Luomumallasohrakatsaus
|
|
- Kimmo Halonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Luomumallasohrakatsaus Oulu Sanna Kivelä Viljanhankintapäällikkö Viking Malt Oy p
2 Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa, henkilöstöä 100 Osa kotimaista Polttimo-konsernia (Polttimo Oy, Senson Oy, Viking Malt Oy) toisena omistajana ruotsalainen Lantmännen Lahti, FIN tn Halmstad, SE tn Panevezys, LIT tn
3 Lahden mallastamo Kaupallista mallastusta vuodesta 1934 Viljan tarve tn/a Viennin osuus Lahden tuotannosta noin kolmannes Toimitukset rekoilla, konteissa, vaunuilla
4 Kasvua erikoistuotteista Lahdessa valmistetaan Viking Maltin tislaamomaltaat, paahdetut- ja karamellimaltaat sekä ruis-, vehnä- ja luomumaltaat Pilsnerimallas edelleen päätuote Tehdas käy täydellä kapasiteetillaan tällä hetkellä Tavoitteena olla juomatalojen kokonaisraaka-ainetoimittaja
5 Jäljitettävyys: Arctic malt & Jouluolut Arctic Malt brändi Maailman pohjoisimman mallasohran viljelyalueen ominaispiirteiden hyödyntäminen maltaan valmistuksessa ja markkinoinnissa Suora hankintamalli tiloilta Tarkat jäljitettävyystiedot Viljelijöiden valvonta ja opastus Pieni panoskoko mallastamolla Erien hallinta ja räätälöinti Erikoismallasosaaminen Jouluolut mallasohran viljelijän valinta ja viljelijä mukana oluen markkinoinnissa
6 Viking Malt luomuprojekti Luomuohraa mallastettu vuodesta 2008 Arvio 2 % olutmarkkinasta v mennessä (0,5 % v. 2012) = 1000 tn mallasta = 2000 tn mallasohraa = 1000 ha mallasohran viljelyalaa Yhteistyö kentällä (ProAgrian neuvojapäivä Lahden mallastamolla ) Näkyvyys, koulutus (Luomumallasohraseminaari ) Siementen hankinnan tukeminen Lajikekokeet
7 Luomumallasohrasadon laatu Proteiini Itävyys Lajit. 1+2 Lajit. 4 Fus Punaiset Hyv. % Luomuennakot ,2 96,4 70 9,8 62 0,27 Luomuennakot ,1 94,0 87 4,5 78 0,58 79 Kaikki ennakot ,1 95,3 92 2,7 80 1,1 65 Sato 2012 Streif, Barke, Marthe isoimmat lajikkeet Sopimusala 2012 oli noin 300 ha Markkinahinta 410,- tällä hetkellä
8 Mallasohran laatuvaatimukset sato 2012/13 Panimo-ohra Entsyymiohra Luomu-ohra Peruslaatu Minimilaatu Peruslaatu Minimilaatu Peruslaatu Minimilaatu Itävyys Min 95 % 90 % 95 % 90 % 95 % 90 % Valkuaispitoisuus Max 11,5 % 12 % 12,0 % 13,0 % Min 13,0 % 11,5 % Lajittelu yli 2,5 mm Min 90 % 85 % 90 % 80 % 90 % 70 % alle 2,2 mm Max 3 % 5 % 3 % 5 % 5 % 7 % Kosteus Max 14,0 % 14,5 % 14,0 % 14,5 % 14,0 % 14,5 % Lajikepuhtaus Min 95 % 95 % 95 % 95 % 95 % 95 % Lajipuhtaus Min 98 % 98 % 98 % 98 % 98 % 98 % Fusariumpitoisuus Max 80 % 98 % 80 % 80 % Punaiset jyvät Max 10 kpl/100 g 10 kpl/100 g 10 kpl/100 g 10 kpl/100 g 10 kpl/100 g 10 kpl/100 g Vihreät jyvät Max 1 % 1 % 1 % 1 % 1 % 1 %
9 Mallasohran laatuvaatimukset Itävyys Mahdollisimman korkea itävyys takaa tasaisen, nopea mallastuksen ja mahdollisimman korkean saantoprosentin Valkuaispitoisuus Korkea (yli 11,5 %) valkuaispitoisuus heikentää maltaan panimoominaisuuksia Korkea valkuaispitoisuus mm. aiheuttaa sameutta, heikentää suodatusta ja heikentää väriä Liian alhainen valkuainen heikentää entsyymien toimintaa Jyväkoko ja lajittelu Kosteus Pienet jyvät lisäävät lajittelujätteen määrää ja heikentävät näin saantoa Pieni jyväkoko laskee uuttosaantoa, koska kuoren osuus kasvaa Riittävällä kuivatuksella varmistetaan viljan säilyminen varastoinnin aikana. Yli 14 % kosteus lisää varastotautien riskiä varastoinnin aikana Hygieeninen laatu Homeet heikentävät viljan ja maltaan laatua ja säilyvyyttä. Homeet heikentävät maltaan panimo-ominaisuuksia oluen ylikuohunta lisääntyy.
10 Lajikkeet luomumallasohran tuotantoon Luomuun sopivien mallasohralajikkeiden vaatimuksia: (MTT & Tapio Lahti) Sato säilyy hyvin eri oloissa (viihtyvä, sopeutuva lajike) Keskimyöhäinen-myöhäinen (runsas versostuminen, tasainen ravinteiden saanti, nopea kasvuunlähtö eduksi rikkojen hallinnassa) Pitkä lajike (korrenlujuus toissijainen, pitkä korsi, runsas juuristo ja terveempi tähkä, varjostamiskyky eduksi) Kestää siemen- ja kasvustolevintäisiä tauteja (taudit vaikuttavat myös jyvän sisäiseen laatuun) Vähäinen tähkäidäntäherkkyys Suurijyväinen Ei korkea- eikä matalavalkuainen Hyvä peltohomeiden vastustuskyky (vältä kaikkein myöhäisempiä lajikkeita)
11 Lajikkeet luomumallasohran tuotantoon Fairytale (Borealin suositus luomumallasohran viljelyyn) Melko myöhäinen kaksitahoinen mallas- ja rehuohra Taudinkestävyys hyvä Ei erityisen nopea alkukehitys, mutta pensastuu voimakkaasti Erittäin satoisa Hyvin korkea tärkkelyspitoisuus - Pieni jyväkoko Harbinger Melko myöhäinen kotimainen erittäin satoisa mallasohra Saatavilla Cedomon-peitattuna Menestynyt hyvin tänä haasteellisena satokautena ennakkonäytteiden perusteella Lujakortinen ja hyvä taudinkestävyys Iso jyväkoko, alhainen valkuaispitoisuus Hyvä happamuuden sietokyky, ei multaville maille
12 Lajikkeet luomumallasohran tuotantoon Streif Pääasiallinen lajike luomumallasohran viljelyssä 2012 Erittäin satoisa (KM satokilpailu >5000 kg/ha mallaskelpoista ohraa) Menestyy myös happamassa maassa Iso jyväinen, taudinkestävä Lajikkeen jatko riippuu virallisesta mallasohrastatuksesta (Ohrakomitea) Barke Satoisa ja laadukas, mallastajan suosikkilajike Melko myöhäinen Marthe Kohtalaisen aikainen lajike, kasvuaikaan nähden satoisa Hyviä satoja sekä savi- että karkeilla kivennäismailla, ei happamille maille Tärkeintä on löytää omille pelloille parhaiten soveltuva lajike, jolla on luontaisilta ominaisuuksiltaan edellytykset mallasohraksi TAUDINKESTÄVYYS JA VALKUAISPITOISUUS!
13 Panosta siemenen laatuun! Terveellä ja elinvoimaisella siemenellä tasainen ja kilpailukykyinen kasvusto Käytä mallasohralla sertifioitua siementä aina kun mahdollista Peittaa luomuviljelyssä sallitulla biologisella torjuntaaineella sienitauteja vastaan
14 Luomumallasohran viljely Ohra on vaateliain vilja luomuviljelyssä nopea kasvurytmi, ravinteet tarvitaan käyttöön lyhyen ajan kuluessa alkukesällä kasvurytmin mukaisen ravinnehuollon järjestäminen Luomumallasohran viljely soveltuu vain tilan parhaille lohkoille kilpailee leipäviljojen kanssa viljelykierron parhaasta paikasta Lohkovalinta Lämpimät ja ilmavat hyvärakenteiset kivennäismaat Luomussa voidaan kylvää myös multaisammille lohkoille Ei saa kylvää kylmään maahan! Luomuviljelyssä korostuu maan hyvä vesitalous! Veden puute laskee satotasoa ja nostaa valkuaispitoisuutta. Maalajista riippuen joko kosteutta säästävä tai maata lämmittävä muokkaus Keväällä kosteus säilytetään tasausäestyksellä ja kylvö heti maan lämmittyä Kevätkyntöön soveltuvilla hikevillä mailla kevätkyntö parantaa maan lämpötaloutta (ravinteiden saanti ja kilpailukyky rikkoja vastaan) Kevätkyntö mahdollisimman aikaisin ja muokkaus ja kylvö heti kun mahdollista
15 Luomumallasohran viljely (2) Kestorikkakasvit hoidetaan aiemmin viljelykierrossa Ei suositella rikkaäestystä kasvustoon (voi lisätä versomista) Muokkauksilla voidaan parantaa maan lämpötaloutta ja biologista aktiivisuutta, jotta saadaan ravinteet nopeammin liikkeelle Kaikilla viljelytoimilla pitää tähdätä siihen, että saadaan ohran kylvövuonna alkukesään suotuisat olosuhteet ravinteiden vapautumiselle. Kylvö optimiolosuhteisiin (max 6 cm) Terveellä, elinvoimaisella siemenellä tasainen kasvusto Sivu- ja jälkiversonnan vähentämiseksi kylvömäärää voi nostaa kpl/neliö Varovainen rikkaäestys, ettei aiheuta jälki- tai sivuversoja
16 Luomumallasohran viljely (3) Mallasohran typen tarve alkukesästä runsaasti typpeä, jolloin määräytyvät tähkä- ja jyväluku tähkimisvaiheessa, jolloin jyvien koko määräytyy Valkuaispitoisuus saadaan alhaiseksi tuottamalla niin suuri sato, ettei typpeä riitä enää valkuaisen muodostamiseen Lannoitus ravinnehuolto kannattaa mahdollisuuksien mukaan suunnitella ja valmistella edellisinä vuosina ja keskittyä kylvövuonna typenhallintaan Eloperäisien lannoitteiden käyttö on ongelmallista typen hitaan vapautumisen kannalta Paras typpilannoitus on laimennettu virtsa Lietelannan ilmastus parantaa sen ravinteiden käyttökelpoisuutta Lihaluujauho kannattaa antaa sijoittamalla kylvön yhteydessä tai aikaisin ennen kylvöä, jotta sen vaikutus alkaa heti versonnan alettua Typpi pitää käyttää loppuun ennen sadon valmistumista!
17 Luomumallasohran viljely (3) Viljelykierto ja muokkaus vähentävät kasvijätteessä eläviä kasvitaudin-aiheuttajia, kuten punahomeita ja laikkutauteja. Puinnissa on huomioitava, että jyvää ei vaurioiteta Pysty- ja lakokasvustojen satoja ei kannata puida yhteen Varovainen kuivatuslämpötilan käyttö Kuivaus välittömästi korjuun jälkeen alle 13 %:n kosteuteen, homemyrkkyjä ei pääse muodostumaan
18 KM-satokilpailu 2012 Janne Kallion luomumallasohralohko, 5559 kg/ha Streif Keväällä ennen kylvöjä maahan sijoitettu naudan lietelanta (36 m )
19 Viljelysopimukset VM viljelysopimuksia tehdään toukokuun loppuun saakka Uudet halukkaat sopimusviljelijät yhteys mallastamolle Postitamme sopimuspaperit kotiin Sopimuksia tehdään kiinteähintaisina sekä markkinahintaisina Kiinteähintatarjous 415,- Tavoitteena sopimusalan tuplaaminen kesälle 2013 Luomumallasohrasopimuksia tehdään vielä sadosta 2013 kaikista mallasohralajikkeista Lajike ilmoitettava sopimuskaavakkeella Suositellaan Harbinger ja Fairytale, joista myös varattu siementä uusille sopimusviljelijöille SIEMENTÄ ON EDELLEEN SAATAVILLA!
20 Yhteenveto Luomumallasohralle on kysyntää ja sadosta maksetaan hyvin Mallasohran viljely onnistuu myös luomussa Siemenen hankinnassa on oltava nopea ja valittava omille maille parhaiten soveltuva lajike Valkuaisen hallinnassa hyvä sato on merkittävin tekijä Mikäli sato syystä tai toisesta epäonnistuu, rehuohralle on kysyntää luomuna yhtä lailla Mallasohrasopimuksen teossa yhteys Sanna Kivelään tai Riitta Forselliin Viking Malt, Lahti
21 Kiitos! Asian vierteestä mallasohrablogi sivustolla Ajankohtaista mallasohrasta ja mallasohran ostajaa askarruttavista asioista
Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy
Luomumallasohran sopimusviljely Viking Malt Oy Luomumallasohraseminaari 31.1.2013 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti
LisätiedotMallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus 11.-12.6.2013 Sanna Kivelä, Viking Malt Viking Malt Oy 2013 Pohjoismaiden suurin maltaiden valmistaja 340 000 tn mallastuskapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori Lahdessa,
LisätiedotMallasohrakatsaus Peltopäivä Sanna Kivelä, Viking Malt. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus Peltopäivä 11.7.13 Sanna Kivelä, Viking Malt Odotukset sadosta 2013 Satonäkymät erittäin hyvät kaikilla merkittävimmillä ohran viljelyalueilla Laatu? Puinnit alkamassa Ranskassa, Espanjassa
LisätiedotMallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy
Mallasohrakatsaus 2013 Viking Malt Oy Kylvösiemenseminaari 19.3.13 Sanna Kivelä, Viljan hankinta, Viking Malt Esityksen aiheet Viking Malt Oy 2013 Mallasohramarkkinat ja odotukset sadosta 2013 Mallasohran
LisätiedotLuomumallasohra. Luomumallasohrapäivä Malt makes difference
Luomumallasohra Luomumallasohrapäivä 6.3.2012 Luomuoluiden markkinaosuus 2012 n. 0,5 % Luomuolut 2020 Markkinaosuus 2 % Maltaan tarve 1 000 tonnia Mallasohran tarve 1 300 tonnia Viljeltävä määrä 2 000
LisätiedotMallasohrakatsaus. Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012. Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy. Malt makes difference
Mallasohrakatsaus Päijät-Hämeen viljaklusteri Sadonkorjuujuhla 17.10.2012 Viljanhankintapäällikkö Sanna Kivelä Viking Malt Oy Viking Malt 2012 340 000 tn kapasiteetti 3 mallastamoa, SE, FIN ja LIT Pääkonttori
LisätiedotSadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014. Malt makes difference
Sadonkorjuuseminaari Sanna Kivelä, Viking Malt 6.10.2014 Maltaan myynnin kannalta tilanne on hyvä Vientimarkkina vetää (Aasia, Afrikka) Pienpanimoiden globaali kasvu kasvattaa erikoismallaskysyntää Mallastamot
LisätiedotMaltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo
Maltaan viljely käytännössä Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo 13.12.2017 Analyysejä vuosittain Miten viljelen mallasohraa Mallasohraa voidaan viljellä viljelyvyöhykkeillä I-III Kaksitahoisten mallasohralajikkeiden
LisätiedotMyllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt
Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 5.2.2016 Mallasviljojen sopimuskausi 2016 Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Mallastuskapasiteetti 590 000 tn Ohran käyttö 800 milj. kg 9. suurin mallastuskapasiteetti
LisätiedotMALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN
MALLASOHRALAJIKKEITA LUOMUVILJELYYN VIKING MALT, LAHTI 31.1.2013 REINO AIKASALO BOREAL KASVINJALOSTUS OY PANIMOLABORATORION OHRAKOMITEAN SUOSITTELEMAT MALLASOHRALAJIKKEET Lajike Hyväksytty Harbinger BOR
LisätiedotMallasohraa Pohjois-Savossa Mallasohra Sanna Kivelä, Viking Malt
Mallasohraa Pohjois-Savossa 13.12.2017 Mallasohra Sanna Kivelä, Viking Malt MALT HOUSES MALTING LOCAL BARLEY SERVING GLOBAL CUSTOMERS ANNUAL PRODUCTION CAPACITY 600.000 t 250 PROFESSIONALS 6 60 30 MALT
LisätiedotMallasohratilaisuus , Paimio. Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Mallasohratilaisuus 20.3.2018, Paimio Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2018 Halmstad 220.000 t/a Lahti 75.000 t/a Vordingborg 120.000 t/a Panevezys 75.000 t/a Viking Malt ostaa lähes
LisätiedotMyllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2017 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 900 000 tn mallasohraa/vuosi
LisätiedotKevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Kevätrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 30.11.2009 Rypsi kukassa Kuva Reijo Käki 2 2009 Reijo Käki Kevätrypsin viljely Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun
LisätiedotMyllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 29.1.2018 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2018 Halmstad 220.000 t/a Lahti 75.000 t/a Vordingborg 120.000 t/a Panevezys 75.000 t/a Viking Malt
LisätiedotMuokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.
Rehuherneen viljely Kasvulohkon valinta Herneen viljely onnistuu parhaiten ilmavilla, hyvärakenteisilla hietasavilla, jäykillä savikoilla ja hienoilla hiedoilla. Runsasmultaisia maita tulee välttää johtuen
LisätiedotVIKING MALT. 6.3.2012 Lahti. Mallaslajikkeita luomuviljelyyn. Tapio Lahti. Evira. Tapio Lahti 9.3.2012
VIKING MALT 6.3.2012 Lahti Mallaslajikkeita luomuviljelyyn Evira MALLASOHRALAJIKKEIDEN JALOSTUSTAVOITTEET Viljelyn näkökulma (Mallasohrakomitea 2011): VILJELYVARMUUS aikaisuudeltaan erilaisia, Suomen oloihin
LisätiedotPOLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.
ENTSYYMIMALLASOHRA BOR Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustaja: Peltosiemen Oy Polartop on satoisa monitahoinen entsyymimallas- ja rehuohra. Sen korrenlujuus on hyvä eri maalajeilla ja viljelyolosuhteissa.
LisätiedotSadonkorjuujuhla Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Sadonkorjuujuhla 28.10.2016 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt VIKING MALT 2016 Maailman suurin erikoismaltaiden tuottaja Maailman 9. suurin mallastaja 600 000 tn mallasta/vuosi 900 000 tn mallasohraa/vuosi
LisätiedotKASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto
KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ Luomumallasohraseminaari Hollola 31.1.2013 Marja Jalli MTT Kasvintuotanto KASVITAUTIEN ESIINTYMINEN WEBWISUN KYLVÖSIEMEN SIEMEN TIETOKANTA VILJELYKIERTO
LisätiedotUUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN
UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN Sadonkorjuu 2013 -seminaari Lahti 4.10.2013 Satu Pura KAURAUUTUUS: AKSELI BOR Satoisin aikainen kaura kaikilla maalajeilla ja kaikilla viljelyvyöhykkeillä Korkea
LisätiedotLISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA
LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA Agrimarket Kasvuohjelmailta 5.3.2015 Satu Pura / Boreal SISÄLTÖ Vaihtamalla paranee Varmuutta valintaan Laji- ja lajikevalinnat kevään 2015 kylvöille VAIHTAMALLA PARANEE
LisätiedotBOREALIN LAJIKKEET 2016
BOREALIN LAJIKKEET 2016 Hankkijan siementuottajapäivä 9.2.2016 Leena Pietilä 7.4. 12.4. 17.4. 22.4. 27.4. 2.5. 7.5. 12.5. 17.5. 22.5. 27.5. 1.6. 6.6. 11.6. 16.6. 21.6. 26.6. 1.7. 6.7. 11.7. 16.7. 21.7.
LisätiedotMyllyvilja- ja mallasohraseminaari Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt
Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 29.1.2019 Mallasohrakatsaus Sanna Kivelä, Viking Malt 135 vuotta yhteistyötä paikallisten viljelijöiden kanssa Viking Malt on sitoutunut käyttämään kotimaista mallasohraa
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 Opas päivitetty huhtikuussa 2013 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viimeisen viiden vuoden aikana ollut n. 225
LisätiedotVILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016
VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä
LisätiedotMALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU
MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU Reino Aikasalo 8.11.2018 (Boreal Kasvinjalostus Oy) BOREAL LYHYESTI Perustettu 1994 Osakeyhtiö vuodesta 2000 alkaen Henkilökunta n. 70 Liikevaihto 9-10
LisätiedotVINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN
VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN Vilja-alan yhteistyöryhmä Helmikuu 2011 1 VEHNÄMARKKINAT SUOMESSA Vehnän kylvöala on viime vuosina ollut n. 210 000 ha, tästä alasta kevätvehnää 189 000 ha (89
LisätiedotRuis ja vehnä luomussa
Ruis ja vehnä luomussa Tero Tolvanen Luomuneuvoja ProAgria Etelä-Savo 4.12.2012 RUIS Merkittävin luomuosuus Tasainen kotimaan tarve Tuki on kohdallaan Talvehtiminen on riski Sopii viljelykiertoon hyvin
LisätiedotAKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään
CHARMAY FAIRYTALE SALOME SW MAGNIFIC MIRELLA SEVERI PIONEER Ylivoimainen MAXIMUS kaurasadontuottaja Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä
LisätiedotKasvinviljelytila Lahdessa
Kasvinviljelytila Lahdessa Kymmenes sukupolvi viljelemässä Vaimo ja 3 lasta, lapset aikuisia Vaimo käy tilan ulkopuolella töissä Yksi palkattu työmies kesäkaudella Aputyövoimana isä 84v ja poika, valmistuu
LisätiedotMARTHE Viljelyvarma mallasohra
MARTHE Viljelyvarma mallasohra MARTHE Satoisa isojyväinen mallasohra, joka on Barkea satoisampi. Ensisijainen käyttötarkoitus on mallastus. Marthe sopii hyvin myös rehuohraksi. Saksalainen lajike. Edustaja
LisätiedotKasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi
Kasvuohjelma SSO, Salo 07.02.2011 Martti Yli-Kleemola puh. 010 76 83453 martti.yli-kleemola@agrimarket.fi Viljelijöiden työkaluna käytettävissä 24 h vrk, 7 pv viikossa Velotuksetta, osoitteissa: www.agrimarket.fi
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015
HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015 HAVAINTOKAISTAT 2015 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotSertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy
Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy TILASIEMEN OY www.tilasiemen.fi ロ perustettu 1992 ロ siemenpakkaamoiden omistama ロ49 Osakasta ロ46 pakkaamoa ロToimisto
LisätiedotMonitahoiset ohralajikkeet, 26 kappaletta aikaisuusjärjestyksessä
8.2.2010 Martti Vuorinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Ohra Ohralajikkeista suurin osa palvelee rehukäyttöä, mutta osa menee myös mallas- ja osa tärkkelysohraksi. Mallas- ja tärkkelysohriin kuuluu sekä
LisätiedotViljamarkkinatilanne. Salo 12.2.15 Tarmo Kajander
Viljamarkkinatilanne Salo 12.2.15 Tarmo Kajander Viljakauppa Hankkija Oy:ssä Kesän 2014 viljan myyntimäärät olivat todella suuria Syksyn 2014 sato määrällisesti hyvä Rehuvehnää paljon vielä myymättä Toimitus
LisätiedotGluteenittomalle tattarille on kysyntää!
Gluteenittomalle tattarille on kysyntää! Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta Puheenjohtaja Juha Anttila Maatalousmuseo Sarka 16.10.2018 Tietoa osuuskunnasta Perustettu vuonna 2003 Osuuskunnan tarkoituksena
LisätiedotUudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua
Liite 9.3.2009 66. vuosikerta Numero 1 Sivu 3 Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua Martti Vuorinen, Yrjö Salo, Antti Laine, Markku Niskanen ja Arjo Kangas, MTT Kasvilajikeluetteloon
LisätiedotAMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä
Ammattilaisen kevätvehnä Amaretto on myöhäinen, huippusatoisa lajike, jolle suositellaan jaettua typpilannoitusta, jotta valkuainen saadaan myllykelpoiseksi. Sakoluku ei ole korkea, mutta melko kestävä.
LisätiedotLAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE
LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE SSO:n Kasvinviljelyseminaarit 2014 Boreal / Satu Pura SISÄLTÖ Ovatko nykylajikkeet parempia kuin vanhat? Lajikkeet kevään kylvöille Lajiketieto helposti yhdestä osoitteesta Suomalainen
LisätiedotRehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot
Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet
LisätiedotLannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä Anne Kerminen Fosfori on punaisella puolessa Suomen pelloista Fosfori (P) prosenttiosuus 5 2 2 12 13 31 35 Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea
LisätiedotLuomuun sopivat ohralajikkeet. Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012. Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT
Luomuun sopivat ohralajikkeet Kokeet Tarvaalan ja Otavan oppilaitoksissa vuonna 2012 Kaija Hakala Kasvintuotanto MTT Toimijat: Iikka Minkkinen, Poke, Tarvaala: kokeiden toteutusvastuu Markku Mononen, Otava:
LisätiedotRypsin viljely. Kuva Pasi Hartikainen. Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala
Rypsin viljely Kuva Pasi Hartikainen Pasi Hartikainen ProAgria Pohjois-Karjala Luomurypsi Rypsi on elintarvikeöljyn ja eläinten valkuaisrehun tärkeä raaka-aine Viljelyalue ulottuu III-viljelyvyöhykkeellä
LisätiedotKAURALAJIKKEEN VALINTA
KAURALAJIKKEEN VALINTA Puhdas kaura tilaisuus, Ruovesi 21.11.2017 Leena Pietilä KAURA NOSTEESSA - UUDET HAASTEET Lisääntynyt teollisuuskäyttö Laatukauran vienti Kilpailukyky viljelijän taloudessa Markkina
LisätiedotGluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu
Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi 18.1.2019 Joensuu Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Markkinatilanne Luomu Puhdaskaura: Kinnusen Mylly Uusi mylly käynnistymässä keväällä
LisätiedotKOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS
KOTIMAISEN MALLASOHRAN JALOSTUS VYR-seminaari Mallasohran tuotannon mahdollisuudet, 29.3.2011 Tampere Reino Aikasalo Boreal Kasvinjalostus Oy KASVINJALOSTAJIEN SIJAINTI Muiden pohjoisten kasvinjalostajien
LisätiedotLaatuviljaseminaari. Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10. Minna Oravuo, Viking Malt Oy
Laatuviljaseminaari Mallasohran markkinanäkymät ja tuotanto kasvukaudella 2009/10 Minna Oravuo, Viking Malt Oy Polttimo Oy, Viking Malt ja Senson Huippuvuosi 2008 Haasteellinen vuosi 2009 Mallasohra Mallas
LisätiedotHAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014
HAVAINTOKAISTAT ELIMÄKI 2014 HAVAINTOKAISTAT 2014 Toteutetaan yhteistyössä viljelijöiden kanssa Kaistoilla uusimmat lajikkeet Kaistoilla järjestetään pellonpiennartilaisuuksia, joihin osaa ottamalla pääsee
LisätiedotMALLASOHRAN VILJELYOPAS - SISÄLLYSLUETTELO
MALLASOHRAN VILJELYOPAS - SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto - alkusanat... 2 1.1. Miksi viljelen mallasohraa... 2 2. Mallasohran markkinat... 3 2.1. Mallasohran tuotanto Suomessa... 3 2.2. Mallasohran tuotanto
LisätiedotGreppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly
Greppa Marknaden, Västankvarn Peltopäivä 9.7.2015 Kannustava sopimustuotanto. Case: Kotimainen ruis Tero Hirvi, Fazer Mylly 1 9.7.2015 FAZER LYHYESTI Fazer on perustettu 1891 Konsernin liikevaihto vuonna
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Boreal Kasvinjalostus Oy Timo Lötjönen, Luonnonvarakeskus, Ruukki 14.12.2017 1 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotSyysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke Joensuu: Ti 23.10.2012 klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Edut: Syysrypsi Kylvö ja korjuu heinäkuussa Pitää yllä hyvärakenteisen maan rakennetta
LisätiedotKAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE
KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE Elintarvikekauran viljely Toholampi 26.4.2017 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy ELINTARVIKELAATUISEN KAURAN KYSYNTÄ KASVAA Käytettävissä yhteensä Vienti Käyttö teollisuudessa
LisätiedotSopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt
Sopimusviljely riskinhallinnan työkaluna VYR viljelijäseminaari 27.1.2015 Sanna Kivelä, Viking Malt Sopimusviljely on ostajan ja viljelijän välinen kumppanuussuhde, jolla tuotantoa ohjataan kysyntälähtöisempään
LisätiedotVILJAMARKKINATILANTEESTA. Salo, Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä
VILJAMARKKINATILANTEESTA Salo, 16.01.2017 Tauno Parviainen, Hankkija Oy, Vilja- ja raaka-aineryhmä 1 VILJATILANNE MAAILMA / EU Kuluvan satokauden globaali viljan tuotanto oli hieman pienempi edellisvuotta,
LisätiedotPeittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012. Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit
Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala 17.02.2012 Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit Siemenessä leviävien tautien torjuntakeinoja luomussa Mahdollisimman
LisätiedotPunahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa
Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa Päivi Parikka Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus etunimi.sukunimi@mtt.fi Pohjanmaan Peltopäivä 29.7.2014 900 KASVUKAUDEN LÄMPÖSUMMA
LisätiedotPalkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria
Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet
LisätiedotViljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi
Viljo -lannoitteet 9.12.2016 Hämeenlinna Jukka Kivelä Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi Viljo lannoituksesta Lanta lannoitteena Viljon raaka-aineet Lihaluujauhon käytön ehdot
LisätiedotLAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON
LAATULAJIKKEITA ELINTARVIKE- KAURAN TUOTANTOON Gluteiiniton viljelykierto viljelijätilaisuus 25.4.2019 Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy BOREALIN KAURANJALOSTUOHJELMAT Aikainen kaura pohjoisiin kasvuoloihin
LisätiedotHamppu viljelykiertokasvina
Hamppu viljelykiertokasvina Noora Norokytö, Hyötyhamppuhanke Turun ammattikorkeakoulu Yleistä hampusta Tuulipölytteinen lyhyen päivän kasvi Luontaisesti yksineuvoinen (öljyhamppu), jalostuksella kaksineuvoinen
LisätiedotMyllyvehnän lannoitus 5.10 2009 AK
Myllyvehnän lannoitus Vehnän valkuaispitoisuuteen vaikuttavat mm. Lajike Annettu typpilannoitus kg/ha Lannoituksen ajoitus Satotaso Maalaji Kasvukausi Eri lajiketyyppien sadot ja valkuaispitoisuudet Seuraavissa
LisätiedotSatoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon! Hyvinkää 17.3.2011 Raimo Kauppila Kotkaniemen tutkimusasema Yara Suomi Oy Tasapainoinen lannoitus Viljelykasville
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotHerneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria
Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet Kasvua Pellosta, Joensuu 25.1.2017 Tero Tolvanen ProAgria Herne ja härkäpapu tuovat valkuaisomavaraisuutta ja huoltovarmuutta Rypsi 2 000 kg/ha 440 kg raakavalkuaista
LisätiedotSyysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso
Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin
Lisätiedot5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita
5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita Sade kesällä 2014 Heinäkuun 2014 sateet Sade elokuu Sadesumma 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 Pori Lappeenranta
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotMiten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi
Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi Typpilannoitus, kevät 2015 Lohkon multavuus määrää lähtötason Satotasokorjaukset aiempaa korkeampia, uusi
LisätiedotRypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita
Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita Miia Kuisma tutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus 3.3.2011 1 3.3.2011 M. Kuisma: Rypsi luomuviljelyssä Sisältö Rypsinviljelyn kehitys Suomessa Rypsin rooli luomutuotannossa
LisätiedotMiten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen
Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2 Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3 1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential.
LisätiedotLUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET
LUOMUUN SOVELTUVAT LAJIKKEET Leena Pietilä Boreal Kasvinjalostus Oy VYR Luomuseminaari, Salo 28.11.2017 LUOMUTUOTANTO Luomuala kasvussa Luomulajikejalostusta vähän Käytetyt lajikkeet pääosin tavanomaisista
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMallasohraa Pohjois-Savosta Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK
Mallasohraa Pohjois-Savosta 14.4.2019 Iisalmi Jukka Ruotsalainen Savonia AMK Terveisiä Iisalmesta Mallasohraa Pohjois-Savosta Paikallinen panimo käyttää mallasta 5 8 rekkaa / vko Paluu rahteja voidaan
LisätiedotValkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015
Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä
LisätiedotOhrasta olueksi Joensuu. Mallasohra Timo Huttunen, Viking Malt
Ohrasta olueksi 15.2.2018 Joensuu Mallasohra Timo Huttunen, Viking Malt 1. Mallastus Ohrasta maltaaksi Mallastus on jyvien hallittua idättämistä tavoitteena: Hydrolyyttisten entsyymien muodostuminen tai
LisätiedotKauralajikkeet lajikekokeiden valossa
Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa Antti Laine Viljely- ja käyttöarvo kokeet - viljelyarvoselvitys lajikkeen hakemiseksi kasvilajikeluetteloon (Maa- ja metsä-talousministeriön päätös 51/2004) - satoisuus
LisätiedotMiten hometoksiinit hallintaan?
Miten hometoksiinit hallintaan? Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto VYR Turvallisuustyöryhmä ja viljan turvallisuustietoseuranta; MTT, Evira, ProAgria Viljan punahome ja hometoksiinit, uusi vai uusvanha
LisätiedotLannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski
Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys Ilkka Suur-Uski 27.3.2017 MAAN FOSFORIPITOISUUS Nyt on aika kääntää fosforin suunta Lähde: Eurofins ja Suomen ympäristökeskus 3 Satokomponentit muodostavat sadon
LisätiedotSIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS
Miten lannoitan ensi keväänä? PINTALEVITYS SIJOITTAMINEN MAAHAN UREA AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS sade sade sade siemenlannoite ammoniumnitraatti kalsium NPKS
LisätiedotKasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet
Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto,
LisätiedotVILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj
BOR VILJELYRATKAISU Boreal Kasvinjalostus Oy www.boreal.fi Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj PEPPI BOR Aikainen ja satoisa uutuuskaura Peppi on laatua lujassa korressa. Se on parhaimmillaan
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotHaasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018
Haasteet sadesyksyn jälkeen Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018 ProAgria Etelä-Suomi Lähes 9 000 asiakasta 13 500 maatilaa Liikevaihto 9,4 milj. euroa 140 työntekijää Peltojen kasvukunto
LisätiedotPerinteiset konstit vai pussillinen uusia?
Perinteiset konstit vai pussillinen uusia? Luomuvakka/ MTK V-S 24.1.2013 Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Sisältö Vanhat konstit : Kasvukausi 2012 Maan hoito, viljelykierto Luomusadot Valkuaiskasvit
LisätiedotPeltokasvien luomuviljely
Luomuviljelyn peruskurssi Peltokasvien luomuviljely LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke 2 Luomussa huomioon otettavaa lajikevalinnassa Peltojen kasvukunto Aikaisuus Sadon käyttötarkoitus Korren
LisätiedotViljamarkkinatilanne. Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3
Viljamarkkinatilanne Siuntio / Sjundeå 5.3.2015 Tage Granqvist T.G 5.3 T.G 5.3 1. Vilja laatutietoja ennakkonäytteistä 2. Viljamarkkinat maailmassa ja EU:ssa S 3. Viljamarkkinat Suomessa 4. Hankkija viljakauppiaana
LisätiedotKasvinsuojelu luomutuotannossa
Luomuviljelyn peruskurssi Kasvinsuojelu luomutuotannossa LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Kuva: Kaija Hinkkanen 2 Kasvinsuojelu Laji- ja lajikevalinta Viljelykierto Luontaisten vihollisten
LisätiedotKeinot sääriskien pienentämiseen. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi
Keinot sääriskien pienentämiseen Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi 6.3.2018 Peltojen kasvukunto Toimiva vesitalous on hyvärakenteisen maan merkki Vesitalouden ongelmiin voi vaikuttaa parhaiten ojituksen
LisätiedotTilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen
LisätiedotSSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima SSO Kasvinviljelyillat
SSO Rauta-Maatalouden siemenvalikoima 2018 SSO Kasvinviljelyillat Kausi 2017 Haastavat puintikelit ja puintien ajankohta venyi pitkälle syksyyn Laatuongelmia / itävyysongelmia Suomen pohjoisosa on melko
LisätiedotPRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012
PRO RUIS RY Rukiin viljelyn kehitysohjelma Viljaklusterin sadonkorjuuseminaari 17.10.2012 Tilastoja Lähde: Tike (Maa ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) Pinta-ala Vuonna 2013 - Vuonna 2012 21
LisätiedotLuomutuotannon kannattavuus
Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen
LisätiedotViljelykierron vaikutus talouteesi. Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke Juha Helenius
Viljelykierron vaikutus talouteesi Mäntsälä, Haarajoki, Jokelanseudun kerhotalo ke 16.11. 2016 Juha Helenius 29.11.2016 Viljelyn monipuolistaminen Eduksi muuttuvissa tuotanto-olosuhteissa Ilmastonmuutos
LisätiedotKILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN
KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN Alituotantokasvipäivä, Huittinen 14.3.2014 Boreal / Satu Pura KOTIMAISELLE RUKIILLE ON KYSYNTÄÄ Teollisuus sitoutunut lisäämään
LisätiedotPäijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, Fazer Mylly
Päijät-Hämeen Viljaklusterin viljaseminaari 24.3.2014, Nastola Myllyviljakatsaus Tero Hirvi, 1 24.3.2014 Viljan tuotanto ja kulutus kasvussa Maailman tuotanto, kulutus ja varastot, kaikki viljat (Lähde:
LisätiedotMALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy
MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy ILMASTONMUUTOS HAASTAA VILJELYN MITEN VARAUTUA? Ilmasto lämpenee, kasvukausi pitenee, mutta sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ilmastokestävyyttä
LisätiedotSatotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015
Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.10.2015 Totta vai ei? Isojen satojen tuottaminen on kallista Ei ne rahat laskemalla lisäänny Teit mitä tahansa, säät
Lisätiedot