Jämsän kaupunki Keskuskatu 8 42100 Jämsä Tiedotus-, keskustelu- ja kuulemistilaisuus / hallintolain 41 :n mukainen vaikuttamismahdollisuus Aika to 19.4.2018 klo 17-20 Paikka Sairaalan auditorio Välkky Läsnä kts. osallistujalista 1. Avaus Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen avasi tilaisuuden ja toivotti läsnäolijat tervetulleeksi. Kaupungin taloustilanteen johdosta on varattu hallintolain 41 :n mukainen vaikuttamismahdollisuus järjestämällä tiedotus-, keskustelu- ja kuulemistilaisuus. Tilaisuuden aiheena oli kaupungin taloustilanne ja siitä johtuvat toimenpiteet mm. sivistystoimialalla tehdyt kirjastoverkkoselvitys, kouluverkkoselvitys ja liikuntapaikkaverkostoselvitys. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Ilkka Salminen ja sihteerinä hallintosihteeri Riitta Uosukainen. Tilaisuuden alussa ilmoitettiin, että kirjoitettavaan muistioon kirjataan esille nousseet kommentit /kysymykset ja niihin annetut vastaukset -> kyseessä ei ole varsinainen keskustelumuistio. Mikäli joku halusi mielipiteensä / puheenvuoronsa kirjattavaksi nimellään muistioon, tuli hänen jättää tilaisuudessa kirjallinen suostumus koskien nimen julkaisua verkossa. Pyyntöjä nimen kirjaamisesta muistioon ei tullut. Sovittiin, että ensin toimialojen virkamiehet kertovat toimialan mahdollisuuksista vaikuttaa kaupungin talouteen ja keskustelu käydään sen jälkeen. Toimialojen osalta oli sovittu esittelyjärjestys. Toimialojen esittelyssä käytettyyn materiaaliin oli mahdollista tutustua kaupunginverkkosivuilla 20.4.2018 alkaen. 2. Yleiskatsaus Jämsän kaupungin talouteen 2.1. Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 27.11.2017 81 hyväksynyt kaupungin talousarvion vuodelle 2018 ja taloussuunnitelman vuosille 2019-2020. Kaupunginjohtaja esitteli kaupungin taloustilanteeseen liittyviä ja vaikuttavia asioita: - Vertailutietoa muista kunnista / väestömuutos. - Kaupungin toimintakatteen muutos vrt. Keski-Suomen muut kunnat v. 2016-2017. - Kaupunginvaltuusto käsittelee talousarvion 2018 tasapainottamista kokouksessaan 7.5.2018. Tuolloin ei vielä käsitellä esim. palveluverkkoasioita.
2.2. Talousjohtaja Ari Luostarinen Talousjohtaja esitteli kaupungin taloustilanteeseen liittyviä ja vaikuttavia asioita: - Vertailutietoja muista Keski-Suomen kunnista koskien verotulojen kehitystä v. 2010 alkaen. - Jämsässä tulee löytää uusia toimintatapoja. Uskotaan siihen, että toimenpiteitä tekemällä päästään tavoitteiseen. - Vuoden 2018 lisätalousarvion valmistelun yhteydessä on jo tehty toimenpiteitä taloustilanteet korjaamiseksi. - Henkilöstöön liittyvät järjestelymahdollisuudet pyritään hyödyntämään täysimääräisesti 3. Sivistystoimiala / sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen - Sivistystoimialan mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin talouteen: Sivistystoimialalla on tehnyt pyydetysti seuraavat selvitykset: kirjastoverkkoselvitys, kouluverkkoselvitys, liikuntapaikkaverkkoselvitys. 3.1. Kouluverkkoselvitys - Syntyvyyden laskeminen vaikuttaa palvelutarpeeseen. - Perusopetuksen oppilasmäärän lasku on merkittävä (ennustejakso lv. 24-25 asti, tilastotietoja vuodelta 2009 alkaen). - Henkilöstön luontaisen poistuman eli eläkelöitymisen hyödyntäminen -> perusopetuksessa voidaan hyödyntää, jos perusopetusryhmää ei samanaikaisesti muodostu - Selvityksessä esitetyt toimenpidevaihtoehdot kiinnittyvät lukuvuoteen 2019-2020 johtuen yhdysluokkaopetuksesta. - Yhdysluokkakouluissa huomioitava mahdollisen lakkauttamisen aikataulu, jotta oppilailla ei jää opiskelematta tietyn vuosiluokan asioita - Selvitys sisältää esityksen esiopetuksen järjestämisen yhdenmukaistamisesta, mikä vaikuttaa varhaiskasvatuspalveluun: Länkipohjassa ja Koskenpäällä tullaan järjestämään varhaiskasvatuspalvelut kuten Juokslahdessa (=esiopetus kotiutetaan varhaiskasvatukseen ja muodostetaan lastentarhanopettajavetoiset päiväkotiryhmät). Tämä mahdollista jo syksystä 2018 alkaen asteittain. Järjestelyllä ei ole vaikutusta vakinaisen henkilöstön palvelussuhdeturvaan. Työtehtävät ja työn tekemisen paikat voivat muuttua. - Selvityksessä esiin nostettuja koulukohtaisia toimenpide-ehdotuksia: Juokslahden koulu Koulun lakkauttaminen mahdollista 2021-2022 tai 2023-2024 -> oppilaat Vitikkalan kouluun Oppilasmäärästä johtuen koulun muuttaminen kaksiopettajaiseksi ei ole mahdollista muutoin kuin siirtämällä 5-6 lk:n oppilaat toisaalle. Kouluun tarvitaan lv. 2019-2020 lisäopettaja jakamaan yhdysluokkaa 1-2. Lv. 2019-2020 alusta vanhemmat luokat (5.-6.lk) Vitikkalan kouluun, vl.1-4 jatkavat Juokslahdessa
Jos 5-6 vl. siirretään koulusta toisaalle, tulee vastaanottava koulu valita siten, että mahdollisessa Juokslahden koulun lakkauttamistilanteessa, koulu ei vaihdu. Koulukiinteistön tasearvo lähes 600 000 euroa. Koskenpään koulu Oppilaiden siirto Mäntykallion kouluun mahdollinen vl. 2019-2020, mutta vaatii vielä valmistelutyötä. Vanhempainyhdistys on valmistellut oman kustannusarvionsa ja koulumatkojen pituuteen koskien lisääntyviä koulukuljetuskustannuksia koulun lakkauttamiseen liittyen. Kaupungin laskelmat ja vanhempainyhdistyksen laskelmat eroavat toisistaan, mikä vaatii vielä selvittelyä. Kustannusten lisäksi tutkittava on vielä perusopetuslaissa mainitut koulupäivää koskevat matkaaikojen rajat. Vanhempainyhdistyksen toimittama selvitys on arvostettava asia. Koulun muuttaminen 2-opettajaiseksi, Koivulinnan päiväkotiryhmä koululle ja esiopetus siirtyy varhaiskasvatukseen 1.8.2019 Koululla ei ole tasearvoa Länkipohjan koulu Esiopetus siirtyy varhaiskasvatukseen 1.8.2018 alkaen Hallin päiväkodin ryhmäksi Koulun lakkauttaminen on mahdollista lv. 2019-2020 Lv. 2019-2020 alkaen on mahdollista yhdysluokat järjestellä uudelleen siten, että koulu muuttuu kaksiopettajaiseksi Muut vaihtoehdot perusopetuksessa - Opetusryhmien yhdistämisiä - Tuntikehyksen leikkaus - Valinnaisainerajan nostaminen - A2-kielen poistaminen kieliohjelmasta - Paunun koululla toimivan liikuntaluokan lakkauttaminen - Iltapäivätoiminnan lakkauttaminen Yhteenveto - Vaihtoehtoja on säästöjen saamiseksi selvitetty, samoin selvitetty mahdollisuudet koskien palveluverkon muutoksia - Säästötoimenpiteissä noudatettava kohtuullista yhdenvertaisuutta; pienimmät yksiköt eivät voi olla niiden ulkopuolella - Oppilasmäärän raju väheneminen ja kaupungin taloustilanne voivat johtaa pidempiaikaisen toiminnan sopeuttamisohjelmaan. - Ratkaisuilla on vaikutuksensa tasa-arvoavustuksen hakemiseen ja myöntämiseen 3.2. Kirjastoverkkoselvitys - Kirjastopalveluissa luontainen poistuma hyödynnetään, vähentää pääkirjaston aukioloaikoja - Nykyrakenne nykyisillä aukioloajoilla -> pääkirjaston aukioloajat vähenevät entisestään. Ristiriita siihen kokemusperäiseen tietoon muista kirjastoista, että uuden pääkirjaston avautuminen tulee
lisäämään palvelutarvetta pysyvästi. Uuteen pääkirjastoon tulee myös omatoimikirjastomahdollisuus - Omatoimikirjastomalli on vaihtoehtona, käynnistämisvaiheessa on kustannuksia mutta käyttökustannukset ovat alhaiset. Kuoreveden kirjasto Nykytila -> henkilöstön työtuntien määrän väheneminen heikentää palvelun saatavuutta. Omatoimikirjaston perustaminen turvaa lähipalvelun, vaatii asiakkailta uuden toimintatavan. Laajat aukioloajat. Länkipohjan kirjasto Kirjaston lakkauttaminen -> suuri vaikutus koko Jämsän alueelle koska kirjastoauton reitit muuttuvat Omatoimikirjasto; investointikustannus versus käyttöluvut ja tulevaisuuskuva Kirjasto koulun tiloihin kerroksiin, vapaaehtoistyö huolehtii valvonnasta. Kiinteistön rakennepiirustuksia ei ole; kantavuusarvioinnin tekeminen. Palvelun saavutettavuus: liikkumisen esteettömyydessä haastetta vain porrashissi käytössä. Lähinnä teoreettinen vaihtoehto. 3.3. Liikuntapaikkaverkkoselvitys - Selvityksessä esitetään liikuntapaikkojen hoitoon liittyen 10 % leikkausta määrärahoihin. - Lisäksi esitetään 10% leikkausta avustusmäärärahoihin ml. Jämsänjokilaakson Jäähalliyhtiön sekä Jämsänkosken Tekojääratayhtiön avustus. Kaupunginhallitus on irtisanonut em. sopimukset. - Selvityksessä esitetään ns. juustohöyläystä, henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntämistä. - Kaksi (2) uimarantaa esitetään suljettavaksi. - Selvityksessä esitetään Särkijärven kuntatalon myyntiä v. 2019 ja toimintojen siirtämistä muihin tiloihin - Liikuntahallia ylläpidetään elinkaaren loppuun ja selvitetään tuona aikana mahdollisuudet toimintojen siirtoon muihin tiloihin. - Lukion kamppailutiloista luovutaan 6/2018. 3.4. Aikataulu - Sivistyslautakunta käsittelee selvityksiä toukokuussa, kaupunginhallitus 4.6.2018 ja kaupunginvaltuusto 11.6.2018 - Kouluverkkoselvitys itsessään ei lakkauta koulua mutta voi käynnistää lakkauttamisprosessin. Valtuusto päättää joko sopeuttaa kouluverkkoa tai päättää, ettei sopeuteta. Jos päättää sopeuttaa kouluverkkoa, päättää, mitä kouluja lakkauttamisprosessi koskee ja mistä alkaen. - Kaupunginvaltuusto päättää määrärahoista ja mahdollisista koulujen ja kirjastojen lakkauttamisista - Kaupunginvaltuusto päättää määrärahoista
- Kaupunginvaltuustolla on laaja harkintavalta päätöksen sisällön suhteen, se harkitsee linjaukset kokonaistaloudesta. 4. Yhdyskuntatoimiala /tekninen johtaja Tarja Kuisma Tekninen johtaja kävi läpi yhdyskuntatoimen mahdollisuuksia vaikuttaa kaupungin talouteen. 4.1. Yhdyskuntatoimi Yhdyskuntatoimia on sisäisen palvelun tuottaja. Yhdyskuntatoimessa toimintaa vaikuttaa suoraan se, mitä rakenteellisia ratkaisuja muilla toimialoilla tehdään koskien palvelurakennetta. Kaavaillut säästömahdollisuudet: - Tavoitteena on tulojen lisääminen ja menojen karsiminen - Menojen karsimista hankaloittaa Jämsän monitaajamaisuus - Menojen karsimista esim. rakennusten ja alueiden rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista - Henkilöstön luontaisen poistuman hyödyntäminen - Hulevesimaksut ovat tulossa käsittelyyn ensi syksynä, vuosittaiseksi tuloksi arvioitu 350 000 euroa. Yhteenveto: Lisätalousarvio 2018: Tulojen lisäys n. 250 000 e, menojen vähennys n. 380 000 e. 4.2. Jämsän Vesi-liikelaitos - Taksojen maltillinen korotus - Alennukset pois vesiosuuskunnilta - Ei lähivuosina henkilöstön luontaista poistumaa 4.3. Jämsän Jätehuolto-liikelaitos - Rahoitus tulorahoituksella, ei käytetä verovaroja - Ei lähivuosina henkilöstön luontaista poistumaa 5. Ateria-, Puhtaus- ja tekstiilipalvelut -liikelaitos / liikelaitosjohtaja Mervi Västinen Liikelaitoksen mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin talouteen: - Kaupungin toimialojen ratkaisut vaikuttavat liikelaitoksen kustannuksiin ja säästöihin - Liikelaitos jakautuu ateria-, puhtaus- ja tekstiilipalveluihin - Säästömahdollisuudet: Elintarvikkeiden hankinnasta ja henkilöstökuluista on tälle vuodelle jo vähennetty (vaikutukset myös henkilötyövuosina) Palvelujen hintataso pyritään pitämään kohtuullisella tasolla. Muutokset tulevat siitä, mitä palveluja asiakkaat haluavat liikelaitokselta ostaa
Ulkoisten sopimusten vähentäminen / irtisanominen Ulkoiset tilaisuudet ohjataan paikallisille toimijoille Robotiikan hyödyntäminen siivouksessa 6. Sosiaali-ja terveystoimiala / vs. sosiaali-ja terveysjohtaja Erkki Kainulainen Sosiaali- ja terveystoimialan mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin talouteen: - Jämsän ja Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen yhteistoimintaalue on voimassa 2019 saakka. Jämsällä on palvelujen järjestämisvastuu isäntäkuntana. Pitää olla tarkkana, puhutaanko yhteistoiminta-alueen talousarvioluvuista vai pelkästään Jämsän kaupungin määrärahoista. - Jämsän kaupunki on ulkoistanut sote-palveluitaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen ulkoistaminen käsitti oman erikoissairaanhoidon palvelutuotannon, lääkärivastaanottojen ja päivystyksen ulkoistuksen 1.9.2010 alkaen Jokilaakson Terveys Oy:lle. Toinen ulkoistus tapahtui Jämsän Terveys Oy:lle 1.9.2015 lukien kymmeneksi vuodeksi. Vuoden 2016 alusta Jämsän Terveys Oy:llä on ollut kokonaisvastuu myös ulkoa ostettavasta erikoissairaanhoidosta. Jokilaakson Terveys Oy toimii alihankkijana Jämsän Terveys Oy:lle. - Jämsän Terveys Oy:n ulkoistuksen arvo oli 68,1 milj. euroa kiinteänä vuoden 2016 loppuun. Palvelusopimuksessa olevien kriteereiden perusteella hintaa tarkistetaan vuosittain. Vuodelle 2017 korvaus nousi noin 900.000 eurolla eli oli noin 69 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on esittämässä kaupunginhallitukselle, että Jämsän Terveys Oy:lle maksettavaa korvausta tarkistetaan niin, että vuonna 2018 sopimushinta laskee edellisvuodesta ja vuoden 2018 talousarvioon varatusta määrärahasta noin 930.000,00 euroa. Hinnanalennus otetaan huomioon säästönä vuoden 2018 talousarvion muutoksessa. - Jämsän sosiaali- ja terveystoimen omaa tuotantoa ovat vammaispalvelu ja sosiaalityö sekä viranomaistoiminta. - Palvelusopimukseen kirjattu palveluverkko on voimassa vuoteen 2025 asti. Mikäli palvelupisteiden määrään ja palvelun laatuun halutaan puuttua, niin joudutaan myös sopimusta muuttamaan. Olennaiset muutokset palvelusopimukseen aiheuttavat velvoitteen laittaa sopimukseen irtisanomisehto. Mikäli toimipaikkaverkostoa vähennetään, niin miten paljon kustannuksia saadaan alas ja Jämsän Terveys Oy:lle maksettavaa hintaa todellisuudessa pienemmäksi?
- Kysymysmerkkinä on myös anestesiaa vaativan leikkaustoiminnan jatko ja työpaikat Jokilaakson sairaalassa? - Osa yhteisyrityksen käytössä olevista tiloista on vuokrattu ja osa annettu käyttöoikeudella Jämsän Terveys Oy:lle. Käyttöoikeudella annettujen tilojen kustannukset ovat sosiaali- ja terveystoimen talousarviossa. Vajaakäytöllä olevat tilat kuten esim. Lukkoilakodin tilat rasittavat sosiaali- ja terveystoimen käyttötaloutta. - Ulkoistettujen palvelujen osuus on noin 70 prosenttia Jämsän kaupungin sosiaali- ja terveystoimen toimintakuluista. Omaan tuotantoonkin sisältyy kuitenkin merkittävä määrä ostopalveluita. - Uusi sote- ja maakuntamalli on suunniteltu aloittavan vuoden 2020 alusta. Sote-palvelut siirtyvät maakunnan järjestettäväksi ja osin sen tuottamiksi. Sote-kiinteistöt jäävät kuitenkin kaupungin omistukseen, ja maakunta vuokraa ne kolmeksi vuodeksi. Maakunta tarvitsee tiloja kunnista, mutta mitkä tilat kiinnostavat maakuntaa ja mitkä tilat jäävät kuntien vastuulle ja kustannukseksi. Sosiaali- ja terveystoimen lisätalousarvio 2018: - Jämsän Terveys Oy:n hinnan tarkistaminen, tulojen lisääminen ja ostopalvelumenojen vähentäminen = em. toimilla on saavutettu säästöä noin 1,5 milj. euroa. Tosin kolmen kuukauden toteuman perusteella ei voi vielä mitenkään varmuudella arvioida koko vuoden toteumaa, eikä määrärahojen riittävyyttä. - Erilaisia rakenteellisia ratkaisuja mietitään. 7. Keskustelun aikana esitetyt kommentit /kysymykset ja niihin annetut vastaukset: Kaupungilla on maaomaisuutta ja metsää. Onko selvitetty mahdollisuutta myymiseen? Sivistystoimessa on valmisteltu tarkat selvitykset. Miten muiden toimialojen toimeksiannot? Metsäomaisuuden osalta on suunnitelma tehty, hakkuita on tulossa. Myyntitavoite 400 000 e, kauppoja on tehty jo. Lisäksi on tulossa maisemahakkuita. Kaupungin säästötoimet eivät ole kertaluontoisia vaan jatkoa on luvassa. Kaikille toimialoille oli toimeksianto sama eli säästöjä tulee etsiä. Kuntaliitoksia tehtäessä uskottiin, että ne tuottavat seudulle hyviä asioita. Yhtään liitosta ei olisi pitänyt tehdä. Kuntalaissa oli virhe koskien henkilöstön viiden (5) vuoden irtisanomissuojaa -> Jämsän seudulla tarkoitti 13 vuotta. UPM-Kymmene on vähentänyt Jämsän seudulla rajusti henkilöstöä -> verotulot vähentyneet. Tällä seudulla on pitkään eletty metsäteollisuuden tuomalla turvalla.
Onko kaikki mahdollinen tehty, että tänne saataisiin teollisuutta, työpaikkoja ja lisää asukkaita? Kaupunki tarvitsee uusia tukijalkoja metsäteollisuuden lisäksi. Kaupungin menot ovat lisääntyneet ja tulos pienentyneet. Suomessa kärsii samassa tilanteessa n. 180 kuntaa. Isojen yritysten muutot paikkakunnalta toiselle ovat harvinaisia. Kunnan toimintaa pitää pystyä muuttamaan, palvelut tehokkaammaksi. Jämsän tulee tässä muutoksessa etsiä oma polkunsa. Nuoret lähtevät muualle opiskelemaan. Saataisiinko Jämsään mahdollisuus korkeakouluopintoihin? Vastaus: Jyväskylän Yliopiston rehtori vieraili Jämsässä yhdessä Jyväskylän Ammattikorkeakoulun edustajien kanssa. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa on valmistelussa. Lisäksi Jämsässä on Gradia Jämsä (ens. ammattiopisto). Jämsän ei tule säästää itseään hengiltä, ajaudumme kurjimukseen. Ihmisten tulee täällä myös viihtyä. vaikka säästetään. Viihtymisessä iso merkitys on verkkoyhteyksillä. Jämsän reuna-alueilla on heikot yhteydet. Maaseutualueille olisi tulossa uusia asukkaita mutta nettiyhteyksien tulee olla toimivat. Vastaus: Joissakin kunnissa on laajakaistahankkeiden kanssa käyty oikeustoimia. Kyllä täällä reuna-alueilla nettikin toimii esim. Esim. Koskenpäällä toimii verkkokauppa. Koulukiinteistöjen kunto ei siitä parane, jos koulutoiminta loppuu. Vaikuttaa koulujen tasearvoon. Miten kaupungin hallintoa kehitetään? Suorittavan portaan henkilöstöä näytetään vähennettävän. Siinä ei ole järkeä, että keskustan koulut ovat täynnä ja pienet koulut tyhjennetään. Konsernirahastossa on varauduttu ylimääräisten poistojen tekemiseen. Kirjanpidollisesti kiinteistön alaskirjaus riippuu siitä, mitä toimintaa kiinteistöön jää. Jos esimerkiksi kolme (3) koulua lakkautetaan, alaskirjaukseen menee n.1,5 vuotta. Kaikki keinot käydään läpi myös kaupungin hallinnon osalta. Työpanosta tulee kohdistaa siihen, mikä tuo tulosta. Menot vähemmäksi ja lisää tuloja. Keskustan koulujen oppilasryhmäkoko: Myös keskustan kouluissa oppilasmäärät laskevat. Talous ei ole suurin ongelma opetustoimessa, vaan laskevat oppilasmäärät. Ennustejakson lopussa syntyvä ikäluokka on 115, ja laskennallisesti tästä tulee viisi (5) perusopetusryhmää. Ryhmät mahtuvat kahteen kouluun, kun tällä hetkellä opetusta annetaan seitsemässä (7) alakouluopetusta antavassa koulussa.
Koulukiinteistössä on myös varhaiskasvatuksen toimintaa. Koulun toiminnan lakkautuessa lasten hoito siirtyy keskustaan? Yhdysluokkaopetus ei kuulu tähän päivään. Pikkukoulu ei ole vetovoimatekijä. Yhdysluokkaopetuksesta on myös positiivisia kokemuksia, esim. Jyväskylän yliopiston tutkijan mukaan yhdysluokkaopetus ei välttämättä ole huono asia. Joskus oli Jämsässä enemmän koulusta esim. kauppaoppilaitos. Valkeakoski on keksinyt keinon markkinoida aluettaan (=Mansikkapaikka). Jos näin mennään, niin ei tarvitse kaavoittaa talonpaikkoja eikä autojen jarruvalot pala Shellin liikenneympyrässä. Yhdessä pitää tehdä asialle jotain. On epäreilua, ettei olisi varaa kyläkouluihin. Kuntaliitosten aikana porkkanarahoilla tultiin toimeen. Nytkö kyliltä lakkautetaan palveluja jälleen. Kuntaliitoksiin liittyen Jämsä-Kuorevesi porkkanarahat menivät kaikki Kuorevedelle. Emäkunta on liitoksissa ollut aina maksumies. Toivoisi, että merkittävissä laskelmissa otetaan huomioon muutakin kuin kaupungin omat laskelmat. Kylillä on esim. yritystoimintaa kuten Länkipohjassa. Länkipohjassa on lapset saaneet hyvää opetusta. Jos koulu lakkautetaan, eiköhän liitytä saman tien Jyväskylään. Länkipohja voisi olla alue, jossa väkimäärä lähteen nousuun, kasvua on jo tapahtunut. Kyläkouluja on ennenkin Jämsässä lakkautettu, mutta ei siitä kunnan talous ole pelastunut. Länkipohjassa tehdään paljon talkootyötä esim. kirjastopalvelut. Vastauksia: Jämsä-Längelmäki liitoksessa Längelmäki jakautui kahteen (2) maakuntaan. Kuntaliitoksiin valtiolta saaduilla rahoilla ei mitään rakenneta. Muutokset ovat olleet myös valtion taholla isoja, pienellä väkimäärän kasvulla ei niitä paikata. Koskenpään koulun vanhempainyhdistys teki koulukuljetuskustannuksista selvityksen. Kaupungin ja vanhempainyhdistyksen laskelmissa on merkittävä ero. Koskenpään koulun lakkauttamisen kustannusvaikutukseksi sanottiin aiemmin 214 000 euroa ja selvityksessä todetaan 330 000 euroa. Vanhempainyhdistyksen laskelma on perustunut aiemmin ilmoitettuun koulun lakkauttamisen kustannusvaikutukseen. Mistä ero johtuu? Milloin laskelmat ovat tarkentumassa ja julkaistaanko tiedot sen jälkeen? Toivottavasti kaikki jaksavat lukea selvityksen. Vanhempainyhdistyksen laskelma on huomioitu kouluverkkoselvityksessä. Vanhempainyhdistyksen laskelmassa on mukana lähikouluvaihtoehtona Petäjäveden kunta. Yhteistyö toisen kunnan kanssa perustuu sopimukseen. Kustannusten jaosta on omat säännöksensä. Jos yhteistyöhön mennään, ylimääräiset kustannukset tulevat lähettävälle kunnalle. Valtionosuusjärjestelmän sisällä asia huomioidaan (kotikuntakorvaus).
Mikäli päädytään koulun lakkauttamiseen, koulukuljetusjärjestelyt ovat osa lakkauttamisprosessia ja ne siinä yhteydessä selvitetään. Suomessa on tehty tutkimus nuorten muuttamisesta. Nuoret tarvitsevat palveluja ja niistä maksetaan veroja. Oriveden kaupunki valmistelee omalla alueellaan rantakaavaa. Onko Jämsän puolella tarkoitus myös tehdä vastaavia toimia? Jyväskylän ja Tampereen väkiluku kasvaa, ohitusteiden varsille on siellä myös panostettu. Meillä on myös ohitustiet, mutta ei ole mitään muuta näkyvissä esim. ostoskeskuksia. Kaupungille on tehty aloite aiheesta Vihreä metsä. Aloitteessa tuodaan esiin metsän tarjoamat mahdollisuudet Jämsässä. Alueella on erilaista metsäteollisuutta. Meidän tulee tehdä näissä asioissa yhteistyötä. Jämsässä isojen vesistöjen (Päijänne, Kuorevesi, Kankarisvesi) alueet ovat yleiskaavojen piirissä. Länkipohjassa sataman asema-kaava ja alueen kehittäminen on vireillä. Uusia kasvualueita on kartoitettu, niitä pitää saada kaupaksi. Valtateiden risteykset (9-tie) ovat tärkeitä alueita kuten myös Himoksen alue. Seppolan taajaman kivijalkakauppatoiminta pitäisi saada jatkumaan. Ihmiset hakeutuvat asumaan opiskelun ja työn perässä. Jämsekissä (Jämsän elinkeinoyhtiö) tehdään elinvoimatyötä. Yritykset ovat tärkeitä. Korkeakouluopetuksen saamista Jämsän seudulle myös selvitetään. Jämsek on mukana myös aluekehittämisessä. Eläkeläiset ovat myös veromaksajia. Miten Jämsä houkuttelee eläkeläisiä? Onko estettä kaavoittaa Seppolan koulun aluetta seniorirakentamiselle? Saako eläkeläisistä myös enemmän valtionosuutta? Avustuksia on mahdollista saada erityisesti seniorirakentamiseen. Sinikka Tyynelä Jyväskylästä tulee kyllä kertomaan rahoitusvaihtoehdoista. Seniorirakentaminen on ollut juuri esillä. Jämsässä on myös osakkeita myynnissä edullisesti. Parhaillaan on käynnissä tontinluovutuskilpailu, jolla haetan rakentajaa yhdelle tontille ent. Seppolan koulun alueelle. Seppolan koulun alueen kaavoitus ei estä ko. alueen rakentamista. Kaupungin tehtävä on mahdollistaa asioita. Sosiaali-ja terveystoimesta täytyy myös säästöjä löytyä. Koulujen osalta ratkaisua tulee siirtää muutama vuosi eteenpäin. Kaupungin hallinto kuntoon ja henkilöstön sairaspoissaolot kuriin Tilastot ovat osoittaneet, että sivistystoimi on tehnyt osaltaan jo monta vuotta kehittämistyötä. Jämsä on paras paikka elää.
Kaupungin henkilöstön sairaspoissaolojen määrään on tartuttu. Kaupungin kehittäminen on meidän kaikkien yhteistä työtä. 8. Tilaisuuden päättäminen Kaupunginjohtaja Ilkka Salminen kiitti läsnäolijoita asiallisesta ja vilkkaasta keskustelusta. Sivistystoimialan selvityksistä varattiin mahdollisuus jättää kirjalliset mielipiteet osoitettuna Jämsän kaupungille. Ne tuli toimittaa 27.4.2018 klo 14 mennessä sähköpostitse os. kirjaamo@jamsa.fi tai postitse Jämsän kaupunki, kirjaamo, Keskuskatu 8, 42100 Jämsä. Sivistystoimialan aineistoon oli mahdollista tutustua 20.4.2018 alkaen Jämsän kaupungin verkkosivuilla (www.jamsa.fi) sekä Jämsän kaupungin kirjastoissa kirjastojen aukioloaikoina. Aineisto oli myös mahdollista saada 20.4.2018 alkaen Jämsän kaupungin neuvonnasta, os. Keskuskatu 8, 42100 Jämsä, jolloin aineistosta peritään kaupunginhallituksen päätöksen mukainen maksu. (HUOM! Kokouksen jälkeen päätettiin jatkaa kirjallisten mielipiteiden jättämisen aikaa 2.5.2018 klo 14 saakka.) Tilaisuus päättyi klo 20.00 Muistion vakuudeksi Riitta Uosukainen hallintosihteeri