Sydän- ja verenkiertoelimistön toiminta rasituksen aikana

Transkriptio

1 Sydän- ja verenkiertelimistön timinta rasituksen aikana Terve Urheilija iltaseminaari Niina Mutanen, testauspäällikkö, LitM Tampereen Urheilulääkäriasema 1

2 Sydän- ja verenkiertelimistö Verenkiertelimistö sydämen, veren ja verisunistn mudstama kknaisuus elimistön kuljetusjärjestelmä kudsten ravinnnsaanti, kuna-aineiden piskuljetus, elimistön sujaaminen Hultjärjestelmä, jka yhteydessä kehn jkaiseen sluun mukautuu välittömästi kudsten tarpeiden mukaan Mukautuu harjitteluun kehittyminen riippuu kurmituksen intensiteetistä ja keststa suurin harjitusärsyke aerbisissa lajeissa, jissa käytetään suurta lihasmassaa 2

3 Sydän Nelintelinen lihas pain g, kestävyysurheilijilla g Sinusslmuke sydämen tahdistin ma sähköratajärjestelmä sympaattinen ja parasympaattinen hermst ja hrmnit vaikuttavat sähköiseen timintaan Sydämen sykintätaajuus minuutissa = syke syke nrmaalisti levssa kestävyyttä harjittavilla jpa alle 30 Kuva: Nykyaikainen urheiluvalmennus 3

4 Veri Veri n kuds, jka kstuu veriplasmasta ja verisluista. Veren minaisuudet vaikuttavat terveyteen ja fyysiseen surituskykyyn. happi, hiilidiksidi, energian kuljetus, happamuuden säätely, lämpö- ja nestetasapainn ylläpitäminen Veren määrä riippuu kehn ksta. miehillä verta 5 6 l ja naisilla 4 5 l punaslujen hemglbiini määrittää kyvyn kuljettaa happea Kuluikäisillä ~130g/l Miehillä 160±20g/l, naisilla 140±20g/l Harjittelun myötä plasmatilavuus ja punaslumassa 4

5 Verenkiert Vidaan jakaa kahteen saan Pieni ja is verenkiert Sydämen minuuttitilavuus Iskutilavuus x syke Levssa keskikkisella miehellä 5 6 l, kurmituksessa jpa jpa litraa Verimäärän jakautuminen eri kudksille riippuu kudsten tarpeista Levssa lihaksille % minuuttitilavuudesta, kvassa rasituksessa jpa 80 % Kuva: Nykyaikainen urheiluvalmennus 5

6 Fyysinen rasitus Sydän- ja verenkiertelimistön päätehtävä timittaa happea ja energiaa työskenteleville lihaksille Kun lihaksen hapenkulutus kasvaa lihaksen verenkiert kiihtyy välittömästi lähes surassa suhteessa paikalliset ja hermstlliset tekijät laajentavat sunia ja ääreisvastus pienenee verenpaineen nusu parantaa lihaksen hapettumista Kvassa rasituksessa lihaksiin jäävän hapen määrä kasvaa %:sta jpa %:iin kestävyysurheilijilla. 6

7 Fyysinen rasitus Verenkiertelimistön säätelyjärjestelmien aktivinti Syke kasvaa surassa suhteessa kurmituksen lisääntymisen myötä. Iskutilavuus kasvaa aluksi, mutta tasaantuu. Minuuttitilavuus kasvaa surassa suhteessa kurmituksen lisääntymisen kanssa. Verenvirtaus hjautuu työtä tekeviin lihaksiin Verimäärä vähenee mm. laskimissa, maksassa ja munuaisissa. Aivjen ja sydämen verenkiert kuitenkin turvataan aina! 7

8 Kestävyysharjittelu Kuva: Lasten ja nurten urheiluvalmennuksen perusteet, s

9 Sydän ja harjittelu Pitkäaikainen fyysinen harjittelu aiheuttaa sydämessä rakenteellisia ja timinnallisia muutksia sydämen massa ja tilavuus Vimaharjittelu vaikuttaa erityisesti vasemman kammin seinämäpaksuuteen (hypertrfia) paineylikurmitus Kestävyysharjittelu vaikuttaa erit. vasemman kammin tilavuuteen (dilataati) tilavuusylikurmitus muutksia havaittu murrsikäisillä kestävyysurheilijilla 9

10 Sydän ja harjittelu Kuva: Exercise Physilgy: Energy, Nutritin and Human Perfrmance, s

11 Syke Levssa sinusrytmin & fyysisen harjitustaustan mukainen kestävyysurheilijilla lepsyke humattavasti matalampi kuin ei-harjitelleilla tai vima-npeuslajien urheilijilla jhtuu muutksista autnmisen hermstn timinnassa Syke laskee submaksimaalisessa kurmituksessa kuvaa hyvin harjitusvaikutusta yhteydessä maksimaaliseen iskutilavuuteen ja minuuttitilavuuteen vi laskea lyöntiä vakikurmituksessa Ihmisen maksimisyke n sidksissa ikään ~Hrmax 220-ikä yksipulinen alhaisilla syketasilla harjittelu vi laskea maksimisykettä jpa lyöntiä 11

12 Iskutilavuus Huippu-urheilijilla kasvu leptilan ml:sta aina ml kvatehisessa kurmituksessa Lajeissa, jissa urheilijan asent n vaakatasssa (esim. uimarit) iskutilavuus kasvaa, mutta ainastaan % leparvja suuremmiksi. Taustalla tehkkaampi kammiiden täyttyminen ja tyhjentyminen pidempi diastlinen täyttöaika (bradykardia) sydämen parantunut supistumiskyky 12

13 Minuuttitilavuus Lep Minuutti- tilavuus Syke Iskutilavuus Ei-harjitellut 5000 ml = 70 bpm x 71 ml Harjitellut 5000 ml = 50 bpm x 100 ml Maksimi Ei-harjitellut ml = 195 bpm x 113 ml Harjitellut ml = 195 bpm x 179 ml 13

14 Kestävyysharjittelu Submaksimaalinen vakikurmitus Syke laskee. Iskutilavuus kasvaa. Maksimaalinen kurmitus Maksimisyke pysyy muuttumattmana tai laskee hiukan. Iskutilavuus kasvaa. Minuuttitilavuus kasvaa. 14

15 Miksi harjittaa verenkiertelimistöä? Kestävyyskunt = elimistön kyky vastustaa väsymystä, kuljettaa happea ja käyttää sitä lihastyön tarvitsemaan energiantuttn. Hengitys- ja verenkiertelimistön maksimaalinen kapasiteetti (VO 2 max) n suuressa rlissa kestävyyssurituskyvyn kehittymisen kannalta. parantunut hapenkuljetuskapasiteetti ja lihasten hapenkäyttökyky lähes suraan verrannllinen sydämen minuuttitilavuuden kasvuun 15

16 Miksi harjittaa verenkiertelimistöä? hyvä peruskestävyys kaiken urheiluharjittelun perusta parantaa harjittelusta ja kilpailuista palautumista painnhallinnan tukena parempi stressin ja paineensietkyky taitlajit, turnaukset ym. kestävyyden kehittyminen tehkkaimmillaan murrsiässä 16