VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN. Sisältö. Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua. Kuntotestauksen hyvät käytännöt
|
|
- Veikko Saarnio
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Sisältö VO 2 -TESTIN ANATOMIA PERUSTEISTA PALAUTTEESEEN Jussi Mikkola, KIHU Esa Hynynen, KIHU 1. Yleistä testaamisesta ja urheilijan testauksen erityispiirteitä 2. Video testin tekeminen ja mitä elimistössä tapahtuu nousevatehoisen testin aikana? 3. Kynnysanalyyseistä 4. Palaute & tulosten tulkintaa 5. Uusia analyysisuosituksia Suomessa kuntotestauksen pitäisi perustua Kuntotestauksen hyvät käytännöt LTS & Kuntotestausvaliokunta Kuntotestaus: Kuntotestaamisella tarkoitetaan ihmisen fyysisen kunnon perusominaisuuksien mittaamista ja arviointia Kokonaisvaltainen palveluprosessi, joka alkaa asiakkaan tarpeiden selvittämisestä ja jatkuu aina palautteeseen, liikuntaohjeisiin ja seurantaan saakka Laadittu asiantuntijoiden yhteistyönä (Osa suosituksista pohjautuu näyttöön perustuvaan tietoon ja säännöksiin, osa käytännön kokemukseen). 1
2 Kuntotestauksen hyvät käytännöt 1. Turvallisuus (riskikartoitus, ensiapuvalmius, lääkäri?) 2. Eettisyys (yksilön kunnioitus ja yksityisyyden suoja) 3. Henkilökunnalla asianmukainen, riittävä koulutus (suosituksena liikunta- tai terveydenhuoltoalan tutkinto) 4. Testausmenetelmät, -laitteet ja tilat (vakiointi, validius, toistettavuus) 5. Selkokielinen testikuvaus asiakkaalle & kirjallinen työohje testaajalle 6. Toiminta ennen testiä (esitiedot, selkeät valmistumis- ja suoritusohjeet) 7. Toiminta testin aikana (pöytäkirja, testin valvonta: laitteet & testattava!) 8. Toiminta testin jälkeen (suullinen ja kirjallinen palaute) 9. Tietojen tallennus ja tiedonvälitys (tietosuoja!) 10. Laadunhallinta sisäinen ja ulkoisen arvioinnin pohjalta Urheilijoiden testauksen erityispiirteitä MIKSI TESTATAAN: työkalu lajisuorituskyvyn ja siihen vaikuttavien ominaisuuksien seurannassa Mitataan lajisuorituksen kannalta oleellisia asioita LAJIANALYYSI taustalla OBJEKTIIVISUUS Onko kehitytty siinä mitä on harjoiteltu? Haetaan vastauksia ongelmatilanteisiin (fysiologiset - lääketieteelliset asiantuntijalääkäri) Testit liikennevaloina eli harjoituskontrollit toimiiko elimistö niin kuin pitääkin? Kasvatuksellinen merkitys nuori urheilija oppii tuntemaan omia fyysisiä ominaisuuksiaan, valmentaja valmennettavaansa etc. Toisaalta usein testipaketit/kauden testisuunnitelmat hyvinkin YKSILÖLLISESTI räätälöityjä lajinomaisia kenttätestejä - tulkinta voi olla haasteellista viitearvoja niukasti Urheilu-uran vaihe monesti ohjaa testejä: nuori vs. aikuishuippu perusominaisuuksista lajinomaisempaan testaukseen Ennen testiä ja testauksen aikana Suostumuslomake Elimistön tilan vakioiminen testitilanteeseen Harjoittelu, usein pari kevyempää päivää ennen ominaisuustestiä Uni Psyykkinen vireystila Ravinto, nestetasapaino, lääkitykset? Yleisterveys (flunssat etc.) Testaajan toiminta testaustilanteessa Testiaikainen palaute? Nopea jälkihoito alustava palaute 2
3 Esitieto- ja terveyskysely Maksimaalisen hapenottotestin perusidea Aerobisen energiantuotannon arvioimista mittaamalla hengityskaasuja ja ventilaatiota (siis mitataan hapenkulutusta) Elimistöä kuormitetaan nousevatehoisesti esim. juoksumatolla Elimistö pyrkii mukautumaan lisääntyneisiin energiantuottovaatimuksiin lisäämällä aerobista (hapenkulutus) ja anaerobista energiantuottoa Elimistössä tapahtuvia aineenvaihdunnallisia muutoksia pyritään seuraamaan mittaamalla Sydämen sykettä Kapillaariveren laktaattipitoisuutta Hengitysmäärää Sisään- ja uloshengitysilman O 2 -ja CO 2 -pitoisuutta Maitohapon lyhyt oppimäärä Anaerobisessa glykolyysissä syntynyt maitohappo hajoaa H + ja LA-ioneiksi Diffusoituvat ja siirtyvät lihaksesta vereen LA on substraatti, jota tuotetaan/eliminoidaan koko ajan Oksidaatio luurankolihaksissa, sydämessä ja munuaisissa Takaisin glukoosiksi maksassa H + aiheuttaa happamuutta, joka häiritsee lihasten suorituskykyä puskurointi bikarbonaattien avulla lisääntynyt CO 2 -pitoisuus VE kasvaa Kevyet kuormat, ala-alueet, PK-alue Energiantuotannossa käytetään tehokkaasti hyväksi sekä rasvoja että HH (rasvoja > HH) Laktaatin tuotto- ja eliminaatiotasapainossa Ventilaatio nousee lineaarisesti 3
4 keskialue eli VK Alussa laktaatti nousee perustasosta: LT 1 Hiilihydraattien osuus energiantuotannosta kasvaa (>70%) (hormonaalinen säätely, lisääntynyt nopeiden lihassolujen rekrytointi) Maitohapon tuotto ja eliminaatio kasvavat Ventilaation epälineaarinen nousu: H + puskurointi bikarbonaatin avulla CO 2 VE : VT1 Elimistön happamuus ei vielä juurikaan nouse ylä-alue eli MK Laktaatin tuotto/eliminaatio eivät pysy tasapainossa LA jyrkkään nousuun: LT 2 (LTP) Elimistön happamuus kasvaa VE lisääntyy nopeammin kuin VO 2 ja CO 2 : VT 2 (RCP) Hapenkulutus nousee maksimiinsa Kynnysanalyysien perustaa Kynnysten määrittäminen perustuu lihaksen energiaaineenvaihdunnassa tapahtuviin muutoksiin suoritustehon kasvaessa kynnyksillä tarkoitetaan nousevassa kuormituksessa määritettäviä intensiteettitasoja, joissa elimistössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Kynnyksiä voisi luonnehtia myös siirtymäksi toiseen vaiheeseen. Määritykset tapahtuvat veren laktaattipitoisuuteen, hengityskaasuihin ja/tai sykkeeseen perustuen. Harjoittelun ohjelmoinnissa voidaan intensiteettijako tehdä kynnyksien mukaan. Laktaattikynnyksiä maailmalta onhan näitä Ainakin 25 erilaista Lactate Threshold concepts Aerobinen laktaattikynnys Ennen/kohdalla/sen jälkeen kun veren laktaattipitoisuus alkaa nousta lepo/perus tasosta 0,2/0,5/1,0 mm nousu lepo/perustasosta Laktaattiekvivalentin (La/VO 2 tai La/work intensity) minimi Anaerobinen laktaattikynnys Erilaisia tangentteja laktaattikäyrältä (mm. 45 ja 51 ) Maksimietäisyys alku- ja loppupisteen yhdistävältä suoralta (Dmax?) Maksimietäisyys LT Aer ja loppupisteen yhdistävältä suoralta (modified Dmax?) Toinen nousukohta (jyrkkenemiskohta?) Viimeinen piste ennen äkillistä, mutta pysyvää nousua (lactate turn point between LT Aer and VO 2max ) MLSS Ei käytännöllinen Faude et al (2009) Lactate Threshold Concepts, Sports Med 4
5 Laktaatti (mmol/l) Laktaattikynnykset; esimerkkejä Laktaatin kertymisen/kasautumisen alkupiste (OPLA / OBLA) Tietty laktaattipitoisuus (LT) 2,2 / 2,5 / 3 tai 4 mmol/l 1 mmol/l yli lepotason Laktaattikäyrän tangentin kulma (IAT) Aerobinen hengityskaasukynnys VCO 2 /VO 2 -käyrän ensimmäinen jyrkkenemiskohta (V-slope) (=) Ensimmäinen jyrkkenemiskohta hengitysosamäärässä VE/VO 2 -käyrän ensimmäinen nousukohta Uloshengitysilman happipitoisuuden nousun jyrkkenemiskohta Ensimmäinen jyrkkenemiskohta ventilaatiossa Anaerobinen hengityskaasukynnys Kuormitusperäinen hyperventilaatio Selvä jyrkkeneminen VE/VCO 2 suhteessa Respiratory compensation point Uloshengitysilman CO 2 pitoisuuden pieneneminen Toinen jyrkkenemiskohta VE/VO 2 suhteessa Hengityskaasukynnyksiä onhan näitäkin SYKE Bosquet et al. Sports Med; 32: , 2002 Meyer et al (2005) Submaximal Gas Exhange Parameters, Int J Sports Med Aunola koosti 1991 väitöskirjansa kynnyksiä tutkien ja päätyi käyttämään kynnysmäärityksissä veren laktaatissa havaittavia muutoksia yhdessä hengityskaasuissa havaittavien muutosten kanssa ei siis joko-tai vaan sekä-että Näitä kynnyksiä (aerobinen ja anaerobinen kynnys) on sittemmin käytetty yleisesti Suomessa myös Kuntotestauksen käsikirja (2004) ohjeistaa näiden käyttöön Kynnysanalyysit Suomessa Aerobinen kynnys (AerK) 1. Laktaattipitoisuuden ensimmäinen nousukohta perustasosta (ei alin kohta) 2. Ventilaation ensimmäinen lineaarisuudesta poikkeava muutoskohta suhteessa hapenkulutukseen 3. Ventilaatioekvivalentin (VE/VO 2 ) alin kohta 4. Jos em. kohdissa eroja, 1-kohta painotetussa asemassa, apuna La/VO 2 alin tai TrueO 2 ylin kohta Nummela (2004): Kuntotestauksen käsikirjassa (s. 66) 5
6 Anaerobinen kynnys (AnK) Suoran testin kynnysanalyysi ja harjoitusalueet 1. Laktaattipitoisuuden toinen jyrkempi nousukohta 2. Ventilaation lineaarisuudesta poikkeava muutoskohta suhteessa hiilidioksidin tuottoon AerK AnK 3. Ventilaatioekvivalenttien (VE/VO 2 ja VE/VCO 2 ) lineaarisuudesta poikkeava jyrkkä muutoskohta 4. Jos em. kohdissa eroja, 1-kohta painotetussa asemassa, apuna TrueO 2 jyrkkä laskukohta Rasva AV PK VK VO2max alue AnAer. Kap. Nummela (2004): Kuntotestauksen käsikirjassa (ss ) Urheilijan palautteessa huomioitava Testiajankohdan vaikutus (eri harjoituskaudet) vs. tulosten vertailu Testaajan, urheilijan ja valmentajan yhteistyö tulosten tulkinnassa korostuu Testaaja ei (välttämättä) ole valmentaja eri lajien valmennuskulttuurit Sekä kirjallinen palaute että yhteispalaverit Testaajan olisi hyvä tietää testattavan harjoittelusta palautteen laatu Vahvuudet vs. heikkoudet vaikutus harjoitteluun Viitearvot urheilija-aineistot pieniä ja ehkä vanhentuneita! Onko laji muuttunut? Toteutuneen harjoitusjakson tavoitteet vs. testi TULKINNASSA EI PIDÄ SORTUA NÄPERTELYYN Mikä oikeasti vaikuttaa lajin suorituskykyyn? Saatu tieto vs. laitteiden tarkkuus etc. Testitulosten tulkintaa Teoreettinen työ/maxnopeus kestävyyssuorituskyky Vaikuttaa VO 2MAX Submax VO 2 ~ Taloudellisuus Pitkäaikainen kestävyys = Aerk & AnK Voimantuotto-ominaisuudet (mattotesti ei kuvaa mutta MART/MAST kylläkin ) Huom! Teoreettisten töiden eri kaavat! Urheilijoilla pitäisi parantua kohti kilpailukautta (testaustapa vs. lajiharjoittelu kuitenkin vaikuttaa) Kynnystyöt vs. maksimityö vaikutus harjoitteluun RER (+LA, +happi%) analyysit kokonaisuus ratkaisee Submax kuormien vertailu eri testikertojen välillä - objektiivista Miten hengitys toimii (VE, Vt, BFr)? 6
7 Kyky tuottaa energiaa hapetusreaktioiden kautta VO 2MAX muodostuu Lihasten kyvystä käyttää happea energiantuotantoon Hengitys- ja verenkiertoelimistön hapenkuljetuskapasiteetista Aikuiskestävyysurheilijoilla muutokset pieniä (<5%) Kestävyysurheilijolla pitäisi parantua kohti kilpailukautta samoin kuin suorituskyvynkin ( määrä alas tehot ylös ) Testaustulosten tulkintaa: Maksimaalinen hapenottokyky VO 2MAX HARJOITTELU PERIMÄ SP LIHAS MASSAN MÄÄRÄ VO 2MAX IKÄ KUORMITUKSEN KESTO KUORMITUSMALLI LAJISPESIFI Testitulosten tulkintaa Kehonpainon vaikutukset tuloksiin Vaikutus: VO 2 (eco), LA, syke Erityisesti SK/hiihto (mäkimallit vs. nopeusmallit) Mikä vaikutus itse lajisuoritukseen: suorituskykyominaisuudet vs. millit VO 2MAX : millit vs. litrat vs. suorituskyky Välinelajit: pyöräily, hiihto, soutu Rataprofiilit ja matkat Hermolihasjärjestelmä vs. VO 2MAX Rajoittaako huonot voima/nopeusominaisuudet VO 2MAX :a? Esim. juoksu: mäkimalli vs. nopeusmalli Suorituksen taloudellisuus Koska alle anaerobisen kynnyksen teholla energia tuotetaan pääasiallisesti hapen avulla, voidaan hapenkulutusta submaksimaalisella työkuormalla (<AnK) käyttää taloudellisuuden mittarina Laji- ja nopeusspesifi ml/kg/km = VO 2 (ml/kg/min) / v (km/h) * 60 Juoksu: 180 ml/kg/km huippu, 200 ml/kg/km hyvä, Vrt. teoreettiseen = mitattu VO 2 (ml/kg/min) teor. VO 2 (ml/kg/min) Painon vaikutus! Harjoittelu ja juoksun taloudellisuus Paula Radcliffe Testitulosten muutos vuosina (19v 28v) vvo 2max 20,5 23,0 km/h (12%) VO 2max ml/kg/min (7%) LT 15,0 17,5 km/h (17%) RE ml/kg/km (13%) 3000m 8:51,78 8:26,97 (5%) vs. -03 Maks VO 2 (ml/kg/min) % Taloudellisuus (RE ml/kg/km) % VO2maks nopeus (km/h) % Maitohappokynnysnopeus (km/h) % Andy Jones BASES
8 Tulosten tulkintaa: ylikunnossako? ajautumisvaiheessa submaxvo 2, submaxla, submax syke, RER Suorituskyky laskee montun pohjalla Submax & Max LA, submax syke?, maxsyke Suorituskyky laskee dramaattisesti Yhteenveto Palautteesta Kuormakeskiarvot Tulosten tulkinta & harjoitusohjeet Maksimit ja kynnykset numeerisesti Vertailukuvaajia (syke, LA, VO2 etc) Kynnyskuvaaja Kuormakeskiarvoihin perustuvan kynnysanalyysiin liittyviä ongelmia/epätarkkuuksia Isohkot kuormanostot Analyysin sensitiivisyysongelmat Kynnysanalyysi kuormien väliin vs. objektiivisuus Erityisesti SK-testin ongelmatiikka Ventilaatiokynnykset osuvat usein nopeuden nostoihin koska työfrekvenssi (=askeltiheys) vaikuttaa ventilaatioon BxB-analyysi vs. kuormakeskiarvo-analyysi Maton pysäyttämisen tuomat ongelmat/vaikutus Pitääkö BxB-dataa silti keskiarvoistaa (moving avg)? Muutokset hengityskaasuissa, VE:ssa ja LA:ssa osuvat harvoin samaan pisteeseen kompromissit eli subjektiivinen tulkinta korostuu 8
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia
Suoran maksimaalisen hapenottotestin anatomia Kuva: KIHU 55 KUNTOTESTAUS Teksti: JUSSI MIKKOLA Laadukkaan kuntotestauksen avulla voidaan löytää selityksiä tuloksen taustalle. Testaamisella voidaan suunnata
LisätiedotJari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut
Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-
LisätiedotMURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut www.murtokohta.fi 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 05.05.2015 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS
mittaus MURTOKOHTA OY - valmennuspalvelut 3 # testattavan nro tulostuspäivä: 5.5.215 JUOKSIJAN TASOTESTI - LAKTAATTIMITTAUS Nimi: Erkki Esimerkki Päivämäärä: 5.5.215 Ikä: 27 Aika: 15:15 Pituus: 181 Perusaineenvaihdunta
LisätiedotHarjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella
Harjoitustasojen määrittäminen ja palaute spiroergometriatestin perusteella Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Miksi harjoitustasoja pitäisi määrittää? VO 2max / VO 2peak tai P max ovat useimmin käytettyjä
LisätiedotSUORA MAKSIMITESTI. Asiakastiedot. Testaustiedot
Sivu: 1 SUORA MAKSIMITESTI Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Valido Toni Syntymäaika: 12.1.1986 Mies Ikä: 31,8 Testaustiedot Testimalli: Juoksutesti Tulokset Mittauspäivä: 31.10.2017 Pituus [cm]: 182 Paino
LisätiedotPajulahdentie 167 15560 Nastola, puh (03) 885511 www.pajulahti.com. Matti Meikäläinen Sivu: 1 TESTIPALAUTE. Matti Meikäläinen
Sivu: 1 wwwpajulahticom TESTIPALAUTE Matti Meikäläinen 1322012 Sivu: 2 wwwpajulahticom KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Matti Meikäläinen Syntymäaika: 111977 Mies Ikä: 35 Testaustiedot
LisätiedotMATTOTESTAUS RULLASUKSILLA. Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus
MATTOTESTAUS RULLASUKSILLA Esa Hynynen Kilpa ja huippu urheilun tutkimuskeskus SPIROERGOMETRIAA LAJINOMAISESTI Kilpaurheilijoilla ns. mattotesti tarkoittaa portaittain maksimiin nousevaa kuormitusta, jonka
LisätiedotKestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014
Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 16.4.2014 Kestävyysharjoittelu nuoresta aikuiseksi 1. Kestävyyssuorituskykyyn vaikuttavat tekijät 2. Kestävyysominaisuuksien harjoittelu 3.
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu www.tesku.fi tesku@tesku.fi Valviran toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista koulutusta,
LisätiedotNopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi. Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014
Nopeuskestävyys nuoresta aikuiseksi Ari Nummela Jyväskylä 14.5.2014 1. Nopeuskestävyys ominaisuutena 2. Nopeuskestävyysharjoittelu lapsilla 3. Nopeuskestävyysharjoittelun ohjelmointi Nopeuskestävyys nuoresta
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012. www.kihu.
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 8.10.2012 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotMART testi tulokset ja kuvaus. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014
MART testi tulokset ja kuvaus Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Kuntotestauspäivät Jyväskylä 20.3.2014 MART historiaa MART testin kehittäminen alkoi 1987, kun kestävyysvalmentajat
LisätiedotTESTITULOSTEN YHTEENVETO
TESTITULOSTEN YHTEENVETO LIHASTEN VÄSYMINEN JA PALAUTUMINEN Lihaksesi eivät väsy niin helposti ja ne palautuvat nopeammin. Kehitettävä Hyvä AEROBINEN KUNTO Sinulla on edellytyksiä kasvattaa aerobista kuntoa
LisätiedotKestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä
3.2. Kestävyysominaisuuksien mittaaminen Kestävyys fyysisenä perusominaisuutena voidaan määritellä elimistön kykynä vastustaa väsymystä fyysisen kuormituksen aikana. Mikä on kestävyyssuoritusta rajoittava
LisätiedotTerveysliikunta tähtää TERVEYSKUNNON ylläpitoon: Merkitystä tavallisten ihmisten terveydelle ja selviytymiselle päivittäisistä toimista KESTÄVYYS eli
TERVEYSLIIKUNNAKSI KUTSUTAAN SÄÄNNÖLLISTÄ FYYSISTÄ AKTIIVISUUTTA, JOKA TUOTTAA SELVÄÄ TERVEYSHYÖTYÄ (passiivisiin elintapoihin verrattuna) ILMAN LIIKUNTAAN LIITTYVIÄ MAHDOLLISIA RISKEJÄ Arki- eli hyötyliikunta
LisätiedotHiljaa hyvä tulee. ennätysjahdissa. Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Hiljaa hyvä tulee kuntoilijamaratoonarit ennätysjahdissa Ville Vesterinen, LitM Kuntotestauspäivät Pajulahti 23.-24.3.2010 www.kihu.fi 1 Sisältö
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy
Testaus- ja kuntotutkimusasema TesKu Oy www.tesku.fi tesku@tesku.fi Aluehallintoviraston toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotSuunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja 30 vuoden ajalta. Turun Seudun Urheiluakatemia Turku 1.2.2015
Suunnistajan fyysisen kunnon testaus kokemuksia ja havaintoja vuoden ajalta Turun Seudun Urheiluakatemia Turku.. Jukka Kapanen Liikuntatieteen maisteri Jyväskylän yliopistosta 9 Testauspäällikkönä Oulun
LisätiedotNOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä
Teksti: ARI NUMMELA NOPEUSKESTÄVYYS: MART-testi antaa käyttötietoa suorituskyvyn kehittymisestä MART-testi soveltuu etenkin juoksijoiden nopeuskestävyysominaisuuksien ja suorituskykyisyyden testaamiseen.
LisätiedotVoima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Voima- ja kestävyysharjoittelun yhdistäminen Ari Nummela, Ph.D. Valmennusklinikka 15.12.2008 Viveca, Jyväskylä www.kihu.fi Voima- ja kestävyysharjoittelun
LisätiedotYlikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen. Tampereen Urheilulääkäriasema
Ylikuormitus ja alipalautuminen testaus ja toteaminen Terve Urheilija iltaseminaari 20.11.2013 UKK-instituutti Piia Kaikkonen, LitM, testauspäällikkö, Tampereen Urheilulääkäriasema Liikaa, liian vähän
LisätiedotVALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen
VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:
LisätiedotTestaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi
Testaus- ja kuntotutkimusasema TESKU ay www.tesku.fi email:tesku@tesku.fi Lääninhallituksen toimiluvalla ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon liikunnallisesti suuntautunut fyysisen kunnon testausta, liikunnallista
LisätiedotFyysinen valmennus sulkapallossa Pajulahti 3.-5.9.2010. Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri
Sulkapallon lajianalyysiä Kestävyys V-M Melleri Kestävyys sulkapallon kaksinpelissä kansainvälisellä tasolla Sulkapallo on intensiivinen jatkuvia suunnanmuutoksia vaativa intervallilaji Pallorallin ja
LisätiedotKILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU
KILPAILUSUORITUS JA HARJOITTELU 400 m:llä KOMMENTTIPUHEENVUORO 400m:n aika 47-50 s: metodilla ei väliv liä! Kova nopeustaso----- -----heikko nopeuskestävyys Kova nopeuskestävyys vyys---heikko nopeus Kova
LisätiedotMitä on laadukas ja näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta?
Mitä on laadukas ja näyttöön perustuva kuntotestaustoiminta? Kuntotestauspäivät 2019 Arcada Jyrki Aho LitM, liikuntafysiologi Kuntotestaus Kuntotestaus Fyysisen kunnon mittaaminen tai arvioiminen Fyysisen
LisätiedotOhjelmisto-ominaisuudet:
Fitware Pro 3 Fitware Pro on fyysisen suorituskyvyn mittaus, analysointi- ja seurantaohjelmisto terveyden ja liikunnan ammattilaisille Fitware Pro on pedakoginen, visuaalinen ja informatiivinen työkalu
LisätiedotJuoksukoulu ( 3.5.2016
Juoksukoulu ( 3.5.2016 Klo 8:00 luento juoksuharjoi3elusta Klo 8:30-10:00 koordinaa8oharjoitus + videoklinikka Juoksuharjoituksen aikana mahdollisuus tehdä Asicsin askelanalyysi ja hankkia juoksukengät
LisätiedotLiikunta. Terve 1 ja 2
Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto harjoitusolosuhteet Urheilijakeskeinen kokonaisvaltainen suunnistusvalmennus VALMENTAJA PSYYKE IDEAALITILANNE Tasapainoinen ja turvattu toimintaympäristö
LisätiedotOsa 1. Hermolihasjärjestelmän rakenne ja toiminta. Kirjasta Urheiluvalmennus s. 37-42
HARJOITUSKOE, LIIKUNTAPEDAGOGIIKAN JA - BIOLOGIAN KIRJALLINEN KOE 2016 Pisteytys: Oikeasta vastauksesta saa 2 pistettä. Väärästä vastauksesta saa -1 pistettä. Vastaamatta jättämisesta saa 0 pistettä. Osa
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE FITNESS TEST REPORTS Kuntotestiraportti (Conconi) Sukupuoli 4 7 Mies 7.. Aloitustaso n nosto n pituus Palautumisen kesto km/h, km/h m : ja hengitystiheys : :3 : :7 : : : : :7 :
LisätiedotAloittelevan kuntoilijan valmennus
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Aloittelevan kuntoilijan valmennus Ville Vesterinen, LitM SUL juoksukoulukoulutus Jyväskylä 24.1.2013 www.kihu.fi Kehityksen kulmakivet Harjoittelu
LisätiedotKestävyyden testaaminen suorasti & epäsuorasti
Kestävyyden testaaminen suorasti & epäsuorasti Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Juha Sorvisto, liikuntafysiologi, LitM, Liikuntakeskus Pajulahti Termit
LisätiedotKUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA
KUORMITUSSYKEMUUTOSTEN YHTEYS JUOKSUN TA- LOUDELLISUUTEEN YHDISTETYN VOIMA- JA KESTÄ- VYYSHARJOITTELUN AIKANA Reetta Juuti Biomekaniikan pro-gradu Syksy 2005 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA
VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten
LisätiedotTermit tutuiksi. Termit tutuiksi. Kestävyyden testaaminen suorasti & epäsuorasti. Kuntotestauspäivät 2019
Kestävyyden testaaminen suorasti & epäsuorasti Kuntotestauspäivät 2019 Ari Mänttäri, liikuntafysiologi, LitM, UKK Terveyspalvelut Oy Juha Sorvisto, liikuntafysiologi, LitM, Liikuntakeskus Pajulahti Termit
LisätiedotSPRINTTIHIIHTO- PROJEKTI 2006/07
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KU Jyväskylä S- JEK 2006/07 Mikkola J, Vesterinen V, alkkari J, ummela A, ynynen E (KU) Mäkipää V, ietanen E (SL) Linnamo V, äkkinen K (JY) www.kihu.fi austaa sprinttihiihdosta
LisätiedotKestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille. Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät Helsinki
Kestävyysvalmennuksen perusteet personal trainereille Ville Vesterinen, LitT Kuntotestauspäivät 23.3.2019 Helsinki 1 Varusmiesten kestävyyskunto on huonompi kuin koskaan ennen! Varusmiesten kestävyyskunto
LisätiedotKuntotestissä mittaamme hapenotto- ja verenkiertoelimistön kunnon, lihaksiston toiminta- tai suorituskyvyn ja tarvittaessa kehonkoostumuksen.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Olit sitten aloittelija tai huippu-urheilija. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman liikuntahistorian
LisätiedotOminaisuuksien kehittäminen
Ominaisuuksien kehittäminen Tapani Keränen Kihu & URHEA Tutkimusten mukaan... N = 1558. Aikainen harjoittelun aloitusikä, erikoistuminen ja lajinomainen tehoharjoittelu sekä keskittyminenyhteen lajien
LisätiedotKorkeanpaikan harjoittelu
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Korkeanpaikan harjoittelu Ari Nummela, LitT Jyväskylän yliopisto / liikuntabiologia LBIA028 Lajianalyysit eri urheilulajeissa ja urheiluvalmennuksen
LisätiedotVaralan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 www.varala.fi TESTIPALAUTE. Ville Varala
Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 1 TESTIPALAUTE Ville Varala 11.1.2014 Varalan Urheiluopisto Ville Varala Sivu: 2 KESTÄVYYSTESTIN PALAUTE Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Ville Varala Syntymäaika:
LisätiedotNuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta
Nuoren urheilijan ylikuormittumisen toteaminen ja hoito lääkärin näkökulmasta Lauri Alanko LT, Liikuntalääketieteen erikoislääkäri 20.3.15 Liikuntalääketieteen erikoislääkäri Fc Honka, HIFK A-juniorit,
LisätiedotFYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV
FYYSISEN HARJOITTELUN PERUSTEET FHV KEHITTYMISEN PERIAATTEITA HARJOITUSÄRSYKE = järjestelmän häirintä Perusvoimaharjoitus lihassoluvaurio ELINJÄRJESTELMÄN REAGOINTI Vaurion korjaus = proteiinisynteesin
LisätiedotKESTÄVYYSSUORITUSKYKY, SUORITUKSEN RASITTAVUUS SEKÄ OHJELMAN RAKENNE JOUKKUEVOIMISTELUSSA
KESTÄVYYSSUORITUSKYKY, SUORITUKSEN RASITTAVUUS SEKÄ OHJELMAN RAKENNE JOUKKUEVOIMISTELUSSA Päivi Rönkkö Kandidaatin tutkielmaseminaari VTE.A005 Kevät 2006 Liikuntabiologian laitos Jyväskylän yliopisto Työn
LisätiedotHiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus
Hiihdon lajianalyysin päivitystä... Ville Vesterinen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki, 29.5.2016 Ohtonen, O & Mikkola J. MAASTOHIIHDON LAJIANALYYSI
LisätiedotKestävyys ja harjoittelun kuormittavuus. 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet
Kestävyys ja harjoittelun kuormittavuus 2.1 Koripalloharjoittelun tukitoimet Paritehtävä: Lajianalyysi: Minkälaista kestävyyttä koripalloilija tarvitsee (aerobinen vs anaerobinen) Arvioikaa työjaksojen
LisätiedotMAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE
MAAJOUKKUE MIEHET DISTANCE ANALYYSI KAUDESTA 2015-2016 SUUNNITELMAT KAUDELLE 2016-2017 Valmentajakerhon kevätseminaari Vierumäki 28.5.2016 Teemu Pasanen Miesten valmentaja RAKENNE Joukkue Leirityskalenteri
LisätiedotKilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen
Kilpailun ajoittaminen vuoristoharjoittelun jälkeen International Altitude Training Symposium, Colorado Springs, CO, USA 5.-7.10.2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen
LisätiedotHarjoittelun seuranta nuorilla. Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari Kuopio
Harjoittelun seuranta nuorilla Ville Vesterinen Maastohiihdon valmentajakerhon seminaari 24-25.5.2014 Kuopio Harjoittelun seuranta nuorilla Maajoukkueella käytössä olleet harjoittelun kuormituksen / palautumisen
LisätiedotKESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU. Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA
KESTÄVYYSURHEILU JUOKSUHARJOITTELU Jonne Eskola FISAF PERSONAL TRAINER URHEILUHIEROJA KESTÄVYYSURHEILU Säännöllinen ja oikein kuormitettu kestävyysharjoittelu parantaa verenkierto- ja hapenkuljetus elimtöä
LisätiedotTestaaminen antaa kuntoilulle oikean suunnan ja auttaa tavoitteiden saavuttamisessa.
Kuntotestistä saat arvokasta tietoa tämänpäivän kunnostasi. Kuntotesti sopii niin aloittelijoillekuin huippuurheilijoille. Kuntotesti voidaan räätälöidä juuri sinulle sopivaksi kokokonaisuudeksi aikaisemman
LisätiedotJÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI. Pekka Liikanen 8.4.2005
JÄÄPALLOILUN LAJIANALYYSI Pekka Liikanen 8.4.2005 Jääpalloilu on peli, joka koostuu rajattomasta määrästä jatkuvasti vaihtuvia tilanteita. Pelitilanteet vaihtuvat joukkueen pelaajien, vastustajien ja pallon
LisätiedotAerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA
Aerobinen kynnys ja nopeus hiihtoharjoittelun ohjaajina JYRKI UOTILA Väite Hiihdon kilpailusuoritusta selittää erityisesti kaksi tekijää: Aerobinen kynnys Nopeus Painottamalla näitä kahta osatekijää harjoittelussa
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotKuormittuminen ja palautuminen urheilussa
Research Institute for Olympic Sports KIHU Jyväskylä Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa Ari Nummela, LitT VAT6 14.8.2012 Liikuntakeskus Pajulahti www.kihu.fi Kuormittuminen ja palautuminen urheilussa
LisätiedotVuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus?
Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto 5: 46-49, 2011 Vuoristoharjoittelun fysiologiset vaikutukset Vuoristo / hypoksia Anaerobinen kapasiteetti Puskurikapasiteetti Taloudellisuus
LisätiedotKUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ
KUORTANEEN URHEILUOPISTO AMMATTIVALMENTAJATUTKINTO LOPPUTYÖ: FYYSISEN KUNNON MITTAUS EPÄSUORA MENETELMÄ Kai Olkkonen AmVT 5 Järviluomantie 33 63300 ALAVUS 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 FYYSISEN KUNTO 4 2.1.
LisätiedotKilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Nopeuskestävyys. Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nopeuskestävyys Ari Nummela VAT, Tanhuvaaran urheiluopisto 7.10.2013 www.kihu.fi Nopeuskestävyys AerK AnK VO 2 max Peruskestävyys Vauhtikestävyys
LisätiedotSydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana
Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari 5.3.2013 Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö
LisätiedotVuoristoharjoittelu. Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.
Vuoristoharjoittelu Ari Nummela Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus - KIHU Valmennus ponnistaa tutkimuksesta Jyväskylä 22.3.2014 Vuoristoharjoittelu: lume- vai hypoksiavaikutus? Ilkka Heinonen, Hiihto
LisätiedotVALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1
VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta
LisätiedotNUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET -
NUOREN JUDOKAN KESTÄVYYSHARJOITTELU - PERUSTEET - Luentomateriaalin nettiversio Jaana Sundberg Pajulahti 26.8.2016 Mitä kestävyyskunto on? à kykyä vastustaa väsymystä pitkäaikaisesti à elimistö kuljettaa
LisätiedotKuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta
Kuormituksen ja palautumisen seuranta osana urheiluakatemian arkivalmennusta Jere Ahonen LitM, Liikuntafysiologi Varalan Urheiluopisto, Tampereen urheiluakatemia jere.ahonen@varala.fi OKM-kehityshankkeen
LisätiedotTestit 1,2,3,4 ja 5 suoritetaan elokuussa ja tarvittaessa myös huhti-toukokuussa
Kiekko-Vantaa Itä ry TESTIPATTERI E2-D2 MIKSI TESTATAAN? - Pelaajien harjoittelumotivaation lisääminen - Yksilön kehittymisen seuraaminen - Ryhmän kehittymisen seuraaminen sekä vertailulukujen tarkasteleminen
LisätiedotHyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi 2018 Case Hyvinvointianalyysi ALOITUSKYSELYRAPORTTI Profiili 2018 Case Mittauksen alkupäivämäärä 28.03.2018 KYSELYN TULOKSET Liikun mielestäni riittävästi terveyden kannalta. Liikuntani
LisätiedotEnergiantuottoteoria. 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet
Energiantuottoteoria 2.1. Koripalloharjoittelun tukitoimet ENERGIANTUOTTOTEORIA 1. Elimistön energiavarastot 2. Anaerobinen ja aerobinen energiantuotto 3. Energiavarastojen kuormittuminen ja palautuminen
LisätiedotBiohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia
Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään
LisätiedotHyvinvointianalyysi Case. Hyvinvointianalyysi
Hyvinvointianalyysi 2018 Case Hyvinvointianalyysi MITÄ HYVINVOINTIANALYYSI KERTOO? Sykeväli 845ms Hyvinvointianalyysi auttaa sinua hallitsemaan stressiä, palautumaan paremmin ja liikkumaan oikein. Hyvinvointianalyysi
LisätiedotMikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja
LOGO ON WHITE BACKGROUND Mikko Koutaniemen ohjelma kohti massahiihtoja V iime talven Vasaloppetin paras suomalainen ja moninkertainen SM-mitalisti Mikko Koutaniemi on suunnitellut massahiihtäjien iloksi
LisätiedotNäkökulmia kulmia palautumisesta
Näkökulmia kulmia palautumisesta Palaudu ja kehity -iltaseminaari 04.05.2010 Juha Koskela ft, TtYO, yu-valmentaja Näkökulmia kulmia palautumisesta Harjoittelun jaksotus ja palautuminen Liikeketju väsymistä
LisätiedotKestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset
Kestävyyskunto, terveys ja työkyky Yläkoulu ja toisen asteen oppilaitokset Kestävyyskunto ja terveys Hyvä kestävyyskunto ennaltaehkäisee ja hoitaa mm. seuraavia sairauksia: Tyypin 2 diabetes Kohonnut verenpaine
LisätiedotVOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo
VOIMAHARJOITTELU Janika Martinsalo Voimaharjoittelu AKTIVOINTI: 1) Mitä hyötyä voimaharjoittelulla on salibandypelaajalle? 2) Mihin kolmeen osa-alueeseen voima jaetaan? Voiman merkitys salibandyssa Salibandypelaajan
LisätiedotTE01 Koontimateriaali. Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet
TE01 Koontimateriaali Terveysliikunta ja kunnon kehittämisen periaatteet 6 TERVEYSLIIKUNTA sivut 65 73 2 Terveysliikunta terveyskunnon osa-alueet ja niiden kehittäminen? liikunnan motiivit ja niitä selittävät
LisätiedotKestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla
Teksti: ARI NUMMELA Kestävyyssuorituskykyä suorituksen taloudellisuutta parantamalla 22 LIIKUNTA & TIEDE 54 6 / 2017 Suorituksen taloudellisuutta kannattaa harjoittaa systemaattisesti. Se on kestävyyden
LisätiedotKUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo)
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä KUORMITTUMINEN JA PALAUTUMINEN PALLOILULAJEISSA (kori-, lento- ja jalkapallo) Mikko Häyrinen Joukkueurheilun kehittäjä, KIHU www.kihu.fi TAUSTAA
Lisätiedot2. Fyysisten ominaisuuksien kehittäminen sekä perustaitoharjoittelu
1 Lisäys Kuusamon lukion opetussuunnitelmaan 1.8.2004 lähtien KUUSAMON KAUPUNKI ALPPIKOULU 1. Alppikoulun opetussuunnitelman pää- ja yleistavoitteet Pakolliset kurssit 1.1. Päätavoitteet: Koulutuslau takunta
LisätiedotDanske Bank. Juoksukoulu
Danske Bank Juoksukoulu Ohjelma Keskiviikko 21.1.2015, klo 17-18:30 Luento 30 min @Olympiastadion -Kestävyysharjoittelun osa-alueet -Juoksuharjoittelu -Yleisimmät ongelmat ja miten korjataan -Harjoittele
LisätiedotTestausopin perusteet
Testausopin perusteet Panu Moilanen Jyväskylän yliopisto - 2006-2008 1 TESTAUSOPIN PERUSTEET Kurssin teemat Yleistä testaustoiminnasta Suomessa Antropometriset mittaukset Epäsuorat kestävyystestit Suorat
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Valmennusteorioista - Miten sovellan käytäntöön? Merkittäviä valmennusteorioita Adaptaatio- eli sopeutumisteoria elimistö sopeutuu vallitseviin olosuhteisiin
LisätiedotRavitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB
Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa
LisätiedotAvaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,
Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen
LisätiedotTAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3
TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3 Maalivahdin fyysistä harjoittelua koskevan trilogian viimeisessä osassa olen käsitellyt fyysisiä ominaisuuksia: voimaa, nopeutta ja kestävyyttä. Kesä on fyysisten
LisätiedotNaismaileriprojekti 2004 2005
Jussi Mikkola 1, Tapani Keränen 1, Jouni Kykyri 2, Ari Nummela 1, Matti Salonen 1 ja Sirpa Vänttinen 1 1 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU 2 Suomen Urheiluliitto Copyright 2007 KIHU Kaikki
LisätiedotLIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat
LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen
LisätiedotKENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN
MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KENTTÄVARUSTUKSESSA SUORITETUN KÄVELYMARSSIN VAIKUTUS TAISTELIJAN MAKSIMAALISEEN FYYSISEEN SUORITUSKYKYYN Pro Gradu Kadetti Tapani Lampinen Kadettikurssi 90. Jalkaväkilinja Maaliskuu
LisätiedotErgo Selkäklinikka. Petteri Koski
Näkökantojakantoja AUDI-ik ikäistenisten urheilijoiden fyysisestä harjoittelusta Alppilajit Vuokatti 28.10.-06 Naprapaatti ; D.N. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Ergo - Selkäklinikka Kotka Uuperi Ski Team
LisätiedotSISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO
SISÄLTÖ: SISÄLTÖLUETTELO 1. JOHDANTO 2. LAPSEN JA NUOREN ELIMISTÖN KASVU JA KEHITYS; Antti Mero Kasvun yleispiirteet - kehonosien kasvu - pituus ja painokasvu Hermoston kehittyminen Lihaksiston kehittyminen
LisätiedotAerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta
Esko Niinimäki Aerobisen ja anaerobisen kynnyksen määrittäminen laskennallisesti juoksumattotestidatasta Tietotekniikan pro gradu -tutkielma 19. joulukuuta 2017 Jyväskylän yliopisto Informaatioteknologian
LisätiedotPaluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Paluu merenpinnan tasolle ja valmistautuminen kilpailuun Ari Nummela Vuokatin urheiluopisto 28.6.2012 www.kihu.fi Milloin palata merenpinnan tasolle?
Lisätiedot1.Ampujan fyysinen valmennus. 2. Ampujan psyykkinen valmennus. 3. Valmennuksen suunnittelu
1.Ampujan fyysinen valmennus 2. Ampujan psyykkinen valmennus 3. Valmennuksen suunnittelu Ampujan fyysinen harjoittelu Kysymys: Miksi ampujan täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa? *kestääkseen lajiharjoittelua
LisätiedotFitware Professional. Polkupyöräergometritesti Ensimmäinen kuorma: Ikä testissä:
Asiakastiedot Nimi: Villanen Joonas Syntymäaika: 18.12.1984 Sukupuoli: Mies Ikä: 30 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti Testiprotokolla: Miehet (urheilija)
LisätiedotFitware Professional 5/26/2015. - Palauteraportti kestävyyskuntotestistä - Assi Innokas 5/26/2015
Palauteraportti kestävyyskuntotestistä Assi Innokas 5/26/2015 Asiakastiedot Nimi: Sukupuoli: Innokas Assi Nainen Syntymäaika: 1/4/1975 Ikä: 40 Maksimaalisen hapenkulutuksen (VO2max) arviointi Testi: Polkupyöräergometritesti
LisätiedotKESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY
KESTÄVYYSLAJIEN MINISEMINAARI JYVÄSKYLÄ PYÖRÄILY Näkökulmaa lajiin Lisenssiurheilijoita n. 650 000 maailmanlaajuisesti 189 kansakuntaa Olympialaisten kolmanneksi suurin laji Sekä urheilija- että mitalimäärällä
LisätiedotFIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS
FIRSTBEAT SPORTS EXAMPLE REPORTS Harjoitusraportti Henkilö: Päivämäärä: Henkilön taustatiedot Ikä Pituus (cm) 24 184 Paino (kg) 79 Leposyke 34 Maksimisyke Aktiivisuusluokka 8 Athlete (Example) John 11.12.212
LisätiedotNousujohteisuus. Laji(t) Muu. Määrä
Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ovat tehneet laajan selvityksen 8 18- vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. Hyvä harjoittelu -selvitystyön
LisätiedotEnergiaraportti Yritys X 1.8.2014
Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin
LisätiedotPalautumista seurataan myös urheilussa
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Palautumista seurataan myös urheilussa Esa Hynynen, KIHU Firstbeatin Stressipäivä, Jyväskylä, 15.5.2012 www.kihu.fi Yleistä rasituksesta ja palautumisesta
Lisätiedot