Vuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.

Transkriptio

1 Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä

2 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011

3 Korkeuden vaikutus VO 2 max:iin Korkeus vaikuttaa VO 2 max:iin noin 7% jokaista 1000 m kohti (Fulco et al. 1998) Korkeuden vaikutus on suurempi parempi kuntoisilla (>63 ml/kg/min, musta ympyrä) kuin heikompi kuntoisilla (<51 ml/kg/min) (Fulco et al. 1998)

4 Korkeuden vaikutus juoksusuorituskykyyn Peronnet et al. JAP 1991

5 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus EPO Punasolumassa VO 2max Kestävyyssuorituskyky

6 Vuoristoharjoittelun parhaat käytänteet Tärkeät kysymykset: Kuinka korkealle asumaan? Millä korkeudella harjoitella? Kuinka kauan? Milloin kannattaa palata meren pinnan tasolle ennen kauden pääkilpailua? Miten sopeutumista ja harjoittelua kannattaa seurata korkealla?

7 Kuinka korkealle asumaan?

8 Kuinka korkealle asumaan?

9 Punasolumassa (g) Kuinka korkealle asumaan? PRE POST m 2100 m 2500 m Korkeus

10 Kuinka korkealle asumaan? Verimuuttujia ja suorituskykyä ajatellen optimi korkeus on m < 1800 m ei saa aikaan merkittäviä muutoksia punasolumassassa > 2800 m ei saa aikaan merkittävää punasolumassan lisäystä, kun lisätään muut sopeutumiseen vaikuttavat tekijät, jotka vaikuttavat negatiivisesti suorituskykyyn

11 Kuinka korkealla harjoitella? LOW-LOW HIGH-HIGH HIGH-LOW PK-vauhti Sama Hidastuu vähän Hidastuu vähän PK VO2 Sama Pienenee vähän Pienenee vähän Intervallivauhti Sama Hidastuu paljon Hidastuu vähän Intervalli VO2 Sama Pienenee paljon Pienenee vähän Punasolumassa Ei muutu Kasvaa Kasvaa VO2max Ei muutu Kasvaa Kasvaa Suorituskyky Ei muutu Ei muutu Kasvaa Levine et al. JAP 1997

12 Onko 1250 m tarpeeksi matala kaikille urheilijoille harjoitustehojen ylläpitämiseksi? Kuinka korkealla harjoitella?

13 Kuinka korkealla harjoitella? Kovatehoiset ja pitkäkestoiset (yli 90 s) suoritukset kannattaa tehdä matalalla tai lisähapella < 1250 m on tarpeeksi matala useammille urheilijoille Kuitenkin urheilijat, joiden suorituskyky heikkenee paljon korkealla, pitäisi mennä alle 1250 m kovatehoisia harjoituksia tekemään ( mene niin matalalle kuin voit )

14 Sopeutumisajan vaikutus VO 2 max:iin ja suorituskykyyn Juoksusuorituskyvyn ja VO 2 max:n muutos 2300 m:n korkeudella (Daniels & Oldridge 1970) Viiden ja 10 päivän sopeutumisajan vaikutus eri kestoisiin suorituksiin m:n korkeudella (Fulco et al. 2000)

15 Kuinka kauan korkealla?

16 Kuinka kauan korkealla? Kolme viikkoa on tarpeeksi kauan merkittävän punasolumassamuutoksen aikaansaamiseksi tarpeeksi suuri suorituskyvyn parantamiseksi Kuitenkin punasolumassa lähes kaksinkertaistuu päivien välillä Suositellaan yli 4 viikon korkean paikan leirejä

17 Urheilijoilla ja valmentajilla on erilaisia näkemyksiä optimaalisesta paluun ajankohdasta merenpinnan tasolle ennen kauden pääkilpailua. Milloin palata merenpinnan tasolle?

18 Milloin palata meren pinnan tasolle? Hematologiset tekijät: Aikajänne punasolumassan pienenemiselle meren pinnan tasolle paluun jälkeen Biomekaaniset / neuromuskulaariset tekijät: Aikajänne hermo-lihasjärjestelmän herkkyyden palautumiseen meren pinnan tasolle paluun jälkeen Hengitys: Aikajänne hengityksen sopeutumiseen meren pinnan tasolle

19 Hematologiset tekijät Kenian kestävyysjuoksijoiden siirtyminen Nairobista Euroopan kiertueelle Prommer et al. MSSE 2010

20 Hematologiset tekijät Kenian kestävyysjuoksijoiden siirtyminen Nairobista Euroopan kiertueelle Odotettu punasolumassan pieneneminen ottaen huomioon punasolujen normaalin elinkaaren.

21 Hematologiset tekijät Ei merkittävää punasolumassan vähenemistä ensimmäisen 14 vrk aikana Paras aika kilpailla ensimmäisen kahden viikon aikana? Parempaa harjoittelua ensimmäisen 30 vrk aikana, kun on luonnollisesti veritankattu Paras aika kilpailla vasta 30 vrk jälkeen?

22 8 kestävyysjuoksijaa (7M ja 1N) Kaikki mukana Pekingin OK päivää Hi-Hi-Lo harjoittelua Asuminen 2180 m Kovat harjoitukset m Neuromuskulaariset tekijät

23 Neuromuskulaariset tekijät Kahdeksalla huippukestävyysjuoksijalla ei muutoksia juoksun mekaniikassa 28 Hi-Hi-Lo harjoittelujakson jälkeen Lisäharjoitteluaika merenpinnan tasolla ei näyttäisi olevan tarpeellista merenpinnan tasolle palaamisen jälkeen (edellyttäen, että kovat harjoitukset on tehty matalalla)

24 Hengitys

25 Hengitys Hengityksen taloudellisuus paranee vuoristossa ja säilyy uudella tasolla < 6 päivää Hengityksen taloudellisuus heikkenee 6 21 päivien aikana alle ennen vuoristoleiriä mitatun arvon Urheilijat, joilla uloshengitysilman virtaus on rajoittunut, eivät saa vuoristoharjoittelusta samaa hyötyä kuin urheilijat, joilla uloshengitysilman virtaus ei ole rajoittunut

26 Milloin palata meren pinnan tasolle ennen pääkilpailua? Hyvä ajoitus Hb massa suurimmillaan Pienentynyt hengityksen energiankulutus Suurentunut harjoituskapasiteetti Huono ajoitus Hb massa edelleen korkealla Hengityksen energiankulutus kasvaa Palautuminen kovatehoisista harjoituksista? Hormonaaliset vasteet?? Hyvä ajoitus Pienentynyt Hb massa Hengityksen energiankulutus palaa vuoristoleiriä edeltävälle tasolle Kovatehoisten harjoitusten harjoitusvaikutus 1 7 päiviltä Hormonaaliset vasteet? Aika korkean paikan leirin jälkeen (vrk)

27 Mitä kannattaa seurata? Jokaisen korkeanpaikan leirin yhteydessä Noin kolme viikkoa ennen leiriä 1 2 päivää ennen leiriä 1 2 päivää leirin jälkeen Mittaukset aamu- tai iltapäivällä Mittaukset Suoniverinäyte PVK, S-Ferrit, fs-tfr, S-hs-CRP CO menetelmä Punasolumassan ja veritilavuuden määritys Yösykeanalyysi tai ortostaattinen koe Autonomisen hermoston tila Lepospirometria Hengitysteiden ja keuhkojen toiminnan testaus

28 Mitä kannattaa seurata? Harjoituspäiväkirja Kuormituksen seuranta Painon seuranta Syke ja O 2 Sat harjoituksissa ja levossa Kontrolliharjoitukset Suorituskyvyn seuranta Kilpailut Testit Kontrolliharjoitukset

29 Harjoittelun kuormittavuuden ja stressin seuranta vuoristossa Harjoitusleiri Dullstroomissa, Etelä-Afrikka, 2000 m

30 Muistilista vuoristoharjoittelun suunnitteluun Vuoristoharjoittelusta hyötyvät eniten huippukestävyysurheilijat. Nuorten urheilijoiden osalta kannattaa keskittyä laadukkaaseen merenpinnan tason harjoitteluun. Hapenkuljetuskapasiteetin muutosten aikaansaamiseksi optimaalinen asumis- ja harjoittelukorkeus on m ja vuoristoharjoittelujakson pituus 3 4 viikkoa. Erityisesti valmistauduttaessa merenpinnan tason kilpailuun vuoristossa optimaalinen harjoittelukorkeus tehoharjoituksille on alle m. Vuoristoharjoittelujakson alussa ja lopussa on syytä välttää kuormittavaa harjoittelua. Yksilöllisten fysiologisten vasteiden selvittämiseksi ja yksilöllisen vuoristoharjoittelumallin rakentamiseksi harjoittelua, suorituskykyä ja palautumista on syytä seurata huolellisesti. Jos kilpailet m:n korkeudella, varaa 7 10 päivää aikaa olosuhteisiin sopeutumiseen vähintään kilpailukorkeudella ennen kilpailua. Älä asu korkeammalla kuin missä kilpailet. Älä mene harjoittelemaan vuoristoon sairaana, tulehdustilassa, kuormittuneena, huonokuntoisena tai jos rautavarastot ovat pienet.