KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU

Transkriptio

1 KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova kestävyys vyys---heikko nopeus- ja nopeuskestävyys (esim. kestävyysjuoksija, jolla maxvo2 n ml/kg/min) Jokin muu yhdistelmä? 1

2 JKU-- --seurajoukkue 400 M Metodi Valmentaja 48,04 JOUNI HAATAINEN nopkest Susanna Parkkisenniemi 48,0h MARKKU RAJALA nopkest? (1972) 48,28 MARKKU KOISTINEN nopeus 48,62 PASI SUUTARINEN nopkest Pasi Suutarinen 48,6h Jari Enberg nopkest 48,75 PASI VALORANTA nopeus 48,90 JANNE VIRTAPOHJA nopeus Erkki Sääkslahti 48,90 MAURI SIEKKINEN nopkest Erkki Sääkslahti 48,92 JARMO KOUKO nopkest Markku Rahikkala 48,93 PETTERI MONNI nopeus Hanna Fredriksson (51.00 Markku Karvonen nopeus ) 3.13,90 4 x 400m SM 3. / 1994 Pasi Valoranta - Janne Virtapohja - Pasi Suutarinen - Markku Karvonen 400 m:n aika 43-46s: 46s: NOPEUS TÄRKEINTT RKEINTÄ 200m on avainmatka 400m:n loppuaikaan 200m:n kohdalla 1.0s sääs äästöaika verrattuna 200m:n ennätykseen + 2.0s hitaampi toinen 200m 2.2 x 200m:n ennätysaika= 400m:n aika (Välim limäki 2008) Michael Johnson 2.2 x 19.32s = 42.50s vs 43.18s Jeremy Wariner 2.2 x 20.19s = 44.42s vs 43.45s Thomas Schönlebe 2.2 x 20.48s = 45.06s vs 44.33s Johan Wissman 2.2 x 20.30s = 44.66s vs 44.56s Markku Kukkoaho 2.2 x 20.73s = 45.61s vs 45.49s 2

3 AEROBISEN ENERGIANTUOTON OSUUS 400M:llä (Arcelli et al 2008; New Studies in Athletics,, 23,2,15-23.) 23.) ESTIMATE OF THE PERCENTAGE CONTRIBUTION OF DIFFERENT FUELS TO ATP GENERATION IN VARIOUS RUNNING EVENTS (Newsholme et al. 1992) Glycogen Blood gluc. Triglys. EVENT CP ANAER AER (liver( glycog.) (fatty( acids) 60 m m m m m m x m x m x Marathon km h race Soccer

4 MAKSIMAALISEN HAPENOTON ROOLI 400 METRIN KILPAILUSSA Thomas Schönlebe 400m 44.33s EE 30m lentäväll llä 2.79s 200m 20.48s (-10( vrk ennen 44.33s) Max Vo2 73 ml/kg/min Maksimi- ja nopeusvoimaharjoittelua * puolikyykky * moniloikat * renkaanveto, painoliivit juoksuissa (Schäfer 1989) MAKSIMAALISEN HAPENOTON ROOLI 400 METRIN KILPAILUSSA Yleensä taso 400 m:n juoksijoilla ml/kg/min (esim. Mero ja Peltola et al 1993) Mitattu juoksumatolla nousevalla rasituksella 2-32 minuutin kuormilla-- --kuten esim. Thomas Schönlebe Voidaan arvioida Cooperin (12 min) testillä kaavalla MaxVo2 = juostu matka metreinä-504.9/44.73 Esim. 3400m-504.9/44.73= 64.7 ml/kg/min Esim. Thomas Schönlebe arvio 3770m arvolla 73 ml/kg/min 4

5 TUTKIMUKSIA MAKSIMAALISEN HAPENOTON SAAVUTTAMISESSA YKSITTÄISESS ISESSÄ JUOKSUSSA: KESTON MERKITYS Noin 8 min juoksussa savutetaan maksv02 -- vrt 3000m Entä lyhyemmäss ssä? Tutkimus (James et al 2008): juoksumattokokeessa 800m juoksijat (n=6; enn ) saavuttivat 55.8 s:n (400.2m) juoksussa 86% ja (730.1m) juoksussa 89% maks.. Vo2:sta siis suunnilleen sama taso. Maksimi mitattu juoksumatolla nousevalla noin 10 min kuormituksella. 400m:n juoksussa hapenotto saavuttaa korkeimman kohdan m:n 250m:n kohdalla ja laskee sitten. Korkeimmat arvot 79-89% (Nummela ja Rusko 1995, Spencer ja Castrin 2001, Duffield et al 2005) MITEN ENERGIAA TUOTETAAN 400 m:n JUOKSUN AIKANA? Kreatiinifosfaatti kuluu /hupenee voimakkaasti ensimmäisen isen 100m:n aikana ja säilyy s siinä tilassa Hapenotto saavuttaa noin 85-90% tason maksimaalisesta hapenotosta juoksun puolenvälin lin paikkeilla ja laskee hieman sen jälkeen. j Mitä korkeampi hapenotto saavutetaan sitä pitemmälle juoksu kulkee ennen anaerobisen glykolyysin maksimoitumista. Anaerobinen glykolyysi toimii juoksun alusta alkaen ja maksimoituu juoksun loppusuoralla (vetyionien voimakas kasaantuminen lihaksiin ja voimantuoton heikkeneminen arviot maksimilaktaatista, mikä on noin mmol/l palautumisen minuutin kohdalla. Naisilla 2-32 mmol/l matalammat. 5

6 MITEN HARJOITELLA MAKSIMAALISTA HAPENOTTOA? Selvitettävä maksimaalinen hapenotto mittauksilla (on epäselv selvää,, mikä on tarkka vaikutus loppuaikaan kilpailutilanteessa, jos esim. toisella on 60 ja toisella 70 ml/kg/min maks.. Vo2) Perimän n ja harjoittelun osuudet? Tärkeintä on NOPEUS ja erityisesti kehittyminen nopeaksi 200m:n juoksijaksi Harjoittelu lyhyillä vedoilla ( m) pyrkien saavuttamaan toistomää äärillä (esim x 5 x 100m) korkea hapenotto (yli 90% maksimista), ja sitten yksittäisten isten vetojen yhdistelmät t 2 x 300m tai 500m/300m, ja luonnollisesti kilpailut oltava selvillä mikä on peruskestävyyden harjoittelua ja mikä maksimaalisen hapenoton harjoittelua HUIPPUJUOKSIJAN OMINAISUUDET 400 m:llä Kova nopeus: 200m (60m, 100m) * kreatiinifosfaattivarasto ja sen käyttk yttö kehittyy juoksu- ja voimaharjoittelun yhteydessä * taloudellisuus kovaan juoksunopeuteen lisää ääntyy Korkea anaerobisen glykolyysin taso: arvio kilpailun huippulaktaatista ( mmol/l) * maksimointi ei ole yleensä ongelma, jos nopeus on kehitetty hyvin * korkea puskurikapasiteetti (Hb( Hb, kreatiinifosfaattivarasto, bikarbonaatti /natriumbikarbonaatti) auttaa Korkea maksimaalinen hapenotto (miehet ja naiset ml/kg/min) * jälkimmj lkimmäinen inen muiden ominaisuuksien ehdoilla! * saattaa olla perittynä + aikaisemman nuoruusharjoittelun vaikutuksesta jo korkealla tasolla 6