Ryttylän Puujoen eteläisen asuinalueen asemakaava ja asemakaavan muutoksen selostus Korttelit 330 338 KValt.. Lainvoimainen..
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava koskee Hausjärven kunnan Ryttylän kylän tiloja Urheilukenttä RN:o 1:382, Pirttipuro RN:o 1:391, Lounaisrinne RN:o 1:1028, Suviranta RN:o 10:1, Kanta-Siltala RN:O 10:7, Vehmaa RN:o 15:2, Outi RN:o 16:1, Marjatta RN:o 16:2, Hyötymaa RN:o9 16:6, Saunaranta RN:o 16:7, Hukkamaa RN:o 16:8, Sillanpää RN:o 1:1206, Hyötymaa RN:o 14:1, Jokela RN:o 14:0, Palola RN:o 1:399, Lepola RN:o 1:491, Pellonkulma RN:o 1:468, Toivola RN:o 1:392 ja Yhteinen vesialue ja vesijättö RN:o 876:1. Asemakaavalla muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 330 338 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet, uimaranta-alue, venesatama/venevalkama-alueet, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, suojaviheralue, vesialue sekä katualueet. Selostus koskee 24.1.2019 päivättyä asemakaavakarttaa. 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven kunnan Ryttylän taajamassa, rajautuen pohjoisesta Puujokeen, lännessä Punkanjokeen, etelästä Ohikulkutiehen sekä kortteleihin nrot 232 ja 288. Alueelle sijoittuu Ryttylän Puujoen uimaranta, urheilukenttä ja jokivarren rakentunutta pientalo- ja loma-asuinkiinteistöjä. 1 Asemakaava alueen sijainti ja likimääräinen rajaus. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan ja kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella Ryttylän taajaman keskustan olemassa olevaa rakennuskantaa täydentävä pientaloalue virkistysalueineen. Kaavaratkaisulla laajennetaan uimarannan aluetta ja mahdollistetaan ranta-alueen muotoileminen ja uimarannan käyttöä palveleva rakentaminen. Venerannalle osoitetaan uusi erillinen paikka. Yleistä virkistyskäyttöä varten luodaan ulkoilureittiyhteydet ranta-alueiden varsille joita tulevaisuudessa voidaan laajentaa laajemmaksi kokonaisuudeksi asemakaavoituksen edetessä ympäristöön.
2 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan tarkoitus... 1 1.4 Sisällysluettelo... 2 1.5 Selostuksen liitteet... 2 1.6 Selostuksen lähdeaineisto... 3 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 9 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 15 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite... 15 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset... 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 5.1 Kaavan rakenne... 16 5.2 Kokonaismitoitus... 16 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset... 17 5.4 Aluevaraukset... 19 5.5 Kaavan vaikutukset... 20 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 21 6.1 Nimistö... 21 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet... 21 1.5 Selostuksen liitteet Liite 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Liite 2 Kuvia suunnittelualueelta Liite 3 Ryttylä osayleiskaavan maisemaselvityskartta Liite 4 Ote Kanta Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventoinnista 2016 Liite 5 Ote rakennettavuusselvityksestä 2018 Liite 6 Liittymätarkastelu Liite 7 Kunnallistekninen verkosto Liite 8 Sähköverkosto Liite 9 Ote melu ja täriselvityksestä Liite 10 Maanomistus Liite 11 Luonnosvaiheen lausuntojen ja mielipiteiden tiivistelmä sekä vastaukset Liite 12 Ehdotusvaiheen lausuntojen ja muistutusten tiivistelmä ja vastineet, täydentyy Liite 13 Asemakaavan seurantalomake Liite 14 Asemakaavakartta ja määräykset Liite 15 Liikennemäärän kasvun ja suuntautumisen tarkastelu
3 1.6 Selostuksen lähdeaineisto Asemakaavan laadinnassa on hyödynnetty mm. seuraavia aineistoja: Kaavoituksen yhteydessä laaditut selvitykset: Kohdealueen asemakaava alueen rakennettavuusselvitys, Ramboll 2018 Kulttuuriympäristö, maisema ja luontoselvitykset Rakennettu Häme 2003 Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (KUKUSE), Hämeen ympäristökeskus 95/2005 Kanta Hämeen Lumos inventointi 2004 2005 Kanta Hämeen maakunnallisesti arvokkaiden maisema alueiden päivitysinventointi 2016 Ryttylän osayleiskaavaselostus ja selvitykset, mm. Luonto ja maisemaselvitys, Ins.tsto Paavo Ristola 2006 Luontoselvitys, 2013 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 30.10.2018 242 Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Aamuposti ja Aamuposti Viikko paikallislehdissä 5.12.2018. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 21.11. 2018 95 päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä 13.12.-21.12.2018-2.1.-22.1.2019 ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kunnanhallitus on.... -.. 2019 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.. -..2019 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaa kokouksessaan..2019. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan... Asemakaava on saanut lainvoiman... 2.2 Asemakaava ja sen toteuttaminen Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 330 338 sekä niihin liittyvät lähivirkistys-, puisto-, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueet, uimaranta-alue, venesatama/venevalkamaalueet, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue, suojaviher- ja vesialue sekä katualueet. Kaavoituksen merkittävin vaikutus on luoda edellytykset Ryttylän taajaman kehittämiselle uudella houkuttelevalla asuinpientaloalueella uimaranta, venevalkama, virkistysalueineen joka sijoittuu Puujoen ja Punkanjoen varteen. Kohdealue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa ja lähellä niin julkisia kuin kaupalli-
4 sia palveluita. Hankkeella on lähimaisemallisia vaikutuksia nykyisin avoimella peltoaukealla, mutta uudisrakentaminen liittää alueen rantavyöhykkeen rakentuneen osan Ryttylän ohikulkutien varren asuin- ja palvelutoimintojen alueet yhteen täydennysrakentamisella yhtenäistäen. Tulevien kenttien ja ulkoilureittien toteutuessa hankkeella on virkistyskäyttömahdollisuuksien parantuessa myönteisiä vaikutuksia. Luonnonolosuhteisiin kohdistuvien vaikutusten ei arvioida olevan merkittäviä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Hausjärven Ryttylässä taajaman pohjoisosassa Puujoen ja Punkanjoen varressa. Suunnittelualueen ranta-alueet ovat osin rakennetut ja keskeinen uudisalue on viljelyskäytössä olevaa peltoa. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisema Maisemallisessa maakuntajaossa kohdealue sijoittuu eteläisen rantamaan/eteläisen viljelyseudun sekä Hämeen viljely- ja järvimaan/keski- Hämeen viljely- ja järviseudun rajalle. Maakunnalliselta maisematyypiltään alue kuuluu Salpausselän-Puujokilaakson viljelymaisemiin. Kaavoitettava alue sijoittuu pääosin avoimelle peltoalueelle, josta aukeaa peltoalueiden ylitse pitkät näkymät itään ja luoteeseen. Lähimaisemassa peltoalueita jakaa vesistön ja teiden varsien reunostojen osin puustoiset ja pensaikkoiset alueet. Rantamaisemaa hallitsee osaksi rakentuneet kiinteistöt. Pohjoisessa Puujoen vastarannan peltoalueiden taustana on Kolmilammille suuntautuva metsäinen harjualue jonka reunustalla on rakentunutta pientaloasutusta. Ryttylän osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luonto- ja maisemaselvitys, jonka maisemaselvityskarttaan on koottu maisemakohteita sekä merkitty asemakaavoitettavaan alueeseen liittyvät tärkeät näkymät. Maisemaselvityskartta on liitteenä (Liite 3). Kaavoitettava alue sijoittuu pääosin voimassa olevan maakuntakaavan maisema-alueelle. Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 ehdotuksessa maisema-alue ei ulotu enään kohdealueelle. Luonnonolot Hausjärven kunta kuuluu eliömaantieteellisesti eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen, tarkemmin lounaismaahan eli vuokkovyöhykkeeseen. Kaavoitettava alue on maatalouskäytössä olevaa peltomaata, jolle sijoittuu lähinnä pelto-ojien varsien kasvillisuutta, johon lukeutuvat mm. erilaiset pajukasvit. Ohikulkutien ja Punkanjoen varteen sijoittuvat rakentumattomatto-
5 mat alueet ovat hakattua entistä metsäaluetta. Osa tievarsialueesta on kasvatuskoivikkoa, kuvion reumalla on joukossa haapaa ja muuta lehtipuustoa. Alueen pohjoisosassa on Puujoki ja länsisivulla Punkanjoki. Kohde on pääosin avo-ojitettua peltoa ja rannoilla on vähän rantavyöhykettä. Peltoaluetta halkovat hiekkatiet pientareineen. Luontoselvityksen maastokäynti on suoritettu 31.8.2013. Alueen maalaji on pääosin savea. Peltoalueiden avo-ojien pientareet muodostavat kohteella harvinaistuvan biotoopin, mutta kovin harvinaisia kasvilajeja niistä ei havaittu. Ely-keskuksen tiedossa on peltopyyhavaintoja. Maastokäynnillä peltopyitä ei havaittu. Puujoki on vesipuitedirektiivin mukainen vesimuodostuma (kapea joki). Rantavyöhykkeen kasvisto on melko tavanomaista, mainittakoon vieraslajeista runsas isosorsimon esiintyminen. Lähin LUMOS-kohde on kohdealueelta etäällä, Punkanjoen koulun kohdalta, luokiteltu hyväksi lähiluonto- ja opetuskohteeksi. Pohjavesi Asemakaava-alue ei sijoitu pohjavesialueelle. Ryttylän kohdealueelle on laadittu rakennettavuusselvitys huhtikuussa 2018. Suunnittelualueen luoteisosaan sijoittuvassa tutkimuspisteessä vesipinta on tasolla +79,65 eli noin 2,9 m maanpinnan alapuolella. Pintavesi Alue kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Alue rajoittuu pohjoisesta Puujokeen ja lännestä siihen laskevaan Punkanjokeen. Alue ei kuulu Puujoen tulvariskialueisiin. Maaperä Kohdealueelle on tehty vuonna 2018 yleispiirteinen rakennettavuusselvitys. (25.4.2018, Ramboll Oy). Koko alueella ylimpänä maakerroksena on 2,9-4.2 m paksu kova, kuivakuorimainen savinen silttikerros. Kerroksesta otettujen maanäytteiden vesipitoisuus vaihtelee välillä 18 30 %. Maakerros on routivaa. Kuivakuorikerroksen alapuolella on pehmeämpi savinen silttikerros, jonka paksuus on 6,4-15,0 metriä. Kerros on paksuimmillaan alueen länsi-/luoteisosassa ja ohenee idän/kaakon suuntaan. Savista silttikerrosta seuraa 3,7-6,6 m paksu löyhä siltti-/hiekkakerros. Siltti- /hiekkakerros rajautuu alapinnastaan tiiveydeltään löyhästä tiiviiseen vaihtelevan moreenikerrokseen. Moreenikerroksen paksuus ennen kairausten päättymissyvyyttä on 0,1-3,7 m. Kairaukset päättyivät 14,4-25,5 m syvyydellä maanpinnasta moreenikerroksen kiviin, tiiviiseen maakerrokseeen tai kallioon. Ote rakennettavuusselvityksen 2018 tutkimuskartasta, josta ilmenee tutkimuspisteiden sijainti, on liitteenä (Liite 5). Pinnanmuodot
6 Alueen itäosa sijoittuu korkeusasemaan 86 metriä merenpinnan yläpuolelle ja maasto laskee pohjois- ja länsireunoistaan vesistöön, tasolle 79 metriä mpy. Alueen keskeinen suunnittelualue on loivasti luoteeseen viettävää varsin tasaista peltoaluetta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Asuminen ja kaava alueen rakennuskanta Kaavoitettava alue on pohjoisosan Puujoen rannasta osaksi rakennettuja asuinja lomakiinteistöjä. Punkanjoen varressa on yksi asuinkiinteistö, jonka asuin/lomarakennus talousrakennuksineen on vuodelta 1947 sijaiten uimannan länsipuolella. Puujoen kohdealueen läntisimmällä kiinteistöllä on pieni saunamökkirakennus vuodelta 1970. Kyseisten kiinteistöjen välisellä alueella on 80- luvulla talousrakennus. Uimarannalla sijaitseva uimarannan uimakoppikatos on 70-luvulta ja on heikkokuntoinen. Punkanjoen varressa olevan kiinteistön asuinrakennus on vuodelta 1960. Urheilukentän laidalla on purkukuntoinen pieni talousrakennus. Kohdealueella on sijainnut Hyötymaan tilan talouskeskuksen rakennukset mutta ne on purettu. Muutoin alue on rakentamatonta. Alueelle ei sijoitu Hausjärven rakennetun kulttuuriympäristön selvityksen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi luokiteltuja kohteita. Suunnittelualue rajoittuu eteläosasta rakentuneeseen asuinpientaloalueeseen sekä lisäksi yksityisten palvelujen ja polttoaineen kylmäaseman toimintoihin. Palvelut Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu palveluja. Alue sijoittuu Ryttylän keskustan välittömään läheisyyteen. Lähin kaupallinen palvelu on n. 200 m etäisyydellä. Ryttylän alakoulu- ja päiväkoti 700 m päässä. Koulun yhteydessä toimii esikoulu. Koulun oppilasennusteen mukaan oppilasmäärä vuoteen 2024 mennessä on laskeva. RYTTYLÄN KOULUN OPPILASENNUSTE Luokka 2018-2019 2019-2020 2020-2021 2021-2022 2022-2023 2023-2024 Esi 32 30 25 27 26 17 1 33 32 30 25 27 26 2 26 33 32 30 25 27 3 30 26 33 32 30 25 4 25 30 26 33 32 30 4 27 25 30 26 33 32 6 35 27 25 30 26 33 YHT. 211 206 204 206 202 193
7 Liikenne Kaavoitettava alue on nykyisellään hyvin saavutettavissa Ohikulkutieltä (yhdystie 2896) ja suoraan Ryttylän keskustaan suuntautuvilta Vanhalta kylätieltä ja Urheilukentäntieltä. Nopeusrajoitus Ohikulkutiellä on 40 km/h. Ryttylän keskustaan on kevyenliikenteenväylä Urheilukentäntien varressa. Riihimäki-Tampere rautatie sijoittuu lähimmillään noin 350 metrin etäisyydelle, kaavoitettavan alueen länsipuolelle. Ryttylän seisake sijoittuu teitse noin 1 km etäisyydelle uudisasuntoalueista. Ryttylään on hyvät julkisen liikenteen linta-autoyhteydet, jotka liikennöivät Tervakoski Ryttylä Riihimäki -välillä. Koululaisten tarpeisiin on muutama vuoro päivässä Oittiin. Koulukuljetusvuorot ovat avoimia myös muille käyttäjille. Tekninen huolto Kunnallisteknistä verkostoa on osaksi kohdealueella ja sen läheisyydessä. Ote kunnallisteknisen verkoston sijainnista on liitteenä (Liite 7). Alueella on Carunan sähköverkostoa. Virkistys Alueella on Ryttylän urheilukenttä ja Puujoen varressa uimapaikka ja veneranta. 3.1.4 Suojelukohteet, kulttuurihistorialliset kohteet ja muinaisjäännökset Välittömästi suunnittelualueella ei ole tiedossa luonnonsuojelukohteita, luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä eikä uhanalaisia eliölajeja tai kiinteitä esihistoriallisia muinaisjäännöksiä. Alueelle ei sijoitu Ryttylän osayleiskaavan luontoselvityksen mukaisia kohteita. 3.1.5 Erityisalueet ja mahdolliset ympäristöhäiriötä aiheuttavat toiminnot Asemakaava-alueella ei ole erityisalueita. Kohdealueeseen rajoittuvan Ohikulkutien liikennemäärä on Liikenneviraston liikennemääräkartan vuodelta 2017 mukaan 1396 ajoneuvoa vuorokaudessa (KVL), mistä raskaan liikenteen osuus on 81 (KVL). Ohikulkutien teoreettinen 55 db melualue tien keskilinjasta mitattuna on Tiehallinnon Maanteiden teoreettiset melualueet 2008 kartan mukaan noin 1-40 metriä. Kyseistä päätietä lähimmät kohdealueen tonttien rakennusalarajaukset sijoittuvat 40 metrin etäisyydelle. Helsinki Tampere päärata sijoittuu kohdealueen lähimmistä korttelialueista n. 350 metrin etäisyydelle. Kaavahankkeeseen on teetetty selvitys pääradan ja Ohikulkutien mahdollisesta melusta ja tärinästä kaavaluonnosmateriaalin ja rakennusmassoitteluluonnoksen mallinnuksen pohjalta.
8 Tärinä Selvityksen mukaan Puujoen varren kohdalta suurella varmuudella alitetaan uusien rakennusten tärinäarvo 0,3 mm/s raideliikenteen osalta, täten rakentamiseen ei tule esteitä. Autoliikenteen aiheuttama tärinä on suuresti verrannollinen tien epätasaisuuteen (kaivo kannet ja kuopat tiessä). Nykyinen tilanne on arveltu olevan kuluneen reikiintymättömän AB-päällysteen tasolla. Tällöin sallitulla nopeudella haitallinen/liiallinen tärinä rajoittuu alle 10 metrin etäisyydelle tiestä Kaavaehdotuksen rakennuspaikat ovat lähimmillään noin 30 etäisyydellä Ohikulkutien reunasta joten tieliikenteestä ei pitäisi aiheutua rajoitteita maankäytölle. Melu Kaava-alue sijoittuu Ryttylän Ohikulkutien (mt 2896). Taajaman liikennevirrat jakautuvat kuitenkin useammalle päätielle. Kohdealue rajoittuu eteläosasta Ohikulkutiehen ja lähimmät kaavatontit ovat tien varren suojaviheralueen takana lähimmillään noin 30 metrin etäisyydellä. Helsinki - Tampere päärata sijaisee kohde-alueesta länteen lähimmillään noin 300 m etäisyydellä. Laaditussa selvityksessä on huomioitu rautatien ja Ohikulkutien (mt 2896) melun yhteisvaikutus. Melumallinnuksen mukaan päiväaikainen ohjearvo alittuu kohdealueella. Kaavan rakennuspaikat sijoittuvat nykytilanteen melutarkastelussa alueelle, missä päiväajan keskiäänitaso (Laeq 7-22) on välillä 55-45 db. Yöajan keskiäänitaso (Laeq 22-7) alueella on välillä 50-40 db. Kaavan rakennuspaikat sijoittuvat v. 2050 ennustetilanteen melutarkastelussa alueelle, missä päiväajan keskiäänitaso (Laeq 7-22) on välillä 55-45 db. Yöajan keskiäänitaso (Laeq 22-7) alueella on välillä 50-40 db. Melumallinnuksessa yöajan keskiäänitaso (Laeq 22-7) 55-60 db:n alue jää asuinkäyttöön osoitettujen tonttialueiden ulkopuolelle lukuunottamatta vuoden 2050 ennustetilanteessa Punkanjoen varressa olevaa nykyistä asuinrakennuspaikkaa. Punkanjoen ranta-alueen lähivirkistysalueen osa-alueella ja Ohikulkutien varren suojaviheralueella päiväajan keskiäänitaso on nyky- ja v. 2050 ennustetilanteessa (Laeq 7-22) välillä 60-55 db ja yöajan keskiäänitaso (Laeq 22-7) välillä 55-50 db.
9 Huomioiden meluselvityksen tiedot, kaavaan on merkitty melua koskeva määräys: Uudisrakentamisessa rakenteiden tulee olla sellaiset, ettei asuinhuoneisiin liikenteestä aiheutuva melu ylitä yöllä 30 db (LAeq) ja päivällä 35 (LAeq) raja-arvoa. Ote meluselvityksen päivä- ja yöajan melualueista nykytilanteessa ja vuoden 2050 ennustetilanteesta on liitteenä (Liite 9). 3.1.6 Maanomistus Kaavoitettava alue on pääosin kunnan omistuksessa. Ranta-alueella on muutamia yksitysomistuksessa olevia rakennuspaikkoja. Maanomistustilanne ilmenee liitekartasta (Liite 10). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava Kanta-Hämeen maakuntakaavassa (28.9.2006, KHO 28.12.2007) kaava-alue on pääosin merkinnällä: Rakennettava uusi tai rakennetta tiivistävä asuntovaltainen alue (Ar). Kohde on osin maisema-aluetta (ma). Puujoelle on osoitettu melonta- ja vesiretkeilyreitti. Alueen eteläpuolella on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta (A) missä on myös alakeskus (ca) ja taajamajuna-asema (la) merkinnät. Kanta-Hämeen 1. vaihekaavassa (Ympäristöministeriö 18.5.2015 vahvistama), joka käsittelee asumista, elinkeinoja ja logistiikkaa, kaava-alueella on valtakunnallisen ja maakunnallisen kehittämisen kannalta tärkeä kehityskäytävä merkintä: kehitettävä liikennekäytävä (HHT). Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaavassa (Ympäristöministeriön 24.5.2016 vahvistama), joka käsittelee liikenne- luonnonvara-asioita, kaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä.
10 Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. Kanta-Hämeeseen on laadinnassa maakuntakaava 2040 jonka ehdotus tulee julkisesti nähtäville 1/2019. Ehdotuksessa kaava-alue on taajamatoimintojen reservialuetta (Ar). Puujoelle on merkitty melontareitti. Alueen eteläpuolella on taajamatoimintojen aluetta (A) missä on myös alakeskus (ca) ja taajamajuna-asema (la) merkinnät.
11 Ote maakuntakaava 2040 ehdotuksesta 3.2.2 Yleiskaava Hausjärven oikeusvaikutuksettomassa yleiskaavassa (KV 25.9.1979) alue on pääosin maa- ja metsätaloustoimintojen aluetta (MM) ja liike- ja asuinkerrostalojen aluetta (K/T) aluetta. Kaavassa on osoitettu ohikulkutien oikaisulinjaus ja katkoviivalla osa nykyisestä tiestä. Tien oikaisu on koettu tarpeettomaksi ja oikaisusta luovuttu. Osayleiskaavan sisältö on vanhentunut.
12 Ote oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta. Ryttylään on laadittu osayleiskaavan ajantasaistamisesta luonnos, joka on ollut nähtävillä. Osayleiskaavoitustyö on myöhemmin lakkautettu. Osayleiskaavan luonnoksessa alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), osaksi jokirannasta lähivirkistysaluetta (VL), uimarannan aluetta (VV) ja satama-aluetta (LS), urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta (VU), virkistysaluetta (V), palvelujen ja hallinnon aluetta (P) ja huoltoasema-aluetta (LH). Vapaa-alueelle on osoitettu ulkoilureitti ja pientalovaltaiselle alueelle viheryhteystarve. Ote osayleiskaavan luonnoksesta 2003.
13 Asemakaavoituksen pohjaksi kohdealueelta ja sen lähiympäristöstä on laadittu yleiskaavallinen tarkastelu. Ote Ryttylän yleiskaavallisesta tarkastelusta. 3.2.3 Asemakaava Kohdealueen eteläosassa on asemakaavan (LV 8.8.2003) muutosaluetta kortteleihin 232 ja 288 liittyvän katualueen ja lähivirkistysalueen osalta. Urheilukentän ympäristössä ja sen kaakkoispuolella on Ryttylän rakennuskaavassa (8.8.1974) liikennealuetta ja maatalousaluetta (M). Ryttylän rakennuskaavassa (25.1.1982) kohde on vähäisessä määrin yleisen tien aluetta (LYT). Kohteen eteläpuolella on vireillä erillisenä kaavoitustyönä Ryttylän keskustan osa-alueen asemakaavoitustyö.
14 Ote voimassa olevien asemakaavojen yhdistelmästä. 3.2.4 Rakennusjärjestys Hausjärven kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa 28.9.2010 65 ja se on tullut voimaan 1.12.2010. Tarkastelualue on rakennusjärjestyksen mukaista suunnittelutarvealuetta. 3.2.5 Kaava aluetta koskevat päätökset ja suunnitelmat Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 30.10.2018 242 asemakaavan laadinnan aloittamisesta kyseessä olevalle alueelle. Kaavan laadinnassa käytetyt lähdeaineistot on lueteltu selostuksen kohdassa 1.6. 3.2.6 Pohjakartta Ryttylän alueelle on vuonna 2014 laadittu numeerinen pohjakartta, jota on päivitetty kaavoituksen kuluessa. Pohjakartan koordinaattijärjestelmä on euref-fin gk25 ja korkeusjärjestelmä N2000. 3.2.7 Rakennuskiellot Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoite Kaavahanke on lähtöisin kunnan pientalotonttitarpeesta Ryttylään. Asemakaavan ja kaavamuutoksen tavoitteena on suunnitella Ryttylän taajaman keskustan olemassa olevaa rakennuskantaa täydentävä pientaloalue virkistysalueineen. Kaavaratkaisulla laajennetaan uimarannan aluetta ja mahdollistetaan ranta-alueen muotoileminen ja uimarannan käyttöä palveleva rakentaminen. Venerannalle osoitetaan uusi erillinen paikka. Yleistä virkistyskäyttöä varten luodaan ulkoilureittiyhteydet ranta-alueiden varsille joita tulevaisuudessa voidaan laajentaa laajemmaksi kokonaisuudeksi asemakaavoituksen edetessä ympäristöön. 4.2 Suunnittelu ja sitä koskevat päätökset Hausjärven kunnanhallitus on tehnyt kaavoituspäätöksen 30.10.2018 242 Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Aamuposti ja Aamuposti Viikko paikallislehdissä 5.12.2018. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 21.11. 2018 95 päättänyt osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtäville asettamisesta. Luonnos on ollut nähtävillä 13.12.-21.12.2018-2.1.-22.1.2019 ja siitä on pyydetty lausunnot. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Liite 1) pidetään nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Kunnanhallitus on.... -.. 2019 päättänyt kaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta. Ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä.. -..2019 ja siitä on pyydetty lausunnot. Kunnanhallitus on käsitellyt asemakaavaa kokouksessaan..2019. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan... Asemakaava on saanut lainvoiman... 15 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavahankkeen osalliset on määritelty kaavaa varten laaditussa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa selvitetään osallisten vaikutusmahdollisuuksia, sekä asemakaavoituksen aikataulu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavatyön ajan ja sitä päivitetään tarvittaessa. Asemakaavan luonnos oli nähtävillä 13.12.-21.12.2018-2.1.-22.1.2019. Luonnoksesta pyydettiin lausunnot Hämeen liitolta, Hämeen ELY-keskuksen alueidenkäyttöyksiköltä, Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuurilta, Liikennevirastolta, Museovirastolta, Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymältä, Caruna Oy:ltä, Telia Company: lta, Elisa Oyj:ltä, DNA Oyj:ltä sekä Hausjärven perusturva- ja sivistyslautakunnilta sekä tekniseltä lautakunnalta. Tiivistelmä luonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä on liitteenä (Liite 11).
16 Asemakaavaehdotus oli nähtävillä.. -..2019 ja siitä pyydettiin lausunnot luonnosvaiheessa kuulluilta tahoilta. Tiivistelmä ehdotusvaiheessa saaduista lausunnoista sekä vastineet ovat liitteenä (Liite 12). 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavalla muodostuvat Hausjärven kunnan Ryttylän kylän korttelit 330-338, sekä niihin liittyvät yhdyskuntateknisen huollon, uimarannan- ja venevalkaman alueet, lähivirkistys-, puisto-, suojaviher- ja katualueet. 5.2 Kokonaismitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on kokonaisuudessaan noin 20,9 hehtaaria. Asemakaavalla muodostuu rivitalojen korttelialuetta (AR) noin 3,48 ha, asuinpientalojen korttelialuetta (AP) 1,74 ha ja erillispientalojen korttelialuetta (AO) noin 4,28 ha. Lisäksi kaavassa muodostuu vapaa-aluetta (VL, VP, VU, VV) yhteensä noin 6,22 ha, suojaviheraluetta (EV) noin 0,90 ha, vesialuetta (W) noin 1,17 ha, katualuetta noin 2,67 ha ja muita alueita (ET, LV) yhteensä noin 0,44 ha. Vuoden 2016 tilanteen mukaan Hausjärven väestöstä noin 19 % oli 0-14- vuotiaita. Ikäjakaumasta johdettuna Ryttylän kohdealueen tulevasta asukasmäärästä (n. 300-400 asukasta), mitoitusmallista riippuen, noin 57-76 olisi 0-14-vuotiaita. Tämä tekisi ikäluokkaa kohden keskimäärin noin 4-5 lasta. Kun huomioidaan vuotuinen käyttöönottomäärä asuinhuoneistoina kokonaismäärästä, kohdealueen mitoitusvaikutus tulevien lähivuosien aikana ei lisäkuormita palvelurakennetta. Pidemmällä aikavälillä uudisalueen väestökasvu kompensoi esiopetus-peruskouluikäisten suhteellisen väestöosuuden laskusta tulevaa ryhmäkokojen pienentymistä. Asemakaavan seurantalomake on liitteenä (Liite 13).
17 5.3 Kaavamerkinnät ja määräykset
18
19 Yleiset määräykset Alin sallittu kuivana pidettävän lattiarakenteen lämpöeristeen alapinnan korkeus alueella on +81,60 N2000 asteikolla. PINTAVESIÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Rakentaminen, ojitukset ja maankaivu on tehtävä siten, ettei niistä aiheudu vesistön laatumuutoksia. Rakentamisesta ja käytöstä ei saa aiheutua haitallista pintavesien purkautumista vesistöön. MELUA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET: Uudisrakentamisessa rakenteiden tulee olla sellaiset, ettei asuinhuoneisiin liikenteestä aiheutuva melu ylitä yöllä 30 db (LAeq) ja päivällä 35 (LAeq) raja arvoa. AUTOPAIKKAMÄÄRÄYKSET: AO ja AP korttelialueilla 2 ap/asunto AR korttelialueilla 1,5 ap/asunto, sekä tarvittavat vieraspaikat. 5.4 Aluevaraukset 5.4.1 Korttelialueet Asemakaavassa on osoitettu 10 rivitalojen (AR), 8 asuinpientalojen (AP) ja 25 erillispientalon (AO) tonttia, yhteensä 43 tonttia. Tonteista neljä on nykyisiä rakennuspaikkoja. Maltillisella mitoituksella tonttimäärä vastaa noin 135 huoneistoa mikä merkitsee laskennallisesti noin 300 asukasta. Rakennusoikeus on merkitty tehokkuusluvulla, joka vaihtelee e=0,20 0,25. Kerrosmäärä riippuu käyttötarkoituksittain, rivitalokortteleissa I tasoon ja AP sekä AO kortteleissa paikasta riippuen I u 3/4 - I u 5/6. Alueen uusien tonttien koot vaihtelevat seuraavasti: AR 2550 4800 m2, AP 1550 4200 m2 ja AO 1100 2350 m2. 5.4.2 Tie ja liikennealueet Asemakaavassa katuverkosto koostuu pääkadusta joka tulevaisuudessa tulee jatkumaan Kolmilammin sillan suuntaan Kolmilammintielle, alueen sisäisestä kokoojakadusta joka jatkuu luoteeseen urheilukentän sivuitse venevalkama-
20 alueen suuntaan ja tonttikaduista. Pääkadun ja kokoojakadun varteen sijoittuvat kevyenliikenteen väylät. Osa alueen kevyenliikenteen yhteyksistä sijoitetaan puistoalueelle, mihin ne on osoitettu ohjellisilla merkinnöillä. Uimarannalle päättyvän kadun varteen ja urheilukentän yhteyteen on osoitettu ohjeellisella merkinnällä pysäköintialueita (p). Autopaikoista on annettu asemakaavassa yleiset määräykset. 5.4.3 Virkistysalueet Virkistyspalveluita varten kaavassa on osoitettu urheilutoimintojen alueena (VU) nykyinen urheilukentän alue ja sen yhteyteen laajennettu peli- ja leikkikenttien alueet. Kenttäalueelta suuntautuu viheryhteys ranta-alueelle uimarannalle ohjeellisin kevyenliikenteen yhteyksin joka kiertää rannan läheisyydessä reittinä venevalkamalle ja ohjeellisena ulkoilureittinä edelleen Punkanjoen vartta. Puujoen rantaan osoitetulle uimaranta-alueelle on mahdollistettu virkistyskäyttöä palvelevan sauna, pukeutumistilojen rakentamismahdollisuus, veneranta- sekä urheilukentän -alueille huoltorakennusten toteuttaminen. Urheilukentältä uimarannelle suuntautuva vapaa-alue on osoitettu puistona (VP) ohjeellisin puuistutuksin. Punkanjoen varren vapaa-alueet on lähivirkistysaluetta (VL), mihin sijoitettu ulkoilureitistö. 5.4.4 Vaara, erityis ja muut alueet Asemakaavalla ei muodostu vaara-alueita. Asemakaavalla on osoitettu teknisiä huoltotoimintoja kuten pumppaamoa varten alue kaavan luoteisosasta (ET). 5.5 Kaavan vaikutukset 5.5.1 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Asemakaavalla osoitetuilla uusilla rakennuspaikoilla luodaan Ryttylään viihtyisä täydennysrakentamisella syntyvä asuinalue. Kortteleiden yhteyteen toteutettavilla virkistysalueilla reitistöineen, uima- ja venerantoineen luodaan koko Ryttylän kannalta myönteinen elinoloja ja ympäristöä parantava tekijä. 5.5.2 Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja pohjaveteen Välittömästi kaava-alueella ei ole tiedossa arvokkaita luontokohteita, eikä asemakaavan mukaisilla käyttötarkoituksilla arvioida olevan ympärillä olevaa luontoa merkittävästi kuormittavia tekijöitä. Kaava-alueen rakentumattomat ranta-alueet on osoitettu vapaa-alueiksi jolloin ne ovat osin suojavyöhykkeenä pintavesivalunnoille. 5.5.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja liikenteeseen Kaavoitus noudattaa alueelta laaditun yleiskaavallisen ja maakuntakaavan mukaista maankäyttöä.
21 Yleiskaavallisen tarkastelun mukaiset liikenneratkaisut (uusi tieyhteys, kevyen liikenteen järjestelyt) sujuvoittavat alueen liikennettä ja tekevät kulkemisen turvallisemmaksi. Alueen laajentuessa tiehierarkia muuttuu pääkadun jatkuessa Kolmilammintielle. Alue sijoittuu nykyisen kunnallisteknisen verkoston läheisyyteen ja vesihuollosta on laadittu alustava yleissuunnitelma. Jätevedenpumppaamo sijoittuu suunnitelman mukaan kaavassa osoitetulle ET-alueelle. 5.5.4 Vaikutukset maisemaan ja rakennettuun ympäristöön Korttelialueiden ja tiestön rakentaminen vaikuttaa nykyisin avoimeen maisemaan. Asemakaavoitettu alue täydennysrakentuu rannan olemassa olevan ja eteläpuolelle sijoittuvan taajaman keskustarakenteeseen kiinni. Asemakaavan ja muilta osin osayleiskaavan mukaisen maankäytön toteutuessa, tulee maisemallinen muutos kuitenkin olemaan asemakaavaaluetta laajempi kun peltoalueet otetaan laajemmin rakentamiskäyttöön. Alueen rakentuminen on huomioitu mm. maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden päivitysinventoinnissa, jossa maisema-aluerajaus ei enää nykytilanteessa ulotu kaavoitettavalle alueelle. Rakentamiskorkeuden pysyessä matalana, eivät vaikutukset kaukomaisemassa ole merkittäviä, koska alue on ympäristöstään osin jo rakentunutta ja rakentamisalue sijoittuu varsin tasanteiselle alueelle suhteessa ympäröiviin, kaukomaiseman taustana oleviin harjuihin. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Nimistö Asemakaavalla muodostuvat pääkokoojakatuna Sulavantie ja kokoojakatuna Aurinkorannantie sekä tonttikadut Uimalantie, Uimalankuja, Aurinkokaarre, Aurinkorannankuja ja Aurinkorannanpolku. 6.2 Rakentamisaikataulu ja toteuttamistoimenpiteet Asemakaavan toteuttamiseen voidaan ryhtyä kaavan saatua lainvoiman ja kun tontit on saatettu kunnallistekniikan pariin. Hausjärvellä 24. päivänä tammikuuta 2019 Ilkka Korhonen Kaavoituspäällikkö, DI