Rovaniemi - kestävyyden arviointi kaupunkisuunnittelun ohjaamisessa 1. Yhteenveto Rovaniemellä valmisteltiin keskustan osayleiskaava vuosina 2010-2012. Hankkeen alkuvaiheessa ohjausryhmässä määriteltiin kolme periaatevaihtoehtoa keskustan kehittämiselle. Niiden keskinäinen vertailu ja vaikutusten arviointi tehtiin vakiintuneeseen tapaan sanallisesti, kuvailemalla vaihtoehtojen eroja ja vaikutuksia. Toisenlaisen näkökulman hankkimiseksi sekä perinteistä vertailua täydentämään vaihtoehdoista osana hankkeen laadunhallintaa tehtiin alustava BREEAM Communities (versio 2008) -arviointi, joka osaltaan vaikutti vaihtoehdon valintaan ja lopullisen osayleiskaavaehdotuksen sisältöön. Eräs peruste standardoidun arvioinnin tekemiseen oli Rovaniemen yhdyskuntarakenne. Kaupungin pinta-ala on yli 8 000 km 2, mikä tekee siitä Euroopan laajimman kaupungin. Asukasluku on runsaat 60 000, millä Rovaniemi on Suomen kaupungeista 15. suurin. Näillä luvuilla kaupungin hiilijalanjäljen voisi arvioida olevan valtava. Käytännössä kuitenkin 85 % asukkaista asuu kävely- ja pyöräilyeteisyydellä keskustasta. 11 % asuu keskustan osayleiskaavan 400 hehtaarin suunnittelualueella. Asukkaiden suurelle valtaosalle kaupungin käyttöliittymä on autoriippumaton. Autonkäyttäjienkin päivittäiset asiointimatkat ovat keskimäärin hyvin lyhyitä. Kansainvälistä kriteeristöä vasten tehdyssä arvioinnissa Rovaniemen keskustan osayleiskaavan rakennevaihtoehdot sijoittuivat varsin hyvin, BREEAM Communities -asteikolla luokkiin hyvä erittäin hyvä. Valmiista kaavasta tehdyssä jälkiarvoinnnissa arvosana nousi erittäin hyväksi. Avainsanat: BREEAM Communities, Ekotehokkuus, Kaupunkisuunnittelu, Keskusta, Kestävyys, Laadunhallinta, Osayleiskaava, Rovaniemi, Yleiskaavoitus. Kuva: Rovaniemen keskustan osayleiskaavan visualisointia. - - - - Sito Oy Tuomo Sirkiä, TkL, arkkitehti SAFA Johtava konsultti Tuulikuja 2, 02100 Espoo puh.+358 20 747 6063 gsm +358 400 406 891 fax +358 20 747 6111
2. Kaupunkisuunnittelun laadunhallinta 2.1 Suunnittelu prosessina Kaavoitus määritellään Suomessa maankäytön ohjaukseksi. Käytännössä erityisesti asemakaavoitus on kuitenkin hyvin lähellä maankäytön ja rakentamisen suunnittelua. Ohjauksen ja suunnittelun eron kirkastaminen on kaupunkisuunnittelun kehittämisen kannalta oleellista. Suunnittelun pitäisi olla lähempänä toteutusta, kun taas ohjauksen tehtävä on määritellä strategiset tavoitteet ja vaatimukset lopputuloksen laadulle. Kaavoituksessa on tällä hetkellä tavoitteet ja laatutason määrittely, ohjaus, pääsääntöisesti ilmaistu abstraktisti tai ylimalkaisesti. Toisaalta asemakaavoilla suunnitellaan hyvinkin tarkasti yksittäisiä ratkaisuja. Yksityiskohtaisiakin toteutusmääräyksiä ja -ohjeita voidaan tarvita, mutta nykyään ne tulevat asemakaavan yhteydessä eli liian aikaisessa vaiheessa toteutukseen nähden. Kun toteutus on ajankohtaista, aika on usein ajanut kaavamääräysten ohi ja tarvitaan kaavan muutoksia. Ohjauksen ja suunnittelun käsitteiden välistä sekavuutta kuvaavat erilaiset tulkinnat, onko kaupunkisuunnittelu prosessi vai projekti. Teknillisen korkeakoulun (nyk. Aalto-yliopisto) OPUShankkeessa (kaupunkisuunnittelu oppimisprosessina) vuonna 2009 korostui kaupunkisuunnittelun prosessimaisuus. Tekijöiden, Aija Staffansin ja Erja Väyrysen mukaan prosessiajatteluun liittyvä jatkuvuus sopii erityisen hyvin ohjaukseen, joka on yhteiskunnan poliittiseen päätöksentekoon perustuvaa määrittelyä, mihin kaupunkisuunnittelussa pyritään. Käytännössä ohjaus on joukko strategisia päätöksiä, politiikkaohjelmia ja kehittämisasiakirjoja, joita täydennetään laadullisilla normeilla ja muilla säädöksillä [1]. Tässä esityksessä tarkastellaan Rovaniemen keskustan osayleiskaavaehdotuksen kehittymistä osaltaan kansainvälisin kriteerein tehdyn kestävyyden arvioinnin vaikutuksesta. Arviointia käsitellään yhtenä laadunhallinnan menetelmänä ottaen huomioon, että osayleiskaavan päätarkoitus on rakennetun ympäristön toteuttamisen ohjaaminen asemakaavoituksen ja muun toteuttavan suunnittelun kautta. 2.2 Suunnittelun laatutekijät ja laadunohjaus Eurooppalainen, ISO 9000 -standardeihin vuonna 1987 kirjattu laadun määritelmä Tuotteen tai palvelun kaikki piirteet ja ominaisuudet, joilla tuote tai palvelu täyttää asetetut tai oletettavat tarpeet (the totality of features and characteristics of a product or service that bear on its ability to satisfy stated or implied needs) sisältää myös rakennetun ympäristön - ja arkkitehtuurin - laadulliset ja esteettiset näkökulmat. Kirsten Arge on seuraavassa kuvassa sijoittanut ne laajemman laatukuution kahteen lokeroon, joissa yhdistyvät sisäisesti ja ulkoisesti määritellyt, laadulliset ja tuotekeskeiset ominaisuudet [2]. Kuva 1: Arkkitehtuurin laatutekijät yleisessä laatumatriisissa. Argen mukaan määrälliset vaatimukset voidaan mitata objektiivisesti, kun taas laadulliset vaatimukset usein edellyttävät subjektiivista arviointia. Tavallisimmin asiantuntijoiden tehtävänä on tulkita asiakkaan laadulliset tarpeet määrällisiksi ominaisuuksiksi. Joillakin aloilla, kuten esimerkiksi
sisäilman laadun suhteen, tämä on mahdollista. Joillakin aloilla tämä taas on paljon vaikeampaa, jopa mahdotonta. Esimerkiksi arkkitehtoninen laatu saattaa olla yksi tällainen ala, siksikin että [luova] suunnittelu ei ole ongelmanratkaisua vaan oma ja erityinen ajattelutapansa. Merkittävä osa suunnittelijan tarvitsemasta tiedosta on implisiittistä eli hiljaista siinä mielessä, että sitä ei voida esittää sanoilla. Suunnittelutyön voi sanoa olevan dialektinen peli teknisen, rationaalisen ajattelun ja intuitiivisen, luovan ja kokemusperäisen ajattelun välillä [2]. Laadunvarmistusta tarvitaan oikeissa vaiheissa. Staffansin ja Väyrysen [ibid.] mukaan Kaupunkisuunnittelun tavoittelema perimmäinen tulos ei ole asemakaava eikä edes sen perusteella rakennettu alue vaan elinympäristön hyvä laatu ja alueen käyttäjien tyytyväisyys. Kaupunkialueen laatu tarkoittaa käyttäjien tyytyväisyyttä yhtä lailla rakennetun ympäristön laatuun kuin alueen palvelujen tuottamaan toiminnalliseen laatuun. Suunnitteluprosessi päättyy yleensä siihen, mistä asukkaiden elämä alueella alkaa [1]. Kestävyyden tai ekotehokkuuden vaatimukset voidaan kaavoitusprosessissa nähdä laadunohjauksen näkökulmasta. Arviointijärjestelmän kriteerejä voidaan käsitellä laatuvaatimuksina. Rovaniemen keskustan osayleiskaavoitustyössä vastuu laadusta oli tilaajan ohjausryhmällä. Laadun ja vaikutusten arviointeja tekivät asiantuntijat suunnitteluprosessin kuluessa. Menetelminä käytettiin suunnitelmakatselmuksia sekä työpajoja vastuullisten viranomaisten, osallisten ja poliitikkojen kesken. 3. Rovaniemen keskustan osayleiskaava 3.1 Rovaniemen kaupunki Lapin maakuntakeskuksen Rovaniemen kaupungin pinta-ala on 8 016 km 2, josta on vesistöä 415 km 2. Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin ja 60 000 asukkaineen Suomen 15. suurin kaupunki. Keskustan osayleiskaava-alueen pinta-ala on noin 375 hehtaaria, 0,5 promillea koko kaupungin maapinta-alasta. Keskustan tilastoalueella asuu noin 85 % ja keskeisen kaupunkialueen käsittävällä osayleiskaavan suunnittelualueella noin 11 % Rovaniemen asukkaista [4]. 3.2 Keskustan osayleiskaava ja kestävyyden tavoitteet Rovaniemen keskustan osayleiskaavan tarkoituksena on maankäytön kehityksen ohjaaminen pitkällä, vähintään 20 vuoden aikajänteellä. Mitoituksen tavoitevuosi on 2030. Osayleiskaavalla määritellään puitteet myöhemmin laadittaville yksityiskohtaisille asemakaavoille [4]. Osayleiskaavalle oli asetettu kestävää kaupunkirakennetta koskevina yleistavoitteina: Tiivis rakentaminen sijoitetaan jalankulku- ja julkisen liikenteen vyöhykkeille. Tiivistämisessä ja uusille alueille on varattava riittävästi Y-tontteja lähipalvelujen turvaamiseksi ja huomioitava niiden sijoittaminen jalankulku- ja julkisen liikenteen vyöhykkeelle. Kaavoituksella tuetaan palvelujen säilymistä. Julkisten palvelujen tarpeet ennakoidaan väestöennusteiden mukaisesti. Tiiviiseen rakentamiseen osoitettuja asemakaavoja laaditaan niin, että tontit voidaan liittää kaukolämpöverkostoon. Tiivistyvillä alueilla varmistetaan viheralueverkoston laatu ja toimivuus. 3.3 Rakennemallien vaihtoehdot Osayleiskaavan ohjausryhmä valmisteli kolme periaatevaihtoehtoa, joista laadittiin virtuaalimalleilla havainnollistetut konseptit ja alustavat kaavakartat. Keskustan kehittämistä hahmoteltiin (1) nykyisen keskustan maltillisen täydentymisen, (2) sen
hallitun tiivistämisen sekä (3) mahdollisen uuden Erottajan palvelukeskuksen vaihtoehtojen pohjalta. Keskustan tiivistämisen asteesta riippuen uutta rakentamista sijoitettiin Erottajan alueelle ja Lampelaan tehokkaammin tai väljemmin. Vaihtoehtojen mitoitus perustui väestöennusteeseen, jonka mukaan keskustan osayleiskaavan suunnittelualueelle kohdistuu tavoitevuoteen 2030 mennessä uutta asuntokysyntää noin 250 000 k-m 2. Lisäksi vaihtoehdoissa otettiin huomioon palvelujen ja toimitilojen lisätarpeet. 4. Kestävyyden arviointi 4.1 Vaihtoehtojen yleisvertailu Rakennemallien vaihtoehtojen vertailu ja vaikutusten arviointi tehtiin sanallisina arvioina painottaen osayleiskaavan vaihtoehtojen valintavaiheeseen liittyviä olennaisia tekijöitä, yhdyskuntarakennetta, liikennettä ja liikkumista, hulevesiä sekä erityisesti kaupungin vetovoiman kannalta maisemaa ja kaupunkikuvaa. Arviointi pohjautui maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRA, 1 ) osayleiskaavatyön yhteydessä tehtyjen perusselvitysten analyyseihin, johtopäätöksiin ja suosituksiin. 4.2 Alustava BREEAM Communities -arviointi Rakennemallivaihtoehtojen vertailua täydentämään niistä tehtiin BREEAM Communities - ympäristöluokitusmenetelmän (versio 2008) mukainen alustava kestävyyden tarkastelu. Menetelmä valittiin, koska harkituista kansainvälisistä menetelmistä tämä parhaiten vastasi suomalaisia olosuhteita. Arviointi tehtiin asiantuntija-arviona kahdeksan, yhteensä 51 alakohtaan jakautuvan pääkriteerin suhteen. 51 kriteeristä noin 1/3 soveltui suomalaisiin olosuhteisiin sellaisenaan, noin 1/3 soveltui pienin tulkinnoin, ja noin 1/3 piti räätälöidä. Menetelmän erityisenä piirteenä oli kriteerien painottamisen mahdollisuus hankekohtaisesti, mikä tehtiin osayleiskaavan ohjausryhmässä. Pääkriteerit painotettiin osayleiskaavan ohjausryhmässä Ilmasto ja energia (8%), Yhteisöllisyys (10%), Paikan muodostaminen (22%), Ekologia ja luonnon monimuotoisuus (14%), Liikenne ja liikkuminen (18%), Resurssien käyttö (6 %), Palvelut ja talous (18%) sekä Rakennukset (4%), yhteensä 100% [5]. Taulukko: Vaihtoehtojen kestävyyden arvosanat Vaihtoehto Pisteet (%) Luokka 1. Tiivistyminen 46,7 Hyvä 2. Aktiivinen tiivistäminen 49,5 Hyvä 3. Uusi palvelukeskus 50,4 Erittäin hyvä Kansainvälistä kriteeristöä vasten tämän hankkeen vaihtoehdot sijoittuivat varsin hyvin. Erot olivat tässä alustavassa arvioinnissa pieniä, eivätkä ne muuttuneet merkittävästi painotusten herkkyystarkastelussa. Tätä selittää osaltaan, että arviointi kohdistui suunniteltuun muutokseen verrattuna nykytilanteeseen. Suhteessa nykyiseen rakennettuun ympäristöön suunnittelualueelle on tulossa uutta rakentamista lisää noin 1/3, mikä tasoitti vaihtoehtojen eroja tässä vertailussa. 4.3 Vaihtoehdon valitseminen Keskustan osayleiskaavaluonnos laadittiin edellä lyhyesti kuvattujen rakennemallien aktiivinen tiivistäminen -vaihtoehdon (2) pohjalta. Valitun mallin, jossa nykyistä keskustaa ohjataan tiivistymään, jossa läpi meneviä virkistysyhteyksiä kehitetään ja jossa valtatie 4:n kattaminen voisi laajentua nykyisestä, keskusta laajenisi Erottajalle ja Lampelasta muodostuu merkittävä keskustaasumisen laajenemisalue, arvioitiin kolmesta rakennemallista parhaiten toteuttavan keskustan
osayleiskaavalle asetetut tavoitteet. Vaihtoehto oli alustavien yhdyskuntateknisten kustannustarkastelujen perusteella myös taloudellisesti edullisin. Kaavaehdotusta laadittaessa otettiin huomioon myös kahdessa muussa vaihtoehdossa esillä olleita ajatuksia [4]. 5. Lopuksi Rovaniemen kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustan osayleiskaavan 12.11.2012. Suunnitteluprosessin aikana tehtyjen kestävyyden ohjausten ja arviointien tulosten ja vaikuttavuuden selville saamiseksi valmiista osayleiskaavasta tehtiin myös BREEAM Communities -jälkiarviointi samoin kriteerein. Saavutetut pisteet nousivat vaihtoehtovaiheen n. 50 %:sta yli 59 %:iin luokituksen varmistuessa hyvän ja erittäin hyvän rajalta erittäin hyväksi. Suunnitelman kehittymistä oli tapahtunut hulevesien hallinnan, energiatehokkuuden, rakennettujen alueiden ja rakennusten uudelleenkäytön, luontaisen kasvillisuuden huomioimisen, pyörätieverkon, pysäköintijärjestelyjen, liikennejärjestelmän sekä paikallisten rakennusmateriaalien käytön suhteen. Taantumista oli tapahtunut vain yhteiskäyttöautojen suhteen. Valmiista osayleiskaavasta tehtiin alustava arviointi myös päivitetyin kriteerein (BREEAM Communities versio 2012) [5]. Valitun vaihtoehdon pohjalta valmisteltu lopullinen kaavaehdotus sai siinä arvioinnissa yli 80 % enimmäispisteistä, minkä perusteella se sijoittuu luokkaan erinomainen. Aluehankkeen kestävyyden näkökulmasta Rovaniemen keskustan osayleiskaava siis kehittyi suunnittelun kuluessa. Osaltaan tähän vaikutti tehty alustava arviointi. Rovaniemen keskustan osayleiskaavan kokemusten pohjalta BREEAM Communities, erityisesti menetelmän päivitetty, vuoden 2012 versio, on käyttökelpoinen työkalu ohjaamaan kaavallisia ratkaisuja kestävään suuntaan. Menetelmän vahvuuksia tämän kaavahankkeen kokemusten pohjalta oli kestävyyden osatekijöiden ja parannettavien kohtien nostaminen esiin monimutkaisessa, useiden toimijoiden ja osallisten prosessissa. Havaintoja voitiin käyttää hyödyksi kehitettäessä osayleiskaavaa asemakaavoituksen ja toteutussuunnittelun tarkoituksenmukaiseen ohjaamiseen. Päätöksenteolle saatiin perusteltua varmuutta. Yleiskaavoitus on iteratiivinen prosessi, jota luonnehtivat asteittain tarkentuvat suunnitelmat, vuorovaikutus ja suunnitelmien muutokset. Kehitettävien alueiden valinta on kriittinen tekijä, jonka perusteella määräytyy miten kestävä tai ekotehokas yhdyskunnasta tulee. Yleensä myös lukuisilla yleiskaavavaiheen sisällöllisillä päätöksillä on ratkaiseva vaikutus. Niin oli Rovaniemelläkin, esimerkiksi korkean rakentamisen ajatusten käsittelyn kohdalla. 6. Viitteitä [1] STAFFANS A. and VÄYRYNEN E. (toim.), Oppiva kaupunkisuunnittelu, TKK, Espoo 2009, ss. 18-19, 200-201 [2] SIRKIÄ T., Kaupunkisuunnittelun laadunhallinta - Kaupunkikuvallisten laatuvaatimusten muodostaminen ja läpivienti kahdessa Kuopion Petosen korttelissa vuosina 1983-93 - ISO 9000 -näkökulma, TKK, Espoo 2008, ss. 56-57, 59 [3] Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, asiakirjat, Rovaniemi 2010-2012, www.rovaniemi.fi > Kaavatori [4] Rovaniemen keskustan oikeusvaikutteinen osayleiskaava, kaavaselostus, kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.11.2012, Rovaniemen kaupunki, Rovaniemi 2012, ss. 62-63, 67. 72, 75, 77 [5] BREEAM Communities, Technical manual SD 202-0.0.2012, BRE Global 2012, ss. xxi-xxii