Pöytäkirja 1 (32) Kokoustiedot Aika 09.04.2018 maanantai klo 8:30-11:10 Paikka HUS, hallituksen kokoushuone, Stenbäckink. 9, 4. krs Lisätietoja Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 41 Infoasiat 5 42 HUS:n sairaanhoidon organisaation kehittäminen 6 43 Tammi-helmikuun toiminnan ja talouden toteutuminen 14 44 Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman päivitys 23 45 Kevan tiedustelu HUS:n kiinnostuksesta julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisen selvitystyöhön 46 Kuntalain 92 :n mukaista otto-oikeusmenettelyä varten saapuneet päätökset 47 Muut asiat 29 25 27
Pöytäkirja 2 (32) Osallistujat Läsnä Muut osallistujat Ulla-Marja Urho, puheenjohtaja Jari Oksanen, varapuheenjohtaja Kirsti Handolin Katrina Harjuhahto-Madetoja Helka Hosia Petri Kajander Harri Lehtimäki Pirkko Letto Björn Månsson Marika Niemi Pertti Panula Sirpa Peura Mikko Piirtola Kari Reijula Ilkka Taipale, 41 -, 8.37- Reetta Vanhanen Anna Vuorjoki Aki Lindén, toimitusjohtaja Petri Bono, vs. johtajaylilääkäri esittelijä virkamies Asko Saari, sairaanhoitoalueen johtaja virkamies, 41-43, 8.30-9.57 Lauri Tanner, hallintojohtaja sihteeri Mari Frostell, talousjohtaja virkamies Outi Sonkeri, henkilöstöjohtaja virkamies Johanna Saukkomaa, viestintäjohtaja virkamies Kaarina Torppa, hallintoylihoitaja virkamies Lasse Lehtonen, hallintoylilääkäri virkamies Risto Renkonen, dekaani, ylilääkäri virkamies, 41-45, -10.26 Maija Anttila valtuuston I varapuheenjohtaja Ari Oksanen Leena Forss-Latvala Raija Malmström Antti Vento valtuuston II varapuheenjohtaja virkamies, 45, 10.26-10.47 virkamies, 44, 9.57-10.26 virkamies, 41, 8.30-8.55
Pöytäkirja 3 (32) Allekirjoitukset Ulla-Marja Urho puheenjohtaja Lauri Tanner sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty Helsinki 9.4.2018 Jari Oksanen Mikko Piirtola Pöytäkirjan nähtävänäolo Pöytäkirja on asetettu 9.4.2018 kuntalain 140 :n mukaisesti nähtäväksi yleisessä tietoverkossa. Lauri Tanner sihteeri
Pöytäkirja 4 (32) Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Kokous todettiin laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjantarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Jari Oksanen (varalle Anna Vuorjoki) ja Mikko Piirtola (varalle Harri Lehtimäki).
Pöytäkirja 5 (32) 41 41 Asianro HUS/3871/2017 Infoasiat Selostus Päätösesitys Sydän- ja keuhkokeskuksen toiminta 2017 ja tulevat haasteet toimialajohtaja Antti Vento Merkitään tiedoksi. Asian käsittely Toimialajohtaja Antti Vento esitteli asiaa hallitukselle klo 8.30-9.00. Merkittiin, että Ilkka Taipale saapui kokoukseen klo 8.37 asiassa käydyn keskustelun aikana ennen päätöksentekoa. Päätös Päätösesitys hyväksyttiin.
Pöytäkirja 6 (32) 42 Asianro HUS/1446/2017 42 HUS:n sairaanhoidon organisaation kehittäminen Selostus Pöydältä 19.3.2018 HUS:n hallitus keskusteli iltakoulussaan 24.1.2018 HUS:n ydintoiminnan eli sairaanhoidon organisaation ja johtamisjärjestelmän kehittämisestä. Viranhaltijat saivat tehtäväksi valmistella asiaa siten, että arvioidaan nk. toimialajohtamismalliin siirtymisen hyödyt ja haitat ( plussat ja miinukset ). Toimialajohtaminen on HUS:n organisoitumismalli, joka on käytössä kaikissa tukipalveluissa, diagnostiikan palveluissa (HUSLAB ja HUS- Kuvantaminen) sekä HYKS-sairaanhoitoalueen sairaaloissa, mutta sen ulkopuolelle jäävät Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaalat eräitä pieniä erikoisaloja lukuun ottamatta. Muissa monen sairaalan muodostamissa suurissa sairaanhoitopiireissä (Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi) on tällaiseen malliin siirrytty yksi-sairaala mallin nimisenä. Alla on toimitusjohtajan laatima selvitys asian kehityksestä HUS:ssa. HUS:n johtoryhmän 12.-13.2.2018 pitämän seminaarin työryhmätyöskentelyn yhteenveto aiheesta on oheismateriaalina 1. Asian valmistelu jatkuu ja se esitetään tässä vaiheessa tiedoksi hallitukselle. Toimitusjohtajan laatima yhteenveto: HUS:n sairaanhoitotoiminnan organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän merkittävimmät muutokset, joilla on reagoitu toimintaympäristön ja sisäisten tarpeiden muuttumiseen, voidaan tiivistää seuraavasti: 1. Aikaisemmin suhteellisen itsenäisten (mm. omat luottamushenkilöelimet, talousarviot ja johtajat) Jorvin sairaalan, Peijaksen sairaalan, HUS:n Helsingin alueella sijaitsevien sairaaloiden (aikaisempi HYKS) ja Helsingin kaupungin erikoissairaanhoidon merkittävien osien yhdistäminen yhdeksi keskitetysti toimialoittain johdetuksi HYKS sairaalaksi. 2. Edellä mainitun prosessin jatkuminen siten, että kunnilta on yhteisin sopimuksin siirretty vuosittain sairaanhoitotoimintaa HUS:n vastuulle. Merkittävimpiä siirtoja ovat olleet lakiin perustuvana muutoksena ensihoidon siirtäminen kunnilta HUS:lle, Espoon, Kirkkonummen, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan terveyskeskuspäivystysten siirrot HYKS:lle (Jorvi ja Peijas) ja vastaavat siirrot muilla HUS-alueilla, Helsingin kaupungin apteekkitoiminnan siirto HUS-Apteekkiin sekä viimeisimpänä Helsingin kaupungin neurologisten toimintojen siirto HYKS:lle. Valmisteltavana on vuoden 2019 alusta toteutettava Malmin ja Haartmanin sairaaloiden päivystystoiminnan siirto HYKS:lle. 3. Eri HUS-sairaaloiden ja terveyskeskusten diagnostiset palvelut (laboratorio ja kuvantaminen) koottiin yhteen ja niistä muodostettiin keskitetysti johdetut liikelaitokset. Samoin muodostettiin keskitetty HUS-Apteekki.
Pöytäkirja 7 (32) Näihin fuusioitui myöhemmin lisää yksiköitä. Diagnostiset liikelaitokset siirrettiin vuoden 2017 alusta hallinnollisesti osaksi HYKSorganisaatiota ja HUS-Apteekki muutettiin liikelaitoksesta tulosalueeksi 1.9.2017 alkaen. Välinehuolto siirrettiin vuonna 2016 HUS Desikosta HYKS Anestesiologian, tehohoidon ja kivunhoidon tulosyksikköön (ATeK) ja sairaankuljetus siirrettiin HUS Logistiikasta HYKS Akuutti tulosyksikköön vuonna 2017. 4. HYKS:n toimialajohtajille on määrätty hallintosäännössä koordinaatiovastuu toimialojensa erikoisaloista koko HUS-alueella. Kokonaiskoordinaatiosta toimialojen ja sairaanhoitoalueiden kesken vastaa johtajaylilääkäri. 5. Eräiden erikoisalojen palveluiden (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja Porvoon ja Lohjan sairaaloiden osalta lastentautien) hallinnollinen siirto HYKS:lle, Raaseporin sairaalan koko toiminnan vaiheittainen siirto (vuonna 2017 psykiatria, vuoden 2018 alusta lukien muu toiminta) HYKS-organisaatioon ja mm. silmätautien satelliittiyksiköiden perustaminen Lohjan ja Porvoon sairaaloihin. Synnytystoiminnassa muutokset ovat olleet merkittäviä (Raasepori 2010, Porvoo 2016-17, Kätilöopisto 2017 ja Jorvi-Espoon sairaala 2018). Viimeisimpinä merkittävinä muutoksina mainitaan jo edellä todettuun Pajarisen selvitysraporttiin ja 1.1.2018 voimaan astuneeseen keskittämisasetukseen perustuvat leikkaustoimintojen uudelleenjärjestelyt sairaaloiden välillä vuoden 2018 alusta. 6. Erityisvastuualueen (HUS, Carea, Eksote, Päijät-Häme) laajentuminen ja yhteistyön merkittävä tiivistyminen. Osana tätä muutosta on HUS:n vastuulle siirtynyt mm. Carean laboratorio-, kuvantamis- ja apteekkitoiminta sekä Lahdessa sijaitseva Pirkanmaan shp:n sädehoitoyksikkö. 7. HYKS:n tulosyksikkörakenteen muuttaminen vuoden 2015 alusta lukien kansainvälisiin selvityksiin perustuen siten, että tulosyksiköt muodostuvat samojen potilasryhmien kirurgisista ja sisätautisista erikoisaloista (sydänkeskus, vatsakeskus, neurokeskus jne.). Samalla organisaatio madaltui aikaisemmasta. HUS:n (2013-2017) hallitus käsitteli kokouksissaan 24.4.2017 ( 56) ja 22.5.2017 ( 65) HUS:n ydintoiminnan eli sairaanhoidon organisaation kehittämistä. Asiasta päätettiin 24.4.2017, että toiminnan kehitystyötä jatketaan kuvattujen suunnitelmien perusteella ja, että asia jätetään muutoin pöydälle. 25.5.2017 asiasta päätettiin, että se merkitään tiedoksi ja aikataulutettu jatkovalmistelu tapahtuu uuden hallituksen kokouksessa 21.8.2017. Tuossa kokouksessa asian otsikkona oli HUS:n sairaaloiden toiminta ja profilointi selvitys 2017. Esityslistan selostusta täydensi asiasta laadittu nk. Pajarisen selvitysraportti. Asian selostuksessa todettiin: Kyseessä on lääketieteellisten toimintojen järjestely, joka HUS:n hallintosäännön ja Terveydenhuoltolain 57 mukaisella tavalla tapahtuu johtajaylilääkärin johdolla. Selvitys ei sisällä ehdotuksia lisäresursseista, vaan se perustuu olemassa olevien resurssien käytön tehostamiseen. Sillä on kuitenkin vaikutuksia sairaanhoitoalueiden keskinäiseen resurssien jakautumiseen. Ne sisällytetään vuoden 2018 käyttösuunnitelmiin. Hallitus merkitsi asian tiedokseen. Sairaanhoitoalueiden väliset resurssimuutokset, joihin edellä viitataan, hyväksyttiin hallituksessa käyttösuunnitelmien käsittelyssä 19.12.2017. 42
Pöytäkirja 8 (32) Hallituksen iltakoulussa 24.1.2018 keskusteltiin kolmen osanottajille ennalta toimitetun alustuksen pohjalta HUS:n sairaanhoitotoiminnan organisaatio- ja johtamisrakenteen kehittämisestä. Kyse on muutoksista, jotka ovat tarpeellisia siitä riippumatta, miten sote- ja maakuntauudistuksen käy. Yhteyspäällikkö Janne Aaltosen alustukseen sisältyi seuraava ennalta toimitettu ehdotus: Käynnistetään valmistelu osaamiskeskuksien laajentamiseksi koko HUSalueelle. samat hoitoonpääsyn kriteerit ja odotusaika kaikille potilaille (asuinkunnasta riippumatta), - skaalaedut tehokkuus + laatu, - kuhunkin sairaalaan (myös HYKS-alueella) koordinoiva sairaalanjohtaja. Hallintojohtaja Lauri Tanner käsitteli laajasta tätä samaa aihetta juridiikan ja hallinnon näkökulmasta. Hänen niin ikään ennalta toimitetut ehdotukset olivat: Käynnistetään valmistelu sairaanhoitoalueiden tiiviimmäksi integroimiseksi keskenään. Tiiviimpi tuotannon integraatio turvaa erikoissairaanhoidon maakuntatasoisen palveluverkon. Valmistelu pitäisi käynnistää nyt, koska viimeinen hetki tehdä muutoksia on 2018-2019 vuodenvaihde. Pajarisen raportti hyvä, mutta ei todellinen integraation työkalu kyse siinä työnjaosta. Hallitus keskusteli asiasta ja sen päätteeksi sovittiin, että virkamiesten johdolla arvioidaan edellä kuvatun eli tässä selostuksessa toimialajohtamisen malliksi kutsutun plussia ja miinuksia ja asiaan palataan hallituksen kokouksissa. Tästä laadittiin seuraavana päivänä tiedote HUS:n organisaatiolle. Hallituksen puheenjohtaja hyväksyi sen sisällön. Nyt valmisteltavana olevassa asiassa on kyse aiemmin edellä kuvatun organisatorisen kehityksen jatkamisesta. Tästä asiasta on keskusteltu koko HUS:n toiminnan ajan. Lyhyesti tiivistäen HUS:n sairaanhoitotoiminnan järjestämisessä on ollut kolme perusvaihtoehtoa, joita voidaan kuvata seuraavasti. 1. HUS on yksi sairaalaorganisaatio, jonka sairaanhoitotoimintaa johdetaan koko HUS-alueella erikoisaloittain ja erikoisalojen muodostamien toimialojen toimesta. Esimerkiksi synnytysten ja naistentautien erikoisalan (tässä tapauksessa kyseessä on myös toimiala, joka muodostuu vain tästä erikoisalasta) johtaja johtaa kyseistä toimintaa koko HUSalueella. Toiminnalle on yksi budjetti ja eri sairaalayksiköiden tai muulla tavalla muodostuvien alayksiköiden johtajat raportoivat toimialan johtajalle. Samalla tavalla johdetaan psykiatrian erikoisalojen (psykiatria, oikeuspsykiatria, nuorisopsykiatria) muodostamaa psykiatrian toimialaa tai neurologian erikoisalan ja neurokirurgian erikoisalan muodostamaa neurokeskus toimialaa jne. Tätä mallia on aikaisemmin kutsuttu ns. divisioonamalliksi, vaikka kyseinen käsite ei täysin vastaakaan tämän mallin sisältöä. Tässä selostuksessa puhutaan jatkossa toimialajohtamisen mallista. Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä, joissa organisaatiota ja johtamista on kehitetty tähän suuntaan, puhutaan yksi sairaala mallista. 42
Pöytäkirja 9 (32) 2. HUS muodostuu taloudellisesti ja toiminnallisesti lähes itsenäisistä alueellisista sairaaloista, joilla on suuri autonomia. Tämä autonomia ilmenee esimerkiksi budjetissa, josta neuvotellaan itsenäisesti alueen kuntien kanssa, palkkausjärjestelyissä (omat alueelliset ratkaisut), tuotettujen palveluiden erikoisalakirjossa ja laajuudessa, organisaatiorakenteissa, johtamisjärjestelmissä jne. Tässä mallissa HUS on lähellä itsenäisten sairaaloiden verkostoa ja yhtenäisyys toteutuu vasta verraten korkealla organisaatiotasolla (yhteinen valtuusto, hallitus ja yhtymän ylin johto ja sen antama ohjeistus). 3. Edellä kuvattujen vaihtoehtojen eriasteiset hybridit, joissa eräät toiminnot on järjestetty mallin 1. mukaisesti ja eräät toiminnot mallin 2. mukaisesti. Esittelijän arvion mukaan HUS on tällä hetkellä sairaanhoidon osalta lähempänä mallia 2. kuin mallia 1., mutta viime vuosina on lievästi siirrytty toimialajohtamisen suuntaan. HUS:ssa tukipalvelut (Tukipalvelut tulosalue, Tilakeskus, Tietohallinto, Logistiikka, Apteekki, Työterveyshuolto, HUS-Kiinteistöt oy ja Uudenmaan sairaalapesula oy) on järjestetty mallin 1. eli toimialajohtamisen mallin mukaisesti. Samoin on järjestetty diagnostiset palvelut eli kuvantaminen ja laboratoriopalvelut. HYKS:n organisaatio on HYKS-sairaanhoitoalueen muodostamisesta lähtien perustunut toimialajohtamisen malliin kuten kunkin muunkin sairaanhoitoalueen malli niiden sisällä, mutta koko HUS:n sairaanhoito ei ole järjestetty toimialajohtamisen mallin mukaisesti. Asiaa konkretisoidaan esimerkillä: tällä hetkellä Lohjan sairaalan neurologian erikoislääkärin esimies on Lohjan sairaalan neurologian ylilääkäri, hänen esimiehensä on Lohjan sairaalan medisiinisen tulosyksikön johtaja, hänen esimiehensä on lääketieteellisissä asioissa Lohjan sairaalan johtava ylilääkäri ja hallinnollinen esimies on Lohjan sairaanhoitoalueen johtaja, joka puolestaan vastaa sairaanhoitoalueen toiminnasta Lohjan sairaanhoitoalueen lautakunnalle. Vastaavanlainen on Hyvinkään sairaalan synnytysten ja naistentautien erikoislääkärin esimiesketju: erikoislääkäri - ylilääkäri tulosyksikön johtaja sairaanhoitoalueen johtaja. Sairaanhoitoalueen johtajat ovat viranhaltijoina henkilöstöhallinnollisesti HUS:n toimitusjohtajan alaisia, mutta vastaavat sairaanhoitoalueensa toiminnasta ensisijaisesti asianomaiselle lautakunnalle. Niillä erikoisaloilla, joilla on siirrytty toimialajohtamisen malliin (lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja lastentaudit lukuun ottamatta Hyvinkään sairaalaa) kaikki lääkärit kuuluvat saman erikoisalan muodostamaan koko HUS:n laajuiseen tulosyksikköön työskentelypisteestä riippumatta. Raaseporin sairaalan osalta tämä koskee sairaalan kaikkia 43 lääkäriä. Raaseporin sairaalan hoito- ja muu henkilöstö muodostavat oman erillisen tulosyksikön, joka kuuluu HYKS-organisaatioon. Silmätautien Lohjan ja Porvoon nk. satelliittiyksiköiden lääkärit kuuluvat HYKS:n pää- ja kaulakeskukseen ja hoitohenkilöstö paikalliseen sairaalaan. Sellaiset erikoisalat, joilla on toimintaa vain HYKS:ssa (esimerkiksi neurokirurgia) on luonnollisesti järjestetty toimialajohtamisen mallin mukaisesti. HUS:ssa yleisesti jaetun näkemyksen mukaisesti HUS:n myönteinen taloudellinen kehitys (euroa/asukas) verrattuna muihin sairaanhoitopiireihin on merkittävältä osaltaan sen seurausta, että tukipalveluissa, diagnostisissa palveluissa ja väestöstä 70 % ja palvelutuotannosta ( ) yli 80 % kattavassa HYKS:ssa otettiin vuosia sitten käyttöön toimialajohtamisen malli. 42
Pöytäkirja 10 (32) Toisaalta on myös totta, että HUS:n sairaanhoitoalueista erityisesti Hyvinkään ja Porvoon sairaanhoitoalueiden kunnat ovat erikoissairaanhoidon euroa/asukas mittarilla edullisempia kuin HYKS:n sairaanhoitoalueen kunnat. Kallein on Raaseporin alue. On myös esitetty kysymys, että mikä ongelma se on, jos enää 15 % HUS:n erikoissairaanhoidon tuotannosta tapahtuu kolmessa sairaalassa, jotka eivät ole koko HUS:n kattavan toimialajohtamisen piirissä? HUS:n nykyinen sairaanhoidon organisaatio- ja johtamisjärjestelmä on seuraava. Hallituksen alaisella toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu HUS:n toiminnasta ja taloudesta. Toimitusjohtajan alaisuudessa HUS:n johtajaylilääkäri vastaa erikoissairaanhoidon ohjauksesta, valvonnasta ja koordinaatiosta eli sisällöstä. Hallintosäännön mukaan HYKS:n toimialajohtajien vastuulla on toimialojen palveluiden koordinaatio koko HUS:ssa. Tämä tapahtuu yhteistyössä sairaanhoitoalueiden johtajien kanssa johtajaylilääkärin alaisuudessa. HUS:n sairaanhoito jakaantuu neljään tulosalueeseen ja kahteen erilliseen osakeyhtiöön (HYKS:n kliiniset palvelut Oy ja Orton Oy). Sairaanhoitoon läheisesti liittyvä HUS-Apteekki on oma tulosalueensa. HYKSin Oy:n ja Orton Oy:n yhtiömuotoisuus perustuu niiden erityistehtäviin. Sairaanhoidon tulosalueiden eli sairaanhoitoalueiden sisäiset organisaatiot ovat erilaisia, mikä heijastaa niiden erilaista kokoa ja erilaista palveluvalikoimaa. HYKS:ssa on 13 sairaanhoidon tulosyksikköä ja kaksi diagnostista tulosyksikköä (HUSLAB ja HUS Kuvantaminen). Lisäksi Raaseporin sairaala muodostaa oman tulosyksikön HYKS:ssä. Raaseporin sairaalassa työskentelevät lääkärit kuuluvat asianomaisten erikoisalojen HYKStulosyksikköihin. Hyvinkään sairaalassa on viisi sairaanhoidon tulosyksikköä: medisiininen, operatiivinen, Hyvinkää akuutti, psykiatrian sekä naisten- ja lastentautien tulosyksikkö. Lääketieteen erikoisalat jakaantuvat perinteisellä tavalla näihin tulosyksikköihin. Medisiinisen ja operatiivisen tulosyksikön vuodeosastot kuuluvat kokonaisuudessaan medisiiniseen tulosyksikköön ja vastaavasti poliklinikat kokonaisuudessaan operatiiviseen tulosyksikköön. Lohjan sairaalassa on niin ikään viisi sairaanhoidon tulosyksikköä, mutta niillä on kullakin omat vuodeosastot ja poliklinikat. Porvoon sairaalassa on neljä sairaanhoidon tulosyksikköä. Akuuttilääketiede kuuluu siellä medisiiniseen tulosyksikköön. HUS:n johtoryhmän seminaarissa 12. 13.2.2018 aiheeseen paneuduttiin perusteellisesti alustusten ja työryhmätyöskentelyn avulla. Aiheesta oli eri tavalla painottuvia näkemyksiä. Yleistäen voidaan todeta, että yhtymähallinnon ja HYKS:n johdon edustajat näkivät toimialajohtamismallissa enemmän etuja ja vähemmän riskejä kuin muiden sairaaloiden (Hyvinkää, Lohja ja Porvoo) edustajat. HYKS:iin jo hallinnollisesti fuusioidun sairaalan edustaja Gabriela Erroll näki fuusiossa selvästi enemmän etuja kuin haittoja. Toimialajohtamisen plussiksi arvioitiin mm. erikoislääkäreiden saatavuuden paraneminen reuna-alueen sairaaloissa, erikoisalakohtaisen kapasiteetin oikeampi mitoittaminen, erikoisalojen koulutuksen ja knowhown tasalaatuisuus, yhtenäiset hoitokäytännöt, erikoisalan kokonaisuuden johtamisen paraneminen ja yhdenvertaisen palveluiden turvaaminen koko HUS-alueella. 42
Pöytäkirja 11 (32) Vastaavasti miinuksiksi tai riskeiksi arvioitiin eri toimintojen synergiaedun saavuttamisen haasteellisuus pienemmässä sairaalassa, perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon alueellisen integroinnin haasteellisuus, riski tertiääritoimintojen eli vaativimman erikoissairaanhoidon toimintojen priorisointiin tavallisemman erikoissairaanhoidon kustannuksella, alueellisen sairaalan kokonaisjohtamisen vaikeutuminen ja sen myötä riskit tehokkuudelle. Edellä oleva tiivistelmä on lyhyt luettelo plussista ja miinuksista. Aikaisempina vuosina käydyissä keskusteluissa, joissa ovat olleet mukana myös HYKS:n toimialajohtajat, on esitetty jokseenkin kaikki mahdolliset argumentit eri mallien puolesta ja vastaan. Nämä eivät ole sellaisia argumentteja, joista voidaan suorasukaisesti äänestää 60-40 ja todeta, että valitaan toinen malli (nykyisin tosin on käytössä enemmän alueelliseen johtamiseen painottuva malli; toimialajohtamisen malli olisi uusi) vaan kyseessä ovat aidot asiat, jotka tulee ratkaista siten, että HUS astuu sen jälkeen askeleen tai kaksi eteenpäin. Käsiteltäessä asiaa hallituksessa 25.5.2017 sisältyi asian selostukseen seuraava kohta: Selvyyden vuoksi esittelijä korostaa, että sellainen malli, jossa pientä tai keskisuurta 50-90 km päässä Helsingistä sijaitsevaa sairaalaa johdettaisiin operatiivisesti vain 12 HYKS:n toimialajohtajan toimesta, ei olisi toimivin. Alueellinen sairaala on toiminnallinen kokonaisuus, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja eri toiminnot ovat tiiviimmin sidoksissa toisiinsa kuin suuressa sairaalassa. Kyse ei siis ole alueellisten sairaalayksiköiden heikentämisestä. Alueellisessa sairaalassa tulee olla oman lähialueensa yhteispäivystys, perusterveydenhuollon tarvitsema lähierikoissairaanhoidon polikliininen ja konsultaatiotoiminta sekä erikseen koko Uudenmaan tasolla sovitun työnjaon mukainen osuus vaativammasta erikoissairaanhoidosta ja joissakin sairaaloissa HYKS satelliitti -tyyppisiä yksiköitä. Pohjimmiltaan muutoksessa toimialajohtamisen vahventamisen suuntaan on kysymys erikoissairaanhoidon ytimestä: erikoissairaanhoito tarkoittaa jo lakisääteisesti lääketieteen erikoisalojen mukaisesti järjestettyä terveydenja sairaanhoitoa. Sairaanhoitopiiri on alueellisessa väestövastuussa oleva organisaatio, jonka tulee järjestää väestönsä erikoissairaanhoito jäsenkuntiensa puolesta. Tämä merkitsee sitä, että llä on vastuu potilaiden yhdenvertaisesta hoidosta (määrä, laatu, sisältö) koko n alueella. Erikoissairaanhoidon ollessa kyseessä tämä merkitsee, että kunkin erikoisalan palvelun tulee olla yhdenvertaista koko n alueella. Siitä on viime kädessä vastuussa n yli johto ja kunkin erikoisalan asianomainen vastuussa oleva ylilääkäri. Myös eri erikoisalojen keskinäisen palvelujen tarjonnan tulee olla väestön tarpeiden mukaista. Tätä seikkaa korostetaan erityisesti Terveydenhuoltolain 57 perusteluissa, jossa käsitellään terveydenhuollon toimintayksikön (tässä tapauksessa ) vastaavan lääkärin tehtävää. Edellä kerrottu ei ole ristiriidassa sen kanssa, että erikoissairaanhoidon palvelut on niiden saatavuuden ja muihin sosiaali- ja terveyspalveluihin nivoutumisen (integraatio) vuoksi tarkoituksenmukaista järjestää siten, että niitä tarjotaan sekä alueellisesti lähellä väestön asuinpaikkaa ja muita 42
Pöytäkirja 12 (32) palveluja että keskitetysti. Vankka erikoisosaaminen ja sen jatkuva kehittäminen on ydinasia ja se voi kehittyä vain erikoisalan muodostamassa kokonaisuudessa. Palveluiden tarjonta voidaan silti järjestää hyvinkin hajautetusti, kuten HUS:ssa jo tapahtuu ja tämä malli laajenee mm. digitalisaation ja perusterveydenhuoltoon jalkautuvien erikoispalveluiden lisäämisen myötä. HUS:n johtoryhmän käsitellessä asiaa kokouksessaan 6.3.2018 esitti toimitusjohtaja kokouksen puheenjohtajana päätösesitykseksi seuraavat linjaukset, joita on edelleen muokattu: 1. Neljästä nykyisestä sairaanhoidon tulosalueesta muodostetaan vuoden 2019 alusta lukien yksi HUS:n hallituksen alainen HUS:n erikoissairaanhoidon palvelutuotannon tulosalue, jonka toimintaa ovat HYKS:n nykyiset sairaanhoidon tulosyksiköt sekä Hyvinkään, Lohjan ja Porvoon sairaalat. 2. Sairaanhoitoalueiden määrittely HUS:n perussopimuksessa ei merkitse tälläkään hetkellä sitä, että potilasta voitaisiin hoitaa vain hänen kotikuntansa sairaanhoitoalueella, vaan missä tahansa HUS:ssa keskitetysti hyväksytyn työnjaon mukaisessa sairaalassa. Sairaanhoitoalueet ja niiden lautakunnat säilyisivät ja niiden tehtävänä olisi huolehtia siitä, että niiden alueella asuvien potilaiden hoito toteutuu tehokkaasti ja yhdenmukaisesti hyödyntäen koko HUS-kuntayhtymän käytettävissä olevia resursseja. 3. Sairaaloiden paikallisten johtajien erityinen rooli on toimia alueellisina integraatiojohtajina, jotka sovittavat alueellisesti yhteen HUS:n toimialojen ja perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut. 4. Erikoissairaanhoidon palvelujen sisällön johtaminen on toimialojen vastuulla. 5. Keskitetysti (sairaanhoidon johto) määritellään sairaaloiden työnjako ja johdetaan koko HUS:n puitteissa erikoissairaanhoidon kokonaisuutta. 6. Asetetaan toiminnalliset, taloudelliset ja tuottavuuden kehittämisen tavoitteet koko HUS-alueen erikoissairaanhoidon tuotannosta toimialoittain. 7. Jatketaan edellä olevien linjausten pohjalta asian valmistelua ja Hallintosäännön muutokset käsitellään hallituksessa toukokuussa ja valtuustossa kesäkuussa. Käsiteltäessä asiaa johtoryhmässä 13.3.2018 oli asiasta eriäviä näkemyksiä. Asiasta käydyn keskustelun jälkeen toimitusjohtaja päätti osaltaan, että asia viedään hallitukselle tiedoksi, kuten 24.1.2018 iltakoulussa oli sovittu, ja muilta osin sen valmistelu jatkuu virkamiesten toimesta. -.-.- Oheismateriaalina 2 jaetaan tiedoksi myös kokouksessa 19.3.2018 pöydälle jaettu yhteenveto lääkärien vakansseista erikoisaloittain jaoteltuna eri sairaanhoitoalueilla. 42
Pöytäkirja 13 (32) 42 Päätösesitys Päätös Lisätiedot Asia merkitään tiedoksi ja sen valmistelu jatkuu. Päätösesitys hyväksyttiin. Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi
Pöytäkirja 14 (32) 43 Asianro HUS/1909/2017 43 Tammi-helmikuun toiminnan ja talouden toteutuminen Selostus Yleistä HUS:ssa laaditaan kattava toiminnan ja talouden kuntayhtymätasoinen johdon seurantaraportti kuukausittain. Raportti sisältää palvelutuotannon määrän, hoidon saatavuuden ja hoitoon pääsyn, toiminnan tuottavuuden, talouden sekä henkilötyöpanoksen toteumaraportoinnin. Toiminnan ja talouden toteumaa verrataan sekä talousarviossa asetettuihin tavoitteisiin (vuositason talousarvio on kohdistettu kuukausittain) että edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kuukausiraportin sisältämät eri osa-alueiden toteumatiedot löytyvät myös HUS:n sisäisestä sähköisestä HUS-Total raportointiportaalista. Iso osa HUS-Totalin sisältämistä toimintatiedoista raportoidaan ajantasaisesti päivätasolla. Toiminnan ja talouden vuosiennuste päivitetään tulosaluekohtaisesti kolme kertaa vuodessa. Lisäksi kuukausittain raportoidaan strategisten avaintavoitteiden ja mittareiden toteutuminen sekä kuntayhtymätasolla että tulosalue- ja HYKS tulosyksikkötasolla. Raportti on esityslistan oheismateriaalina 3. Yhteenveto HUS-Kuntayhtymätasolla tammi-helmikuussa: Kuukausittain seurattavista strategisista avainmittareista tavoite toteutui helmikuussa HUS-tasolla 4/15 mittarin osalta. Ennalta suunniteltua kiireetöntä hoitoa koskevien elektiivisten lähetteiden vertailukelpoinen määrä ilman kliinisen hammaslääketieteen lähetteitä ja arkipäiväoikaistuna kasvoi 4,7 % edellisestä vuodesta. Elektiivisten lähetteiden määrä oli yhteensä 53 446 kappaletta. Päivystyskäyntien määrä (40 982 kpl) kasvoi 3,7 % edellisestä vuodesta. Hoitoon pääsy lain edellyttämässä ajassa on parantunut vuoden 2017 helmikuun lopun tilanteeseen verrattuna poliklinikalle jonottaneiden osalta. Vuodeosastolle jonottaneiden kokonaismäärä on sen sijaan kasvanut. Helmikuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (16 994) kasvoi 4,9 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta kuitenkin yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä, 367, hieman väheni, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 402 potilasta. Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (26 315) oli 2,1 % pienempi, kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana ja yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 1 407 potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 2 129 potilasta (-33,9 %). Kumulatiivisesti tammi-helmikuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,6 % ja kasvoi 5,2 % edellisestä vuodesta. NordDRGtuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 5,0 % ja käyntituotteiden määrä somatiikassa kasvoi 5,4 %, ja psykiatriassa 4,6 %.
Pöytäkirja 15 (32) Avohoidon osuus on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammi-helmikuussa 44,1 % (1-2/2017: 43,1 %). Kokonaistasolla tuottavuus on heikentynyt tammi-helmikuussa verrattuna edelliseen vuoteen. o Henkilötyön toteutunut tuottavuus heikentyi 0,5 % (tavoite 2,0 % parannus). Tarkasteltaessa eniten tavoitteesta jääneitä tulosalueita havaintaan, että henkilötyön määrä on pysynyt suhteellisen samana verrattuna edelliseen vuoteen, joten kyse on enemminkin DRG-pisteiden määrän laskusta. Pitkän ajan keskiarvoon verrattuna tämän vuoden taso näyttää lähes normaalilta ja edellisen vuoden alun pistekertymä oli poikkeuksellisen suuri. o Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammihelmikuussa deflatoimaton pistekustannus kasvoi 2,8 %. Muutosprosentit ilmoitetaan deflatoituna tulevien kuukausien raportoinneissa, kun uudet deflatointikertoimet on julkaistu. o Psykiatrian deflatoimattomat kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskivat tammi-helmikuussa 3,1 % edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tavoite vuodelle 2018 HUS tasolla on, että kokonaiskustannukset per hoidettu potilas laskevat deflatoituna 2,0 % (HYKS ja Hyvinkää 2,0 %, Lohja - 1,60 % ja Porvoo - 1,40 %). Muutosprosentit ilmoitetaan deflatoituna tulevien kuukausien raportoinneissa, kun uudet deflatointikertoimet on julkaistu. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon laskutus muilta kuin jäsenkuntamaksajilta (27,5 milj. euroa) toteutui 1,0 milj. euroa (3,4 %) talousarviota pienempänä. Muiden en laskutus alitti talousarvion 1,0 milj. euroa (7,3 %) ja ERVA -alueen laskutus alitti talousarvion 0,4 milj. euroa (4,1 %). Kumulatiivisesti jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelulaskutus (maksuosuuslaskutus) ylitti tammi-helmikuussa kuukausikohdennetun talousarvion 5,7 % (14,7 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammihelmikuussa 18 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja 6 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen talousarvioylitykseen oli +3,6 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli +2,2 % (hintaero). Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-helmikuun toteumasta 3,5 % (9,1 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli +5,4 %, ja hintaeron vaikutus oli -2,1 %. Tammi-helmikuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,2 % (5,5 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,5 % (3,7 milj. euroa). Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu toimintakuluista. Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,6 % eli 5,3 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 2,6 % talousarvion. 43
Pöytäkirja 16 (32) Tammi-helmikuun toteutunut tilikauden tulos on 19,6 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää 9,2 milj. euroa suunnitellun ja kasvoi 5,5 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Sairaanhoitoalueiden osuus talousarvioylityksestä on 4,7 milj. euroa ja tukipalveluyksiköiden osuus 4,4 milj. euroa. HUS:n sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnat laskivat edellisestä vuodesta keskimäärin 2,0 %. Kiinteiden kustannusten osuus HUS:n kustannuksista on huomattava ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUS:lle muodostuu ylijäämää. Kun ennakoidusti huomioidaan talousarvion ylittävä toteutunut ylijäämä mahdollisena tulevana jäsenkuntapalautuksena ja jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen vähennyksenä, ylittää jäsenkuntien maksuosuus kahden kuukauden jälkeen talousarvion saman verran kuin sitovat nettokulut eli 2,2 % (5,5, milj. euroa). Tammi-helmikuun seurantaraportin käsittelyssä on huomioitava se, että kahden kuukauden seurantajakson lyhyydestä johtuen toiminnan ja talouden toteumaluvut ovat herkkiä reagoimaan eri suuntiin. Laajempi katsaus Tammi-helmikuun tilanne Kuukausittain seurattavista strategisista avainmittareista tavoite toteutui helmikuussa HUS-tasolla 4/15 mittarin osalta. Tavoite ei toteutunut seuraavien mittarien osalta: vuodeosastohoidon alkaminen hoitopäätöksestä, ensikäynti lähetteen käsittelystä (elektiivinen toiminta), potilaan odotusaika lääkärille päivystyksessä, potilaan läpimeno päivystyksessä, FFT (asiakastyytyväisyys-tutkimus, hoitopaikan suositteleminen), FFT (asiakastyytyväisyys-tutkimus, vastaus prosentti), Somatiikan tuottavuus (DRGpistetuottavuus), Biopankkinäytteiden lukumäärä / hoidetut potilaat (eri henkilötunnukset). Elektiivisten lähetteiden määrä (53 446) kasvoi tammi-helmikuussa 4,0 % edellisvuodesta. Vuoden 2018 tammi-helmikuussa oli yksi arkipäivä edellisvuoden vastaavaa ajanjaksoa enemmän ja arkipäiväoikaistuna lähetteiden määrä kasvoi 1,5 %. Elektiivisten lähetteiden vertailukelpoiseen lukumäärän vaikuttaa hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen koulutuksen siirtyminen Helsingin kaupungilta HUS Pää- ja kaulakeskukselle vuoden 2017 alusta. Näitä lähetteitä kirjattiin tammikuussa 2017 poikkeuksellisen suuri määrä, yhteensä 1 390 lähetettä (01/2018: 173 lähetettä). Kun tammi-helmikuun läheteluvuista poistetaan nämä hammaslääketieteen perusopetuksen kliinisen harjoittelun lähetteet, elektiivisten lähetteiden lukumäärä kasvoi tammi-helmikuussa 4,7 % arkipäiväkorjauksen jälkeen. Päivystyskäyntien määrä (40 982) kasvoi 3,7 % edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 43 Hoitoonpääsy lain edellyttämässä ajassa on parantunut vuoden 2017 helmikuun lopun tilanteeseen verrattuna poliklinikalle jonottaneiden osalta. Vuodeosastolle jonottaneiden kokonaismäärä on sen sijaan kasvanut. Helmikuun lopussa vuodeosastohoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (16 994) kasvoi 4,9 % viime vuoden vastaavasta ajankohdasta, mutta kuitenkin yli 6 kk odottavien potilaiden lukumäärä, 367, hieman väheni, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 402 potilasta.
Pöytäkirja 17 (32) Erikoisaloista eniten yli 6 kk odottajia oli silmätaudeille (170 potilasta) ja kirurgiaan (135 potilasta). Kiireettömään polikliiniseen tutkimuksen ja hoitoon odottavien potilaiden kokonaismäärä (26 315) oli 2,1 % pienempi, kuin viime vuoden vastaavana ajankohtana ja yli 3 kk odottavien potilaiden lukumäärä oli 1 407 potilasta, kun se edellisen vuoden vastaavana ajankohtana oli 2 129 potilasta (-33,9 %). Kokonaisuudessaan sekä osastojono, että poliklinikkajono kasvoivat helmikuun aikana tammikuun lopun tilanteesta. Sekä yli 6 kk (osastojono) jonottaneiden potilaiden lukumäärä, että yli 3 kk jonottaneiden potilaiden poliklinikka-jono kasvoivat hieman tammikuun lopun tilanteesta. Helmikuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 9,0 % ja kasvoi 9,2 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kumulatiivisesti tammi-helmikuussa palvelutuotannon laskutusosuudella painotettu volyymi ylitti talousarvion sisältämän suunnitelman 2,6 % ja kasvoi 5,2 % edellisestä vuodesta. NordDRG-tuotteiden kokonaislukumäärä kasvoi 5,0 % ja käyntituotteiden määrä somatiikassa kasvoi 5,4 %, ja psykiatriassa 4,6 %. Avohoidon osuus on hieman kasvanut edellisestä vuodesta. Avohoidon osuus kokonaistuotannosta oli tammihelmikuussa 44,1 % (1-2/2017: 43,1 %). Kokonaistasolla tuottavuus on heikentynyt tammi-helmikuussa verrattuna edelliseen vuoteen. Henkilötyön toteutunut tuottavuus heikentyi -0,5 % (tavoite 2,0 % parannus). Somaattisen palvelutuotannon kokonaistuottavuutta kuvaa DRG-pistekustannus -mittari. Tavoitteeksi on asetettu 2,0 %:n deflatoitu DRG-pistekustannuksen lasku. Tammi-helmikuussa deflatoimaton pistekustannus kasvoi 2,8 %. Muutosprosentit ilmoitetaan deflatoituna tulevien kuukausien raportoinneissa, kun uudet deflatointikertoimet on julkaistu. Muiden kuin jäsenkuntamaksajien laskutus (27,5 milj. euroa) toteutui tammi-helmikuussa 1,0 milj. euroa (-3,4 %) talousarviota pienempänä. Muiden en laskutus alitti talousarvion 1,0 milj. euroa (-7,3 %) ja ERVA -alueen laskutus alitti talousarvion 0,4 milj. euroa (-4,1 %). Muiden maksajien talousarvion toteutumisessa on jatkuvaa epävarmuutta, koska vaativien erityistason hoitojen laskutuksen suuruus yhteensä ja erityisesti kohdentuminen eri maksajille vaihtelee kuukausittain ja vuosittain. Kumulatiivisesti jäsenkuntien maksuosuuslaskutus ylitti tammi-helmikuussa kuukausikohdennetun talousarvion 5,7 % (14,7 milj. euroa). Toteumassa on kuitenkin suuria kuntakohtaisia eroja, kuten aikaisempinakin vuosina. Tammi-helmikuussa 18 jäsenkunnan toteutunut laskutus ylitti kuukausikohdennetun talousarvion ja 6 kunnan laskutus vastaavasti alitti talousarvion. Talousarvioon verrattuna jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen ylitykseen oli +3,6 % (määräero) ja käytettyjen palveluiden keskihinnan vaikutus oli +2,2 % (hintaero). Jäsenkuntien maksuosuuslaskutus kasvoi viime vuoden tammi-helmikuun toteumasta 3,5 % (9,1 milj. euroa). Verrattuna edelliseen vuoteen jäsenkuntien palveluiden määrällisen kysynnän vaikutus laskutuksen kasvuun oli +5,4 %, ja hintaeron vaikutus oli -2,1 %. 43
Pöytäkirja 18 (32) 43 Siirtoviivepäivien kokonaislukumäärä tammi-helmikuussa kasvoi 47,0 % edelliseen vuoteen verrattuna. Siirtoviivepäiviä raportoidaan sekä kokonaistasolla että laskutettavina siirtoviivehoitopäivinä. Siirtoviivehoitopäivien laskutus alkaa, mikäli potilas ei ole saanut jatkohoitopaikkaa karenssiajan sisällä siirtoilmoituksesta. Karenssiajat ovat kaksi päivää somatiikan erikoisaloilla ja 14 päivää psykiatriassa. Potilaan vapaaseen valintaan perustuen HUS:sta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneitä potilaita oli 1 263 potilasta ja näistä aiheutuneet kulut olivat tammi-helmikuussa 1,3 milj. euroa. Muualta HUS:iin hoitoon hakeutuneita oli potilaan vapaaseen valintaan perustuen tammi-helmikuussa 1 527 potilasta ja näiden laskutus oli 2,5 milj. euroa. Sairaanhoidollisten palvelujen ostot muilta sairaanhoitopiireiltä yhteensä olivat tammi-helmikuussa yhteensä 3,8 milj. euroa (1,2 milj. euroa yli talousarvion), josta muihin sairaanhoitopiireihin siirtyneiden vapaan valinnan potilaiden osuus on 35,3 %. Helmikuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 5,7 % eli 7,1 milj. euroa ja viime vuoden helmikuun toteuman 6,0 % eli 7,5 milj. euroa. Tammihelmikuussa sitovat nettokulut ylittivät talousarvion 2,2 % (5,5 milj. euroa ja kasvoivat viime vuoden toteumaan verrattuna 1,5 % (3,7 milj. euroa). Tammikuussa sitovat nettokulut puolestaan alittivat talousarvion 1,3 %. Toteutunut kumulatiivinen talousarvioylitys johtuu toimintakuluista. Toimintakulut ylittivät talousarvion 1,6 % eli 5,3 milj. euroa ja vastaavasti toimintavolyymi ylitti 2,6 % talousarvion. Helmikuussa palvelujen ostot ylittivät talousarvion 4,3 milj. euroa eli 15,2 % (1-2/2018 2,0 %) ja tarvikekulut ylittivät talousarvion 4,1 milj. euroa eli 11,9 % (1-2/2018 7,3 %). Tammi-helmikuun toteutunut tilikauden tulos on 19,6 milj. euroa ylijäämäinen ja se ylittää 9,2 milj. euroa suunnitellun ja kasvoi 5,5 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna. Sairaanhoitoalueiden osuus talousarvioylityksestä on 4,7 milj. euroa ja tukipalveluyksiköiden osuus 4,4 milj. euroa. HUS:n sairaanhoidollisen palvelutuotannon hinnat laskivat edellisestä vuodesta keskimäärin 2,0 %. Kiinteiden kustannusten osuus HUS:n kustannuksista on huomattava ja tuotantovolyymien kasvaessa suunniteltua enemmän kokonaiskustannukset eivät kuitenkaan kasva samassa suhteessa volyymin kanssa, jolloin HUS:lle muodostuu ylijäämää. Kun huomioidaan kilpailukykysopimuksen vaikutus, jäsenkunnilta HUS:lle siirtyneiden uusien toimintojen kulut ja tukipalveluyksiköiden uudet jäsenkunta-asiakkuudet oli toimintakulujen vertailukelpoinen muutos tammihelmikuussa viime vuoteen verrattuna 3,8 %. Ilman kilpailukykysopimuksen positiivista vaikutusta vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu olisi ollut 4,0 %. Toimintakulujen kokonaiskasvu viime vuodesta sisältäen em. toiminnot ja kilpailukykysopimuksen vaikutuksen on 7,2 %. Vuosiennuste Vuoden 2018 toiminnan ja talouden raportointiaikataulun mukaisesti kaikki HUS-kuntayhtymän yksiköt päivittävät huhti-toukokuun vaihteessa koko vuoden toiminnan ja talouden ennusteen. Kahden kuukauden tietojen perusteella koko vuoden tuotantovolyymi tulee ylittämään talousarviossa suunnitellun tason.
Pöytäkirja 19 (32) 43 Tunnusluvut (lyhennetty tunnuslukutaulukko, kuntayhtymä yhteensä) Tammi-helmikuu
Pöytäkirja 20 (32) 43 Tuloslaskelma (Kuntayhtymä) tammi-helmikuu 2018 KUMULATIIVINEN Helmikuu 2018 2018 2017 (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Jäsenkuntien maksuosuus 271 453 256 770 5,7 % 262 272 3,5 % Muut palvelutulot 66 038 66 573-0,8 % 58 650 12,6 % Muut myyntitulot 17 217 16 856 2,1 % 8 930 92,8 % Valtion koulutus- ja tutkimusmääräraha 3 866 4 142-6,7 % 3 847 0,5 % Myyntituotot 358 574 344 341 4,1 % 333 699 7,5 % Maksutuotot 14 074 13 867 1,5 % 12 222 15,1 % Tuet ja avustukset 1 021 1 747-41,5 % 921 10,9 % Muut toimintatuotot 1 692 1 244 36,0 % 1 407 20,2 % Toimintatuotot yhteensä 375 361 361 198 3,9 % 348 249 7,8 % Palkat ja palkkiot 160 069 158 459 1,0 % 152 369 5,1 % Henkilöstösivukulut 34 690 36 273-4,4 % 35 179-1,4 % Henkilöstökulut 194 759 194 732 0,0 % 187 548 3,8 % Palveluiden ostot yhteensä 56 047 54 952 2,0 % 50 442 11,1 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. 72 906 67 975 7,3 % 63 815 14,2 % Avustukset 703 708-0,8 % 839-16,2 % Muut toimintakulut yhteensä 12 457 13 177-5,5 % 11 491 8,4 % Toimintakulut yhteensä 336 872 331 544 1,6 % 314 135 7,2 % Poistot ja arvonalentumiset 16 929 17 153-1,3 % 18 058-6,3 % Toimintakulut ja poistot yht. 353 802 348 697 1,5 % 332 193 6,5 % Toimintakate poistojen jälkeen 21 559 12 501 72,5 % 16 056 34,3 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 1 994 2 096-4,9 % 1 982 0,6 % Satunnaiset erät 0 0 0,0 % 0 0,0 % Tilikauden tulos 19 566 10 405 88,0 % 14 074 39,0 % Sitovat nettokulut 251 887 246 365 2,2 % 248 198 1,5 %
Pöytäkirja 21 (32) 43 Sitovat nettokulut KUMULATIIVINEN Helmikuu 2018 2018 2017 (1 000 euroa) Toteuma (kumul.) Budjetti (kumul.) Poikkeama- % (tot/bud) Ed.vuosi (kumul.) Muutos-% (tot/edv) Toiminnan kulut 355 849 350 825 1,4 % 334 258 6,5 % Muut myyntitulot 17 217 16 856 2,1 % 8 930 92,8 % Maksutuotot 14 074 13 867 1,5 % 12 222 15,1 % Tuet ja avustukset 1 021 1 747-41,5 % 921 10,9 % Muut toimintatuotot + EVO 5 558 5 386 3,2 % 5 255 5,8 % Korkotuotot 14 16-12,7 % 20-32,8 % Muut rahoitustuotot 40 17 142,5 % 62-35,3 % Toiminnan nettokulut 317 925 312 938 1,6 % 306 848 3,6 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta 66 038 66 573-0,8 % 58 650 12,6 % Sitovat nettokulut 251 887 246 365 2,2 % 248 198 1,5 % Sitovat nettokulut kuukausittain, 1 000 euroa 150 000 145 000 140 000 135 000 130 000 125 000 120 000 115 000 Tot2018 Tot2017 TA2018 Enn2018 110 000 105 000 100 000
Pöytäkirja 22 (32) 43 Päätösesitys Hallitus päättää käsitellä HUS-kuntayhtymän tammi-helmikuun 2018 toiminnan ja talouden tilanteen ja merkitä seurantaraportin tiedoksi. Asian käsittely Päätös Merkittiin, että sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saari poistui kokouksesta tämän asian päätöksenteon jälkeen klo 9.57. Päätösesitys hyväksyttiin. Lisätiedot Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi Talousjohtaja Mari Frostell, s-posti mari.frostell@hus.fi
Pöytäkirja 23 (32) 44 Asianro HUS/1178/2018 44 Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman päivitys Selostus Vuonna 1976 valmistunut Jorvin sairaala siirtyi HUS:n perustamisen yhteydessä vuonna 2000 osaksi HUS:ia. Vuodesta 2006 Jorvi on kuulunut Hyksiin vastaten monilta osin lähikuntiensa erikoissairaanhoidon potilaiden hoidosta ja lisäksi sovitulla työnjaolla muiden alueiden potilaiden hoidosta. HUS:n hallituksen 2.2.2009 hyväksymä Jorvin sairaalasta laadittu yleissuunnitelma perustui Hyksin lukuisiin toiminnallisiin muutoksiin ja Länsi- Uudenmaan pelastuslaitoksen vaatimuksiin sairaalan potilasturvallisuuden edistämisestä erityisesti vuodeosastotornien osalta. Jorvin vuonna 2016 käyttöönotettu päivystysrakennus perustui yleissuunnitelmassa laadittuun hankeohjelmaan. 15.5.2015 HUS:n hallitukselle esiteltiin Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma, joka sisälsi suurimpien hankkeiden hankejärjestyksen 2020-luvun lopulle. Suunnitelma vastaa yleissuunnitelmaa, jota termiä ei enää sairaalakohtaisista suunnitelmista käytetä. Kätilöopiston sulkeminen on aiheuttanut merkittävän muutostarpeen tulevaan ohjelmaan. Tässä Jorvin pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelman päivityksessä hankeohjelma on tarkistettu vastaamaan muuttunutta tilannetta. Päivitetty suunnitelma on liitteenä 1. Suurin muutos suunnitelmaan on se, että vuodeosastotorneja ei esitetä peruskorjattavaksi vaan korvattavaksi uudisrakennuksella 2020-luvun alkupuolella. Kätilöopiston sulkemisen jälkeen Jorvin alueella tarvitaan aikaisemmin suunniteltua enemmän sairaansijoja eikä vuodeosastotornien toiminnalle löydy riittävästi väistötilaa useita vuosia kestävän korjaustyön ajaksi. Uudisrakennukseen saadaan toiminnallisesti uudenaikaista ja mm. riittävän korkeaa tilaa, joka mahdollistaa tilojen monikäyttöisyyden ja muunneltavuuden. Kustannuksiltaan peruskorjaus ja uudisrakentaminen ovat samaa hintaluokkaa. Jorvin kiinteistön vuonna 2013 vahvistetussa asemakaavassa on em. uudisrakentamiseen riittävästi rakennusoikeutta. Päivitetty toiminta- ja tilasuunnitelma ei sisällä väestömuutokseen ja palvelujen kysyntään liittyviä pitkän aikavälin ennusteita ja muita hankkeiden mitoitusperusteita, toiminnan kehittämistarpeita eikä tuottavuustavoitteita, jotka on tarkoitus suunnitella hankekohtaisesti osana niiden suunnittelua. Hankeohjelmaa tulee jatkaa 2030-luvulla ja nykyistä suunnitelmaa tarpeen mukaan päivittää. Keväällä 2018 käynnistetään Peijaksen sairaalan pitkän aikavälin toimintaja tilasuunnitelman laadinta. Hallituksessa 26.2.2018 30 käsiteltiin Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden sairaanhoidollisia profiileja, jotka merkittiin tiedoksi. Asiakirja kuvaa Jorvin sairaalassa harjoitetun toiminnan luonnetta ja sillä on näin merkitystä myös toiminta- ja tilasuunnitelman päivittämisen kannalta. Asiakirja on esityslistan oheismateriaalina 4.
Pöytäkirja 24 (32) 44 Hankejohtaja Raija Malmström on kutsuttuna kokoukseen esittelemään päivitettyä suunnitelmaa. Päätösesitys Hallitus merkitsee suunnitelman tiedoksi. Asian käsittely Merkittiin, että hankejohtaja Raija Malmström esitteli asiaa hallitukselle klo 9.57-10.24. Asiassa käydyn keskustelun aikana hallituksen jäsen Marika Niemi esitti, että hallitus tekisi seuraavan sisältöisen päätöksen asiassa: Hallitus merkitsee suunnitelman tiedoksi ja edellyttää, että hankkeen etenemistä kiirehditään ja hankkeen aikataulu tuodaan hallitukselle tiedoksi. Puheenjohtaja tiedusteli, voiko hallitus hyväksyä muutetun päätöksen yksimielisesti. Koska kukaan ei vastustanut ehdotusta, totesi puheenjohtaja, että Niemen ehdotus oli tullut hallituksen päätökseksi. Päätös Lisätiedot Hallitus merkitsee suunnitelman tiedoksi ja edellyttää, että hankkeen etenemistä kiirehditään ja hankkeen aikataulu tuodaan hallitukselle tiedoksi. Hankejohtaja Raija Malmström, s-posti raija.malmstrom@hus.fi Liitteet Liite 1: Jorvin sairaalan pitkän aikavälin toiminta- ja tilasuunnitelma, päivitys 26.3.2018
Pöytäkirja 25 (32) 45 Asianro HUS/655/2018 45 Kevan tiedustelu HUS:n kiinnostuksesta julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisen selvitystyöhön Selostus Keva on lähettänyt HUS:lle 22.3.2018 päivätyn kirjeen, jossa se esittää HUS:n hallitukselle ja operatiiviselle johdolle kutsun osallistumaan uudenlaisen työterveysyhteistyön selvittämiseen. Kirje on esityslistan liitteenä 2. Keva on tekemässä selvitystä julkisen sektorin työterveyshuollon uudelleen organisoinnista, jossa selvitetään mahdollisuuksia valtakunnallisen julkisomisteisen inhouse-tyyppisen työterveyskonsernin perustamiseen. Kunnallisen työterveyshuollon tulevat muutokset eli ulkopuolisille asiakkaille tarjottavien sairaanhoitopalvelujen yhtiöittämisvelvoite vuoden 2018 loppuun mennessä ja sote- ja maakuntauudistuksen vaatimukset edellyttävät alalta joka tapauksessa toimenpiteitä. Maakunta- ja soteuudistuksesta huolimatta työnantajan vastuu järjestää työterveyshuolto henkilöstölleen säilyy. Sen sijaan nykyisin kuntien vastuulla oleva yritystyöterveyshuolto siirtyy maakuntien vastuulle niiden aloittaessa toimintansa 2020. Kuntalain mukainen yritystyöterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden yhtiöittämisvelvollisuus tulee kuitenkin voimaan jo 1.1.2019. Kunnat joutuvat siis ratkaisemaan yritystyöterveyshuoltonsa järjestämisen ennen maakunta- ja soteuudistuksen voimaantuloa. Vaikuttavalla työterveyshuollolla on mahdollista saavuttaa merkittäviäkin taloudellisia vaikutuksia mm. sairauspoissaolojen vähentämisen, ennenaikaisten eläköitymisten ehkäisemisen ja työurien pidentämisen kautta. Kevan tavoitteena hankkeessa on alan parhaita käytäntöjä levittämällä tukea osaltaan julkisen sektorin työurien pidentämistä ja työntekijöiden jaksamista työssään. Kirjeessä todetaan, että julkisomisteinen työterveysyhtiö voisi kehittää julkisen sektorin työterveyttä huomioiden alan erityispiirteitä ja erityistä osaamista vaativia palveluja. Työterveyshuollossa on saavutettavissa myös mittakaavaetuja mm. tietojärjestelmissä ja hallinnollisissa tehtävissä. Keva toteaa kirjeessään, että se on kiinnostunut toimimaan julkisomisteisten työterveystoimijoiden strategisena yhteistyökumppanina ja ilmoittaa olevansa myös valmis osaltaan pääomittamaan mahdollista in-housetyyppistä työterveysyhtiötä. Keva ilmoittaa lisäksi, että se ei tavoittele yhtiön määräysvaltaa, vaan julkisomisteisen työterveyshuollon pitkäjänteistä kehittämistä. HUS:n osalta ehdotus yhteisestä selvitystyöstä on kiinnostava, kuten ovat myös hankkeen tavoitteet. Kevan esitykseen ehdotetaan vastattavan myöntävästi. Selvitystyö ei ole ristiriidassa HUS:n omien työterveyshuollon kehittämishankkeiden tai Uudenmaan maakuntavalmistelun kanssa. Maakunta- ja sotevalmisteluun liittyen Uudellamaalla on toiminut työterveyshuollon valmisteluryhmä, jossa on ollut Helsingin, Espoon, Vantaan, Kirkkonummen,
Pöytäkirja 26 (32) Länsi-, Keski- ja Itä-Uudenmaan sekä HUS:n edustajat. Ryhmä on kartoittanut kuntien ja n työterveyshuoltojen nykytilanteen ja mahdolliset järjestämisvaihtoehdot. Valmisteluryhmän selvitysten perusteella juridisesti ja toiminnallisesti paras olisi malli, jossa maakunta tuottaa oman henkilöstönsä työterveyshuollon in house -yhtiössä. Maakunnan in house -yhtiöön voivat halukkaat kunnat tulla osakkaiksi ja järjestää näin kuntaan jäävän henkilöstönsä työterveyshuollon. Kunnilta maakunnan vastuulle siirtyvä yritystyöterveyshuolto suunnitellaan tuotettavan Uudenmaan laajuisessa, markkinoilla toimivassa työterveysyhtiössä, joka tarjoaa yrityksille edullisen ja vaikuttavan vaihtoehdon. Edellä kuvattu kahden yhtiön malli turvaa Uudenmaan alueella julkisella sektorilla työskentelevien työterveyspalveluiden jatkuvuuden, maakunnan omistajaohjauksen sekä työterveyshuollon integraation henkilöstöja työkykyjohtamisen prosesseihin. Uudenmaan laajuisella toiminnalla saavutetaan volyymihyötyä ja mahdollistetaan kustannusvaikuttavat, joustavat työterveyspalvelut lähellä asiakkaita. Jos Kevan selvitys ja valtakunnallinen yhtiö etenevät ripeästi, alueellisen yhtiön perustaminen voi välivaiheena jäädä myös kokonaan pois. Vaihtoehtoisesti Uudenmaan maakunnan in house -yhtiö voi siirtyä valtakunnallisen yhtiön alueelliseksi osaksi. Toimitusjohtaja esittelee asiaa lähemmin kokouksessa. 45 Päätösesitys Hallitus 1. päättää, että HUS on kiinnostunut julkisomisteisen työterveysyhtiön perustamisen selvittämisestä ja on valmis asiaa koskevaan yhteistyöhön Kevan ja muiden asiaan kuuluvien tahojen kanssa ja 2. merkitsee muutoin tiedokseen tilannekatsauksen työterveyshuollon maakuntavalmistelusta. Asian käsittely Merkittiin, että dekaani Risto Renkonen poistui kokouksesta asiasta käydyn keskustelun aikana klo 10.26. Merkittiin lisäksi, että työterveysjohtaja Leena Forss-Latvala oli läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn ajan klo 10.26-10.47 vastaamassa hallituksen kysymyksiin. Hallituksen jäsen Anna Vuorjoki esitti keskustelun aikana, että asia jätetään pöydälle. Puheenjohtaja totesi, että asia jätetään pöydälle. Päätös Lisätiedot Liitteet Pannaan pöydälle. Toimitusjohtaja Aki Lindén, s-posti aki.linden@hus.fi Liite 2: Ehdotus julkisen työterveyshuollon selvitystyöhön osallistumisesta