SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

Transkriptio

1 SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015

2 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen oppilaspaikat 3. Alueen 2 alakoulun oppilaspaikat 4. Yläkoulujen oppilaspaikat 5. Yhteenveto ja esitettävät muutokset 6. Kaupungin tasapainottamisohjelman vaativat muutokset 1

3 1. Lautakunnan antama toimeksianto Varhaiskasvatus ja perusopetuslautakunta on syykuun kokouksessaan päättänyt, että suomenkielisten alakoulujen oppilaspaikkoja on mahdollista vähentää tarpeen vaatiessa noin paikkaa ja kustannuksia vuoden 2016 talousarviosta noin euroa. Lautakunta halusi koulutoimen jatkavan selvitystyötä ja edelleen mietittäväksi koulujen tilojen yhteiskäyttöä myös kaupungin muiden toimijoiden kesken. Koulutoimen työryhmän osalta käytiin läpi alakoulujen oppilaspaikat ja mahdollisuudet opetustoiminnan uudelleen järjestelyjen osalta. Työryhmä selvitti kaikki alakoulujen nykyiset opetusryhmät ja myös ensi syksynä koulunsa aloittavat esiopetuksen oppilaat otettiin mukaan koulukohtaisiin laskelmiin. Työryhmä selvitti myös yläkoulujen oppilasmäärien kasvua ja yläkoulujen käytössä olevien tilojen riittävyyttä. Työryhmä kävi läpi myös koulukohtaisesti eri opetustilojen käyttömahdollisuuksia sekä opetustoiminnan muutoksilla aikaan saatavia mahdollisia kustannusten vähennyksiä. Nyt tehdyissä laskelmissa on otettu mukaan syksyn 2015 oppilasmäärät ja koulukohtaiset tilastot on tehty niiden mukaisesti. Selvitystyötä varten työryhmä jakaantui aluekohtaisesti alakoulun ryhmiin, jotka kävivät läpi oman alueensa alakoulujen käytössä olevia tiloja, sekä yläkoulun ryhmään, jonka tehtäväksi tuli tarkastella yläkoulujen oppilasmäärien kehitystä ja tilatarpeita. Suomenkielisen perusopetuksen kustannukset , % 10,3 25% 1,9 5% 0,9 2% 1,1 3% 2,2 5% 0,6 1% 2,7 6% 1 2% TAULUKKO 1. Alustavan talousarvion mukaiset kustannukset vuodelle

4 2. Alueen 1 alakoulujen oppilaspaikat Alue 1/Pohjoinen Pohjoisen alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua. Alakoulun oppilaita alueella on yhteensä 892 ja oppilaspaikkoja Alueen oppilaspaikkojen keskimääräinen täyttöaste on 79 %. Pohjoisen alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Länsimetsän koulu % Isolahden koulu % Onkilahden koulu % Asevelikylän koulu % Alue 1/Keskusta Keskustan alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua. Alakoulun oppilaita alueella on yhteensä 829 ja oppilaspaikkoja yhteensä Alueen oppilaspaikkojen keskimääräinen täyttöaste on 75 %. Keskustan alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Keskuskoulu % Palosaaren koulu % Hietalahden koulu % Suvilahden koulu % Alueella 1 on tällä hetkellä yhteensä 8 alakoulua ja niissä oppilaspaikkoja yhteensä Alueen alakoulujen yhteinen täyttöaste on 77 % syksyn 2015 oppilasmäärän mukaan laskettuna. Syyskuun tilastointipäivänä alueella 1 oli yhteensä 1721 alakoulun oppilasta. Tyhjiä oppilaspaikkoja oli syyskuussa yhteensä 516 paikkaa ja koulutoimen tavoitteen mukaisen 90 % täyttöasteen mukaan laskettuna oppilaspaikkoja oli vapaana yhteensä

5 3. Alueen 2 alakoulujen oppilaspaikat Alue 2/Itä Itäisellä alueella on tällä hetkellä yhteensä 4 alakoulua. Alakoulun oppilaita alueella on yhteensä 822 ja oppilaspaikkoja yhteensä Alueen oppilaspaikkojen keskimääräinen täyttöaste on 70 %. Itäisen alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Nummen koulu % Huutoniemen koulu % Teeriniemen koulu % Vanhan Vaasan koulu % Alue 2/Vähäkyrö Vähänkyrön alueella on tällä hetkellä yhteensä 2 alakoulua ja yksi yhtenäiskoulu. Alakoulun oppilaita alueella on yhteensä 354 ja oppilaspaikkoja 503. Alueen oppilaspaikkojen keskimääräinen täyttöaste on 71 %. Vähänkyrön alueen alakoulut: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Merikaarron koulu % Tervajoen koulu % Savilahden koulu % Alueella 2 on tällä hetkellä yhteensä 7 alakoulua ja niissä oppilaspaikkoja yhteensä Alueen 2 täyttöaste on 72 % syksyn oppilasmäärän mukaan laskettuna. Syyskuun tilastointipäivänä alueella 2 oli yhteensä 1176 alakoulun oppilasta. Tyhjiä oppilaspaikkoja oli syyskuussa 502 ja koulutoimen tavoitteen mukaisen 90 % täyttöasteen mukaan laskettuna oppilaspaikkoja oli vapaana yhteensä Yläkoulujen oppilaspaikat ja opetuksen järjestäminen Yläkoulujen oppilaspaikat: Koulu Oppilaspaikkoja Oppilaita Täyttöaste Merenkurkun koulu % Variskan koulu % Savilahden koulu % Vöyrinkaupungin koulu % 4

6 Koulutoimella on tällä hetkellä yhteensä 4 yläkoulua ja niissä oppilaspaikkoja yhteensä Yläkoulujen täyttöaste on 91 % syksyn 2015 oppilasmäärän mukaan laskettuna. Syyskuun tilastointipäivänä yläkouluissa oli yhteensä 1418 oppilasta. TAULUKKO 2. Perusopetuksen aluejako 5

7 5. Yhteenveto Työryhmän tekemän selvityksen perusteella alakoulujen tilankäyttöä tulee parantaa ja edellisen selvityksen pohjalta tehty suunnitelma noin 300 oppilaspaikan vähentämisestä on perusteltua. Koulutoimen tilankäytön tavoitteena on keskimäärin 90 % täyttöaste. Tavoite on mahdollista saavuttaa hyvällä suunnittelulla ja tilankäytön tehostamisella. Koulutoimi on asettanut myös tavoitteeksi keskimääräisen yksikkökoon kasvattamisen. Suurempien ja tehokkaammin toimivien yksiköiden avulla, koulutoimen on mahdollista vähentää opetuksen ulkopuolisten kustannusten määrää ja toteuttaa entistä parempaa tilatehokkuuden suunnittelua. Yksikkö määrää vähentämällä, voidaan opetuksen järjestämisestä muodostuvia kustannuksia laskea mm. hallinnosta, kiinteistöjen hoidosta, kuljetuksista, aamu- ja iltapäivätoiminnasta, kouluruokailusta ja opetusvälineistöstä. Yksikkömäärän vähentäminen mahdollistaa myös opetusresurssin tehokkaamman käytön ja antaa koulutoimelle entistä paremmat mahdollisuudet ylläpitää oppilaille annettavan opetuksen laatua. Suomenkielisten alakoulujen yhteen laskettu täyttöaste on tällä hetkellä 74 %. Alakoulujen oppilaspaikoista on tyhjänä yli tuhat paikkaa ja tavoitteen mukaiseen 90 % täyttöasteeseen nähden oppilaspaikkoja on mahdollista vähentää. Alueella 1 toimivista alakouluista kaikki muut ovat vähintään kaksisarjaisia alakouluja, ainoastaan Palosaaren koulu toimii tällä hetkellä yksisarjaisena selvästi alle 300 paikkaisena alakouluna ja Asevelikylän koulu 1-2 luokkien opetusta antavana kouluna. Alueelta ei ole löytynyt yhteiskäyttö mahdollisuuksia muiden kaupungin toimijoiden kesken ja työryhmä ei ole myöskään löytänyt mahdollisuuksia luopua osasta koulujen tiloja. Alueella 2 toimivista alakouluista ainoastaan Teeriniemen koulussa opetusta annetaan vuosiluokilla 1-2. Muut alueen alakoulut antavat opetusta vuosiluokilla 1-6. Myöskään alueen 2 alakoulujen tiloista ei löytynyt mahdollisuuksia luopua osasta koulujen tiloja tai yhteiskäyttö mahdollisuuksia muiden kaupungin toimijoiden kanssa. Vähänkyrön alueen koulujen osalta vastaava uudistus on tehty jo vuonna 2013 ja alueella nykyisin toimivien alakoulujen koulujen osalta ei ole perusteita esittää muutoksia. Yläkoulujen oppilasmäärä tulee kasvamaan alakouluja voimakkaammin tulevien vuosien aikana. Tämä johtuu ikäluokkien koon kasvusta ja nostaa yläkoulujen tilatehokkuuden jo ensi vuonna yli koulutoimen esittämän tavoitteen. Työryhmä on selvittänyt myös mahdollisuuksia käyttää tulevaisuudessa alakoulujen tiloja osana yläkoulujen opetuksen järjestämistä. Tässä tarkastelussa ei ole löydetty sopivia yhteiskäyttömahdollisuuksia nykyisten alakoulujen tilojen osalta. Työryhmän tekemän selvitystyön pohjalta todetaan, että koulutoimesta on mahdollisuus vähentää noin 300 alakoulujen oppilaspaikkaa. Oppilaspaikkojen vähentäminen on opetuksen järjestämisen kannalta järkevintä toteuttaa lakkauttamalla Asevelikylän, Palosaaren ja Teeriniemen koulut. 6

8 Kustannukset T Osuus Koulu Oppilaspaikat Vuokra Vuokra/paikka Siivous Kiinteistökustannukset / A budjetista oppilaspaikka U Asevelikylä % 725 L Palosaari % U Teeriniemi % K K OYhteensä % TAULUKKO 3. Koulutoimesta lakkautettavien koulujen kustannukset. Palosaaren koulu sijaitsee alueella, jossa koulunsa aloittavien ikäluokka on ollut jo vuosia keskimäärin n. 10 lasta. Tähän tilanteeseen ei väestöennusteiden mukaan ole tulossa merkittävää muutosta lähivuosina. Palosaaren koulun oppilaat voidaan sijoittaa alueen muihin kouluihin (Isolahden koulu, Onkilahden koulu ja Keskuskoulu). Maahanmuuttajien valmistavat luokat sijoitetaan tarpeen mukaan edellä mainittujen koulujen yhteyteen, mikä edesauttaa kotoutumista ja säästää kuljetuskustannuksia merkittävästi. Alueen 1 alakoulujen oppilaspaikkoja on mahdollista lisätä tulevaisuudessa, mikäli alueen oppilasmäärä tulee kasvamaan huomattavasti nykyisestä. Isolahden koululla on mahdollisuus tilojensa puolesta laajeta alakoulun osalta 3-sarjaiseksi ja Keskuskoulun remontin valmistuttua koulu voidaan muuttaa 4-sarjaiseksi alakouluksi. Näillä toimenpiteillä alueelle on mahdollista luoda lisää yhteensä noin 300 oppilaspaikkaa. Myös nykyisten koulujen oppilasmäärää on tarpeen vaatiessa mahdollista kasvattaa huomattavasti. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden määrän lisääntyminen tulevaisuudessa on hyvin mahdollista. Oppilasmäärän kasvusta ja koulujen lakkauttamisesta huolimatta alueelta löytyy riittävästi vapaita opetustiloja mm. valmistavan opetuksen järjestämiseen ja keskustan alueelle on mahdollista perustaa tarvittaessa useita uusia opetusryhmiä. Karttakuva alueen koulujen oppilaaksiottamisalueesta havainnollistaa, että alakouluopetusta voidaan kouluverkon karsimisesta huolimatta tarjota jatkossa lähikouluperiaatteella ja oppilaiden koulumatkat ylittävät vain poikkeustapauksissa 3 km. Muutoksen jälkeen alueelle jäävien koulujen (Länsimetsä, Isolahti, Onkilahti, Keskuskoulu ja Suvilahti) oppilaaksiottoalueet ovat riittävän laajoja turvaamaan alakouluopetuksen lähipalveluna. 7

9 TAULUKKO 4. Alueen 1 alakoulut ja koulujen oppilaaksiottoalueet (3 km) Alueella 2 oppilasmäärien kehitys on varsin tasaista seuraavien vuosien aikana. Alueella olevat isot kaksisarjaiset koulut Huutoniemen koulu, Nummen koulu ja Vanhan Vaasan koulu pystyvät ottamaan lisää oppilaita. Nummen koulun laajennus valmistuu syksyllä 2016, jolloin koulun luokkatilat lisääntyvät kahdella. Asevelikylän ja Teeriniemen nykyiset oppilaat mahtuvat alueen nykyisin kouluihin. Tulevaisuudessa oppilasmäärän kasvaessa huomattavasti alueelta on mahdollista löytää lisää opetustiloja esimerkiksi Teeriemen kiinteistön yhteiskäytöllä varhaiskasvatuksen kanssa. Alueen alakoulujen nykyisiä oppilasmääriä on myös mahdollista kasvattaa huomattavasti nykyisestä. 8

10 TAULUKKO 5. Alueen 2 alakoulut ja koulujen oppilaaksiottoalueet. (3 km) Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden mahdollinen määrän kasvu on otettava huomioon myös alueen 2 koulujen tilankäytössä. Alueella on kuitenkin mahdollista ottaa vastaan riittävä määrä myös uusia opetusryhmiä ja näin voidaan turvata myös maahanmuuttajataustaisille oppilaille opetuspalveluiden saanti heidän omalla asuinalueellaan. Myös alueen 2 kartasta voidaan havaita, että mahdollisten kouluverkkoon tehtävien muutosten jälkeen alueelle jäävien koulujen oppilaaksiottoaluuet ovat riittävän laajoja ja alueen oppilaille voidaan tarjota koulupaikka omalta lähialueelta ja koulumatkat on mahdollista pitää kohtuullisina. 9

11 6. Kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vaatimat toimepiteet TAULUKKO 6. Kaupungin valtuuston hyväksymät talouden tasapainottamistoimenpiteet. Koulutoimi esittää, että tasapainottamisohjelman mukainen kustannusten vähentäminen tulisi toteuttaa kouluverkkoa karsimalla ja lopettamalla koulutoiminta Asevelikylän, Palosaasen ja Teeriniemen nykyisistä kiinteistöistä. Näillä muutoksilla voidaan perusopetuksen kiinteistökustannuksia karsia nykyisestä ja toteuttaa vaadittavat leikkaukset ilman opetustoimintaan kohdistuvia muutoksia. Perusopetukselta vaaditaan seuraavien kolmen vuoden aikana yhteensä noin miljoonan euron leikkaukset, tulosalueiden kehyksiin tehtävien leikkausten lisäksi. Vuosina 2016 ja 2017 kaupunginvaltuuston päätös edellyttää perusopetukselta yhteensä noin euron leikkauksia ja nämä vähennykset on mahdollista toteuttaa esitetyllä kouluverkon karsimisella. Muut vaihtoehtoiset toimenpiteet vuosille 2016 ja 2017: 1. Leikkausten kohdistaminen perusopetuksen tuntikehykseen - Suomenkielinen perusopetus 252 vuosiviikkotuntia - Ruotsinkielinen perusopetus 63 vuosiviikkotuntia 2- Vähentämällä perusopetuksen ohjaajia noin 30 %:lla. - tämä tarkoittaisi noin ohjaajan vähennystä 10