NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
|
|
- Ahti Lattu
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen. Suurimman hyödyn saavat metrin juoksijat, joille testi varsinaisesti on kehitetty. MART-testi soveltuu kuitenkin kaikkiin lajeihin, joissa nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuu pääasiassa juosten, kuten palloilulajeihin. Nopeuskestävyyslajeissa sitä kannattaa käyttää pääasiallisena testimenetelmänä ympäri vuoden. Suositeltava testimäärä on 3 4 kertaa vuodessa yhdessä 30 metrin nopeustestin kanssa. Maximal Anaerobic Running Test (MART)- testin kehittäminen alkoi 1980-luvun lopussa, kun hiihdon päävalmentajana työskennellyt Pekka Vähäsöyrinki yhdessä professori Heikki Ruskon ja muiden valmentajien kanssa olivat tulleet siihen tulokseen, että pitkän juoksumattotestin tulokset (VO 2max sekä aerobinen ja anaerobinen kynnys) eivät ole riittäviä kuvaamaan hiihtäjän suorituskykyä. Heidän mukaansa aerobisen aineenvaihdunnan lisäksi kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat hermo-lihasjärjestelmän voima- ja nopeusominaisuudet, joiden mittaamiseen pitää kehittää oma testi. Nopeuskestävyyslajien urheilijoiden testaamiseen oli 1980-luvun lopussa käytössä anaerobista tehoa ja kapasiteettia mittaavia testejä, kuten Wingaten polkupyöräergometritesti, Margarian porrasjuoksutesti ja Boscon hyppelytesti. Näiden testien tulokset eivät kuitenkaan anna urheilijoille ja valmentajille käytännön ohjeita harjoitusvauhdeista eivätkä kuvanneet intervalliharjoittelun onnistumista. Urheilijat ja valmentajat eri lajeissa luottivat enemmän omiin lajikohtaisiin kenttätesteihinsä, joiden etuna on lajispesifisyys mutta ongelmana testien vakioitavuus ja tulosten toistettavuus. Näistä hyvin erilaisista ongelmista syntyi idea kehittää testi, jossa toistetaan lyhyitä intervalleja nousevalla kuormituksella. Juoksumatolla tehtyjen tutkimusten ja mittausten kautta päädyttiin kuormitusmalliin, jossa juostiin kolmen asteen kulmalla ja nousevalla nopeudella 8 12 x 20 s palautuksen ollessa 100 s. Testi sai nimeksi Maximal Anaerobic Running Test (MART), jossa maksimaalisen tehon tai nopeuden lisäksi määritettiin myös muita maksimaaliseen anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttavia tekijöitä. Myöhemmin testimallia on sovellettu muun muassa polkupyöräilyyn, rullaluisteluun ja maastohiihtoon sekä testistä on tehty ratajuoksuun soveltuva testimalli: 10 x 150 m / 100 s (taulukko 1). MART-tulosten toistettavuus Anaerobisen tehon ja kapasiteetin testien toistettavuuskertoimet vaihtelevat 0,70 0,95 välillä. Toistettavuus on hyvä lyhytkestoisissa maksimaalisen anaerobisen tehon testeissä. MART-testin tulosten toistettavuuskertoimet ovat urheilijoille 0,80 0,95 ja harjoittelemattomille 0,60 0,95 lukuun ottamatta väsymisindeksiä, jonka toistettavuuskerroin on vaihdellut 0,30 0,80. MART-testin maksiminopeus paranee toisella testikerralla noin kolme prosenttia harjoittelemattomilla ja noin prosentin urheilijoilla oppimisen ja testin tutuksi tulemisen kautta. Yleensä myös yrittäminen testissä lisääntyy toisella testikerralla, kun testattava tietää ensimmäisen testikerran tulokset. MART-testin maksiminopeuden 95 prosentin vaihteluväli on 0,02 0,16 m/s eli mittaustarkkuus on ±1%. MART-testin maksiminopeutta voidaan näin 50 LIIKUNTA & TIEDE / 2014
2 ollen pitää toistettavana maksimaalisen anaerobisen suorituskyvyn mittarina. MART-tulosten luotettavuus Anaerobinen suorituskykytesti on luotettava, jos se mittaa anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttavia ominaisuuksia. Anaerobiseen suorituskykyyn vaikuttaa pääasiassa anaerobisen energiantuottosysteemien kapasiteetti ja teho, taloudellisuus tai hyötysuhde sekä hermo-lihasjärjestelmän voimantuottoominaisuudet. Anaerobista aineenvaihduntaa täytyy lajisuorituksissa mitata tai arvioida aina epäsuorasti, koska lajisuorituksen aikana ei voida mitata mitä lihaksen sisällä tapahtuu. Sen vuoksi veren laktaattipitoisuuden maksimiarvoa käytetään MART-testissä laktisen kapasiteetin mittarina. Alaktista kapasiteettia ei MART-testissä edes pyritä arvioimaan, koska aikaisempien tutkimusten mukaan ihmisten välinen ero alaktisessa kapasiteetissa on hyvin pieni eikä tähän ominaisuuteen voida juurikaan harjoittelulla vaikuttaa. Anaerobista taloudellisuutta MART-testissä arvioidaan määrittämällä juoksunopeudet submaksimaalisilla laktaattitasoilla. Periaatteena on, että mitä suurempi juoksunopeus on tietyllä laktaattitasolla sitä parempi on anaerobinen taloudellisuus. Hermo-lihasjärjestelmän voimantuotto-ominaisuuksia mitataan MART-testissä kevennyshypyn avulla. Kun kevennyshypyt tehdään ennen ja jälkeen MART-testin, niin samalla saadaan kuva urheilijan irtiottokyvystä, väsymisestä ja palautumisesta. Toisaalta voimantuotto-ominaisuuksien mittaaminen suoraan lajisuorituksesta antaisi lajin valmennuksen kannalta hyödyllisempää tietoa. Sen vuoksi pikajuoksijoille on MART-testin yhteydessä tehty maksimaalinen juoksunopeustesti 30 metrin matkalla. MART-testin validiteettiä on tutkittu: mittaamalla energiankulutusta testin aikana, vertaamalla testituloksia anaerobisen kapasiteetin mittauksiin (happivaje), ja vertaamalla testituloksia nopeuskestävyysja kestävyyssuorituskykyyn. Energiantuottomittausten mukaan prosenttia kokonaisenergiantuotosta tuotetaan anaerobisesti MART-testin vetojen aikana, mikä on yhtä suuri kuin yhden minuutin yhtäjaksoisessa maksimisuorituksessa oleva anaerobisen energiantuoton osuus. Suurimmat veren laktaattipitoisuudet MART-testin jälkeen ovat olleet yli 20 mmol/l pikajuoksijoilla, mikä vastaa myös noin minuutin maksimaalisen suorituksen jälkeen mitattuja laktaattipitoisuuksia. Tutkimuksissa on myös osoitettu, että anaerobinen kapasiteetti (happivaje) ja MART-testin maksimiteho ovat yhteydessä toisiinsa (r = 0,83). Nämä tulokset osoittavat, että MART-testin aikana energiaa tuotetaan pääasiassa anaerobisesti ja anaerobinen kapasiteetti on yksi testin maksiminopeuteen vaikuttavista tekijöistä. MART-testitulosten avulla voidaan selittää suorituskykyä metrin juoksussa. Tutkimuksen mukaan maksimaalinen hapenottokyky ja MARTtestissä mitattu suorituskykyisyys selittävät TAULUKKO 1. MART-testin kuormitusmalli radalla: 10 x 150 m/100 s. Testin aloitusnopeus valitaan urheilijan suorituskyvyn mukaan. MART rata: 10 x 150 m Numero Nopeus Aika km/h m/s s 1 12,7 3,54 42,4 2 14,2 3,94 38,1 3 15,6 4,35 34,5 4 17,1 4,75 31,6 5 18,6 5,16 29,1 6 20,0 5,56 27,0 7 21,5 5,97 25,1 8 22,9 6,37 23,5 9 24,4 6,78 22, ,8 7,18 20, ,3 7,59 19, ,8 7,99 18, ,2 8,40 17, ,7 8,80 17, ,1 9,21 16,3 metrin suorituksesta 73 prosenttia (V5K = 0,066 VO- 2max + 0,048 MART VO 2gain 0,549, missä VO 2max = maksimaalinen hapenottokyky ml/kg/min ja MART VO2gain = MART-testin maksimaalisen hapentarpeen ja maksimaalisen hapenottokyvyn välinen ero). MART-testin maksiminopeus kuvaa hyvin suorituskykyä 400 metrillä, sillä näiden muuttujien välillä on merkittävä positiivinen korrelaatio (kuvio 1). Edellä mainitut tulokset kestävyys- ja pikajuoksijoilla osoittavat, että MART-testi kuvaa anaerobista suorituskykyä ja kestävyysjuoksijan suorituskykyisyyttä. MART-tulosten tulkinta Maksiminopeus. MART-testin maksiminopeus (Vmax) on suoraan yhteydessä 400 metrin kilpailutulokseen. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmoinnissa pyritään siihen, että MART-testin maksiminopeus parantuu kilpailukautta lähestyttäessä. Maajoukkueen 400 metrin ryhmän maksiminopeus kasvoi lokakuusta maaliskuuhun 0,2 m/s niillä juoksijoilla, jotka pystyivät parantamaan myös kilpailutulostaan 400 metrillä seuraavan kesän aikana keskimäärin 0,6 sekuntia. Maksiminopeuden kasvu lokakuusta maaliskuu- LIIKUNTA & TIEDE /
3 KUVIO 1. MART -testin maksiminopeuden (Vmax) ja 400 m:n tuloksen välinen suhde nais- (punainen) ja miesjuoksijoilla (sininen) (400 m = -5,751 x Vmax + 99,610, r = -0,923, p < 0,001). hun on suurempaa (2,3%) kuin 400 metrin kilpailutuloksen parannus (1,2%), koska juoksijoiden suorituskyky ehtii laskea kesän kilpailukaudesta lokakuuhun. Näin ollen suorituskyvyn vaihtelu yhden vuoden aikana on suurempaa kuin urheilijoiden todellinen kehittyminen. Käytännössä yli 0,1 m/s tulosparannukset yhden vuoden aikana (keväästä kevääseen) ovat merkittäviä ja osoittavat kehittymistä tapahtuneen. Maksimilaktaatti. MART-testin maksimilaktaatti kuvaa anaerobista kapasitettia ja yritystä testissä. Maksimilaktaatti kasvaa kilpailukautta lähestyttäessä, jos nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi on ollut onnistunutta. Maajoukkueen 400 metrin ryhmällä lokakuun ja maaliskuun testien välinen ero on ollut keskimäärin 1 mmol/l, mutta aikuisilla nopeuskestävyyslajin urheilijoilla maksimilaktaatin muutokset vuosien välillä ovat hyvin pieniä. Suurimmat muutokset veren maksimilaktaattipitoisuudessa tapahtuvat alle 18 vuotiaina, jolloin se on 1 2 mmol/l vuodessa. Maksimaalinen laktaattipitoisuus nousee yleensä samanaikaisesti maksiminopeuden kanssa, joten harjoittelun keventäminen ja maksimaaliseen nopeus- ja nopeuskestävyysharjoitteluun panostaminen nostavat myös maksimilaktaattipitoisuutta. Vastaavasti maksimilaktaattipitoisuuden suuri lasku (yli 2 mmol/l) johtuu useimmiten määräpainotteisesta harjoittelusta. Jos se johtuu nopeuskestävyysharjoittelun liiallisesta määrästä, se voi johtaa ylikuntoon, josta palautuminen saattaa kestää jopa kuukausia. Kevennyshypyt. MART-testin yhteydessä tehtävillä kevennyshypyillä mitataan reiden ojentajalihaksiston räjähtävää voimantuottokykyä ja harjoituksellista tilaa. Kevennyshypyn suhteellinen heikkeneminen testin aikana kertoo urheilijan irtiottokyvystä, harjoitustaustasta sekä lihassolurakenteesta. Kestävyystyypillä tai kestävyystyyppisesti harjoitelleella urheilijalla lepohyppy jää yleensä matalaksi eikä kevennyshyppy heikkene testin aikana yli kymmentä prosenttia, vaan saattaa jopa parantua heti testin jälkeen. Nopeustyypillä ja nopeustyyppisesti harjoitelleella urheilijalla kevennyshyppy heikkenee yleensä testin aikana prosenttia. Käytännössä väsymisprosentti toimii karkeana irtiottokyvyn ja urheilijatyypin kuvaajana, jolloin 2 3 prosentin muutokset eivät anna aihetta johtopäätöksiin, elleivät muut tulokset tue näitä tuloksia (esim. muutokset maksimilaktaatissa tai -nopeudessa). Maajoukkueen 400 metrin juoksijoilla on havaittu, että siirryttäessä peruskuntokaudelta kilpailuun valmistavalle kaudelle väsymisprosentti kasvaa 2 4 prosenttia, mikä johtuu irtiottokyvyn paranemisesta. Samanaikaisesti lepokevennyshyppy paranee yleensä vähintään yhden sentin. Päinvastaiset muutokset eli yli kolmen väsymisprosentin heikkenemiset ovat yleensä merkki liian kuormittavasta harjoittelusta. Selvät kestävyysharjoittelun ylimenot näkyvät myös maksimilaktaatin, maksiminopeuden ja lepokevennyshypyn heikkenemisenä. Kevennyshyppy viiden minuutin palautumisen jälkeen kuvaa karkeasti lihasten palautumiskykyä. Lihasten palautumiskyky on hyvä, jos lepokevennyshypyn ja viiden minuutin palautushypyn välinen ero on alle viisi prosenttia. Tosin joillakin kestävyysurheilijoilla, joilla kevennyshyppy ei muutu lainkaan testin jälkeen tai jopa paranee, kevennyshyppy saattaa jopa heiketä viiden minuutin palautuksen aikana eikä siitä huolimatta ole kyse heikosta palautumiskyvystä. 52 LIIKUNTA & TIEDE / 2014
4 Submaksimaaliset nopeudet. Submaksimaalisia nopeuksia MART-testissä voidaan käyttää peruskestävyyden ja taloudellisuuden arvioimiseen. Ideana on, että mitä suurempi nopeus tietyllä laktaattitasolla, sitä parempi on urheilijan anaerobinen taloudellisuus kyseisellä tehoalueella. Peruskestävyyden arvioimiseen voidaan käyttää nopeuksia 3, 5 ja 7 mmol/l laktaattitasoilla. Nämä arvot kaikki yhdessä kertovat kuinka hyvin lihakset pystyvät poistamaan ja eliminoimaan tuotettua laktaattia verestä ja lihaksista ja kuinka tehokkaasti urheilija kykenee käyttämään hyväksi kreatiinifosfaattivarastoja ja happea energiantuottoon. Ottaen huomioon mittaustarkkuudet käytännössä yli 0,1 m/s muutokset 3 7 mmol/l nopeuksissa merkitsevät kestävyys- ja määräintervalliharjoittelun onnistumista. Nopeudet 10 ja 13 mmol/l laktaattitasoilla kuvaavat juoksun taloudellisuutta suurilla nopeuksilla, sillä samanlaisilla laktaattipitoisuuksilla tehdään töitä ja samanlaisia nopeuksia käytetään nopeuskestävyysharjoittelussa. Harjoittelusta 10 ja 13 mmol/l nopeudet kertovat, kuinka hyvin nopeuskestävyysharjoittelu on onnistunut. Mainittujen nopeuksien paraneminen yli 0,1 m/s tarkoittaa, että nopeuskestävyysharjoittelu on ollut kehittävää ja anaerobinen taloudellisuus on kehittynyt. Nopeuksien romahtaminen 10 ja 13 mmol/l laktaattitasoilla (yli 0,3 m/s) kertoo liian vähäisestä tai liian kuormittavasta harjoittelusta tai jostain vakavasta stressitekijästä elimistössä (esim. sairaus). Nopeuskestävyysurheilijan harjoittelu etenee määräintervallipainotteisesta harjoittelusta kovatehoiseen nopeuskestävyysharjoitteluun harjoittelukauden aikana. Näin ollen MART-testin tuloksissa onnistunut harjoittelu pitäisi näkyä harjoittelukauden alussa 3 7 mmol/l nopeuksien paranemisena ja myöhemmin lähellä kilpailukautta mmol/l nopeuksien kehittymisenä. Harjoitusvauhtien määrittäminen Submaksimaalinen nopeuskestävyysharjoittelu jaetaan määräintervalleihin, tehointervalleihin ja submaksimaaliseen nopeuskestävyysharjoitteluun harjoitusvauhtien sekä harjoituksessa mitattuihin laktaattipitoisuuksien perusteella. Määräintervalleissa veren laktaattipitoisuus jää alle 7 mmol/l, tehointervalleissa 7 12 mmol/l ja submaksimaalisessa nopeuskestävyysharjoituksessa yli 12 mmol/l. MART -testin avulla voidaan 400 metrin juoksijalle laskea 200 ja 300 metrin vetoihin yksilölliset tavoiteajat, jotta tiedetään harjoituksen olevan määräintervalli-, tehointervalli- tai submaksimaalisella nopeuskestävyysalueella (kuvio 2). Varsin usein määräintervalliharjoitukset tehdään muillakin vetomatkoilla tai maastossa, jolloin edellä mainittuja vetoaikoja ei voida käyttää hyväksi. Yhden minuutin palautumissyke on hyvä harjoitustehon kontrolli määräintervalliharjoituksessa tarkoittaen, että minuutissa syke pitäisi palautua tietyn tason alle, jotta harjoitusvauhti on ollut oikea määräintervalliharjoitukseen. Jos syke ei laske alle tuon tason, KUVIO 2. MART-testin tulosten perusteella lasketut 200 ja 300 metrin vetoajat määräintervalli-, teho intervalli- ja submaksimaalisiin nopeuskestävyysharjoituksiin. LIIKUNTA & TIEDE /
5 KUVIO 3. Sydämen syke MART -testissä kahdella eri urheilijalla. Molemmilla urheilijoilla palautumisyke nousee vetovauhdin kasvaessa. Yksilöllinen minuutin palautumissyke voidaan määritellä määräintervalliharjoituksiin urheilijalle MART testin tulosten perusteella. Urheilija 1:llä syke palautuu hitaammin kuin Urheilija 2:lla. niin harjoitus on ollut liian kova määräintervalliharjoitukseksi ja harjoituksesta on tullut tehointervalliharjoitus. MART-testiin on liitetty sykkeen mittaus, jotta kunkin vedon jälkeisistä palautumissykkeistä voitaisiin määritellä yksilölliset palautumissykerajat määräintervalliharjoituksiin (kuvio 3). MART-testin käyttö MART-testi soveltuu erinomaisesti juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen. MART-testin tuloksista suurimman hyödyn saavat metrin juoksijat, joille testi varsinaisesti on kehitetty. MART-testi soveltuu kuitenkin lajeihin, joissa tarvitaan nopeuskestävyysominaisuuksia, ja joissa nopeuskestävyysharjoittelu tapahtuu pääasiassa juosten (esim. palloilulajit). Nopeuskestävyyslajeissa MART-testiä kannattaa käyttää pääasiallisena testimenetelmänä ympäri vuoden. Suositeltava testimäärä on 3 4 kertaa vuodessa yhdessä 30 metrin nopeustestin kanssa. Sopivimmat testiajankohdat juoksijoilla ja muissa vastaavissa lajeissa, joissa kilpailukausi ajoittuu kesä-elokuulle, ovat peruskuntokauden alku (loka-marraskuu), ennen hallikautta (joulu-tammikuu), hallikauden jälkeen (maalis-huhtikuu) sekä ennen kesän kilpailukautta (toukokuu). Tällöin saadaan mahdollisimman hyvä nopeuskestävyysominaisuuksien seuranta koko vuoden ajalle. ARI NUMMELA, LitT Johtava asiantuntija KIHU Sähköposti: ari.nummela@kihu.fi MART-testin toteutus radalla Testivälineet: Sisähalli, jossa kiertävä juoksurata, valojänis nopeuden säätelyyn, ajanottokello vetoaikojen ja palautusaikojen mittaamiseen, veren laktaattipitoisuuden mittaamiseen tarvittava välineistö, hyppymatto tai valomatto kevennyshyppyjen mittaamiseen sekä tallentava sykemittari. Testin kulku: Ennen testiä sykemittarin ja vyön pukeminen, vähintään kolme kevennyshyppyä ja laktaattipitoisuuden määritys levossa. Aloitusnopeuden valinta siten, että ensimmäisen vedon jälkeen laktaattipitoisuus ei nouse yli 3 mmol/l ja kymmenes veto on maksimaalinen. Vedot tehdään kymmenen metrin lentävällä lähdöllä. Kello käynnistetään 150 metriä lähtöviivan ja pysäytetään maaliviivan ylityksestä. Jokaisen vedon jälkeen määritetään veren laktaattipitoisuus 40 sekuntia vedon päättymisestä. Mikäli vetoaika ei enää parane tai jäädään selvästi tavoitenopeudesta, niin testi lopetetaan ennen kymmenettä vetoa. Viimeisen vedon jälkeen tehdään kolme kevennyshyppyä 510 sekunnin välein 40 sekunnin kuluessa testin loppumisesta. Kevennyshypyt tehdään vielä viisi minuuttia palautuksen jälkeen. Veren laktaattipitoisuus määritetään 1, 2,5, 5 ja 10 minuuttia palautuksen jälkeen. Tulokset: Nopein 150 m, laktaatti-nopeus -käyrä, syke-aika -käyrä, nopeudet 3, 5, 7, 10 ja 13 mmol/l laktaattipitoisuuksilla, kevennyshypyn nousukorkeus levossa, heti testin jälkeen sekä viiden minuutin palautuksen jälkeen sekä kevennyshypyn heikkenemisestä laskettu väsymisindeksi. 54 LIIKUNTA & TIEDE / 2014
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotIntervalliharjoittelun seuranta
Intervalliharjoittelun seuranta Runsas määrä muuttuvia tekijöitä tekee intervalliharjoittelun seurannasta vaikeaa. Intervalliharjoitusten teho ylittää usein maksimaalisen aerobisen tehon, jolloin sykemittarista
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotNuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
LisätiedotNOPEUS. Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä.
Mitä nopeus on? 1. Määritelmä = Nopeus on voimaa, jota taito hallitsee. NOPEUS VOIMA TAITO Nopeuden kehittämisessä on kyse hermolihasjärjestelmän kehittämisestä. 2. Määritelmä = Nopeus on hermolihasjärjestelmän
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotKokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet
Kokemuksia nopeuskestävyysharjoitteluntoteutuksesta: Kestävyysjuoksu, sprinttihiihto,vuoristo-olosuhteet Nopeuskestävyysseminaari, Pajulahti 21.11.2010 Ismo Hämäläinen Nopeuskestävyyden merkitys Anaerobisen
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotLähtötaso: Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa.
HARJOITUSOHJELMA 1 Et ole harrastanut juoksemista, mutta olet harrastanut liikuntaa muutaman kerran viikossa. Harjoitteet ovat kestoltaan hyvin samanpituisia siihen saakka kunnes pohjakunto on luotu vahvemmaksi
LisätiedotMATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus
MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka
LisätiedotHiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotSPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotKestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla
Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden
LisätiedotKuormittuminen ja palautuminen urheilussa
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa
LisätiedotNaismaileriprojekti 2004 2005
Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki
LisätiedotVuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?
Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotAerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA
Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotNUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -
NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa
LisätiedotPaluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?
LisätiedotSuoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata
LisätiedotTestaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Kuntotesti sopii niin aloittelijoillekuin huippuurheilijoille. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman
Lisätiedot19.3.2014 VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt
Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä
LisätiedotYlikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema
Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän
LisätiedotKorkeanpaikanharjoittelu hiihdossa osana kilpailuunvalmistautumista OK-projektiseminaari I.Hämäläinen
Korkeanpaikanharjoittelu hiihdossa osana kilpailuunvalmistautumista 2002-2006 OK-projektiseminaari 11.4.2006 I.Hämäläinen Lähtötilanne tutkittua tietoa korkean paikan harjoittelusta Suomessa on vähintään
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotKestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä
3.2. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä elimistön kykynä vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana. Mikä on kestävyyssuoritusta rajoittava
LisätiedotPERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset
SYYSKAUSI 2018 MAANANTAI TIISTAI KESKIVIIKKO TORSTAI PERJANTAI LAUANTAI SUNNUNTAI Vko Ryhmi Fyysinen painotus Aikuiset Taito-ominaisuudet Junnut / aikuisten lämmittely JUNIORIT HARMONIA VAPAA JUNIORI KUNTO
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotMAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE
MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotTavoitteena laadukas maratonkoulu
Tavoitteena laadukas maratonkoulu Ville Vesterinen 1, Laura Hokka 1, Esa Hynynen 1, Keijo Häkkinen 2, Jussi Mikkola 1, Ari Nummela 1, Ritva Taipale 2, Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
LisätiedotHarjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio
Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen
LisätiedotMAASTOHIIHTO. Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä Reijo Jylhä Päävalmentaja
MAASTOHIIHTO Kestävyyslajien miniseminaarit 2/3 Jyväskylä 2.10.2017 Reijo Jylhä Päävalmentaja RAKENNE Lajissa tapahtuneita muutoksia Harjoittelun määrän kehittyminen ja huipulle nousun ikä Esimerkkiohjelmat
LisätiedotVuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.
Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto
LisätiedotKova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki
Kova kestävyysharjoittelu milloin ja miten? Timo Vuorimaa, LitT Yliopettaja, Haaga-Helia AMK Vierumäki Väite 1 Ilman kovaa harjoittelua ei voi olla kova kilpailussa Väite 2 Kun jätät harjoituksissa varaa,
LisätiedotAKTIIVINEN PYÖRÄILIJÄ
Laji: Taso: Kesto: Laajuus: Harjoitteet: Pyöräily Aktiivinen pyöräilijä 8 viikkoa Pyöräilyharjoittelu Kéo Power -polkimilla Kestävyysharjoittelu, intervallit Polar-testimenettely Ennen harjoittelua Power-polkimilla
LisätiedotNOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA
NOPEUDEN HARJOITTAMINEN NUORILLA T-klubin valmennusseminaari 23.10.2010, Hämeenlinna Heikki ja Hannu Hämäläinen 12,8 12,6 12,4 12,2 12,64 100m aj : 15v SM 1. 100m: 15v SM 4. Hannun ura ja kehitys 12,0
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotKESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin
OPINNÄYTETYÖ Mari Tuunanen 2014 KESKIMATKOJEN LAJIANALYYSI Katsaus 800- ja 1 500- metrin juoksujen fyysisiin vaatimuksiin LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU TERVEYS-
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotHiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotAloittelevan kuntoilijan valmennus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu
LisätiedotKestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki
Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto
LisätiedotKolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen
Kolmen eri kestävyyslajin urheilijoiden kestävyyssuorituskyky ja sen kehittyminen Ari Nummela 1, Tapani Keränen 1, Margareetta Tummavuori 1, Merja Soanjärvi, Lasse Mikkelsson 2, Petteri Kähäri 3, Tommy
LisätiedotOhjelmisto-ominaisuudet:
Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotHarjoittelun suunnittelu
Harjoittelun suunnittelu Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys / Naisten kymppi 2017 (@jalosaur) Edupoli - Koulutettu hieroja (2015-2016) Trainer4You - Personal trainer (2015-2016) Fysioterapia AMK (2017-)
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotVoima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014. Liikuntakeskus Pajulahti. Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen
Voima-nopeustestihinnasto vuodelle 2014 Liikuntakeskus Pajulahti Arkisin klo 17:00 jälkeen ja lauantaisin + 15 % Sunnuntait sovittava erikseen Yli 10 hengen ryhmät - 10 % Yli 20 hengen ryhmät - 15 % Alennukset
LisätiedotKunnon loikka Sapporoon!
Sykeanalyysi urheilijan ja valmentajan työkaluna: Kunnon loikka Sapporoon! Sprinttihiihtäjä Kalle Lassila & valmentaja Aki Pulkkinen Sapporo MM 2007, alkuerä...koko porukan ohi! Lähtökohdat Etävalmennusta
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotOhjelma. Huhtikuu 20.4. Juoksuharjoitus 60 min @RAPALA. -Videoklinikka -Juoksukoordinaatio. Juoksijan lihashuolto. 60 min @RAPALA
Juoksukoulu Ohjelma Maaliskuu 31.3. Luento 45 min @RAPALA -Kestävyysharjoittelun osaalueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele terveenä! Juoksuharjoitus 75 min @RAPALA
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotKESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN
Kuva: Kytäjä-Jukola2010 KESTÄVYYSVALMENNUS JA JUKOLAN VIESTIN FYYSISET VAATIMUKSET KUNTOURHEILIJALLE Hannu Vuorinen, Kymin Suunnistajien Jukolakoulu PUHUJASTA LYHYESTI Vuonna 1961 syntynyt, 1980- ja 1990-luvuilla
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti Motorinen yksikkö V-M Melleri
Motorinen yksikkö V-M Melleri Motorinen yksikkö Motorinen yksikkö = yksi liikehermosolu ja sen kaikki hermottomat lihassolut Yksi liikehermosolu (nopea/hidas) hermottaa aina samankaltaisia lihassoluja
LisätiedotJÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ
JÄÄKIEKKOILIJOIDEN FYYSINEN KUNTOPROFIILI KAUDEN AIKANA MESTIKSESSÄ Anne Aho Johdatus omatoimiseen tutkimukseen/ VTE.210 Kevät 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn ohjaaja: Heikki Kyröläinen
LisätiedotSuomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Suomalaisnyrkkeilijöiden suorituskyky y Tapani Keränen Ervin Kade Helsinki 9.4.2008 www.kihu.fi Tavoitteet Tarkoituksena kehittää lajinomainen suorituskykytesti
LisätiedotEspoon Urheilijat ry Judojaos. Fyysisen harjoittelun opas
Espoon Urheilijat ry Judojaos Fyysisen harjoittelun opas 1 Sisällysluettelo 1 KUNNON HARJOITTAMINEN... 3 2 KESTÄVYYSHARJOITTELU... 4 2.1 PERUSKESTÄVYYS... 4 2.2 VAUHTIKESTÄVYYS... 4 2.3 MAKSIMIKESTÄVYYS...
LisätiedotKestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet
Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen
LisätiedotMAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ
MAASTOHIIHTO U18 RYHMÄN HARJOITTELU, AKU NIKANDER KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI 15.10.2018 JYVÄSKYLÄ 15.10.2018 1 U18 ryhmä, tausta M/N 17 ja 18 sarjoissa hiihtävien valtakunnallinen valmennusryhmä 57
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA
KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä
Lisätiedot25.4.2013. Voiman testaaminen. Lihaskestävyyden testaus. Voiman lajit VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA
Voiman testaaminen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VOIMAN JA NOPEUDEN TESTAAMINEN SEKÄ SUORITUSTEKNIIKAN SEURANTA Voima on harjoittelulla helposti kehittyvä ominaisuus. Voima on
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212
Lisätiedot400m harjoittelu. Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla. Juha Pyy Yrittäjä. Lappajärvi. Urheilu-ura
400m harjoittelu Seppo Haaviston johdolla 1980 luvulla Juha Pyy Yrittäjä Lappajärvi Urheilu-ura 43 SM-tason mitalia Noin 20 Eri sarjojen SE-tulosta Ennätys 400m 45,75 33 maaotteluedustusta 10v ura 1979
LisätiedotMAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA OLYMPIAKAUSI
MAAJOUKKUE VALINNAT KOHTI LAHTEA 2016-2017 OLYMPIAKAUSI 2017-2018 Valmentajakerhon kevätseminaari Kisakallio 30.4.2017 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkueet kaudella 2016-2017 Leirityskalenterit
LisätiedotKUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA
KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA Reetta Juuti Biomekaniikan pro-gradu Syksy 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotCOACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa
COACHTECH Välitön palautejärjestelmä lumilajeissa Olli Ohtonen Projektitutkija Jyväskylän yliopisto - Vuotech Valmentaja - Sprinttimaajoukkue Maastohiihto - SHL +358 504077501 olli.ohtonen@jyu.fi, olli.ohtonen@hiihtoliitto.fi
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotSydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Sydän pelissä sykevariaation käyttö valmennuksessa Esa Hynynen, KIHU Liikuntalääketieteen päivät, Helsinki, 6.11.2012 www.kihu.fi Harjoittelun optimointi
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta
Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Jere Ahonen LitM, Liikuntafysiologi Varalan Urheiluopisto, Tampereen urheiluakatemia jere.ahonen@varala.fi OKM-kehityshankkeen
LisätiedotAKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA
AKUUTTI VÄSYMYS SUBMAKSIMAALISESSA TUNNIN KESTÄVYYSJUOKSUSSA KESTÄVYYSKUNTOILIJOILLA Juha Sorvisto Liikuntafysiologia LFYA005 Kandidaatintutkielma Kevät 2014 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
Lisätiedot