TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO SEKÄ TUULIVOIMA. LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN- NETUT VASTINEET (sisennyksellä)

3. VMK (KAAVAEHDOTUS) (14.9.2012) TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO SEKÄ TUULIVOIMA (NÄHTÄVILLÄ 14.5 19.6.2012) LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN- NETUT VASTINEET (sisennyksellä) YLEISVASTINE... 1 KUNNAT... 20 NAAPURIMAAKUNNAT... 31 NAAPURIKUNNAT... 32 VIRANOMAISET... 34 YRITYKSET... 40 YHDISTYKSET... 45 YKSITYISET... 57 MUUT KOMMENTIT (ennen lausuntoaikaa tulleet)... 90 LIITE I. LAUSUNTOJEN KÄSITTELY... 91 YLEISVASTINE 1. SELVITYSTEN TASO Maakuntakaava on yleispiirteinen alueidenkäyttösuunnitelma (Maankäyttö- ja rakennuslaki 25 ). Kaavoituksessa selvitykset ja vaikutusten arviointi suhteutetaan aina kaavatason tarkkuuteen. Maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi on yleispiirteistä. Soiden tutkimukset (turvevarat, turvepohjaiset pellot, kasvillisuus, linnusto, ojitus) ovat olleet perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavalta edellytetään. Turve- ja luontoselvitysten lähtökohtana oli, että ne ovat vähintään samaa tasoa kuin jo luvan saaneiden turvetuotantoalueiden selvitykset. Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusten selvittämisessä sovellettiin Suomen ympäristökeskuksen kehittämää monitavoitearviointia. Lisäksi Jyväskylän yliopisto ympäristötieteiden laitos selvitti soiden kytkeytyneisyyttä. Kasvillisuusselvitykset suunnattiin soille, jotka Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) aikaisempien tutkimusten ja harvapistekartoituksen perusteella olisivat soveliaita turvetuotantoon. Kunkin suon 1

kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä. Tutkimussoiden kasvillisuus selvitettiin vuosittain kesäkuun toisen viikon ja syyskuun ensimmäisen viikon välisenä aikana, mikä katsottiin putkilokasvien tunnistamiseen sopivaksi ajanjaksoksi. Selvitystyö toteutettiin kävelemällä selvitysalue läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan. Soiden pesimälinnusto selvitettiin yhdellä tai kahdella maastokäynnillä linnuston parhaimpaan pesimäaikaan toukokuun alun ja kesäkuun lopun välisenä aikana. Alueen läpi kuljettiin kartoituslaskentamenetelmän ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) soveltaen siten, ettei mikään kartoitettavana olleen alueen kohta jäänyt 100 150 metriä kauemmaksi laskijasta. Pesimälinnuston kannalta selvitysalueen arvokkaammissa osissa (esim. ojittamattomat suoalueet, suolammet, puronvarret jne.) kartoituksen tarkkuutta vielä nostettiin, jotta suon linnustollisen arvon kannalta merkittävien lajien esiintyminen alueella pystyttiin mahdollisimman luotettavasti selvittämään. GTK selvitti Keski-Suomen turvevaroja harvapistekartoituksella. Lähtökohtana olivat myös vuodesta 1980 lähtien GTK:n tutkimat suot. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan nyt on tutkittu Keski-Suomen lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot. Samoin GTK selvitti maakunnan turvepohjaiset pellot. Selvityksen tuloksena Keski-Suomessa on noin 9 500 hehtaaria mahdollisia turvepohjaisia peltoja. Eniten niitä löytyy pohjoisesta ja luoteisesta Keski-Suomesta. Suurin havaittu yhtenäinen turvepelto on 105 hehtaaria. Yli 30 hehtaarin turvepeltoja on 784 hehtaaria. Turvepohjaisten peltojen käyttöä haittaavat mm. peltojen lukuisat maanomistajat, peltojen lannoitus sekä mineraaliaines. Turvetuotantomahdollisuudet turvepelloilta ovat olemattomat. Vesistövaikutusarviointi on saanut paljon kritiikkiä. Arviointi kehitettiin Syken ja Keski-Suomen Elykeskuksen asiantuntijoiden toimesta. Kehitetty monitavoitearviointimenetelmä on yleispiirteinen suokohtainen vesistöhaittojen riskiarviointimenetelmä. Siihen liittyi ehdotusvaiheessa yhteisvaikutusriskien tunnistaminen. Soiden haittariskin arviointi perustui alapuolisten vesistöjen herkkyyteen sekä niiden rantaalueiden käyttö- ja suojeluarvojen määrään ja laatuun. Arviointia varten määriteltiin vesistöhaittoja selittävät kriteerit. Tulokset kuvaavat potentiaalisten tuotantoalueiden alapuolisen vesistön herkkyyttä ja arvoa. Tarkastelussa oletetaan, että mitä suurempi on alapuolisen vesistön herkkyys ja mitä arvokkaampi se on, sitä todennäköisempää on, että toiminnasta aiheutuu kielteiseksi koettavia vesistövaikutuksia. Vastaavasti tuloksesta käyvät ilmi suot, joiden tuotannosta aiheutuva vesistöhaittariski on vähäinen suhteessa muihin arvioituihin soihin. Katso tarkemmin kohta 3, vesistövaikutusarviointi. Työssä ei arvioitu turvetuotannon määrällisiä ja laadullisia vesistöhaittoja. Niiden arviointi kuuluu ympäristölupavaiheeseen. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa ei tiedetä, kuinka turvetuotanto lopulta tulee toteutumaan (sijainti, laajuus ja vesiensuojelumenetelmät), jolloin vesistövaikutusten ja myös haittojen arviointi on mahdotonta. Käytetyllä menetelmällä voitiin sen sijaan arvioida soiden haittariskien eroja soiden välillä, mikä sopii hyvin 3. vaihemaakuntakaavan (ja maakuntakaavoituksen) tavoitteisiin ja asiayhteyteen. Yhteisvaikutusriskitarkastelu kuvaa useiden soiden yhdenaikaisen käytön haittoja. Tuulivoiman selvitykset on tehty ympäristöministeriön opasta soveltaen (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöministeriön raportteja 19/2011) ja eri aihepiirit huomioiden. Selvitysten 2

lähtökohtana oli Tuuliatlas ja sen antama tieto alueen tuulisuudesta lisättynä korkeustiedoilla. Osa selvityksistä, mm. teknistaloudelliset, ovat perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavoituksen taustaselvityksiltä vaaditaan. Nämä selvitykset teki konsultti. Liiton toimesta tehtiin tuulivoimapuistoalueiden yhteismitalliset tarkastelut. Muu vaikutusten arviointi kohdistui rakennettuun ympäristöön (asutus, sähköverkko, tiestö), voimassa oleviin kaavoihin, elinkeinotoimintaan, lentoturvallisuuteen, linnustoon ja eläimistöön, suojelu- ja Naturaalueisiin, matkailuun ja virkistykseen, kulttuuriympäristöihin sekä viestiliikenteeseen ml puolustusvoimien tutkavaikutus. Tarkastelussa huomioitiin myös potentiaaliset hiljaiset alueet. Kolmen tuulivoimapuistoalueen osalta tehtiin Natura-arvioinnin tarveharkinta: Kuhmoisten Pihlajakoski, Multian Vehkoo ja Toivakan Vestonmäki. Selvityksiä on lisäksi referoitu alla turvetuotantoon soveltuvien alueiden sekä tuulivoimapuiston alue ja voimalinjan yhteystarve kohdissa. 2. ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA Kaavaluonnos ei ole ristiriidassa Keski-Suomen maakuntasuunnitelman tai ilmastostrategian kanssa. Maakuntasuunnitelmassa todetaan, että turvetuotannon tulevaisuuden haasteita ovat turpeen saatavuuden ja ilmastokysymysten lisäksi vesistöjen ja suoluonnon tila. Keski-Suomen ilmastostrategiassa todetaan, että ilmastopoliittisesti ja ympäristön kannalta ongelmallisen turpeen käyttöä tulee vähentää lämmön ja sähkön tuotannossa sekä samalla lisätä puun osuutta. Maakuntasuunnitelma ja ilmastostrategia eivät siis esitä luopumista turpeen käytöstä. Maakuntasuunnitelman mukaan tavoitteena on energian säästö, haitallisten päästöjen minimointi ja rationaalinen käyttö sekä panostaminen uusiutuvien energialähteiden hyväksikäyttöön, joita edellä mainittujen lisäksi ovat tuuli sekä suora ja epäsuora aurinkolämpö. Ilmastostrategia painottaa hajautettua sähköntuotantoa mm. tuulivoiman avulla. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkitseminen kaavaan ei tarkoita että ne tulisivat heti käyttöön. Kaavaehdotuksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin turvetuotannon osalta (maankäytön muutos puustoisesta ja ojitetusta suosta tuotantoalueeksi) on käsitelty kaavaselostuksen s. 58 60. Niiden mahdollista käyttöönottoajankohtaa ei voida maakuntakaavassa määrittää ja siksi laskenta on suoritettu oletuksella että kaikilla tapahtuu edellä kuvattu maankäytön muutos. Keski-Suomen maakuntasuunnitelmassa ja ilmastostrategiassa esitetään uusiutuviin energialähteisiin, mm. tuulivoimaan, panostamista. Keski-Suomen tavoite on 2 % sähköntarpeesta tuulivoimalla. Valtakunnan tasolla tavoite on 2 500 MW energiatarpeesta tuulivoimalla. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät tuulivoimapuistojen esittämistä maakuntakaavoissa. Maakuntakaavalla ei voida muuttaa maakunnallisia ja valtakunnallisia energiapoliittisia linjauksia (mm. tuulivoiman syöttötariffi), kaavalla osoitetaan niille alueidenkäytöllisiä mahdollisuuksia. Maakuntakaavassa ei voida puuttua yksittäisen kunnan energiaratkaisuihin. Keljonlahden voimala, jota useissa muistutuksissa pidetään virheinvestointina, oli Jyväskylän kaupungin itsenäinen päätös samalla tavalla kuin päätökset mm. Keuruun ja Saarijärven lämpölaitoksista (joissa niissäkin käyte- 3

tään turvetta). Tulevan voimalan merkitys tiedostettiin jo kokonaismaakuntakaavan yhteydessä ja se merkittiin tuolloin energiahuollon alueeksi. 3. TURVETUOTANTOON SOVELTUVA ALUE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellä mainittua erityistavoitetta on täsmennetty kansallisessa suo- ja turvestrategiassa. Kaavaratkaisu on VAT:en mukainen (turvetuotantoon soveltuvat suot ovat kaikki ojitettuja ja luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita, eikä niillä esiinny merkittäviä erityisiä luontoarvoja) ja kansallinen suo- ja turvemaastrategia on myös huomioitu kaavaratkaisussa (kaavaselostus, liite 4). Maankäyttö- ja rakennuslaki Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti kaikkia turvetuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joiden laajuus ja määrä riippuvat suurelta osin aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Maakuntakaavalla ei ratkaista suon mahdollista käyttöön ottoa turvetuotantoon, vaan siihen tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Tässä yhteydessä selvitetään yksityiskohtaisemmin turvetuotannon ympäristövaikutukset mukaan lukien muun muassa melu- ja pölyvaikutukset ympäröivään asutukseen, arvioidaan turvetuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset alueella sekä asetetaan ympäristövaikutuksia mahdollisesti koskevia rajoituksia. Maakuntakaava otetaan huomioon ympäristölupamenettelyyn kuuluvassa sijoituspaikkaharkinnassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 :n mukaisella tavalla. Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, ja sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Kaavaehdotuksessa on esitetty turvetuotantoon soveltuvia soita. Merkintä on osa-aluetta kuvaava, ei aluevaraus. Turvetuotantoon soveltuvat alueet perustuvat yhteensovitukseen soiden luontoarvojen ym. tekijöiden kanssa ja niiden mahdollisen turvetuotannon riskit alapuoliselle vesistölle on tunnistettu. Suot ovat ojitettuja tai luontoarvonsa menettäneitä. Kaavaehdotus on linjassa myös kansallisen suo- ja turvemaastrategian kanssa: turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat strategian luokkien 0 ja 1 mukaisia eli suot ovat menettäneet luonnontilansa tai niiden luonnontila on heikko. Tuotannossa olevat alueet on esitetty pääosin lainvoimaisessa Keski-Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009). Kaavan suunnittelumääräyksillä ei voida sivuuttaa erityislainsäädäntöä. Kaavan koko maakuntaa koskeva määräys ja turvetuotantoon soveltuvan alueen määräys käsittelevät kokonaisuutta eikä niissä voida mennä esimerkiksi aineskohtaisiin (esim. fosfori, kiintoaines, humus) määräyksiin tai 4

antaa määräystä jostain tietystä puhdistusmenetelmästä. Suunnittelumääräykset tulevat vahvistuessaan koskemaan myös mm. päivitettävää Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaa. Maakuntakaavassa ei myöskään voida määrätä turvetuotantokieltoa tai tuotantolupien peruutusta jollekin alueelle tai määrätä kaikki pienet ja suuret suot suojeltaviksi. Turpeen tuleva tarve Keski-Suomessa Kaavaselostuksessa todetaan VTT:n laskelmien mukainen turpeen tuleva tarve (s. 18-19, VTT 2009). Vuoteen 2020 mennessä tarvitaan uutta tuotantopinta-alaa noin 6 000 ha turvaamaan tuotannosta poistuvat suot nykyisten laitosten tarpeisiin. Kuntien ja yritysten itsenäisesti päättämät voimalaratkaisut eivät ole Keski-Suomen liiton asia. VTT:n ennuste on seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi, mutta voimaloiden käyttöikä on huomattavasti pitempi. Ylimitoitusta ei siten ole. Kaavan tuotantokelpoinen pinta-ala (155 aluetta, noin 7 200 ha yli 1,5 metriä syvää aluetta) ei tule riittämään Keski-Suomen tarpeisiin. Nykyinen käyttö edellyttää noin 8 000 tuotantohehtaaria ja Keski-Suomessa on nyt käytössä noin 5 500 ha. Lisäksi kaikki maanomistajat eivät ole halukkaita antamaan alueitaan turvetuotantoon. Turveteollisuusliiton arvion mukaan tuotantopinta-alaa kaavassa tarvittaisiin kolminkertainen määrä tarpeeseen verrattuna mm. maanomistusoloista johtuen (kaavaselostus s. 56). Toisaalta turvetta voidaan nykytekniikalla tuottaa ja tuotetaankin ohuemmalta kuin 1,5 metrin syvyiseltä alueelta. Arvio on, että tuotanto tulee tulevaisuudessa vähenemään, mutta edellä olevasta johtuen määrätarkistuksiin ei ole aihetta. Valtioneuvosto on asettanut maamme huoltovarmuudelle tavoitteet, jossa määritellään väestön toimeentulon, välttämättömän talouselämän ja maanpuolustuksen kannalta välttämätön huoltovarmuus (Vnp 350/2002). Tavoitteen mukaisesti edistetään energian saannin varmistamiseksi useisiin polttoaineisiin ja hankintalähteisiin perustuvaa energiantuotantoa. Kotimaisilla polttoaineilla on huomattava huoltovarmuudellinen merkitys. Polttoturpeen merkitystä korostaa se, että turve on erityisesti yhdyskuntien energianlähde. Yhdistetty kaukolämmön ja sähkön tuotanto on energiahuollon kriittisin kohta. Se vaikuttaa välittömästi yhdyskuntiin ja asumiseen. 3. vaihemaakuntakaavassa esitetään turvetuotantoon soveltuvia alueita. Lainvoimaisessa Keski- Suomen maakuntakaavassa (Ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009, lainvoima 10.12.2009) ovat mukana turvetuotannossa jo olevat ja luvitetut alueet aluevarauksina (tilanne vuonna 2006). Kaavan internetsivustolla on esitetty kartta, missä ovat mukana lainvoimaisen Keski-Suomen maakuntakaavan turvetuotantoaluevaraukset sekä 3. vaihemaakuntakaava. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan nyt on tutkittu Keski-Suomen lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot. Kaavaratkaisussa nämä on yhteen sovitettu muihin maankäyttömuotoihin, luontoarvoihin ja soiden turvetuotantoon oton vaikutuksia on arvioitu. Kaavaan on jätetty merkitsemättä sellaisia soita, jotka turpeen laadun ja määrän perusteella soveltuisivat turvetuotantoon, mutta joista ei vielä ollut riittäviä selvityksiä tuotannon ympäristövaikutuksista. Ilmastonmuutos Soiden ja turvetuotannon merkitys ilmastomuutoksessa on kaavassa tiedostettu (kaavaselostus s. 58 60). Kaavassa on tarkasteltu ilmastomuutosta maankäytön muutoksen näkökulmasta turvetuotantoon soveltuvasta alueesta (ojitetusta ja luonnontilaltaan muuttuneesta suosta) turvetuotantoalueeksi. Soiden ilmastomuutoskysymystä on tarkasteltu myös kaavan tietopohjan selvityksissä 5

Keski-Suomi ja ilmastonmuutos (Keski-Suomen liitto, Julkaisu B 176) ja Keski-Suomen ilmastostrategia (Keski-Suomen liitto, Julkaisu B 183). Vesistövaikutusarviointi Keski-Suomen vesistöjen tilaa ja vesistöjen hyvän fysikaalis-kemiallisen tilan turvaamiseksi tarvittavia toimenpiteitä on tarkasteltu kaavaselostuksessa (s. 26 29) sekä kahdessa vesistövaikutusarvioinnissa (Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus, tulokset ja yhteisriskien tunnistaminen, Onkila, H. ym. 2012 ja Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi, Keski-Suomen liitto 2005, Julkaisu B 143). Vesistövaikutusarvioinnin keskeisenä tavoitteena oli arvioida ja vertailla mahdollisten turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten riskiä Keski-Suomessa. Riskin arvioinnissa tarkasteltiin erikseen vesistön arvoa sekä vesistön herkkyyttä kuormitukselle (sietokykyä). Vesistön arvo riippuu virkistyskäytön määrästä, merkityksestä matkailulle sekä suojelu- ja kalataloudellisesta arvosta (kuva alla). Herkkyyden arvioinnissa otettiin huomioon veden väriarvo ja Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmissa mahdollisesti esitetyt kuormituksen alentamistavoitteet ja muu kuormitus (kuva alla). Muuhun kuormitukseen sisältyy vesistöjen kuormitustiedot (Elyn kooste vuosilta 1998 2008) (ks. selvitys Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi Keski-Suomessa, s. 7-12). Yhteisvaikutustarkastelu tehtiin yleispiirteisenä ja luonteeltaan tunnistustasoisena. Tämä oli perusteltua, koska vaikutuksia ei voida täsmällisesti selvittää ilman tietoa tuotannon lopullisesta to- 6

teumasta, tuotantokenttien sijainnista ja laajuudesta ja suokohtaisesta tuotantotavasta tulevaisuudessa. Mahdollista yhteisvaikutusriskiä varten tunnistettiin valuma-alueet, joilla turvetuotanto on voimakkaasti vaiheistettava ja vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nämä valuma-alueet ovat 14.5 Jämsän reitti Kankarisveteen saakka; 14.6 Saarijärven reitti; 14.7 Rautalammin reitti; 14.9 Mäntyharjun reitti; 35.4 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti; 35.6 Keuruun reitti; 14.44 Kivijärven-Vuosjärven valuma-alue poislukien Vuosjärvi; 14.45 Isojoen- Jääjoen valuma-alue; 14.273 Rumaoja-Myllyojan valuma-alue; 14.376 Vanajajärven valuma-alue; 14.378 Iso-Virmaksen valuma-alue; 14.463 Kannonjoen valuma-alue; 14.483 Tervajoen valumaalue. Vesistövaikutusarvioinnin ja luonnoksesta saadun palautteen perusteella tiukennettiin koko maakunnan turvetuotantoa koskevaa suunnittelumääräystä ja se liitettiin EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin mukaiseen Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelmaan. Tämä toimenpideohjelma on asiantuntijoiden laatima ja valtioneuvoston hyväksymä. Suunnittelumääräys tulee koskemaan kulloinkin voimassa olevaa toimenpideohjelmaa. Lisäksi annettiin 13 valuma-alueelle vielä tiukempi suunnittelumääräys. Tämä suunnittelumääräys velvoittaa tuotannon vaiheistukseen ja painottaa erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen. Lisäksi vesistövaikutusarvioinnin tai osaksi sen johdosta poistettiin 44 aluetta. Ominaiskuormitustietoja ei käytetty, koska ne perustuvat 3-4 vuoden aikana tapahtuvaan mittaukseen eivätkä anna luotettavaa tietoa mm. poikkeusolojen vaikutuksista. Ehdotuksessa soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011) arvioidaan (s. 85) Suomen turvemaiden käytöstä aiheutuvasta vuosittaisesta vesistökuormituksesta seuraavaa (t/v): Saadussa palautteessa ongelmallisimmaksi on nähty humuksen ja kiintoaineen vesistövaikutukset. Edellä olevan taulukon mukaan turvetuotannon kiintoainepäästön osuus vesistökuormituksesta on noin 4%, turvepeltojen viljelyn noin 33 % ja turvemaiden metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %. Vaikutuksia tarkastellaan tavallisimmin pienemmässä mittakaavassa kuten järven tai joen valumaalueella ja kuormitusosuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Turvetuotannon kuormitus voi jollakin valuma-alueella olla isompi kuten esimerkiksi Vahankajoen vesistö-alueella (Keski-Suomen pintavesien toimenpideohjelman (2009) tausta-aineisto). Vaikuttaisi siltä, että turvetuotannon osuus vesistökuormituksesta ei ole edellä olevan lähteen perusteella niin merkittävä, jopa ainut, kuin useissa lausunnoissa ja muistutuksissa todetaan. Tämä koskee todennäköisesti myös ongelmallista humusta, koska myös metsäojitukset ovat turvemaiden tai soistumassa olevien maiden ojituksia. Kaavaselostuksessa (s. 25 26) nostetaan esiin ojitustilanteen kartoituksen yhteydessä myös ojamäärä. Keski-Suomessa on ojia (<2 m leveys) noin 103 000 km. Näistä on suo-ojia noin 69 000 km. 7

Mukana eivät ole turvetuotantokenttään liittyvät sarkaojat. Keski-Suomen juuri hyväksytyn metsäohjelman tavoitteena on, että kunnostusojituksia tehdään 5 000 ha/v. Turvetuotannon kuormituksen yksityiskohtainen selvitys (fosfori, typpi, humus, kiintoaines) ei kuulu maakuntakaavoituksen piiriin. Turvetuotantoalueiden valvonta ja kuormituksen mittausmenetelmät eivät kuulu maakuntakaavoitukseen. Myöskään vesiensuojelumääräysten kiristäminen, tehostaminen ja valvonta eivät ole maakuntakaavoituksen piiriin kuuluvia asioita. Liitto on ryhtynyt toimiin ja on ollut ja on mukana ja rahoittamassa useissa vesistöjen tilaa käsittävissä tutkimushankkeissa: Taso-hanke (Keski-Suomen Ely-keskus), Tukos-hanke Pohjois- Pohjanmaan Ely-keskus), Humusvesien teknologia-hanke (VTT), Tandem - orgaanisten haitallisten aineiden karakterisointi ja monitorointi prosessi- ja ympäristönäytteistä (Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus), Puulan länsiosan kuormitustekijöiden kartoitus (Mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut), 3. vaihemaakuntakaavan sosiaaliset vaikutukset (Jyväskylän yliopiston ympäristötieteiden laitos, opinnäytetyö). Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti kaikkia turvetuotannosta aiheutuvia ympäristövaikutuksia, joiden laajuus ja määrä riippuvat suurelta osin aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Tuotantomenetelmät ja rakennettavat suojarakenteet ovat yksityiskohtaisemman suunnitteluun ja luvitukseen kuulia asioita, niitä ei voida maakuntakaavoituksen yhteydessä selvittää/antaa niistä suunnittelumääräyksiä. Suoluonnon monimuotoisuus Kaavaratkaisu ei tuhoa merkittäviä luonnon monimuotoisarvoja. Turvetuotantoon soveltuvat suot ovat kaikki kauttaaltaan tai lähes kokonaan ojitettuja. Ne ovat kansallisen suo- ja turvemaastrategin mukaisia 0- ja 1-luokkaan kuuluvia eli suot ovat menettäneet luonnontilansa tai niiden luonnontila on heikko. Luokkiin 0 ja 1 sisältyvät suot, joilla on merkittäviä erityisiä luontoarvoja, on jätetty pois turvetuotantoon soveltuvista soista. Pienialaisia ja/tai vesitaloudeltaan erillisiä luontoarvokohteita sisältäviä suota on osoitettu tu1-merkinnällä. Kaavassa suot on rajattu selvitysalueiden mukaisesti. Selvitysaluerajaus ei aina vastaa suo- ja turvamaastrategian luonnontilaisuusasteikossa käytettyä alustavaa soiden rajausohjetta. Ohjeen mukaan suota tarkastellaan vesitalouden kannalta kokonaisuutena siten, että suo katkeaa esim. tiehen, peltoon tai puroon. Esim. kaavakohteista Pihtiputaan Kanasensuo (tu1) on luokiteltu Kanasen pääsuoaltaan osalta luonnontilaluokkaan 2, mutta kaavarajauksen sisään jää osa-alueita, joilla luonnontilaluokka on 0. Kaavaehdotuksessa on 36 uutta suota luonnonsuojelualueina, yhteensä noin 5 700 ha. Lisäksi kaavassa on 38 luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeää suoaluetta pinta-alaltaan noin 4 500 ha. Suunnittelumääräyksen mukaan näillä maankäyttö tulee suunnitella ja toteuttaa niin, että varmistetaan alueen luontoarvojen säilyminen. Soiden luontokartoituksissa tutkittiin myös ennallistettavuutta ja se on huomioitu kaavan suojelualuerajauksissa (ks. myös kaavaselostuksen liite IV). Keski-Suomen suopinta-alasta noin 350 000 ha on ojitettu noin 245 000 ha. tu-, tu1- ja luo-alueet ovat tästä määrästä 9 % (noin 22 500 ha). Kaa- 8

van tu-, tu1- ja luo-alueiden merkitseminen ennallistettaviksi olisi siten selkeä kohtuuton haitta osalle maanomistajia ja vaatisi valtiolta rahoituksen osoittamista ennallistamistyöhön. Luonnosvaiheen jälkeen kaavasta poistettiin 44 suota vesistövaikutusarvioinnin tai jossa vesistövaikutusarviointi oli osasyynä. Lisäksi kaavassa ei esitetä turvepotentiaalia sisältäviä mutta luontoarvoiltaan vähäisiä soita (51 kohdetta), joiden kaavaan merkitsemisen arvioitiin edellyttävän Natura-vaikutusten arviointia. Maakuntakaava ja ympäristölupa Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten mukainen ajantasainen maakuntakaava on tärkeä arviointiperuste lupaharkinnassa. Maakuntakaavalla ei ratkaista suon mahdollista käyttöön ottoa turvetuotantoon, vaan siihen tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Tässä yhteydessä selvitetään yksityiskohtaisemmin turvetuotannon ympäristövaikutukset mukaan lukien muun muassa melu- ja pölyvaikutukset ympäröivään asutukseen, arvioidaan turvetuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset alueella sekä asetetaan ympäristövaikutuksia mahdollisesti koskevia rajoituksia. Maakuntakaava otetaan huomioon ympäristölupamenettelyyn kuuluvassa sijoituspaikkaharkinnassa ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 :n mukaisella tavalla. Muuta Kaavan turvetuotantoon soveltuvia alueita sijaitse valtakunnallisilla tai maakunnallisilla kulttuurimaisema-alueilla. Maisemallisia vaikutuksia on tarkasteltu vaikutusten arvioinnin yhteydessä (kaavaselostus s. 64). Kaavassa on tunnistettu turvetuotannon aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia (kaavaselostus s. 66-70). Muistutuksissa on noussut esille ihmisten huoli oman alueensa luonnonvaran hyödyntämisestä ja niistä aiheutuvista vaikutuksista, kun muualla ko. luonnonvaraa hyödytään. Runsas muistutusten määrä ja saadut adressit osoittavat tämän. Osallisilla on ollut mahdollisuus vaikuttaa ja luonnosvaiheesta saatu palaute on vaikuttanut kaavaehdotukseen. Kaikkien yksittäisten, joskus vastakkaistenkin, mielipiteiden siirtäminen sellaisenaan kaavaehdotukseen ei ole mahdollista. Kaava on tarpeita, toimintoja ja näkemyksiä yhteen sovittava suunnitelma. Vaikutuksia on tarkasteltu myös turvetuotantoon soveltuvien soiden lähialueella olevien asukkaiden määrällä. Jyväskylän yliopiston ympäristötieteen laitoksella valmistellaan opinnäytetyöltä 3.vaihemaakuntakaavan sosiaalisista vaikutuksista. Tämä valmistuu keväällä 2013. 4. SL (LUONNONSUOJELUALUE), LUO (LUONNON MONIMUOTOISUUDEN KANNALTA TÄR- KEÄ SUOALUE) Kaavaratkaisun perustana on Turva-projekti sekä sen pohjalta tehty kohteiden arvottaminen ja yhteensovitus. Tällöin koko maakuntaa on tarkasteltu yhteneväisin kriteerein. Muutos kaavamerkinnästä toiseen, esim. tu- tai tu1-merkinnästä luo-merkintään, vaatii kriteerien mukaiset perustelut. Kaikki Turva-kohteet eivät ole kaavassa ja uusien kohteiden lisääminen kaavaan vaatii riittävien selvitysten olemassa olon. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo) osa-aluemerkinnät eivät ole suojelualuevarauksia, eikä niihin liity suojelumääräyksiä tai maankäyttö- ja rakennuslain 33 tarkoittamaa rakentamisrajoitusta. luo-merkinnät eivät sulje kohteiden, varsinkaan koko suon kaikkea maan- 9

käyttöä pois, jos käyttö ei vaaranna kohteiden luontoarvojen säilymistä. Maankäytön ja kaavamerkinnän tavoitteiden yhteen sopivuus ja toimintojen yhteen sovittaminen tulee arvioida tapauskohtaisesti. Yhteensovituksessa voi käyttää hyväksi kaavoituksen perusteeksi laadittuja suokohtaisia luontoinventointitietoja, joista luontoarvojen laatu ja tarkempi sijainti suolla käyvät ilmi. luokohteet voivat olla vapaaehtoiseen suojeluun (esim. METSO) soveltuvia kohteita. 3. vaihemaakuntakaavassa kohtuuttoman haitan kynnys ei täyty. SL-alueiden valinnassa ja rajauksissa on otettu huomioon luontoarvojen lisäksi kohteiden ennallistettavuus. Tavoitteena suojelukohteiden rajaamisessa on suokokonaisuuksien vesitalouden parantaminen ja turvaaminen. SL-merkinnän käyttö edellyttää, että valtio on valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Korvauksessa otetaan huomioon tapauskohtaisesti puuston ja turpeen arvot. 5. TUULIVOIMAPUISTON ALUE JA VOIMALINJAN YHTEYSTARVE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kaavaehdotus perustuu näihin tavoitteisiin. Maankäyttö- ja rakennuslaki Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain 4 :n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti tuulivoiman aiheuttamia vaikutuksia ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu), ympäristöön sekä luontoarvoihin, joiden laajuus ja määrä riippuvat aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Tuulivoimapuistojen vaikutuksia on selvitetty kaikista teemoista siten kuin maakuntakaavoitukselta edellytetään. Yleispiirteisyys voidaan tulkita siten, että tehdyt analyysit ja vaikutustarkastelut antavat perusteet tuulivoima-alueiden osoittamiselle maakuntakaavassa, mutta samalla ne muodostavat kattavan lähtöpohjan tarkemmalle jatkosuunnittelulle kunnissa. Tuulivoima-alueet osoitetaan alueen erityisominaisuutta kuvaavalla karttamerkinnällä. Maakuntakaava osoittaa ne potentiaaliset alueet, joihin ison tuulivoimalamäärän keskittäminen olisi usean kriteerin perusteella järkevää. Kaavassa ei osoiteta yksittäisten voimaloiden paikkoja. Kaavan taustaselvityksistä löytyvät tiedot tuulivoimaloiden alustavaksi sijoitteluksi. Nämä eivät ole lopullisia paikkoja, vaan ne täsmentyvät mahdollisen tuulivoimapuiston toteutuksessa. Tällöin on otettava huomioon mitä suunnittelumääräyksessä sanotaan. Usean voimalan alueita ei siis perusteta pelkän maakuntakaavan perusteella tai sen perustaksi valmistuneilla selvityksillä. Keski- Suomessa ei ole niin laajoja teollisuusalueita, joihin maakuntakaavamittakaavan tuulivoimapuisto (noin 10 tai enemmän voimaloita) voisi sijoittua. Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Merkintä ja suunnittelumääräys Tuulivoimapuistoalueen merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä, ei aluevaraus. Siten mahdollinen tuulivoimapuiston alue täsmentyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tuulivoimapuiston toteuttaminen edellyttää yleiskaavoitusta. Tällöin kunta viime kädessä päättää tuleeko maakuntakaavan tuulivoimapuiston alueelle tuulivoimaloita. Maakunta- 10

kaavan tuulivoimapuiston toteutuessa tulee lähtökohtaisesti tehdä myös ympäristövaikutusten arviointi. Tuulivoimapuistoalueen suunnittelumääräyksen mukaan Alueen suunnittelussa on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asutukseen, liikenneväyliin, maisemaan, kulttuuriympäristöön luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi. Suunnittelumääräys ohjaa alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toteutusta. Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 ). Maakuntakaavan ratkaisut täsmentyvät yksityiskohtaisen suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä (ks. suunnittelumääräys). Suunnittelumääräys huomioi lausunnoissa ja muistutuksissa esiin tulleet seikat ja välittää ne yksityiskohtaisempaan suunnitteluun huomioitavaksi. Taustaselvityksissä on esitetty tuulivoimaloille mahdolliset paikat eikä se tarkoita, että ne sijoittuisivat tarkasti esitetyille paikoille. Voimalan/voimaloiden perustamiset vaativat vielä noin vuoden kestäviä tarkentavia tuulimittauksia ym. tutkimuksia mm. maaperästä. Lisäksi sijoittelussa tulee huomioida kaavan suunnittelumääräyksessä todetut asiat, kuten rakentamisen vaikutukset asutukseen, maisemaan kulttuuriperintöön, luontoon ja maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet ja puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus. Yhteismitallinen tarkastelu Luonnosvaiheen jälkeen tuulivoimapuistojen alueista tehtiin yhteismitallinen tarkastelu (3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot. Taustatiedot) myös muista mahdollisista sijoittamiseen vaikuttavista seikoista kuin teknistaloudellisista ja visualisoinneista. Näitä ovat rakennettu ympäristö, voimassa olevat kaavat (esitetty alueiden kartoilla), elinkeinotoiminta, lentoturvallisuus (muutos lentoestepintoihin vuoden 2011 lopulla), linnusto ja eläimistö, suojelualueet ja Natura-alueet, matkailu ja virkistys, kulttuuriympäristö, viestiliikenne ml. puolustusvoimien tutkavaikutus, ympäröivä maasto, sähköverkko ja tieverkko sekä teknistaloudellinen analyysi että visualisointi. Potentiaalisten hiljaisten alueiden ja tuulivoimapuistojen suhteesta on tehty kartta jonka tulos on kerrottu em. yhteismitallisessa tarkastelussa. Tämä tarkastelu valmistui huhtikuun alussa 2012 mutta sitä ei huomattu liittää kaavan tietopohjaan (liite 1). Kaavan vaikutusten arvioinnissa on tarkasteltu tuulivoima-alueiden asutusta eri vyöhykkeillä kaava-alueen reunasta (kaavaselostus s. 69). Loma-asutus on tullut huomioiduksi voimassa olevien kaavojen kautta. Maisema Tuulivoimalan/tuulivoimapuiston maisemavaikutusten kokeminen on subjektiivista. Suhtautumiseen vaikuttaa se, mikä hanke on kyseessä ja millaisia henkilökohtaisia arvostuksia suunnittelualueelle kohdistuu. Tuulivoimapuistojen alueet eivät sijaitse Keski-Suomen suurten vesistöjen rannoilla. Osa Pihlajakosken alueesta sijaitsee noin puolen kilometrin etäisyydessä Päijänteestä. Koska tuulivoimapuistoalueen merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä, ei aluevaraus, alue täsmentyy vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Tällöin pitää huomioida mitä suunnittelumääräyksessä sanotaan. 11

Ympäristöministeriön oppaassa (luonnos 29.2.2012) todetaan, että pääsääntöisesti tuulivoimarakentamista ei voida sijoittaa maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin. Keski-Suomessa ei ole virallisia kansallismaisema-statuksen saaneita alueita. Oppaassa ei mainita mitään lähialueesta tai mistään suojavyöhykkeestä. Muihin vaikutuksiin verrattuna maisemavaikutukset maakuntakaavatasolla on kirjoitettu YM:n yleispiirteisesti. Tuulivoimalat kutistavat lähiympäristön (dominanssi) ja muuttavat mahdollisesti maisemahierarkiaa. Päijänteellä tuulivoimaloiden alistusefekti on vähäinen, sillä maisemakuvasta puuttuvat selkeät yksittäiset symbolit. Tuulivoimapuistojen lähialue on luonnontilaista eikä sillä sijaitse vähintään maakunnallisesti arvokkaiksi todettuja kulttuuri- ja luontokohteita. Kaavan tuulivoimapuistojen alueilla tai läheisyydessä ei sijaitse merkittävää rakennusperintöä. On mahdotonta rakentaa argumentaatiota sen varaan, että modernia tekniikkaa edustavan tuulivoimapuiston ja arvokkaan vanhan rakennusperinnön välille muodostuisi visuaalisesti ajallinen ristiriita. Kaavoituksessa vaikutusten arviointi suhteutetaan aina kaavatason tarkkuuteen. Maakuntakaavatasolla vaikutusten arviointi pitää olla yleispiirteistä. Rakennus- ja toimenpidelupavaiheessa on hakemukseen liitettävä selvitys vaikutuksista maisemaan ja naapureihin (MRA 64 ). Vasta siinä vaiheessa selvitetään tarkkaan maisemavaikutukset ja ennen tätä vaihetta on ollut jo kuntakaavoitus selvityksineen. 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä ei ole erityisiä ympäristöarvoja, jotka edellyttäisivät yksityiskohtaisempia selvitystarpeita jo maakuntakaavatasolla. Alueet eivät myöskään ole suurten vesistöjen rannoilla. Kuhmoisten Pihlajakosken, Multian Vehkoon sekä Joutsan ja Toivakan rajalle sijoittuvan Vestonmäen osalta tehtiin Natura-arvioinnin tarveharkinta, joka osoitti, että kaavavaraukset eivät merkittävästi heikennä Natura-alueiden suojeluperusteita eikä erillistä Natura-tarkastelua tarvitse näiden tuulipuistojen osalta tehdä. Maakuntakaavatasolla tarkka maisema-analyysi on mahdotonta, sillä esim. voimaloiden tarkka koko, määrä, malli ja sijoitus eivät ole tiedossa ja karttatarkastelun mittakaava on suuri. On haasteellista tietää tarkkaan, mistä voimalat voitaisiin nähdä (näkymäakselit), millaisia katveita muodostuisi, millaisia muutoksia maisemarakenteeseen syntyisi jne. Tarkka maisema-analyysi on kuntakaavoituksen ja hanketason (lupaprosessi) asia. Kaavan tuulivoimapuistot ovat mäkien laeilla. Negatiivinen seikka on, että myllyt tulisivat näkymään laajalle. Alueiden metsäisyyden vuoksi mahdolliset tuulivoimalat eivät näy joka puolelle vaan voimalat jäävät osittain puuston taakse pois näkyvistä. Toisaalta katselukulma olisi usein viistosti ylöspäin ja tällöin mylly ei estä näkymää johonkin kiintopisteeseen, symbolielementtiin tai se ei katkaise näkymäakselia. Lentoesterajoitus Finavia lievensi lentoestelausuntojen korkeusrajoituksia 15.12.2011 alkaen. Lausuntojen lieventämisellä edistetään tuulivoiman lisärakentamista uusien voimalahankkeiden lisääntyessä ja voimaloiden korkeuden kasvaessa. Päätös lausuntoperiaatteista on tehty yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriön ja Liikenteen turvallisuusviraston Trafin kanssa. Finavia on julkaissut havainnekuvan muutoksen vaikutuksesta rakenteille, jotka kohoavat 200 m maanpinnasta (kuva alla). Vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistojen alueet eivät kohoa missään yli 200 m maanpinnasta. 12

Havainnekuva muutoksesta vaikutuksesta rakenteille jotka kohoavat 200 m maanpinnasta (Finavia 15.12.2011 Lentoliikenteen esterajoituspinnat ulottuvat kiitotien suunnassa 15 km molempiin suuntiin ja kiitotien sivuilla 6 km molempiin suuntiin. Näillä alueilla ei kaavassa ole tuulivoimapuistoja. Laajemmilla alueilla lentokentän ympäristössä turvataan lentoliikenteen sujuvuutta ja säännöllisyyttä keskimääräin 40 km säteellä harkinnanvaraisesti kulloisenkin tilanteen mukaan. Kaavassa tämän vyöhykkeen (Halli) ulkoreunalle sattuvat Kärpänkylän, Jämsänniemen ja Vekkulan sekä Häähninmäen (Tikkakoski) puistot. Finavia ja Trafi eivät vaatineet luonnosvaiheessa minkään tuulivoimapuistoalueen poistoa. Ympäristöministeriön lähettämässä sähköpostissa (1.9.2011, Antti Irjala, Nunu Pesu) todetaan, että maakuntakaavan yleispiirteisyys huomioon ottaen maakuntakaavojen kaavamääräyksissä ei ole tarpeen määritellä tarkkoja metrimääräisiä korkeusrajoituksia tuulivoimaalueille muuten kuin erityistapauksissa. Korkeusrajoituksiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota tuulivoima-alueiden toteutettavuuden ja jatkosuunnittelun kannalta. Tämä voi tapahtua esimerkiksi maakuntakaavan suunnittelumääräysten kautta. Linnusto Keski-Suomen lintutieteelliseltä yhdistykseltä saatiin selvitys linnustoarvoista suhteessa tuulivoimapuistoihin. Tämä on esitetty Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen Keski-Suomen osassa (s. 93). Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys teki linnustoselvityksen niiden kohteiden osalta, jotka nousivat esille työneuvottelussa Ely-keskuksen kanssa kesäkuussa 2011. Tarkentavien linnustoselvitys- 13

ten mukaan vesilintujen muuttoreitit kulkevat Tehinselällä tehtyjen havaintojen perusteella pääasiassa vesialueiden päällä. Ranta-alueiden puolella muutto on melko vähäistä. Sen sijaan erityisesti keväisin maalintumuutto voi ohjautua Pihlajakosken ja Jämsänniemen tuulivoima-alueiden kautta, tosin Jämsänniemelle lintutieteellinen yhdistys asettaa kysymysmerkin. Linnustoselvityksen mukaan havaintoaineistoa on Kärkisten suunnitellun tuulivoima-alueen pesimälinnustosta olemassa hyvin vähän, minkä vuoksi sen pohjalta on hyvin vaikea antaa luotettavia arvioita koskien alueen nykytilaa tai linnustollista arvoa. Erityisesti vesilintujen muuttoreitit kulkevat Kärkisten alueella todennäköisesti ainakin osittain Heinosniemen itäosien ylitse lintujen suunnatessa esimerkiksi keväällä Vanhanselältä suoraan kohti Ristinselkää. Suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu todennäköisesti itä- ja keskiosiltaan tälle muuttoreitille. Tästä syystä tuulivoimaalueen rajaaminen erityisesti itäosistaan olisi todennäköisesti perusteltua. Edellä mainitusta syystä Kärkistensalmen tuulivoimapuiston aluetta rajattiin siten, että siitä poistettiin Heinosniemen eteläisin ja itäisin osa. Kärkistensalmen tuulivoimapuiston mahdollisesti tarvitsema voimalinja ei ole vesilinnuston muuttoreitillä. Välke ja melu Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisestä aiheutuu lähialueella varjon vilkkumista, kun aurinko paistaa voimalan takaa. Ilmiö syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina, jolloin voimala voidaan pysäyttää. Tuulivoimaloiden äänivaikutus riippuu itse voimalan aiheuttamasta äänestä sekä voimaloiden lukumäärästä, maaston muodoista, sääoloista ja alueen taustaäänistä eli on tapauskohtainen. Tuulen nopeuden ollessa yli 8 m/s taustakohina kasvaa nopeammin kuin käyntiääni. Kovalla tuulella käyntiääni erottuu ainoastaan voimalan välittömässä läheisyydessä. BalticClimate hankkeessa (Pienen ja keskisuuren tuulivoimalan mahdollisuudet Keski-Suomessa. Keski-Suomen liitto. Julkaisu B 185), jossa on selvitetty maakuntakaavatasoa pienempiä tuulivoimala-alueita ja joka on yksi kaavan taustaselvityksistä, on mallinnettu tuulivoimaloiden melua ja varjon vilkkumista. Hiljaiset alueet Liitto on tehnyt kokonaismaakuntakaavan yhteydessä kartan potentiaalisista hiljaisista alueista paikkatietoaineiston avulla. Se ei osoita varsinaisia hiljaisia alueita eikä sitä voida käyttää osoittamaan maakunnan hiljaisia alueita, koska se kuvastaa 7-tasoisen selvityksen kolmea ensimmäistä tasoa eikä mm. asiantuntija-arvioita ole tehty. Kuitenkin voidaan todeta, että tuulivoimapuistojen alueista Jämsänniemi, Häähninmäki ja Vehkoo sivuavat hieman potentiaalisia hiljaisia alueita. Tämä todettiin jo luonnosvaiheen vastineessa ja sen on todettu myös yhteismitallisessa tarkastelussa 3. vaihemaakuntakaava/keski-suomen tuulivoimapuistot. Taustatiedot. Natura-arvioinnin tarveharkinta Natura-arvioinnin tarveharkinta tehtiin Keski-Suomen Ely-keskuksen esityksestä kahden tuulivoimapuiston osalta (Pihlajakoski, Vehkoo). Tarveharkinnan perusteella vaihekaavassa esitetyt Pihlajakosken ja Vehkoon tuulivoimapuistot toteutuessaan eivät merkittävästi heikennä Natura 2000- verkoston luonnonarvoja. Ely-keskus ei ehdotusvaiheen lausunnossaan kritisoinut tarveharkintoja. Ehdotusvaiheen jälkeen tehtiin Ely-keskuksen esityksestä Joutsan ja Toivakan Vestonmäen tuulivoimapuiston osalta Natura-arvioinnin tarveharkinta. Harkinnan perusteella vaihekaavan Vestonmäen tuulivoimapuiston toteuttaminen ei merkittävästi heikennä Natura 2000 verkoston luonnonarvoja. 14

Voimalinjan yhteystarvemerkintä Neljän puistoalueen osalta, joiden alueen läpi tai vierestä ei kulje valtakunnan verkkoa tai suunniteltua verkkoa, voimalinjan yhteystarvetta on selostettu kaavaselostuksessa. Karttamerkinnät poistetaan, koska ympäristöministeriön uusien suunnitteluohjeiden perusteella yhteystarvemerkintä edellyttää, että voimalinjan alkupiste ja liityntäpiste olemassa olevaan verkkoon on oltava tarkkaan tiedossa. Tuulivoimapuiston merkintä on yleispiirteinen eikä maakuntakaavatasolla vielä tiedetä yksittäisten voimaloiden tarkkoja sijaintipaikkoja eikä siksi myöskään voimalinjan alkupistettä. Voimalinja, yhteystarve (z) merkintä ja ohjeelliset voimalinjat poistetaan vaihekaavakartalta. Muuta Keski-Suomen matkailustrategiassa tuulivoimaan ei ole otettu kantaa. Luonnontieteellisen keskusmuseon lepakkotietokannan mukaan Keski-Suomessa ei ole tiedossa tärkeitä lepakkoalueita. Mahdolliset kohdekohtaiset lepakkoselvitykset tulee tehdä tarkemman suunnittelun yhteydessä. Taustaselvityksissä on tiedot alueiden tiestöstä. Kaavassa on tunnistettu tuulivoiman aiheuttamia sosiaalisia vaikutuksia (kaavaselostus s. 66 70). 6. TIEDOTUS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (s. 13) todetaan, että kaavan osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa ja antaa palautetta koko kaavaprosessin ajan. Kirjallista palautetta on mahdollista antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista antaa tiedotus ja keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä 15.11.2007 14.12.2007. Keski-Suomen kunnille postitettiin 1.11.2007 paperipostissa (Dro 314/51/2007) lausuntopyyntö OAS:sta. Kaavan vireilletulosta kuulutettiin 1.11.2007 ja kaavaa käsittelevä internet-sivusto avattiin samanaikaisesti. Maakuntahallitus hyväksyi toimiston ehdotuksen kaavaluonnokseksi 14.10.2011. Kaavaluonnos oli nähtävillä Keski-Suomen liiton toimistossa ja kunnissa 14.11. 30.12.2011. Maakuntahallituksen päätöksestä lähetettiin mediatiedote 14.10.2011 ja se julkaistiin samaan aikaan liiton internetsivulla. Valmisteluvaiheessa 7.11.2011 kaikille Keski-Suomen kunnille postitettiin lausuntopyyntö kolmannen vaihekaavan luonnoksesta, kuulutus ja ohje kuulutuksen nähtävilläolosta sekä kaavakartta ja selostus. Kunnilla on nähtävilläolosta ja tiedottamisesta omat käytänteensä. Kaavaluonnosta päätettiin esitellä kansalaisille seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla maakuntaa marras-joulukuun 2011 aikana. 15

8.11. lähti sähköpostissa lehdistötiedote kaavan yleisötilaisuuksien paikoista ja ajoista kaikille maakunnan lehdille ja sähköisille viestimille. Tiedote laitettiin myös Keski-Suomen liiton nettisivujen etusivulle Ajankohtaista palstalle pääjutuksi (kuvan kanssa), jossa se oli vuoden loppuun asti. 10.11. oli erilliset maksulliset ilmoitukset 3. VMK:n kuulutuksesta ja yleisötilaisuuksista Keskisuomalaisessa ja Keski-Suomen Viikossa, jotka ovat Keski-Suomen liiton viralliset ilmoituslehdet. 11.11., 21.11., 28.11. ja 2.12. lähetettiin muistutustiedotteet seutukuntien lehdille kyseisten seutujen yleisötilaisuuksista. Maakuntavaltuutetuille ja kunnanvaltuutetuilla järjestettiin tilaisuus 2.3.2012. Siinä käsiteltiin luonnoksesta saatua palautetta, kerrottiin vesistöjen tilaan vaikuttavista tekijöistä sekä maankäyttö- ja rakennuslain että ympäristönsuojelulain vaateista. Kaavaehdotuksen nähtävillepanosta kuulutettiin 10.5.2012 liiton ilmoituslehdissä Keskisuomalaisessa ja Keski-Suomen Viikossa sekä samanaikaisesti liiton internetsivustolla. Kuulutus ja kaavaasiakirjat lähetettiin kuntiin 7.5.2012. Nähtävilläoloaika oli 14.5. 15.6.2012. Paikallislehdet ja kuntien viralliset ilmoituslehdet eivät ole liiton virallisia ilmoituslehtiä. Kaavaehdotus päätettiin esitellä kansalaisille viidellä paikkakunnalla touko-kesäkuun aikana. Tästä tiedotettiin Keskisuomalaisessa 27.5.2012. Maakuntakaavoituksen kunnittaisia yhdyshenkilöitä muistutettiin esittelytilaisuuksista 28.5.2012 ja samassa yhteydessä heille lähetettiin tilaisuuksia koskeva tiedote käytettäväksi kuntien nettisivuilla. Lisäksi tiedotteita lähetettiin ennen tilaisuuksia paikallislehtiin. Kuntia muistutettiin 28.5.2012 kuulutuksen laittamisesta kuntien ilmoitustaululle ja vielä kaavaehdotuksen nähtäville panosta 29.5.2012. Muuta kaavan ehdotusvaiheeseen liittyvää tiedotusta 14.02.2012 maakuntahallituksen kokoustiedote (-> kaikki Keski-Suomen viestimet) kertoi, että Kolmannesta vaihekaavasta poistetaan turvetuotantokohteita ja tuulipuistoja - - - --- Turvetuotanto- ja tuulivoima-alueita koskevan kolmannen vaihemaakuntakaavan luonnos etenee ehdotusvaiheeseen. Maakuntahallitus hyväksyi vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin muistutuksiin ja lausuntoihin. Kaavaehdotus tulee nähtäville huhtikuussa, jolloin siitä voi jälleen antaa palautetta. Kuntien edustajien kanssa kaavaluonnosta käsitellään 2. maaliskuuta. 23.2.2012 kutsu kaavaseminaarin tiedotustilaisuuteen (-> kaikki Keski-Suomen viestimet): TIEDOTUSTILAISUUS KOLMANNEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN ETENEMISESTÄ 2.3.2012 kello 11.30 12.15 Jyväskylän Paviljonki, kokoustila Felix (3. krs) Tilaisuuden jälkeen lounastarjoilu Seremoniasalissa. --- Kaavaehdotus asetetaan nähtäville huhtikuussa, jolloin siitä on taas mahdollisuus antaa palautetta. Sen jälkeen maakuntahallitus laatii esityksensä vaihekaavasta maakuntavaltuustolle, joka päättänee asiasta syyskuun kokouksessaan. Kaava vahvistetaan ympäristöministeriössä. 2.3.2012 tiedote kaavaseminaarista (-> kaikki Keski-Suomen viestimet) kertoi että Turvetuotanto- ja tuulivoima-alueita koskevaa Keski-Suomen kolmatta vaihemaakuntakaavaa puitiin Paviljongissa noin 80 henkilön voimin. Maakuntahallitus ja kaavan valmistelijat halusivat tarjota kuntien edustajille ja maakuntavaltuutetuille mahdollisuuden lisäinformaatioon ja kysymyksiin, ennen kuin maakuntahallitus laatii kaavasta ehdotuksen maakuntavaltuustolle. 16

Kaavaehdotus tulee nähtäville huhti-toukokuussa. Ehdotuksesta voi jälleen antaa muistutuksia ja lausuntoja vähintään kuukauden ajan. Ehdotusvaiheessa valmistelijat käyvät info- ja palautekierroksella kaavan keskeisillä vaikutusalueilla. Sen jälkeen maakuntahallitus laatii esityksensä maakuntavaltuustolle, joka saa sen päätettäväkseen todennäköisesti syyskuun kokoukseensa. 26.4.2012 maakuntahallituksen kokoustiedote (-> kaikki Keski-Suomen viestimet) kertoi, että Maakuntahallitus hyväksyi yksimielisesti turvetuotanto- ja tuulivoima-alueita koskevan 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksen, joka etenee hyväksyttäväksi marraskuun maakuntavaltuustoon. - - - - - - Kaavaehdotus (kaavakartta ja kaavaselostus) tulee nähtäville heti kun asianmukaiset tekniset valmistelut on tehty. Ehdotukseen voi tutustua kuntien virastoissa, Keski-Suomen liitossa ja nettiosoitteessa www.keskisuomi.fi/3.vmk. Kaavaehdotus on kansalaisten nähtävillä vähintään 30 päivää, jona aikana siitä voi jälleen antaa lausuntoja ja muistutuksia. Tarkka nähtävilläoloaika ilmoitetaan myöhemmin. 10.5.2012 ilmoitukset kuulutuksesta ja em. yleisötilaisuuksista Keskisuomalaisessa ja Keski- Suomen Viikko -lehdessä (Keski-Suomen liiton viralliset ilmoituslehdet) sekä liiton verkossa etusivulla 16.5.2012 tiedote kaavaehdotuksen esittelykierroksesta (-> kaikki Keski-Suomen viestimet): Turvekaavaehdotus seutukierroksella (Petäjävesi, Hankasalmi, Saarijärvi, Jämsä ja Viitasaari) sekä ehdotuksen nähtävillä olo 14.5.-19.6.2012 kunnanvirastoissa ja Keski-Suomen liiton toimistossa sekä verkkosivulla www.keskisuomi.fi/3.vmk. Maakuntavaltuuston käsittelyssä 3. vaihemaakuntakaava on 14.11.2012. 29.5.2012 tiedote erikseen Kuhmoisten kuntaan laitettavaksi nettisivuille ja ilmoitustaululle kaavaehdotuksen nähtävillä olosta ja esittelytilaisuudesta Jämsässä. 6.6.2012 lähti mediatiedote kaavaehdotuksen esittelykierroksesta erikseen Jämsän ja Viitasaaren seutujen viestimille: Turvekaavaehdotus seutukierroksella sekä ehdotuksen nähtävillä olo 14.5.- 19.6.2012 kunnanvirastoissa ja Keski-Suomen liiton toimistossa sekä verkkosivulla www.keskisuomi.fi/3.vmk. 06.06.2012 maakuntavaltuuston kokoustiedote (-> kaikki Keski-Suomen viestimet) kertoi, että Maakuntavaltuustolle esiteltiin 3. vaihemaakuntakaavan ehdotusta, joka on parhaillaan nähtävillä kuntien virastoissa ja Keski-Suomen liitossa sekä verkko-osoitteessa www.keskisuomi.fi/3.vmk. Lausuntoja ja kommentteja voidaan antaa 19.6. saakka. Päätös vaihekaavasta on maakuntavaltuustolla edessään marraskuussa. 7. JÄÄVIYS JA KAAVAN VALMISTELU 3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavan valmistelusta vastaa Keski Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 ). Kaavan valmistelua johti kehittämisjohtaja Martti Ahokas ja 1.1.2010 lukien suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan esittelijä maakuntahallitukselle on maakuntajohtaja Anita Mikkonen. 17

Turvetuotannon ja suoluonnon tutkimuksia (Turva-projekti) varten perustettiin selvitysryhmä, jonka nimenä oli turvemaa ja suoluontotutkimusten selvitysryhmä. Se ei ollut kunnallinen toimielin vaan asiantuntijaryhmä. Selvitysryhmä ei osallistunut vaihemaakuntakaavan laadintaan tai vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon. Selvitysryhmä ohjasi Turva-projektia. Turva-projekti loppui 31.12.2010 ja selvitysryhmä piti viimeisen kokouksen 9.6.2011. Selvitysryhmän kokoonpano: Heli Korhonen (varaedustaja Teijo Peltonen) Jukka Kivitalo (varaedustaja Maija-Liisa Jokinen) Kimmo Virtanen Ansa Selänne Päivi Halinen Antti Maukonen Tuomas Haapalehto Pauli Rintala (varaedustaja Aulikki Kallio) Irma Toikkanen (varaedustaja Mikko Survo) Risto Sulkava (varaedustaja Markku Julkunen) Jaakko Silpola (varaedustaja Pirkko Selin) Satu Helynen (varaedustaja Arvo Leinonen) Harri Pitkäranta Pekka Salminen Seppo Kahilainen (varaedustaja Tuija Mäkinen) Helena Pihlajasaari (varaedustaja Ulla Lauttamus) Kauko Lehtonen (varaedustaja Pekka Lankia) Kari Yksjärvi (varaedustaja Marja-Leena Makkonen) Ahti Weijo (varaedustaja Tapo Lehtoranta) Lauri Ijäs Arto Heinjoki (varaedustaja Jorma Pienimaa) Karstulan kunta Multian kunta Geologian tutkimuskeskus Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen ELY-keskus Metsähallitus Metsähallitus Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MTK Keski-Suomi SLL Keski-Suomen piiri Turveteollisuusliitto VTT Ympäristöministeriö Ympäristöministeriö Maakuntahallitus Maakuntahallitus (pj.) Maakuntahallitus Maakuntahallitus Jyväskylän Energia Vapo UPM Selvitysryhmässä on ollut mukana kuntien edustus, viranomaistahoja, turpeen tuottajia ja käyttäjiä kuin myös luonnonsuojelun edustus. 18

Tuulivoimaselvityksestä on vastannut kuuden maakunnan liiton henkilöiden muodostama ohjausryhmä. Ohjausryhmässä olivat mukana Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois- Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun liitot. 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimaosuudesta on vastannut edellä mainittu Keski-Suomen liiton toimiston valmisteluryhmä. Tuulivoimaselvitykset laatinut konsultti ei osallistunut vaihemaakuntakaavan laadintaan tai vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon. Valmisteluun liittyvästä jääviysväitteestä on olemassa KHO:n päätös Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaavan osalta (www.keskisuomi.fi/1.vmk). 8. ALUEIDENKÄYTÖN RAJOITUKSET JA KOHTUUTON HAITTA Tuulivoimapuistot, turvetuotantoon soveltuvat alueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet osoittavat sitä potentiaalia mikä alueilla on. Käytetyt merkinnät ovat osaaluemerkintöjä, ne eivät ole suojelualuevarauksia, eikä niihin liity suojelumääräyksiä tai maankäyttö- ja rakennuslain 33 tarkoittamaa rakentamisrajoitusta. Ne eivät sulje pois muuta maankäyttöä. Näiden alueiden merkitseminen kaavaan merkitseminen kaavaan ei tarkoita että ne pakkolunastettaisiin tai otettaisiin heti käyttöön. Maanomistaja päättää edelleen omien alueidensa käytöstä. Tuulivoimapuistot, turvetuotantoon soveltuvat alueet ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet eivät rajoita alueiden käyttöä tarpeettomasti eikä niistä aiheudu kohtuutonta haittaa (mm. kiinteistöjen arvon laskua). Vaihemaakuntakaavassa on esitetty soita luonnonsuojelusuojelualueiksi (SL). SL-merkinnän käyttö edellyttää, että valtio on valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Ympäristöministeriö ja Keski-Suomen Ely-keskus ovat tähän valmiita. Toteutusvaiheessa korvauksessa huomioidaan tapauskohtaisesti puuston ja turpeen arvot. Liitto on tarkentanut aluerajaukset yhdessä Ely-keskuksen kanssa jolloin ojitettuja alueita ja kivennäismaakankaita, joilla ei ole suojelutavoitteiden kannalta merkitystä, on jätetty SL-rajausten ulkopuolelle. SL-kohteiden lopullinen, tarkka rajaus tapahtuu toteutuksen yhteydessä. Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, ja sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavaa laadittaessa on kaavalle asetettujen sisältövaatimusten ohella maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n 4 momentin edellyttämällä tavalla otettu huomioon myös se, ettei siitä aiheudu maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. 9. KORVAUSKYSYMYS Maankäyttö- ja rakennuslaki lähtee siitä, että maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana ei johda lähtökohtaisesti korvauskysymysten esiin nousemiseen. Ainoa maakuntakaavaan liittyvä korvauskysymys liittyy ehdolliseen rakentamisrajoitukseen (MRL 33 ), joka saattaa johtaa joko alueen lunastamiseen tai korvauksen maksamiseen. 19

3. vaihemaakuntakaavassa ehdollinen rakentamisrajoitus liittyy luonnonsuojelualueisiin (SL). SLmerkinnän käyttö edellyttää, että valtio on valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Ympäristöministeriö ja Keski-Suomen Ely-keskus ovat tähän valmiita, ja korvauksista päätetään suojelun toteuttamisvaiheessa tapauskohtaisen harkinnan perusteella. Korvauskynnys laukeaa vasta haitan ollessa hakijalle huomattava. Tätä vähäisemmän haitan hakija on velvollinen sietämään ilman korvausta. KUNNAT Hankasalmi (lausunto tullut myöhässä) Kaavaselostuksessa on esitetty Keski-Suomen pintavesien ekologinen tila. Kartasta käy ilmi, että varsin suuri osa niistä Hankasalmen pienistä tai pienehköistä vesistöistä, jotka on sisällytetty pintavesien toimenpideohjelmaan, ei ole tavoitetilassa. Turvetuotannon lisääminen alueella vaikeuttaa vesistöjen tavoitetilan saavuttamista. Tervasuo (tu) sijoittuu huonokuntoisen, Kuuhankaveden Asemanselkään laskevan Tervalammen valuma-alueelle. Tervalampeen tulevaa ravinteiden ja happea kuluttavien aineiden nykyistä kuormitusta, lammen kestokykyä ja hoitotarvetta tulisi selvittää tarkemmin ennen nykyistä laajemman turvetuotannon ohjaamista lammen valuma-alueelle. Tervajoensuo (tu) sijoittuu Kuuhankaveden Asemanselän valuma-alueelle, aivan aseman taajamaasutuksen tuntumaan. Asemanselkä on ruskeavetinen ja melko runsasravinteinen vesistön osa, jossa esiintyy toistuvasti hapen vajausta pohjan lähellä. Kunnanhallitus ei pidä Asemanselän alueen vesistökuormitusta lisääviä toimenpiteitä suotavina. Heinäsuon (tu) vedet laskevat Kontiojokea pitkin Hankaveteen, joka on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Vesikasvillisuuden haitallinen lisääntyminen, umpeenkasvu, pyydysten ja rannan limoittuminen ja humuksen lisääntyminen ovat Hankaveden yleisimpiä ongelmia. Suurisuon (tu) alueen vedet laskevat Hiidenjärveen. Hiidenjärvessä havaittuja ongelmia ovat vesikasvillisuuden haitallinen lisääntyminen, haju ja vedenpinnan lasku. Haukilamminsuon (tu1) alueen vedet laskevat Leväsen suuntaan. Leväsessä havaittuja ongelmia ovat vesikasvillisuuden haitallinen lisääntyminen, umpeenkasvu, pyydysten limoittuminen, liettyminen ja humuksen lisääntyminen. Leväsuo (tu1) sijoittuu osittain Jänkkärän ja osittain Vanajajärven valuma-alueelle. Järvet ovat karuja ja kirkasvetisiä ja niiden rannoilla on runsaasti loma-asuntoja ja rakennuspaikkoja. On mahdollista, että järvien valuma-alueelle sijoittuva turvetuotanto muuttaisi järvien veden laatua. Paljakansuot (tu) sijoittuvat Pieni-Virmaksen ja sitä kautta Iso-Virmaksen valuma-alueelle. Pieni- Virmaksessa havaittuja ongelmia ovat mm. vesikasvillisuuden haitallinen lisääntyminen sekä humuksen lisääntyminen. Iso-Virmas on luokiteltu ekologiselta tilaltaan tyydyttäväksi. Leväsensuo on osoitettu luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi suoalueeksi (luo). Lampi on linnustoltaan merkittävä. Leväsenlammella havaittuja yleisimpiä ongelmia ovat olleet vesikasvillisuuden haitallinen lisääntyminen ja umpeenkasvu. Mahdollisen alueen luontoarvotkin huomioon ottavan turvetuotannon myötä lisääntyvä ravinne-, humus- ja kiintoainekuormitus mataloittaisi lampea entisestään ja kiihdyttäisi umpeenkasvua. Tuulivoiman osalta kunnalla ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Katso yleisvastine nro 3. Ei muutosta. 20