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Käsittelyt ja päätökset on selostettu aiemmin. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne 5.1.1. Mitoitus Kellojärven-Korpijärven alkuperäisen ranta-asemakaavan rantaviivan pituus muuntamattomana oli 3940 m ja muunnettuna 3525 m. Rakennuspaikkoja siinä oli 20 kpl eli 5.67 kpl/muunnettu rv-km. Kaavan laajennuksen emätilojen alueeseen kuuluu rantaviivaa muuntamattomana ja muunnettuna oheisen kartan mukaisesti kaavoittajan laskelmien mukaan. Jaottelu ja väritys on tehty v. 1969 mukaisen emätilajaon mukaisesti. Kelloperän alue on tullut valtion kanssa tehdyn suojelualueita koskeneen tilusvaihdon perusteena. Rantaviivan jakautumisessa käytetyt muuntokertoimet ovat normaalit seutukaavaliittojen käytännön mukaiset. Jokialueilla käytetty mitoitusluku on yleisimmin käytössä oleva eli 0,5.

49 Kuva 46 Alkuperäisen kaavan emätilojen sekä Valtion vaihtomaana luovuttaman alueen rantaviivan muuntaminen

50 Tasangon emätila 17:20 on kaavassa kokonaan mukana. Alkuperäisen emätilan muuntamattoman rantaviivan pituus on 1360 m ja muunnetun 1280 m. Vaihtomaana tulleen alueen määrät ovat 1080 m / 540 m eli yhteensä 2440 m / 1820 m. Kaavaluonnoksessa oli 8 korttelia, joissa yhteensä 10 rakennuspaikkaa. Määrä oli 5.49 kpl/muunnettu rv-km, mikä on hieman pienempi kuin alkuperäisessä kaavassa. Rakennusoikeus A rakennuspaikoilla 500 k- m2/rakenuspaikka ja RA rakennuspaikoilla on 170 k-m2 lomarakennuksille ja 230 k-m2 koko rakennuspaikalle. A-rakennuspaikkojen keskikoko on n. 5300 m2 ja RA paikkojen n. 4670 m2. Alatalon emätila 17:22 on osittain voimassa olevassa kaavassa ja osittain kaava-alueen ulkopuolella. Muuntamattoman rantaviivan pituus on 2290 m ja muunnetun 1345 m. Rakennuspaikkoja tilalla on yhteensä seuraavasti: o nykyinen kaavan kortteli 7, 17:44, 1 rp, o kaavan ulkopuolinen alue itärannalla, 17:46, 1 rp o kaavaluonnos 6 rp Rakennuspaikkoja on täten yhteensä 8 kpl eli 5,94 kpl/muunnettu rantaviiva-km. Määrä vastaa voimassa olevaa kaavaa ja emätilaa 17:20. UPM:n alueen osalta koko emäkiinteistön 22:14 muunnettu rantaviivan pituus on Kuivajärvellä 1520 m, Hiidenkosken alueella 615 m ja Korpijärvellä 2035 m eli yhteensä 4170 m. Lohkotiloja on erotettu 10 kpl. Kaavaluonnoksessa on 12 rakennuspaikkaa eli määrä on yhteensä 22 kpl. Määrä on 5,28 kpl/muunnettu rantaviiva-km. Rantaviivan muuntaminen ja erotetut paikat on oheisella kartalla. Kuva 47 UPM:n alueen rantaviivan muuntaminen ja erotetut lohkotilat

51 Tarkemmat mitoitustiedot ovat tilastolomakkeella. Vuodepaikkojen arvioitu määrä on n. 20-30 kpl. Rantaviivan määrästä jäi yksityisten aluetta koskevan kaavaluonnoksen mukaan vapaaksi korttelialueiden ulkopuolelle n. 2260 m kaava-alueen n. 4260 metristä. Määrä on täten n. 53,0 %. UPM:n alueella vapaata rantaa jää 2215 m yhteensä 3580 metristä eli n. 61.9 %. Oheisilla kartoilla on sen muodostuminen esitetty luonnoksen mukaisesti

52 Kuva 48 Vapaan rantaviivan yli 250 m osuudet yksityismailla

53 Kuva 49 Vapaan rantaviivan määrä UPM:n alueella Kuva 50 Kotaniemen pohjoispuoleista korttelia Kuivajärven alueella

54 5.1.2 Palvelut Kaava-alueen rakentamisen määrä ei tarvitse erillisiä palveluja. Palvelut ovat pääasiassa Kuhmon keskustassa tai lähistön kylissä. 5.2. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ympäristön laatua koskevat ja muut tavoitteet on pystytty toteuttamaan varsin hyvin. Kuva 51 Kellojoki marraskuun lopulla Kuva 52 Koskenmäen tilan 22:62 Kuivajärven pohjoisosan korpimaista rantaa. Rakentamista ei tälle kohtaa osoiteta

55 5.3. Aluevaraukset 5.3.1. Korttelialueet A kortteleiden pinta-alat ovat yhteensä n. 14300 m2 ja niissä on rakennusoikeutta yhteensä 1500 k-m2. Korttelitehokkuus on 0,10. RA -kortteleiden pinta-alat ovat yhteensä n. 125500 m2 ja niissä on rakennusoikeutta 5670 k-m2. Rakennuspaikan keskikoko on n. 5020 m2. Korttelitehokkuus on varsin alhainen eli 0.045, joten rakennusten sijoittelussa voidaan maasto ja sen ominaispiirteet ottaa hyvin huomioon. Kaavassa on rakentamisen ohjaus esitetty varsin väljästi. Rannan puolella asuin- tai lomarakennuksia ei saa sijoittaa 30 m lähemmäksi rantaa. Yli 120 k-m2 suuruisen loma- tai asuinrakennuksen etäisyyden on oltava 40 m. Erillinen rantasauna saa olla 15 m etäisyydellä rannasta. Myöskään rakentamistapamääräyksiä tai - ohjeita ei ole laadittu tiukoiksi, vaan rakentamisen laadusta ja riittävästä yhtenäisyydestä huolehditaan rakentamisen yhteydessä. Lomarakennustonttien lomarakentamiseen sallittu määrä on 170 km2, mikä on Kuhmon rakennusjärjestyksen mukainen. Saunan koko saa olla 30 k-m2 ja koko rakennuspaikan rakennusoikeus 230 k-m2. Hiekkaniemen kärjessä olevan korttelissa 13 lomarakennus saa olla vain 80 k-m2 ja kokonaisrakennusoikeus 150 k-m2. Rantasaunoja ei ole laskettu erillisiksi rakennuspaikoiksi, koska ne liittyvät välittömässä läheisyydessä oleviin asuinrakennusten paikkoihin. Kortteleittain ja alueittain pinta-alat ja muut tilastotiedot ovat luonnoksen 3.3.2015 mukaan KORTT. KÄYTT. P-A TONTIT K-M2 11 A 4022 1 500 R-1(11) 721 30 12 A 6577 1 500 13 RA 4330 1 230 14 RA 8904 2 460 15 RA 2127 1 150 16 RA 12889 2 460 17 RA 3589 1 230 18 RA 3823 1 230 19 RA 9403 2 460 20 A 3734 1 500 R-1(20) 471 30 21 RA 13201 2 460 22 RA 6758 1 230 23 RA 9271 2 460 24 RA 6434 2 460 25 RA 15530 2 460 26 RA 9219 2 460 27 RA 9524 2 460 28 RA 10489 2 460 M (K.11-19) 151073 M (K.17-18) 56990 M (K.21) 5865 M (K.21-22) 64089 M (K.23) 62036 M (K.25) 18402 M (HIIDENKOSKI) 15727 M (K.26-27) 179977 M (PUUTTOLAHTI) 10719 M (K.28) 48409 MY (14-16) 25352 MY (HIIDENKOSKI) 23050