Perinteiset konstit vai pussillinen uusia? Luomuvakka/ MTK V-S 24.1.2013 Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi
Sisältö Vanhat konstit : Kasvukausi 2012 Maan hoito, viljelykierto Luomusadot Valkuaiskasvit Pussillinen uutta : Luomuohra Sopimustuotanto ProAgria Länsi- Suomen & Luomun kuulumiset
Aloitus 1.1.2013 ProAgria Farma + ProAgria Satakunta www.proagria.fi/lansi
ProAgria Länsi-Suomi visio, arvot ja toiminta-ajatus Visio: Luomme valtakunnan parhaan asiantuntijaverkoston, joka edistää tehokkaasti maaseutuyritysten kilpailukykyä ja hyvinvointia. Kehitämme maaseutuympäristöä ja yhteisöllisyyttä maaseudun elinvoimaisuuden parantamiseksi. Arvot: - Asiakkaan menestyminen - Kestävä kehitys - Osaava, innostunut henkilöstö - Riippumattomuus - Maaseudun puolesta Toiminta-ajatus: Tarjoamme maatila- ja maaseutuyrittäjille kilpailukykyä parantavia asiantuntijapalveluja tukeutuen sekä omaan henkilöstöömme että muiden asiantuntijaorganisaatioiden osaamiseen
Toiminnot Maaseutuneuvonta: Vilja, Nurmi, Yritys ja Tekniikka Maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus Satakunnan kalatalouskeskus Hanketoiminta Muu toiminta
Hallitus Olli Alikärri, Koski, PJ Katariina Isotalo, Salo Matti Leikkanen, Sastamala Ilkka Mattila, Pori Riku Olli, Mynämäki Timo Sairanen, Lieto Sari Vuorela, Siikainen Maija Willman, Rauma (MKN)
Toimialueesta 10.000 maatilaa Monimuotoinen maatalous Merikarvialta Kiskoon 250 km Merimaskusta Kihniöön Paljon sidosryhmiä
Organisaatio ja henkilöstö (65 henkeä) Toimistot Turussa ja Porissa, lisäksi 4 aluetoimistoa: Kankaanpää, Eura, Loimaa ja Salo Kotieläin 18 Tekniikka 5 Yritys 12 Vilja 11 Tukipalvelut 8 Maa- ja kotitalousnaiset 9 Satakunnan Kalatalouskeskus 2
Luomuneuvonta: Kasvintuotanto: Heikki Ajosenpää Anne Johansson Kotieläintuotanto: Anne Johansson Erikoiskasvintuotanto: Marja Tuononen
Kasvukausi 2012 Myöhäinen, edellistä viileämpi vuosi, poutapäiviä niukalti Paikoin satoi 2-3-kertaisesti, erityisesti syyskuussa. Viljasato määrältään ja laadultaan kuitenkin hyvä Satovahinkoilmoituksia tuli koko maassa 55 880 hehtaarilta 2,4 % koko viljelyalasta
Hankalat korjuuolosuhteet Aikaiset viljat meni kohtalaisesti, mallasohralla korkea hyväksymisprosentti Myöhäiset vehnät, härkäpavut ym. ongelmallisempia Kuivauskustannukset kaksinkertaiset --> mielettömät
Hankalat korjuuolosuhteet Muutoksia viljelykiertoon? Sato puimatta Pelto muokkaamatta Ei saatu syysviljaa maahan Kestorikat hyötyneet märästä syksystä Maan rakenteelle saattanut tulla vaurioita
Ratkaisuja: Pellon kunnostus + 1-vuotinen viherlannoitus Muokkaus roudan salliessa? Tuotantoehtojen viljelykiertosäännöt pidettävä mielessä: Väh. 30% palkokasvia viljelykierrossa Peräkkäisvuodet: 3 viljaa/ 2 saman kasvisuvun yksivuotista erikoiskasvia
Siementilanne 2013 Oman siemenen itävyys tarkistettava Pakkaajat ilmoittaneet jo luomulisäysaineistoa Eviran rekisteriin poikkeuslupa haettava 9clomakkeella, jos haluaa muun lajikkeen o kevätkylvöiset viljalajikkeet kaikki jo rekisterissä + herne, papu ja rypsi o Nurmipalkokasvit vielä ilman lupaa, heiniä jo markkinoilla
Maan hoito Monipuolinen viljelykierto kaiken A ja O Perusasiat kuntoon pellon pinnan alla: Biletila mikrobeille Kunnon tarjoilut (vettä ja ravinteita) Väljät tilat (maan rakenne, ilmavuus) Hyvä kalustus (humus)
Monipuolisen viljelykierron perusteita: Viljavuutta parantavien (nurmet) ja sitä kuluttavien kasvien vuorottelu Syvä- ja matalajuuristen kasvien vuorottelu Riittävät välivuodet tauti- ja tuholaisaroille kasveille (ristikukkaiset) Kylvö- ja korjuuajoiltaan erilaisten kasvien vuorottelu (kestorikkojen hallinta) Typpeä sitovien ja kuluttavien kasvien vuorottelu
Monipuolisen viljelykierron perusteita: Maan suojaaminen kasvupeitteellä: Nurmet, syysviljat, aluskasvit Orgaanisen aineksen lisääminen humus: vihermassaa, lantaa - biohiiltä Viljan (vas.) ja raiheinän juuristot syksyllä Kuva: U-M Leskinen
Palkokasvit kierron monipuolistajina Herne ja härkäpapua kasvitiloille hyviä viljojen välikasveja, joilla saadaan kiertoon lisää myyntikasveja Kasvava luomukotieläintuotanto tarvitseen em. kasvien lisäksi rypsiä lähes rajattomasti Viljojen kanssa seoksena kasvatettuna viljelyvarmuus lisääntyy: herne-kaura, herne-ohra, papu-vehnä
Luomusato vuonna 2012 Ekoskörd 2012 Organic production 2012 Luomusadot 2012 Viljelykasvi 2012 2011 2012-2011 2012 Odlingsväxt Korjuuala Sato Korjuuala Sato M uutos Osuus 2) Crop Skördad areal Skörd Skördad areal Skörd Ändring Andel Harvsted area Yield Harvsted area Yield Difference Proportion milj. kg milj. kg milj. kg 1000 ha kg/ha million kg 1000 ha kg/ha million kg million kg % Vehnä - Vete - Wheat 7,0 2 190 15,3 7,0 2 110 14,7 0,6 1,7 % Syysvehnä - Höstvete - Winter wheat 1) 1,0 2 690 2,7 1,2 1 910 2,3 0,4 2,6 % Kevätvehnä - Vårvete - Spring wheat 6,0 2 080 12,5 5,7 2 150 12,3 0,1 1,6 % Ruis - Råg - Rye 3,2 1 580 5,1 4,0 1 630 6,6-1,5 7,8 % Leipävilja yhteensä - 10,2 2 000 20,4 11,0 1 930 21,3-0,9 2,1 % Brödsäd totalt - Bread grain, total Ohra - Korn- Barley 1) Sisältää speltin - Innehåller spält 3,5 vete 1 - Contains 880 spelt 6,6 3,5 2 170 7,5-0,9 0,4 % 2) Luomusadon osuus kokonaissadosta - Andel av ekoskörden från totalskörd - Proportion of organic production from total production Kaura - Havre - Oats 19,4 1 990 38,6 18,4 2 080 38,2 0,3 3,5 % 3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan (vehnä, ohra, kaura ja seosvilja) - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål Seosvilja - Blandsäd - Mixed crops 6,7 2 500 16,8 5,9 2 480 14,6 2,3.. (vete, korn, havre och blandsäd) - Incl. cereals harvested green (wheat, barley, oats and mixed crops) Korsivilja - Stråsäd - Cereals 1,8 2 300 4,0 1,9 2 280 4,4-0,4 8,9 % Valkuaiskasvi + vilja - 5,0 2 550 12,7 3,9 2 560 10,0 2,7.. Baljväxt + stråsäd - Legumes + cereal Rehuvilja yhteensä - 29,7 2 090 62,1 27,7 2 180 60,3 1,7 2,3 % Fodersäd totalt - Feed grain, total Viljat yhteensä - Säd totalt - Grain total 39,9 2 070 82,5 38,7 2 110 81,6 0,9 2,2 % 1) Sisältää speltin - Innehåller spält vete - Contains spelt 2) Luomusadon osuus kokonaissadosta - Andel av ekoskörden från totalskörd - Proportion of organic production from total production 3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan (vehnä, ohra, kaura ja seosvilja) - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål (vete, korn, havre och blandsäd) - Incl. cereals harvested green (wheat, barley, oats and mixed crops)
Luomusato vuonna 2012 Ekoskörd 2012 Organic production 2012 Viljelykasvi 2012 2011 2012-2011 2012 Odlingsväxt Korjuuala Sato Korjuuala Sato M uutos Osuus 2) Crop Skördad areal Skörd Skördad areal Skörd Ändring Andel Harvsted area Yield Harvsted area Yield Difference Proportion milj. kg milj. kg milj. kg 1000 ha kg/ha million kg 1000 ha kg/ha million kg million kg % Rypsi - Rybs - Turnip rape 2,0 850 1,7 2,5 800 2,0-0,4 3,3 % Peruna - Potatis - Potatoes 0,4 10 900 4,3 0,3 15 880 5,5-1,1 0,9 % Herne - Ärter - Peas 0,8 1 760 1,4 0,9 1 790 1,7-0,3 16,3 % Härkäpapu - Bondböna - Broad bean 1,9 1 790 3,4 1,8 1 650 3,0 0,4 15,9 % Kuivaheinä - Torrhö - Hay 5,9 3 470 20,6 7,5 3 340 25,2-4,6.. Säilörehu - Ensilage - Silage 49,0 12 230 598,7 48,1 11 720 563,9 34,8.. Esikuivattu - Förtorkning - Prewitted42,9 12 150 521,1 43,8 11 820 518,0 3,1.. Tuoresäilötty - Färskensilering - Fresh 6,1 12 750 77,6 4,3 10 620 45,9 31,7.. Tuorerehu - Grönfoder - Green fodder 0,8 9 470 7,6 0,6 8 920 5,6 2,1.. Vihantavilja - Sädesgrönfoder - 0,8 11 100 9,2 1,0 7 340 7,2 2,0.. Whole crop cereals Tuorevilja - Färsk spannmål - 4,3 4 190 17,9 3,0 5 330 16,0 1,8.. Cereals harvested green 3) 1) Sisältää speltin - Innehåller spält vete - Contains spelt 2) Luomusadon osuus kokonaissadosta - Andel av ekoskörden från totalskörd - Proportion of organic production from total production 3) Sisältää kokoviljasäilörehun ja tuoresäilöviljan (vehnä, ohra, kaura ja seosvilja) - Inkl. helsädesensilage och ensilerad spannmål (vete, korn, havre och blandsäd) - Incl. cereals harvested green (wheat, barley, oats and mixed crops)
Luomuviljat vuonna 2012 Luomuviljaa tuotettiin yhteensä 83 miljoonaa kiloa. Määrä on 2,2 % Suomen koko viljantuotannosta. Luomuvehnän sato oli 15,3 miljoonaa kiloa eli 1,7 % koko vehnäntuotannosta. Luomurukiin sato oli 5,1 miljoonaa kiloa eli 7,8 % koko rukiintuotannosta. Luomuohran sato oli 6,6 miljoonaa kiloa eli 0,4 % koko ohrantuotannosta. Luomukauran sato oli 38,6 miljoonaa kiloa eli 3,5 % koko kaurantuotannosta. Luomuviljan pinta-alasta 10,7 % korjattiin tuoreviljana.
Luomuvalkuaiskasvit Luomuseoskasvuston (valkuaiskasvi + vilja) sato oli 12,7 miljoonaa kiloa, mikä on lähes kolme miljoonaa kiloa edellisvuotta enemmän. Luomuhärkäpavun sato oli 3,4 miljoonaa kiloa eli 15,9 % koko härkäpaputuotannosta. Luomuherneen sato oli 1,4 miljoonaa kiloa eli 16,3 % koko hernetuotannosta.
Luomuhehtaarisadot 2012 vehnä ruis kaura ohra herne rypsi papu Länsi-Suomi 2480 1430 2060 1930 1860 720 1450 Koko maa 2190 1580 1990 1880 1760 850 1790 Tilastoitu viideltä alueelta: Helsinki-Uusimaa, Etelä-Suomi, Länsi-Suomi, Itä- ja Pohjois-Suomi ja Ahvenanmaa
Viljelyalat luomukasveilla 2005-2012 ha vuodet Evira
Luomuohraa kylvöön Luomumallasohralla pärjätty hyvin KM Satokilpailussa 2012 (5500kg/ha) ja Hyvän Sadon kokeessa 2009 (5020 kg/ha) sekä sadossa että taloudessa Luomuohra alituotantokasvi osa tuodaan ulkoa luomueläinten rehuksi Luomuohran 3500 hehtaarin viljelyalasta suurin osa rehuksi. Vuonna 2012 2-tahoista mallasohraa vajaa 700 ha, 58 viljelijää. Vuonna 2011 153 ha ja 20 viljelijää
Viljelytekniikka Hyvä, elinvoimainen siemen (Cedomonpeittaus) Kylvö lämpimään maahan Ohra tarvitsee alkukasvuun reilusti typpeä viherlannoitus, liete, virtsa, kananlanta Mallasohralla hyvä sato valkuaisen hallintakeino Taudinkestävyys ja valkuaispitoisuus tärkeitä lajikevalinnassa
Lajikkeet luomumallasohran tuotantoon Luomuun sopivien mallasohralajikkeiden vaatimuksia: (MTT & Tapio Lahti) Sato säilyy hyvin eri oloissa (viihtyvä, sopeutuva lajike) Keskimyöhäinen-myöhäinen (runsas versostuminen, tasainen ravinteiden saanti, nopea kasvuunlähtö eduksi rikkojen hallinnassa) Pitkä lajike (korrenlujuus toissijainen, pitkä korsi, runsas juuristo ja terveempi tähkä, varjostamiskyky eduksi) Kestää siemen- ja kasvustolevintäisiä tauteja (taudit vaikuttavat myös jyvän sisäiseen laatuun) Vähäinen tähkäidäntäherkkyys Suurijyväinen Ei korkea- eikä matalavalkuainen Hyvä peltohomeiden vastustuskyky (vältä kaikkein myöhäisempiä lajikkeita)
Luomumallaslajikkeita Streif Barke Marthe Pääasiallinen lajike luomumallasohran viljelyssä 2012 Erittäin satoisa (KM satokilpailu >5000 kg/ha mallaskelpoista ohraa) Menestyy myös happamassa maassa Iso jyväinen, taudinkestävä Satoisa ja laadukas, mallastajan suosikkilajike Melko myöhäinen Kohtalaisen aikainen lajike, kasvuaikaan nähden satoisa Hyviä satoja sekä savi- että karkeilla kivennäismailla, ei happamille maille
Luomumallaslajikkeita Fairytale (Borealin suositus luomumallasohran viljelyyn) Melko myöhäinen kaksitahoinen mallas- ja rehuohra Taudinkestävyys hyvä Ei erityisen nopea alkukehitys, mutta pensoo voimakkaasti Erittäin satoisa Hyvin korkea tärkkelyspitoisuus - Pieni jyväkoko Harbinger Melko myöhäinen kotimainen erittäin satoisa mallasohra Menestynyt hyvin v. 2012 haasteellisena satokautena ennakkonäytteiden perusteella Lujakortinen ja hyvä taudinkestävyys Iso jyväkoko, alhainen valkuaispitoisuus Hyvä happamuuden sietokyky, ei multaville maille
Viking Maltin luomumallasprojekti Aloitus 2008, luomumallasta pienpanimoiden kysyntään Myös isot panimot innostuivat 2010-2011 Tavoitteena 2 % olutmarkkinasta luomua v. 2020 = 1000 tn mallasta = 2000 tn mallasohraa (0,5 % v. 2012) = 1000 ha mallasohraviljelyalaa Mallastamo varannut siementä luomuun: Fairytale, Harbinger, Streif (varmista saatavuus)
Luomuohran tarve Rehu: 2012 tavoite 2013 Agrimarket xxx t ++ Raisio xxx t ++ Kinnusen mylly xxx t + Karjatilat + muut rehu xxxx t ++ yhteensä: 13400t +5000t Elintarvike: 2012 tavoite 2013 Helsingin Mylly (xxx t) ennallaan Viking Malt (xxx t) xxxx t Laihian mallas (xxx t) ennallaan Muut elintarvike (xxx t) pientä kasvua yhteensä: n. 1250t +2200t Lähde: Conveco/ Harri Laine 12/2012
Ohran hintataso Suomessa maksettavat luomuohran hinnat viljelijälle (välittäjät/ myllyt/ mallastamot): - rehu 295-310 /t vastaanottopisteessä - mylly 330-420 /t vastaanottopisteessä - mallas 400-410 /t vastaanottopisteessä Rehuohran myyntihinnat kotieläintiloille 12/2012 (uudet kaupat): Rehu 380-460 + rahti Lähde:Conveco/ Harri Laine 12/2012
Tilojen välinen rehuyhteistyö
Tilojen välinen yhteistyö Kasvitiloille oleellista saada paljon myyntikasveja kiertoon Kotieläintila tarvitsee useita kumppaneita tuottamaan viljaa, hernettä, härkäpapua, rypsiä Sopimustuotanto pitkän päälle paras. Kotieläintila voi luottaa, että sato tulee rehuksi ja viljatila voi monipuolistaa tuotantoaan mm. seosviljoilla, kun on varma ostaja.
Tilojen välinen yhteistyö Viljelysopimus, johon kirjataan miten sadon määrä ja laatu mitataan ja mikä on hinnoitteluperuste ja maksuehdot. Voidaan sopia myös kylvöseoksista, rahdeista, toimitusajankohdasta
Viljelysopimus Määrän selvittäminen - punnitus paras Laatu kosteus, hlp, valkuainen, roskat Hinnoittelu - pitää löytää molempia tyydyttävä hinta - markkinahinta nykyään helpompi selvittää - kiinteä pohjahinta, riski puoliksi Etukäteen, kirjallisesti. Läpinäkyvyys ja selkeät pelisäännöt luo jatkuvuutta
Viljelysopimus Mistä pitää päästä yksimielisyyteen? Yhteistyön jatkuvuus Hinnoittelu Laatu Rahoituskysymykset Käytännön järjestelyt Mikä vaikeuttaa? Luottamuspula Asenteet Keskinäinen kateus Lyhytjänteisyys Sitoutumisen pelko
Viljelijärenkaat Osto- tai myyntitarkoituksessa useamman viljelijän yhteenliittymä Saadaan riittävä määrä tuotetta kasaan ja täydet rekalliset Toimitusvarmuus Viljatilat voivat erikoistua tuottamaan tiettyjä kasveja, kun markkinat tiedossa Isommista eristä maksetaan parempi hinta ja kaikki voittavat
Viljelijärenkaat Vaatii vetäjän, joka/jotka neuvottelevat hinnat ja järjestelevät toimitukset Markkinointirengas Kymen Luomussa jokainen teki sopimuksen itse. Nykyään Osuuskunta Kymen Luomu Koettu tärkeäksi, että - vetäjät saavat korvaukset - renkaalla oma pankkitili - sopimukset paperilla
ProAgria Länsi-Suomen Luomu 2012 Perustetaan luomuviljelijäpienryhmiä: - Kokemusten vaihto - Pellonpiennarhavainnot - Yhteistyökuviot tilojen välillä - Kesäretki Uudellemaalle/Kymenlaaksoon Rehuyhteistyön aloittaminen tilojen välillä Haasteena hankkeiden rajat, 2 ELY-keskusta ja ohjelmakauden vaihtuminen
ProAgria Luomun Lisää luomua hanke 2013-2015 Yhteistyössä mm. MTT:n ja Ruralia-instituutin kanssa Kehittämiskohteet: Tilakoetoiminta tutkija+neuvoja+viljelijä - valkuaiskasvien tuotannon lisääminen - luomuviljelyn ympäristövaikutukset - kestorikkojen torjunta - viherlannoituksen kehittäminen
ProAgria Luomun Lisää luomua hanke 2013-2015 Kehittämiskohteet: Tilakoetoiminta tutkija+neuvoja+viljelijä - valkuaiskasvin tuotannon lisääminen - luomuviljelyn ympäristövaikutukset - kestorikkojen torjunta - viherlannoituksen kehittäminen Luomunaudanlihan tuotannon edistäminen
ProAgria Luomun Lisää luomua hanke 2013-2015 Neuvojien verkostoituminen kansainvälisesti Tutkimustieto nopeammin kentälle Luomu.fi sivuston kautta Viljelijöiden markkinaosaamisen parantaminen
Luomutuotannon näkymät 2013 -kysely Nettikysely (Webropol) luomuasiakkaiden tilojen tämän hetken tuotannosta ja tulevaisuuden näkymistä ja suunnitelmista. Tuloksia käytetään palvelujen kehittämiseen ja luomubarometrin tekemiseen. Vastausaikaa 31.1.2013 asti
Haraus Keino torjua rikkakasveja kasvukaudella (vrt. CombCutter) Muokkaus vapauttaa ravinteita ja poistaa kuorettumaa Sopii viljoille, härkäpavulle, rypsille Vaatii tarkkuutta kylvössä
Rivivälin haraus Sama kylvömäärä hehtaarille, kylvö joka toisesta vantaasta. Säännöllisen muotoinen lohko helpottaa harausta Kun hara säädetty, työ nopeaa ajonopeus n. 8 km/h Saatavilla konenäöllä varustettuja haroja parempi tarkkuus Kuva: www.virtuaalikyla.fi
Kiitos!