MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat pohtivat, miksi jotkut kestävyysurheilijat eivät pysty heidän VO 2max edellyttämiin lajisuorituksiin Samanaikaisesti nopeuskestävyyslajien valmentajat halusivat kehittää anaerobisen testin, joka kuvaisi suorituskykyä ja siihen vaikuttavia ominaisuuksia sekä antaisi harjoitteluohjeet intervalliharjoitteluun nopeuskestävyyslajien urheilijoille samalla tavalla kuin kynnystestistä saadaan ohjeet kestävyysharjoitteluun
Nopeus (m/s) MART testi radalla 10 x 150 m / 1.40 Naiset / Miehet (400 m) 1. 150 m: 38.0 s / 31.6 s 2. 150 m: 34.5 s / 29.1 s 3. 150 m: 31.6 s / 27.0 s 4. 150 m: 29.1 s / 25.1 s 5. 150 m: 27.0 s / 23.5 s 6. 150 m: 25.1 s / 22.1 s 7. 150 m: 23.5 s / 20.9 s 8. 150 m: 22.1 s / 19.8 s 9. 150 m: 20.9 s / 18.8 s 10. 150 m: Maksimi 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 0.0 10 x 150 m
Sydämen syke (bpm) Laktaatti (mm) MART testi radalla 210 180 Syke Laktaatti 21 18 150 15 120 90 60 30 0 12 9 6 3 0 0.0 5.0 10.0 15.0 20.0 25.0 30.0 35.0 Aika (min)
Juoksumatto- ja ratatestin vertailu Juoksumattotesti: n x 20 s / 100 s (kulma 3 astetta) Ratatesti: 10 x 150 m / 100 s (200 m rata) Juoksu- ja ratatestien tulokset poikkeavat toisistaan maksiminopeuden suhteen, mutta submaksimaalisten nopeuksien laktaattipitoisuuksissa ei ole eroa. Nummela et al. J Sports Sci, 25(1): 87-96, 2007
Lähdeviitteet Ensimmäinen tieteellinen julkaisu: Rusko H., Nummela A. & Mero A. A new method for the evaluation of anaerobic power in athletes. Eur J Appl Physiol 66: 97 101, 1993.
MART vs. MAOD Fig 2. Correlation analysis between the maximal anaerobic running test and the maximal accumulated oxygen deficit (r = 0.83, p < 0.001, n = 18) with the 95% prediction bands. Maxwell & Nimmo, Can J Appl Physiol, 1996. MART testin maksiminopeudesta laskettu hapen tarve on lineaarisessa suhteessa maksimaaliseen happivajeeseen.
Calculated V 5K (m s -1 ) 5000 m tuloksen arviointi (di Pramperon kaava) 6.0 5.8 5.6 R 2 = 0.563 5.4 5.2 5.0 4.8 4.6 4.4 4.2 4.0 4.0 4.5 5.0 5.5 6.0 V 5K (m s -1 ) Fig. 1 Calculated (di Prampero 1986) and measured V 5K. V 5K = F x VO 2max x C -1. Nummela et al., Eur J Appl Physiol, 2006
Calculated V 5K (m s -1 ) 5000 m tuloksen arviointi (VO 2max ja MART kaava) 5.6 5.4 R 2 = 0.728 5.2 5.0 4.8 4.6 4.4 4.2 4.0 4.0 4.2 4.4 4.6 4.8 5.0 5.2 5.4 5.6 V 5K (m s -1 ) Fig. 2 Calculated (V 5K = 0.066 VO 2max + 0.048 MART VO 2gain 0.549) and measured V 5K. Nummela et al., Eur J Appl Physiol, 2006.
Hapenkulutus MART testissä Hapenkulutus MART testissä kasvaa vauhdin lisääntyessä, mutta aerobisen energiantuoton suhteellinen osuus säilyy 30-32%:ssa ja anaerobisen energiantuoton osuus 68-70%:ssa. Nummela et al., Int J Sports Med Suppl, 2006
V max vs. VO 2max 8.5 8.0 7.5 R² = 0.600 Vmax (m/s) 7.0 6.5 6.0 5.5 5.0 4.5 R² = 0.365 4.0 20.0 30.0 40.0 50.0 60.0 70.0 80.0 VO 2max (ml/kg/min) MART testin maksiminopeus ja VO 2max ovat suhteessa toisiinsa (miehet sininen ja naiset punainen), mutta hajonta on suuri.
SB 400 m (s) V max vs. SB 400 m 62.0 60.0 58.0 56.0 R² = 0.852 54.0 52.0 50.0 48.0 46.0 44.0 6.6 7.0 7.4 7.8 8.2 8.6 9.0 9.4 9.8 V max (m/s) Kevään MART testin maksiminopeudesta voidaan laskea kesän paras tulos 400 m:llä (SB 400 m = -5,751 x Vmax + 99,610, r = -0,923, p < 0,001).
MART testin ominaisuudet Mittaa maksimaalista anaerobista suorituskykyä Arvioi anaerobista kapasiteettia Mittaa nopeuskestävyyttä Määrittää harjoitusalueet intervalliharjoitteluun Mittaa maksimaalista tehoa ja väsymystä P max.65*** V 400m.70***.37*.45*.80***.54*.70** P 10mM P 3mM V 30m.52** -.51* -.53* CMJ rest.61** -.52*. P VO 2max CMJ decr
Laktaatti (mm) Harjoittelu 400 m:llä 30 25 20 15 10 5 0 Submaks. Nopeuskestäv. Maks. Nopeuskestäv. Tehointervallit Määräintervallit 0 2 4 6 8 10 12 Nopeus (m/s) 400 m Submaks. Nopeus Maks. Nopeus
Laktaatti (mm) 24 20 16 12 8 4 0 Sprinttityyppi MART tulokset Kestävyystyyppi 3.0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 Nopeus (m/s) Sprintti Kestävyys Nopein 150 m (s) 18,8 18,6 Maksiminopeus (m/s) 7,98 8,06 Maksimilaktaatti (mm) 19,5 13,9 V13mM (m/s) 7,26 7,92 V10mM (m/s) 6,50 7,40 V7mM (m/s) 5,79 6,86 V5mM (m/s) 5,07 6,46 V3mM (m/s) 4,01 5,55
MART tulosten luokittelu Miehet (n = 180) 1 2 3 4 5 V max (m/s) < 5,9 5,9 6,9 6,9 7,9 7,9 8,9 > 8,9 T 150m (s) > 25,4 21,7 25,4 19,0 21,7 16,9 19,0 < 16,9 La max (mm) < 11,1 11,1 14,0 14,0 16,9 16,9 19,8 > 19,8 V 10mM (m/s) < 5,8 5,8 6,6 6,6 7,4 7,4 8,2 > 8,2 V 5mM (m/s) < 5,0 5,0 5,7 5,7 6,4 6,4 7,1 < 7,1 Naiset (n = 129) 1 2 3 4 5 V max (m/s) < 5,1 5,1 6,1 6,1 7,1 7,1 8,1 > 8,1 T 150m (s) > 29,4 24,6 29,4 24,6 21,1 18,5 21,1 < 18,5 La max (mm) < 10,1 10,1 13,0 13,0 15,9 15,9 18,8 > 18,8 V 10mM (m/s) < 5,1 5,1 5,9 5,9 6,7 6,7 7,5 > 7,5 V 5mM (m/s) < 4,4 4,4 5,2 5,2 6,0 6,0 6,8 < 6,8
Laktaatti (mm) Peruskestävyyden kehittyminen Nopeudet 3-7 mm laktaattitasoilla Määräintervallit, tasavauhtinen PK-harjoittelu Harjoittelun määrä tärkeä tekijä Suurin ja yleisin virhe on harjoitella liian korkealla teholla 24 20 16 12 8 Ennen PK harjoittelua PK harjoittelun jälkeen 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) 400 m juoksija, mies Määräintervalleja 4 krt / viikko Aika 30 m lentävällä hidastui 2.89 s 2.96 s Kontaktiaika kasvoi 95 ms 122 ms Veren maksimilaktaatti laski 20 mm 17 mm maalis.95 loka.95 24 20 16 12 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) Nopeuskestävyyden kehittyminen Nopeudet 10-13 mm laktaattitasoilla Tehointervallit ja nopeuskestävyysharjoittelu Tehon progressiivinen lisäys kauden aikana Maksiminopeuden kehittäminen Suurin ja yleisin virhe on tehdä liian paljon hapollisia harjoituksia 24 20 16 12 Ennen KVK kautta KVK kauden jälkeen 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) 400 m juoksija, mies Nopeuskestävyysharjoittelua 2-3 krt / viikko Aika 30 m lentävällä parani 3.12 s 3.05 s Maksimilaktaatti pieneni 21 mm 16 mm 400 m tulos heikkeni 47.98 s 49.09 s helmi.91 touko.91 24 20 16 12 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 9.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) 400 m juoksija, nainen loka.93 joulu.93 24 20 16 12 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) 400 m juoksija, nainen loka.93 joulu.93 maalis.94 24 20 16 12 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) 400 m juoksija, nainen loka.93 joulu.93 maalis.94 touko.94 24 20 16 12 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Nopeus (m/s)
Laktaatti (mm) 400 m juoksija, nainen loka.93 joulu.93 maalis.94 touko.94 loka.94 24 20 16 12 8 4 0 4.0 5.0 6.0 7.0 8.0 Nopeus (m/s)
Kevennyshyppy MART:ssä KH kuvaa jalkojen ojentajien räjähtävää voimantuottoa KH heikkeneminen kuvaa väsymystä MART aikana (%) KH palautuminen 5 minuutissa kuvaa jalkojen ojentajien harjoitustilaa Loka Joulu Maaalis KH lepo (cm) 56.0 54.0 57.0 KH jälkeen (cm) Väsyminen (%) KH palautuminen (cm) 47.0 50.0 45.0 16.1 7.4 21.1 52.0 55.0 50.0
Laktaatti (mm) Sydämen syke (bpm) Sydämen syke MART:ssä Example 2 Example 1 220 220 200 200 180 180 160 160 140 140 120 120 100 100 0.0 4.0 8.0 12.0 16.0 20.0 24.0 28.0 Aika (min)
Laktaatti (mm) 10.0 9.0 8.0 7.0 6.0 5.0 4.0 3.0 2.0 1.0 Sydämen sykkeen palautuminen vs. veren laktaattipitoisuus y = 0.2136x - 24.565 R² = 0.964 0.0 120 125 130 135 140 145 150 155 160 Sydämen syke (bpm) Palautumissyke määritetään määräintervalleihin MART testin vetojen jälkeisten palautussykkeiden määritetystä lineaarisovitteesta. Näin määritettyyn lukemaan syke pitäisi palautua minuutissa, jotta teho on määräintervallissa ollut oikea.
Vetoaikojen määrittäminen intervalliharjoituksiin 200 M 20.0 300 M 20.0 18.0 18.0 16.0 16.0 14.0 14.0 Määräintervalli Subm Nop Kest. 12.0 10.0 8.0 6.0 Määräintervalli Tehointerv. Tehointerv. Submaks. Nopeus- Kestävyys 12.0 10.0 8.0 6.0 4.0 4.0 2.0 2.0 37 36 35 34 33 32 31 30 29 28 27 26 25 24 23 22 21 20 Aika (s) 0.0 60 58 56 54 52 50 48 46 Aika (s) 44 42 40 38 36 0.0 MART testin tuloksista voidaan laskea raja-arvot 200 m:n ja 300 m:n vetoihin. Näin voidaan määritellä harjoitusvaikutus ilman laktaattimittauksia. Laskelmat pohjautuvat 400 m:n juoksijoiden harjoitteluun eikä ole suoraan siirrettävissä muihin urheilijaryhmiin.
Veren laktaatti (mm) Nopeuskestävyysharjoittelu ja MART 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 3.0 3.5 4.0 4.5 5.0 5.5 6.0 6.5 7.0 7.5 8.0 Nopeus (m/s) Nopeuskestävyysharjoittelu tarkoitus on siirtää veren laktaattikäyrää oikealle, parantaa maksiminopeutta ja lisätä maksimilaktaattipitoisuutta.
400 m juoksija, nainen MART Testiaika Joulu Huhti V max (m/s) 8,11 8,06 Laktaatti max (mm) 15,7 13,9 V 13mM (m/s) 7,76 7,92 V 10mM (m/s) 7,38 7,40 V 7mM (m/s) 6,80 6,86 V 5mM (m/s) 6,22 6,46 V 3mM (m/s) 5,36 5,55 CMJ (cm) 46,2 45,5 V 30m (m/s) 8,96 8,77 Laskenut maksimilaktaatti Parantunut nopeus V3mM ja V5mM Laskenut maksiminopeus Nopeuskestävyysharjoittelun tarkoituksena on parantaa nopeutta eri laktaattitasoilla tai pienentää laktaattia eri nopeuksilla MUTTA jos samanaikaisesti maksiminopeus ja maksimilaktaatti laskevat, se saattaa olla merkki harjoittelun ylikuormituksesta
Sydämen syke (1/min) 400 m juoksija, nainen 2x3x300 m /3-5 /8 200 December April Joulu Huhti 300 m aika (s) 49.1 50.5 180 B-La (mm) 15.8 14.2 160 Keskisyke (1/min) 139 128 140 120 Korkein syke (1/min) 182 173 Palautussyke (1/min) 155 147 100 80 60 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Aika (min) Harjoittelun tarkoituksena on nopeuttaa sykkeen palautumista, MUTTA jos samanaikaisesti maksimisyke laskee, se saattaa olla merkki harjoittelun ylikuormituksesta.
Harjoittelun seuranta nopeuskestävyyslajeissa Harjoituspäiväkirja päivittäin Kontrolliharjoituksia, joista syke ja laktaatti kerran 2-4 viikossa Maksiminopeus Maksiminopeus MART MART MART Terveystarkastus PVK PVK PK I KVK I Hallikausi PK II KVK II KK Ylimeno Viikot