KAARINAN KAUPUNKI RUNKO-ROJOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOS, A65 KAAVASELOSTUS.0.08 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 08
RUNKO-ROJOLAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Kaarinan kaupunki, Piikkiön kirkonkylä, korttelit 65-657 Runko-Rojolan asemakaavan muutos Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän,. kaupunginosan, kortteleita 704-7050 sekä puisto-, liikenne-, suojaviher-, muinaismuisto-, luonnonsuojelu- ja rakennuskaavatiealuetta. Asemakaavalla kumotaan Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän,. kaupunginosan, rakennuskaavatiealuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piikkiön kirkonkylän,. kaupunginosan, korttelit 65-657 sekä puisto-, lähivirkistys-, liikenne-, suojaviher-, muinaismuisto-, luonnonsuojelu- ja katualueet. Jani Laasanen, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 7, 078 KAARINA Asemakaava on tullut vireille..06 Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan. Kaava-alueen sijainti. Kaavan tarkoitus Suunnittelualue sijaitsee likimääräisesti Helsingintien, Vanha-Viipuritien ja Rungontien välisellä alueella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut selvittää Rahinmäen alueella sijaitsevien kiinteistöjen mahdollisia kulkuyhteyksiä ja tarvittaessa arvioida katualueiden mitoituksia uudelleen. Asemakaavan pieniä lunastamattomia puistoja voitaneen ainakin osittain muuttaa korttelialueeksi. Kaavarajat ja kiinteistörajat eivät kaikilta osin kohtaa nykyisessä kaavassa, joten niiden rajauksia on syytä tarkistaa kaavamuutoksen yhteydessä..4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista. tilastolomake. ote maakuntakaavasta. ote ajantasakaavakartasta 4. ote vesihuoltokartasta 5. kaavoituspäätös, krl 0..06 6. Rakennusinventointi, Museon informaatioportaali 08 + rakennusrekisterin tiedot.5 Muut asemakaavaan liittyvät selvitykset ja lähtöaineistot. Kaarinan päätieverkon meluselvitys, Akukon oy, 04. Kaarinan luontoselvitys, Kaarinan kaupunki, Ympäristönsuojelu, 06
LÄHTOKOHDAT. Selvitys suunnittelualueen olosuhteista.. Nykytilanne ja kaavan lähtötiedot Maija Ruohonen on esittänyt, että Mäkisterintie poistetaan nykyisestä asemakaavasta. Kahdeksan allekirjoittajan aloitteessa vaaditaan Rahintien säilyttämistä kaavatienä. Kaavoitusaloite käsiteltiin kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa.0.05 49. Lautakunta hyväksyi esittelijän valmisteleman päätösehdotuksen ja vastineen kaavoitusaloitteeseen: Rahinmäen alueella kuljetaan osalle tonteista Vanhalta Viipurintieltä Rahintietä. Sen alkupää on noin 50 metrin matkalla rasitetie yksityisen tilan alueella. Tien eteläpää on asemakaavan mukaista katua. Rahintien alkupäätä nimitetään aloitteessa virheellisesti kaavatieksi. Alueella on voimassa Runko-Rojolan asemakaava (998). Sen mukaan rakennetaan Rungontieltä Mäkisterintie. Näin kaikki tontit liittyisivät yleiseen tie- ja katuverkkoon. Mäkisterintien rakentaminen on ollut vireillä pitkään. Tekninen lautakunta on hyväksynyt katusuunnitelman.8.. Viimeksi on katualue lohkottu kaupungille. Korvauksia koskeva lunastustoimitus on vireillä. Mäkisterintietä ei voi pelkästään poistaa kaavasta. Sille olisi kaavoitettava korvaava katu. Asemakaavan mukainen omakotialue ei voi liittyä yleiseen tie- ja katuverkkoon rasitetien kautta. Vastine: Asemakaavan tarkistaminen on ajankohtaista Mäkisterintien rakentamisen jälkeen. Tällöin voidaan arvioida, ovatko asemakaavan mukaiset Mäkisterintien ja Rahintien katualueet tarpeettoman leveitä. Asemakaavan pieniä lunastamattomia puistoja voidaan ainakin osittain muuttaa korttelialueeksi. Kaavarajat ja kiinteistörajat eivät kaikin osin kohtaa nykyisessä kaavassa. Kaarinan kaupunginhallitus käytti pykälässä otto-oikeuttaan 9..05 66 ja käsitteli asian kokouksessaan..05 75. Kaupunginhallitus päätti, että kaavoitusaloitteen mukaisella Mäkisterintien / Rahintien alueella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan tehtäväksi annetaan tarkistaa asemakaava ja sisällyttää kaavan tarkistaminen kevään 06 kaavoitusohjelmaan... Luonto ja luonnonympäristö Suunnittelualueen länsiosassa sijaitsee Rahinmäen luonnonsuojelualue, joka on rajattu asemakaavan luonnonsuojelualueen, SL, mukaisesti. Maakuntakaavassa luonnonsuojelualue kuuluu kokonaisuuteen joka on nimetty luontokohteeksi SL 60098: Onnelan perinnebiotooppikokonaisuus ja ruotsinpihlaja. Maakuntakaavan kuvaus kohteesta on seuraava: Kolme erillistä osa-aluetta lähellä Kaarinan rajaa: kalmistometsä, niitty ja kiviröykkiö; ketoa, niittyä ja metsälaidunta. Itärinteen kalmistometsä MTmännikköä (Pinus sylvestris) ja pajukkoa (Salix sp.); pensaskerroksessa mm. vadelmaa (Rubus idaeus) ja aluskasvillisuudessa mm. aholeinikki (Ranunculus polyanthemos). Niittyalueella puustossa mäntyä, rauduskoivua (Betula pendula) ja raitaa (Salix caprea) sekä pensaskerroksessa mm. haavan vesoja (Populus tremula) sekä terttuseljaa (Sambucus racemosa). Valtaosa alueesta tuoretta heinäniittyä; edustavan aluskasvillisuuden valtalajeina mm. keltamatara (Galium verum) ja nurmipuntarpää (Alopecurus pratensis) - huomionarvoisena lajina mm. heinäratamo (Plantago lanceolata). Niitty Museoviraston niittokohde ja osa hyvin hoidettua vanhan maatalon lähiympäristöä. Kiviröykkiön ympärillä haapavaltaista metsää. Aluskasvillisuudessa mm. kyläkellukka (Geum urbanum). Aluekokonaisuudella rauta-
4 kautinen asuinpaikka (kalmisto n. 0 x 5 m; esittelytaulu). Sähkölinja alueen itärajalla sekä lännessä polku. Kalmistometsässä soranottoa vuoteen 96. Ympäristö arvokasta Rungon kylän kulttuurimiljöötä; MM: K 08). Kohde 9 (Rahinmäen luonnonsuojelualue) länsipuolella. Kohde on kuvattu myös Kaarinan luontoselvityksessä 06. Selvitys on tuore, eikä sitä tarvitse täydentää asemakaavan muutoksen yhteydessä. Alueen läheisyyteen ei ole osoitettu asemakaavan muutoksessa sellaisia toimenpiteitä, jotka muuttaisivat luonnonsuojelualueen maankäyttöä. Luonnonsuojelualueen ulkopuolella luonnonympäristö koostuu lähinnä väljien omakotitonttien pihapiireistä, joissa paikoitellen on hyvinkin tiheäkasvuista puustoa. Toisaalla, erityisesti vanhempien omakotitalojen piha-alueilla, on perinteisempää keto- tai niittymäistä kasvillisuutta. Erityisesti Rungon kestikievarin alueella voi olla myös vanhoja perinnekasviesiintymiä. Alueelta ei ole luonnonsuojelualueen lisäksi tiedossa muita luontokohteita... Rakennettu ympäristö Väestö ja yhdyskuntarakenne Palvelut ja työpaikat Virkistys Suunnittelualue käsittää Rahinmäen väljästi rakennetun taajama-alueen likimääräisesti Uudenmaantien, Rungontien ja Vanha-Viipuritien välisellä alueella. Asuinrakennuksia alueella on noin 5 kappaletta. Rakennuskanta on pääosin melko vanhaa. Uudemaantien varrella sijaitsee Rungon koulu. Rungontien itäpuolella sijaitsee Tuomolan pientaloalue, joka muutamista omakotitaloista, paritaloista ja rivitaloista. Alueella ja sen lähiympäristössä asuu noin 50 asukasta. Suunnittelualue sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä, Suuri Rantatie ja Rungon kestikievari. Alueella on maakuntakaavassa ja nykyisessä asemakaavassa rakennussuojelukohteita. Niiden itäpuolella sijaitsee lisäksi Rungon Koskenhaan muinaisjäännösryhmä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä tarkistetaan olemassa olevien rakennusten suojelutilanne. Luettelo rakennuksista on kaavaselostuksen liitteenä. Muinaismuistokohteista asemakaavaan merkitään Suuri Rantatie ja Rahinmäen hautaraunio. Koskenhaan muinaiskalmisto sijaitsee suunnittelualueen ulkopuolella sen itäpuolella. Suunnittelualueella on yksi suurempi työpaikkakohde, Rungon koulu. Henkilökuntaa koulussa on kymmeniä. Muutoin alueella ei ole työpaikkoja. Lähimmät työpaikkaalueet sijaitsevat Pukkilan yritysalueella noin,5 kilometriä suunnittelualueen pohjoispuolella sekä Piikkiön keskustassa noin,5 kilometriä alueen itäpuolella. Piikkiön keskustassa sijaitsevat myös lähinnä olevat kaupalliset ja muut palvelut. Lähin päiväkoti sijaitsee Piikkiön keskustan länsiosassa, noin,5 kilometriä suunnittelualueelta itään. Rungon koulussa on opetusta -6 vuosiluokilla. Tätä ylemmät luokat löytyvät Piikkiön keskustan yhtenäiskoulusta noin 4 kilometriä suunnittelualueelta itään. Suunnittelualueella ei ole juuri ulkoiluun sopivia virkistysalueita. Alueen itäpuolella on Pukkilanjoen ympäristöön osoitettu maakuntakaavassa virkistysalueella kulkeva ulkoilureittiyhteys. Pukkilanjoen molemmin puolin sijaitsevat Angervopuisto ja Sipilän-
5 mäenpuisto ovat Rahimäkeä lähinnä olevat suurehkot virkistysalueet. Uudenmaantien eteläpuolella viheralueet jatkuvat Piikkiönlahden luonnonsuojelu- ja Naturaalueelle. Vanhan Viipurintien pohjoispuolelta alkaa kaavoittamaton alue, joka on suunnittelualueen lähiympäristössä peltoa. Kauempana pohjoisessa, Vanhanunnantien varrella, alkavat laajempaan virkistyskäyttöön soveltuvat metsäalueet. Liikenne Suunnittelualue sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien varrella. Rungontie liittyy suunnittelualueen kaakkoisosassa maantiehen 0, jonka kautta on suora yhteys Kaarinaan ja Turkuun. Idässä Rungontie liittyy Littoistentiehen, jonka kautta on yhteys Littoisiin ja Kaarinan pohjoisille asuntoalueille. Hieman kauempana idässä sijaitsee Hadvalantien risteys, josta pääsee edelleen sekä Piikkiön keskustaan että Kirismäen alueelle, jossa puolestaan sijaitsee moottoritien ja Turun Kehätien liittymäalue. Suunnittelualueen länsipuolella lähin moottoritieliittymä sijaitsee Raadelmassa, noin kilometrin päässä. Uudenmaantien pohjoispuolella sekä Rungontien itäpuolella on rakennetut kevyen liikenteen tiet. Kevyen liikenteen tiet ovat osa Kaarinan yhtenäistä kevyen liikenteen verkostoa. Uudenmaantiellä ja Rungontiellä kulkee joukkoliikenneyhteys Turun keskustan ja Piikkiön keskustan välillä. Vuoroja kulkee noin kaksi kertaa tunnissa. Yhdyskuntatekniikka ja muut verkostot..4 Ympäristöhäiriöt..5 Maanomistus Suunnittelualueen asumiseen tarkoitetuilla alueilla on olemassa rakennettu vesihuoltoverkosto. Katuverkon osalta on nykyisen asemakaavan mukainen Mäkisterintie rakentamatta. Asemakaavan muutoksen yhteydessä on selvitetty Mäkisterintielle vaihtoehtoisia ratkaisuja. Suunnittelualueen eteläosa sijaitsee Uudenmaantien liikennemelualueella. Alue on rakennettu. Asemakaavan muutoksen yhteydessä päivitetään rakentamista koskevat melumääräykset tonteilla. Suunnittelualue on pääosin yksityisessä omistuksessa...6 Tonttijako ja -rekisteri..7 Pohjakartta. Suunnittelutilanne.. Maakuntakaava Suunnittelualue on maarekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos päivittää pohjakarttaa aina asemakaavojen laatimisen tai uudisrakentamisen yhteydessä.
6 Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita ja erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueella. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää. Maakuntakaavassa alueella sijaitsee muinaismuistokohde SM 600: Koskenhaka ja Onnela; merkittävä rautakautinen kalmisto Kosken talon haassa (suunnittelualueen itäpuolella) ja hautaraunio Onnelan talon metsässä. Maakuntakaavassa alueella sijaitsee suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus SR 60004: Rungon kylä; Alueella on komea 700-luvun kestikievarirakennus (Onnela) ja Vainion saman ikäinen talonpoikaistalo. Tienooseen liittyy historiallisia muistoja sekä tunnettu esihistoriallinen kalmisto. Suunnittelualueella sijaitsee maakuntakaavan mukainen luontokohde SL 60098: Onnelan perinnebiotooppikokonaisuus ja ruotsinpihlaja. Huom! Maakuntakaavassa mainittu Vainion talonpoikaistalo on palanut 970-luvun lopulla. (liitekartta).. Turun kaupunkiseudun rakennemalli.. Yleiskaava..4 Asemakaava..5 Rakennusjärjestys Suunnittelualue ei sijaitse Turun seudun rakennemallin (0) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualueella on voimassa Runko Rojolan asemakaava (4.6.997). Asemakaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen korttelialuetta, AP, ja erillispientalojen korttelialuetta, AO. AP-kortteli on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Korttelissa sijaitsee Onnelan talo (kestikievari) ja sen piharakennuksia. Alueen rakennuksista on asemakaavassa merkitty suojeltaviksi kuusi rakennusta. Rakennusoikeus, kerrosluku ja rakennusalat on rajattu olemassa olevien rakennusten mukaan. Erillispientalojen alueella, AO, kerrosluku on joko / I tai II. Tehokkuusluku on e=0.0. Korttelialueiden lisäksi suunnittelualueella on asemakaavassa puistoa, VP, muinaismuistoaluetta, SM, luonnonsuojelualuetta, SL, ja rakennuskaavatiealuetta. Suunnittelualueen pohjoisosan rakennuskaavatie on Vanha-Viipurintie, joka tunnetaan myös historiallisena maantienä, Suurena Rantatienä tai Kuninkaantienä. Tien historia ulottuu likimääräisesti 00-luvun puoliväliin ja se on aikanaan yhdistänyt Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Suuri Rantatie kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 0.0.0. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4. Suunnittelun käynnistäminen ja vireille tulo
7 Kaarinan kaavoitus- ja rakennuslautakunta on tehnyt asemakaavaa koskevan kaavoituspäätöksen 0..06. Asemakaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty kaavoituspäätöksen yhteydessä. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu Kaarina-lehdessä..06. 4. Osallistuminen ja kaavatyön vaiheet Asemakaavan vireille tulon yhteydessä on osallisille ilmoitettu kaavatyön käynnistymisestä kirjeitse. Kirje on sisältänyt kuulutuksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaarina-lehden kuulutuksessa on lisäksi esitetty mahdollisuus ilmoittautua osalliseksi asemakaavatyöhön ilmoittamalla yhteystietonsa kaavoitustoimistoon. Asemakaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, kunnallistekniikka, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Varsinais-Suomen maakuntamuseo - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia Asemakaavan muutosta koskevat vaihtoehdot ovat olleet kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa keskusteluasiana 8..07 8. Keskeisimmät vaihtoehdot ovat olleet nykyisen asemakaavan mukainen ratkaisu, jossa Mäkisterintie rakennetaan Rungontieltä ja kaavoitusaloitteen mukainen ratkaisu, jossa Rahintie muutetaan kaduksi. Lisäksi on tutkittu kahta muuta täysin uutta katuyhteyttä joko luonnonsuojelualueen itätai länsipuolelta. Karttaliite: Valmisteluvaiheessa selvitetyt liikenteelliset vaihtoehdot, jotka voisivat olla mahdollisia Mäkisterintien korvaamiseksi.
8 4. Sopimukset Asemakaavan muutosta koskeva osallistumiskokous on pidetty 8..07. Osallistumiskokouksen kaavaesittelyn lisäksi vaihtoehdoista pyydettiin arvio Varsinais-Suomen ELY-keskukselta ja Varsinais-Suomen maakuntamuseolta. Molemmat suhtautuivat kielteisesti liikenteen ohjaamiseen Vanha-Viipurintien puolelta. Samoin ELY-keskus katsoi, että uuden tieyhteyden rakentaminen luonnonsuojelualueen rajaa pitkin on heikko ratkaisu. Koska tutkitut vaihtoehdot osoittautuivat erittäin vaikeaksi toteuttaa, esitettiin kaavaluonnokseksi nykyisen asemakaavan mukaista ratkaisua, jossa Mäkisterintien katualueen mitoitusta on hieman kavennettu. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen..07 60. Kaavaluonnos oli osallistumisja arviointisuunnitelman mukaisesti nähtävillä 5.-9..07. Kaavaluonnoksesta saapui yksi kirjallinen huomautus. Huomautus käsitellään kaavaehdotuksen hyväksymisen yhteydessä. Asemakaavan muutoksen yhteydessä ei ole laadittu erillisiä sopimuksia alueen maanomistajien kanssa. 4.4. Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaarinan kaupunginhallitus on hyväksynyt asemakaavaehdotuksen xx.xx.xxxx. Hyväksytty kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä xx.xx.-xx.xx.xxxx. Asemakaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, Varsinais- Suomen maakuntamuseolta, ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna oy:ltä, paikkatietopäälliköltä, maankäyttöinsinööriltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 4.4. Asemakaavan hyväksyminen Julkisen nähtävillä olon ja lausuntojen saapumisen jälkeen Kaarinan kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan. Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 0 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut selvittää Rahinmäen alueella sijaitsevien kiinteistöjen mahdollisia kulkuyhteyksiä ja tarvittaessa arvioida katualueiden mitoituksia uudelleen. Asemakaavan pieniä lunastamattomia puistoja voitaneen ainakin osittain muuttaa korttelialueeksi. Kaavarajat ja kiinteistörajat eivät kaikilta osin kohtaa nykyisessä kaavassa, joten niiden rajauksia on syytä tarkistaa kaavamuutoksen yhteydessä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5. Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on ollut selvittää Rahinmäen alueella sijaitsevien kiinteistöjen mahdollisia kulkuyhteyksiä ja tarvittaessa arvioida katualueiden mitoituksia uudelleen. Osa nykyisen asemakaavan mukaisista suurista tonteista on mahdollista jakaa. Tällä tavoin alueelle voisi muodostua enintään 0 uutta omakotitonttia.
9 5. Aluevaraukset 5.. Korttelialueet Asuinrakennusten korttelialueet Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueet, AL Korttelin 65 tontti on asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, AL. Rakennusoikeus ja kerrosluku on alueella määritelty rakennusalakohtaisesti. Kortteli sijaitsee valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Korttelia rajaa pohjoisessa Suuri Rantatie. Kortteli itsessään sisältää historiallisen Rungon kestikievarin. Kestikievari on rakennettu vuonna 758. Pihan tallirakennus on niin ikään 700- tai 800-luvulta ja saunarakennus 800-luvulta. Pihapiirin muut ulkorakennukset on rakennettu 900-luvulla. Rakennukset on luetteloitu kaavaselostuksen liitteessä. Asemakaavassa korttelialueeseen kohdistuu useita eri tason suojelumääräyksiä niin alue- kuin rakennuskohtaisestikin. Tontilla tehtävien luvanvaraistan toimenpiteiden yhteydessä, tulee hankkeesta pyytää museoviranomaisen lausunto. Kortteli on nykyisin yksityiskäytössä. Korttelin toimintaa on mahdollista laajentaa liiketoimintaan (pitopalvelu / ravintola tms.). Monipuolinen käyttömahdollisuus parantaa toimintaedellytyksiä ja edesauttaa rakennuksien ja niiden pihapiirin suojelutavoitteita. Korttelissa on yksi uusi rakennusala sen eteläosassa. Kerrosluku on II ja rakennusoikeus 400 k-m. Asemakaavan muutoksella suojellaan alueen rakennukset. Kestikievarin alueen päärakennus suojellaan valtakunnallisesti arvokkaana rakennussuojelukohteena, sr-. Rakennus on suojeltu myös rakennussuojelulain nojalla. Pihapiirin ympäristön säilyttämisen edistämiseksi suojellaan sen rakennukset maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaina rakennussuojelukohteina, sr- tai sr-. Asemakaavan muutoksessa rajataan myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Koko korttelin alue kuuluu lisäksi kaavan mukaiseen alueeseen, jolla ympäristö säilytetään, /s. Korttelialueella tehtävistä luvanvaraisista muutos- ja korjaustoimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Asuinpientalojen korttelialueet, AP Korttelin 65 tontit 4-5 ja korttelin 656 tontit - ja 4-5 ovat asuinpientalojen korttelialuetta, AP. Tontit ovat rakennettuja. Korttelin 65 tonteilla 4 ja 5 sijaitsee kiinteistöillä kaksi omakotitaloa. Kerrosluku on II ja rakennusoikeus on ilmoitettu kiinteinä lukuina niin, että tontilla 4 se on 450 k-m ja tontilla 5 se on 400 k-m. Tontteja on hyvin vaikea jakaa mielekkäästi, joten ne merkitään asemakaavan muutoksessa asuinpientalojen korttelialueeksi, AP. Korttelin 656 tonteilla, ja 4 sijaitsee olemassa olevat omakotitalot. Osa rakennuksista on huonossa kunnossa. Tontilla 5 sijaitsee pieni rivitalo. Tonttien kerrosluku on II ja tehokkuusluku tonteilla ja e=0.0 ja tonteilla ja 4 e=0.5. Tonttien Uudenmaantien puoleisilla rakennusalojen sivuilla on merkintä ääneneristävyysvaatimuksesta liikennemelua vastaan. Lisäksi uudisrakentamisen yhteydessä tulee huomioida asemakaavan erinäisten määräysten vaatimus pihapiirien suojaamisesta Uudenmaantien liikennemelua vastaan. Erillispientalojen korttelialueet, AO Korttelin 65 tontit -, korttelin 65 tontit - ja 6- sekä korttelit 65-655 ovat erillispientalojen korttelialuetta, AO. Kerrosluku on kortteleissa 65-655 I u
0 /4 ja muualla II. Kortteleissa 65-655 on tonttien rakennusoikeus ilmoitettu tehokkuuslukuna, e=0.0. Kortteleissa 65 ja 65 on rakennusoikeus ilmoitettu kiinteänä lukuna. Useat tontit näillä korttelialueilla ovat hyvin suuria ja ne on mahdollista jakaa. Tonteilla, jotka on mahdollista jakaa, on merkittynä kaksi rakennusoikeutta. Pienempi luku ilmoittaa yhtä tonttia koskevan enimmäisrakennusoikeuden. Suluissa oleva lukema ilmoittaa tontin kokonaisrakennusoikeuden. Suluissa olevan rakennusoikeuden saa käyttöön tontin lohkomalla. Erillispientalojen tontteja on suunnittelualueella kaikkiaan kappaletta. Näistä vain yksi on rakentamatta. Olemassa olevista tonteista 7 on mahdollista jakaa asemakaavan perusteella suoraan. Näistä yksi voidaan jakaa kolmeen osaan. Uusia rakennuspaikkoja on siten asemakaavan muutoksessa osoitettu yhdeksän kappaletta. Suurin osa niistä sijaitsee Rungon koulun pohjoispuolella. Maanomistajan toiveen mukaan nykyisestä asemakaavasta poistuu kaksi omakotitonttia. Niistä tulee osa luonnonsuojelualueeksi merkittyä aluetta, SL. Vanha-Viipurintien varrella on tonteilta osittain merkitty liittymäkielto katualueelle. Olemassa olevien tonttien liittymät on sallittu. Syynä kieltoon on Vanha-Viipurintien asema muinaismuistokohteena. AO-korttelialueen tonteilla saa tontille rakentaa enintään kaksi asuntoa. Asuntojen tulee olla samassa rakennuksessa. Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden. Rakennukset on sijoitettava vähintään neljän metrin päähän naapurin tontin rajasta. Suunnittelualueelle laaditaan erillinen tonttijako. Rakennuskantaluettelon inventoinnin mukaan suuri osa alueen kiinteistöistä on vanhoja rakennuspaikkoja. Ulkoasultaan niitä on kuitenkin monin paikoin uusittu. Paikoitellen niiden sijainti ja asema korostavat kuitenkin alueen historiallista miljöötä erityisesti Vanha Viipurintien varrella. Historiallisen Vanhan Viipurintien varrella olevat korttelit 65-655 ovat aluetta, jolla ympäristö säilytetään, /s. Määräyksellä ohjataan mahdollista rakentamista ja rakennusten uudistamista Vanha Viipuritien varrella. Varsinaisia rakennussuojelukohteita on asemakaavan muutokseen merkitty yksi kappale. Korttelissa 65 tontilla 6 sijaitsee vanha 800-luvun lopulla rakennettu torppa, joka edelleen on asuinkäytössä. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa varsin hyvin. Kohde suojellaan asemakaavan muutoksessa paikallisesti arvokkaana rakennussuojelukohteena, sr-. Yleisten rakennusten korttelialueet Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueet, YO Korttelin 656 tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, YO. Tontilla sijaitsee Rungon koulu, jossa on opetustoimintaa.-6. vuosiluokilla. Korttelin rakennusoikeus on nykyisessä asemakaavassa 5 000 k-m. Tästä on käytetty noin 000 k-m. Rakennusoikeus ei muutu asemakaavan muutoksen yhteydessä. Tontin kerrosluku on II. Koulun rakennusten lisäksi on tontilla varattu osa-alueita pysäköintiin ja pallokenttää varten. Molemmat ovat rakennettuja, eikä niiden osalta tarvita muutoksia. Korttelin rajoihin on tehty vähäisiä tarkistuksia lähinnä pohjoisrajalla. Uudenmaantien pohjoispuolella sijaitsevalta kevyen liikenteen väylältä on suora yhteys koulun piha-alueelle. Rungon koulun vanha päärakennus on valmistunut vuonna 906. Rakennusta on uudistettu vuonna 95. Koulu suojellaan asemakaavan muutoksessa paikallisesti arvokkaana rakennussuojelukohteena, sr-.
5.. Muut alueet Puistot ja lähivirkistysalueet Puistot, VP Lähivirkistysalueet, VL Suunnittelualueen luoteisosassa, Rungonahteen päässä, on pieni puistoalue, VP. Rajaus noudattelee nykyisen kaavan mukaista aluevarausrajaa. Puistoa on mahdollista laajentaa pohjoiseen, mikäli siihen suuntaan jossain vaiheessa tehdään täydentävää asemakaavaa. Nykyisessä muodossaan puistolla ei ole juurikaan käyttöarvoa. Nykyisessä asemakaavassa on pieniä puistoalueita lähinnä Mäkisterintien ympäristössä. näitä puistoja on asemakaavan muutoksessa yhdistetty olemassa oleviin tontteihin siellä missä se on ollut mahdollista. Paikoin nämä pienet puistoalueet on muutettu suojaviheralueeksi. Rungon koulun pohjoispuolella sijaitsee pieni lähivirkistysalue, joka jakaantuu kahteen osaan. Lähivirkistysalue kulkee Rahinpuiston nimellä. Lähivirkistysalue erottaa koulun piha-alueen ja läheiset omakotitontit noin 0 metriä leveänä kaistaleena. Vanha-Viipurintien varrella virkistysalue jatkuu tien suuntaisena pohjoiseen Rungonmäki nimiselle tielle saakka. Rahinpuiston alue on jyrkähköä rinnettä, jossa kasvaa tiheää puustoa. Alue on osittain yksityisessä omistuksessa. Autopaikkojen korttelialueet, LPA Liikennealueet, LYS Katualueet Suojaviheralueet, EV Korttelin 657 tontti on autopaikkojen korttelialuetta, LPA. Korttelissa tapahtuva pysäköinti on tarkoitettu Rungon koulun käyttöön muun muassa linja-autokuljetuksien ja suurempien tilaisuuksien osalta. Alue on yksityisessä omistuksessa. Asemakaavassa on Rungontien varrella kapea osa yleisen tien aluetta, LYS. Alue on osa Rungontien nykyisen asemakaavan mukaista liikennealuetta. Rungontie siirtynee ajan mittaan kaupungin katualueeksi. Asemakaavan muutoksessa todetaan lähinnä nykyiset katualueet. Mäkisterintie on alueen ainoa rakennettava katu. Sen osalta on olemassa hyväksytty katusuunnitelma. Katualueen rakennetta on selvitetty asemakaavan muutoksen laatimisen yhteydessä. Katualue sijaitsee haastavassa maastossa, jossa varsinaisen ajoradan lisäksi tarvitaan tilaa pengerryksille ja muille tien vierialueille. Nykyiseen asemakaavaan verrattuna katualuetta on ollut mahdollista kaventaa vain hieman. Asemakaavassa on suojaviheraluetta Rungontien ja Mäkisterintien risteysalueella. Nykyisessä asemakaavassa suurin osa suojaviheralueeksi merkityistä alueita on puistoa, VP. Ne ovat puistoiksi kuitenkin aivan liian pieniä ja sijaitsevat ongelmallisilla paikoilla. Nykyisten kiinteistöolosuhteiden vuoksi niitä on vaikea liittää myöskään läheisiin omakotitontteihin. Alueet soveltuvat parhaiten suojaviheralueeksi, EV. Luonnonsuojelualueet, SL
Muinaismuistoalueet, SM Kumottavat alueet 5. Kaavan vaikutukset Vanha-Viipurintien itäpuolella sijaitsee Rahinmäen luonnonsuojelualue, SL. Mäellä on havupuuvaltaista harvaa mustikkatyypin sekametsää. Lahopuuta on erittäin vähän ja myrskyissä kaatuneet rungot on viety pois. Metsä on helppokulkuista ja avointa puistometsää. Luonnontilaisuus on heikentynyt, koska pystyssä oleva puusto on yksirakenteista ja metsänhoidon jälkiä on näkyvissä. Muun muassa puunkaadon jäljiltä on suuria risukasoja pienellä alalla kymmenisen kappaletta. Luonnonsuojeluarvo on kohteen iäkkäissä puissa. Lahopuuta on syntymässä hiljalleen ja puissa esiintyy näyttäviä kääpiä. Alueella on maisemallista merkitystä etenkin lännestä peltoaukean yli katsottuna. Alueella sijaitsee myös muinaisjäännös, matala hautaröykkiö. Rahinmäen luonnonsuojelualueella sijaitsee osittain maakuntakaavan mukainen muinaismuistokohde SM 600: Koskenhaka ja Onnela; merkittävä rautakautinen kalmisto Kosken talon haassa ja hautaraunio Onnelan talon metsässä. Asemakaavan muutoksessa muinaismuistosta määrätään seuraavasti: Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Edellä mainitusta kohdekokonaisuudesta Koskenhaan muinaiskalmisto sijaitsee suunnittelualueen itäpuolella. Koskenhaka on Suomen tunnetuimpia rautakautisia kalmistoalueita. Alue ei kuulu suunnittelualueeseen ja se on jo nykyisessä asemakaavassa osoitettu muinaismuistoalueeksi, SM. Asemakaavan muutos ei vaikuta Koskenhaan muinaiskalmiston olosuhteisiin. Asemakaavalla kumotaan Vanha-Viipurintien ja Vanha Nunnantien varrella olevia katualueita. Nykyisen asemakaavan mukaiset katualueen mitoitukset ovat poikkeuksellisen leveitä ja niiden tarkoituksenmukaisuus on toistaiseksi kyseenalainen. Kumottavat katualueen osat rajautuvat kaavoittamattomiin alueisiin ja näillä paikoilla tulee katualueen tarvittavaa leveyttä arvioida vasta mahdollisen tulevan kaavoituksen yhteydessä. 5.. Asemakaavan suhde muihin kaavoihin Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan mukaisella asumiseen tarkoitetulla alueella ja kaupunkikehittämisen kohdealueella, jossa rakennetta tulee tiivistää. Alueella ei ole osayleiskaavaa, mutta alue on kaavoitettu 990-luvulla. Runko-Rojolan asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä muutostavoitteita rakentamiseen tai muuhun alueen nykyiseen maankäyttöön. Kaavamuutos noudattelee hyvin pitkälle nykyisen asemakaavan ja maakuntakaavan periaatteita. Pääpaino asemakaavan muutoksessa on luoda paremmat edellytykset erilaisten kiinteistöteknisten ratkaisujen toteuttamiselle. Asemakaavan muutoksen yhteydessä täydennetään myös alueellisia suojelutavoitteita. 5.. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen tai rakennettuun ympäristöön. Alue on pääosin vanhaa, hyvin väljästi rakennettua taajamaa, jota rajoittaa etelässä Rungon koulu ja Uudenmaantie. Lännessä peltoaukean
reunalla rakennuskanta on hieman tiiviimpää. Alueen tiivistäminen perustuu suurien tonttien jakamiseen, jolloin uutta rakennuskantaa muodostuu lähinnä alueen sisälle. Uusien rakennusten tulee sopeutua olemassa olevaan ympäristöön niin, että niiden ulkoasu ei korostu suojeltavien rakennusten kustannuksella. Alue sijaitsee osittain valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä. Rajaukseen kuuluu pohjoisessa Suuri Rantatie. Korttelin 65 tontti käsittää historiallisen Rungon kestikievarin piharakennuksineen. Kestikievari on rakennettu vuonna 758. Pihan tallirakennus on niin ikään 700- tai 800-luvulta ja saunarakennus 800-luvulta. Pihapiirin muut ulkorakennukset on rakennettu 900-luvulla. Rakennukset on luetteloitu kaavaselostuksen liitteessä. Tontilla sijaitsee yksi uusi rakennusala sen eteläosassa. Asemakaavassa korttelialueeseen kohdistuu useita eri tason suojelumääräyksiä niin alue- kuin rakennuskohtaisestikin. Tontilla tehtävien luvanvaraistan toimenpiteiden yhteydessä, tulee hankkeesta pyytää museoviranomaisen lausunto. Kaavaselostuksen liitteenä on rakennuskantaluettelo kaavamuutoksen alueelta. Sitä täydentää arviointi rakennussuojelun tilanteesta. Nykyisessä asemakaavassa ei ole juuri huomioitu muun rakennuskannan suojelua alueella kuin edellä mainittu kestikievari ja sen pihapiiri. Asemakaavan muutoksessa arvioidaan suojelutarve myös muiden vanhojen rakennusten osalta. Nykyiseen asemakaavaan verrattuna rakennetun ympäristön suojelutavoitteet paranevat merkittävästi kaavamuutoksessa. Rahinmäen luonnonsuojelualueen keskellä sijaitsee muinaisjäännös, matala hautaröykkiö. Asemakaavan muutos ei vaikuta muinaisjäännöksen olosuhteisiin. 5.. Vaikutukset liikenteeseen Asemakaavan muutos vaikuttaa liikenteen osalta lähinnä Mäkisterintien rakentamisen osalta. Tien rakentamisen jälkeen tapahtuu kulku nykyisille Rahintien tonteille Mäkisterintien kautta. Tällöin liikennöinti historiallisella Vanha-Viipurintiellä vähenee hieman nykyisestä tilanteesta. Vanha-Viipurintiellä on jo nykyisin läpiajokielletty liikennemerkein, joten tavoite historiallisen tien liikennemäärien pienentämisestä on tavoitteen mukainen, kun kaavan mukainen Mäkisterintie toteutetaan. Nykyisen Rahintien liikenteen liittymä siirtyy itään Rungontielle. Liittymän välityskyky riittää erinomaisesti tulevalle liikenteelle. Mäkisterintien rakentaminen vaikuttaa haitallisesti yhden kiinteistön olosuhteisiin. Haittoja on nykyiseen kaavatilanteeseen verrattuna pyritty vähentämään rajaamalla katu- ja korttelialueen välistä rajaa toisin kuin olemassa olevassa kaavassa on esitetty. Näin on saatu tonttimaata lisättyä 50 m asemakaavan muutoksessa. Mäkisterintien rakentaminen korvaamaan Rahintie on perusteltua maankäyttö- ja rakennusasetuksen 7 mukaisesti. Asetuksessa todetaan, että tontin ajokelpoinen yhteys ja tekninen huolto voidaan järjestää tonttijaossa osoitettavana ja kiinteistötoimituksessa enintään kahta tonttia varten perustettavana rasitteena sellaisen tontin kautta, joka rajoittuu olemassa olevaan katualueeseen tai muuhun sellaiseen yleiseen alueeseen, jonka kautta tontille on järjestettävissä ajokelpoinen yhteys. Tällä hetkellä Rahintietä käyttää kahdeksan eri kiinteistöä, joissa kaikissa korttelin 65 tontti on rasitettuna. Uudenmaantien pohjoispuolella sekä Rungontien itäpuolella on rakennetut kevyen liikenteen tiet. Kevyen liikenteen tiet ovat osa Kaarinan yhtenäistä kevyen liikenteen verkostoa. Uudenmaantiellä ja Rungontiellä kulkee joukkoliikenneyhteys Turun keskustan ja Piikkiön keskustan välillä. Vuoroja kulkee noin kaksi kertaa tunnissa. Asemakaavan muutos ei vaikuta kevyen liikenteen asemaan tai joukkoliikenteeseen.
4 Runko-Rojolan asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia alueen liikenteeseen tai liikenneturvallisuuteen. Osalla alueen asukkaista liikennejärjestelyt omalle tontille muuttuvat asemakaavan muutoksen vaikutuksesta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. 5..4. Vaikutukset palveluihin Suunnittelualueella eikä sen lähiympäristössä sijaitse muita merkittäviä palveluita kuin Rungon koulu. Uusia rakennuspaikkoja voi muodostua lähinnä tontteja jakamalla, jolloin asukasmäärän alueella ei käytännössä muutu nykyisestä. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia olemassa olevaan tai tulevaan palvelutarjontaan Kaarinassa. 5..5 Vaikutukset luontoon, luonnonympäristöön ja virkistyskäyttöön 5..6 Ympäristöhäiriöt Vanha-Viipurintien itäpuolella sijaitsee Rahinmäen luonnonsuojelualue, SL. Mäellä on havupuuvaltaista harvaa mustikkatyypin sekametsää. Lahopuuta on erittäin vähän ja myrskyissä kaatuneet rungot on viety pois. Metsä on helppokulkuista ja avointa puistometsää. Luonnontilaisuus on heikentynyt, koska pystyssä oleva puusto on yksirakenteista ja metsänhoidon jälkiä on näkyvissä. Muun muassa puunkaadon jäljiltä on suuria risukasoja pienellä alalla kymmenisen kappaletta. Luonnonsuojeluarvo on kohteen iäkkäissä puissa. Lahopuuta on syntymässä hiljalleen ja puissa esiintyy näyttäviä kääpiä. Alueella on maisemallista merkitystä etenkin lännestä peltoaukean yli katsottuna. Alueella sijaitsee myös muinaisjäännös, matala hautaröykkiö. Asemakaavan muutos ei vaikuta jo perustetun luonnonsuojelualueen rajaukseen. Maanomistajan toiveesta poistuu luonnonsuojelualueen itäpuolelta kaksi nykyisen asemakaavan mukaista omakotitonttia. Aluevarauksena ne merkitään luonnonsuojelualueeksi, jolloin varsinaisen suojelualueen ympärille jää luonnonpiirteiden vaihettumisvyöhyke. Luonnonsuojelualueen ulkopuolella luonnonympäristö koostuu lähinnä väljien omakotitonttien pihapiireistä, joissa paikoitellen on hyvinkin tiheäkasvuista puustoa. Toisaalla, erityisesti vanhempien omakotitalojen piha-alueilla, on perinteisempää keto- tai niittymäistä kasvillisuutta. Erityisesti Rungon kestikievarin alueella voi olla myös vanhoja perinnekasviesiintymiä. Asemakaavan muutos sallii suurien omakotitonttien jakamisen, jolloin mahdollisen rakentamisen yhteydessä aluerakenne tiivistyy ja kasvillisuuden määrä vähenee. Alueelta ei ole kuitenkaan luonnonsuojelualueen lisäksi tiedossa muita luontokohteita. Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia suunnittelualueen luonnonympäristöön. Suunnittelualueen virkistyskäyttömahdollisuudet ovat hyvin vähäiset. Liikkumista rajoittavat luonnonsuojelualue sekä yksityisessä omistuksessa olevat suuret tontit. Osa lähivirkistysalueista sijaitsee jyrkässä maastossa, jossa liikkuminen on hyvin haastavaa. Alueen itäpuolella on Pukkilanjoen ympäristöön osoitettu maakuntakaavassa ulkoilureittiyhteys. Pukkilanjoen molemmin puolin sijaitsevat Angervopuisto ja Sipilänmäenpuisto ovat Rahinmäkeä lähinnä olevat suurehkot virkistysalueet. Uudenmaantien eteläpuolella viheralueet jatkuvat Piikkiönlahden luonnonsuojelu- ja Naturaalueelle. Vanhan Viipurintien pohjoispuolelta alkaa kaavoittamaton alue, joka on suunnittelualueen lähiympäristössä peltoa. Kauempana pohjoisessa, Vanhanunnantien varrella, alkavat laajempaan virkistyskäyttöön soveltuvat metsäalueet. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutuksia virkistyskäyttöön alueella tai sen lähiympäristössä.
5 Suunnittelualueen eteläosa sijaitsee Uudenmaantien liikennemelualueella. Alue on rakennettu. Asemakaavan muutoksen yhteydessä päivitetään rakentamista koskevat melumääräykset tonteilla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan muutos ei tuo alueelle keskitetysti lisärakentamismahdollisuuksia. Mahdolliset uudet rakennuspaikat muodostuvat tontteja jakamalla ja jakaantuvat usean maanomistajan kesken. Mäkisterintie voidaan rakentaa kaavan voimaan tulon jälkeen. Uusi katu helpottaa joidenkin uusien tonttien rakennettavuutta. Asemakaavan muutos tulee voimaan arviolta kesällä 09. Mäkisterintien rakentaminen voidaan käynnistää vuoden 00 aikana. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Jani Laasanen kaavasuunnittelija
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 0 Kaarina Täyttämispvm 0.09.08 Kaavan nimi Runko-Rojolan asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm.0.05 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A65 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 7,890 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,476 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 7,69 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,890 00,0 675 0,09 0,476-949 A yhteensä 7,984 44,5 75 0,4 0,659-949 P yhteensä Y yhteensä,6566 4,9 5000 0,9-0,06 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,049 5,8-0,66 R yhteensä L yhteensä,904 6, 0,7 E yhteensä 0,844,0 S yhteensä,4 7,5 0,48 M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 7,890 00,0 675 0,09 0,476-949 A yhteensä 7,984 44,5 75 0,4 0,659-949 AP,69 5, 658 0, 0,070 09 AO 5,540 69,5 79 0,4-0,07-689 AL,075 5, 705 0,06 0,784-5 P yhteensä Y yhteensä,6566 4,9 5000 0,9-0,06 YO,6566 00,0 5000 0,9-0,06 C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä,049 5,8-0,66 VP 0,088 8,0 -,5784 VL 0,95 9,0 0,95 R yhteensä L yhteensä,904 6, 0,7 Kadut,945 8, -0,786 LP 0,476 6,4 0,476 LYS 0,098,4 0,098 E yhteensä 0,844,0 EV 0,844 00,0 S yhteensä,4 7,5 0,48 SL,00 96,7 0,4940 SM 0,0, -0,07 M yhteensä W yhteensä
Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Mittakaava: :0000 Pvm: 8.9.08 9.40 maakuntakaava 500 m
700 709 708 50 9 8 7 6 5 4 0 9 8 7 5 4 4 4 6 5 4 70 704 5 4 6 7045 7040 704 7047 7048 7044 7046 5 4 6 5 4 0 7050 704 7049 7069 7068 4 4 4 5 4 5 705 Teema: Kaarina Mittakaava: :4000 Pvm: 8.9.08 9.44 ajantasakaava 00 m Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala
7050 7045 7044 7046 K5 7049 7047 7048 704 704 7009 709 5K4 7040 5K 704 700 5K 708 5K Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala 50 Teema: Kaarina Mittakaava: :4000 Pvm: 8.9.08 9.46 vesihuolto 5P 00 m 70
Runko-Rojolan asemakaavan muutos (A65) DA: 8 /4/05 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta 0..06 Esittely: Maija Ruohonen on esittänyt, että Mäkisterintie poistetaan nykyisestä asemakaavasta. Kahdeksan allekirjoittajan aloitteessa vaaditaan Rahintien säilyttämistä kaavatienä. Kaavoitusaloitteita on käsitelty kaavoitus- ja rakennuslautakunnassa.0.05 49. Lautakunta hyväksyi esittelijän valmisteleman päätösehdotuksen ja vastineen kaavoitusaloitteisiin: Rahinmäen alueella kuljetaan osalle tonteista Vanhalta Viipurintieltä Rahintietä. Sen alkupää on noin 50 metrin matkalla rasitetie yksityisen tilan alueella. Tien eteläpää on asemakaavan mukaista katua. Rahintien alkupäätä nimitetään jälkimmäisessä aloitteessa virheellisesti kaavatieksi. Alueella on voimassa Runko-Rojolan asemakaava (998). Sen mukaan rakennetaan Rungontieltä Mäkisterintie. Näin kaikki tontit liittyisivät yleiseen tie- ja katuverkkoon. Mäkisterintien rakentaminen on ollut vireillä pitkään. Tekninen lautakunta on hyväksynyt katusuunnitelman.8.. Viimeksi on katualue lohkottu kaupungille. Korvauksia koskeva lunastustoimitus on vireillä. Mäkisterintietä ei voi pelkästään poistaa kaavasta. Sille olisi kaavoitettava korvaava katu. Asemakaavan mukainen omakotialue ei voi liittyä yleiseen tie- ja katuverkkoon rasitetien kautta. Asemakaavan tarkistaminen on ajankohtaista Mäkisterintien rakentamisen jälkeen. Tällöin voidaan arvioida, ovatko asemakaavan mukaiset Mäkisterintien ja Rahintien katualueet tarpeettoman leveitä. Asemakaavan pieniä lunastamattomia puistoja voidaan ainakin osittain muuttaa korttelialueeksi. Kaavarajat ja kiinteistörajat eivät kaikin osin kohtaa nykyisessä kaavassa. Kaarinan kaupunginhallitus käytti pykälässä otto-oikeuttaan 9..05 66 ja käsitteli asian kokouksessaan..05 75. Kaupunginhallitus päätti, että kaavoitusaloitteen mukaisella Mäkisterintien / Rahintien alueella kaavoitus- ja rakennuslautakunnan tehtäväksi annetaan tarkistaa asemakaava ja sisällyttää kaavan tarkistaminen kevään 06 kaavoitusohjelmaan. Sijainti: Suunnittelualue sijaitsee Rahinmäen alueella Vanha-Viipurintien ja Rungontien välisellä alueella. Kaavoitustilanne: Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamatoimintojen aluetta, A. Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia, pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita ja erityisalueita. Suunnittelualue sijaitsee maakuntakaavan kaupunkikehittämisen kohdealueella. Suunnittelumääräys: Yhdyskuntarakennetta tulee tiivistää ja rakentamistehokkuutta lisätä alueella. Rakenteen tiivistämisen tulee olla ympäristön laatua kehittävää.
Maakuntakaavassa alueella sijaitsee muinaismuistokohde SM 600: Koskenhaka ja Onnela; merkittävä rautakautinen kalmisto Kosken talon haassa ja hautaraunio Onnelan talon metsässä. Maakuntakaavassa alueella sijaitsee suojeltava rakennetun ympäristön kokonaisuus SR 60004: Rungon kylä; Alueella on komea 700-luvun kestikievarirakennus (Onnela) ja Vaivion saman ikäinen talonpoikaistalo. Tienooseen liittyy historiallisia muistoja sekä tunnettu esihistoriallinen kalmisto. Suunnittelualueella sijaitsee maakuntakaavan mukainen luontokohde SL 60098: Onnelan perinnebiotooppikokonaisuus ja ruotsinpihlaja. Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa. Suunnittelualue ei sijaitse Turun seudun rakennemallin (0) mukaisella uusien tai täydennettävien asuntoalueiden kohdalla. Suunnittelualueella on voimassa Runko Rojolan asemakaava (4.6.997). Asemakaavassa suunnittelualue on asuinpientalojen korttelialuetta, AP, ja erillispientalojen korttelialuetta, AO. AP-kortteli on merkitty alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Korttelissa sijaitsee Onnelan talo (kestikievari) ja sen piharakennuksia. Alueen rakennuksista on asemakaavassa merkitty suojeltaviksi kuusi rakennusta. Rakennusoikeus, kerrosluku ja rakennusalat on rajattu olemassa olevien rakennusten mukaan. Erillispientalojen alueella, AO, kerrosluku on joko / I tai II. Tehokkuusluku on e=0.0. Korttelialueiden lisäksi suunnittelualueella on asemakaavassa puistoa, VP, muinaismuistoaluetta, SM, luonnonsuojelualuetta, SL, ja rakennuskaavatiealuetta. Suunnittelualueen pohjoisosan rakennuskaavatie on Vanha-Viipurintie, joka tunnetaan myös historiallisena maantienä, Suurena Rantatienä tai Kuninkaantienä. Tien historia ulottuu likimääräisesti 00-luvun puoliväliin ja se on aikanaan yhdistänyt Ruotsin suurvallan läntiset ja itäiset alueet toisiinsa. Suuri Rantatie kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Laadittava asemakaava: Asemakaavan muutos käynnistetään kaupunginhallituksen..05 75 tekemän päätöksen perusteella. Asemakaavan muutoksen tavoitteena on selvittää Rahinmäen alueella sijaitsevien kiinteistöjen mahdollisia kulkuyhteyksiä ja tarvittaessa arvioida katualueiden mitoituksia ja sijainteja uudelleen. Asemakaavan pieniä lunastamattomia puistoja voitaneen ainakin osittain muuttaa korttelialueeksi. Kaavarajat ja kiinteistörajat eivät kaikin osin kohtaa nykyisessä kaavassa, jolloin rajauksia voidaan tarkistaa muutoksen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma liitteenä. Liite 4A/06. Valmistelija: kaavasuunnittelija Jani Laasanen, p. 0-588 4806. Ehdotus: kaupunginarkkitehti Pasi Aromäki: Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää ) hyväksyä Runko-Rojolan asemakaavan muutoksen (A65) osallistumisja arviointisuunnitelman ja, että
) osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Runko-Rojolan asemakaavan muutosta (A65). Käsittely: Kaavan esittelyn aikana kaupunginarkkitehti esitti, että kaava-alueen rajausta laajennetaan Uudenmaantielle asti. Päätös : Kaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti ) yksimielisesti hyväksyä kaava-alueen rajauksen laajentamisen Uudenmaantielle asti ) hyväksyä Runko-Rojolan asemakaavan muutoksen (A65) osallistumisja arviointisuunnitelman ja, että ) osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan rajatulle alueelle ryhdytään laatimaan Runko-Rojolan asemakaavan muutosta (A65). Ote: Varsinais-Suomen ELY- keskus kaavoitus
Kaarinan kaupunki RAKENNUSLUETTELO () Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Jani Laasanen / JL 8.9.08 LUETTELO OLEMASSA OLEVASTA RAKENNUSKANNASTA JA RAKENNUSSUOJELUN TILAN ARVIOINTI ASEMAKAAVA Runko-Rojolan asemakaavan muutos RAKENNUSKANTALUETTELO Rakennusten tiedot perustuvat Museon informaatioportaalin ja rakennusrekisterin tietoihin. Rekisterien tiedot eivät kaikissa tapauksissa ole välttämättä ajan tasalla. Luettelossa ovat mukana kiinteistöt, joissa rekisterien mukaan sijaitsee ennen vuotta 960 rakennettuja rakennuksia. Merkinnät kulttuurihistoriallisista arvoista (Museoinformaatioportaalin mukaan): H Historiallisesti arvokas R Rakennushistoriallisesti arvokas Y Ympäristöllisesti arvokas V Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu ympäristö Kiinteistö Osoite rakennusvuosi käyttötarkoitus. 50--7 Vanhanunnantie 5 940 / 955 as. rak. + tal. rak.. 50-- Vanhanunnantie 7 99 as. rak. + sauna (R, Y). 50--47 Vanhanunnantie 959 / 95 as. rak. + sauna 4. 50-4-90 Vanha Viipurintie 6 758 / 800-luku 960 Rungon kestikievari (H, R, Y) / (V) 5. 50-- Vanha Viipurintie 5 890-luku / 900-luku as. rak. + sauna (Y) 6. 50--50 Vanha Viipurintie 57 890-luku / 955 as. rak. + sauna (Y) 7. 5-746- Vanha Viipurintie 58 08 (kesken) / 94 as. rak. + tal. rak.(y) 8. 50--48 Vanha Viipurintie 69 949 as. rak. + tal. rak. 9. 50-4- / 50-4-8 Vanha Viipurintie 84 906 / 99 x koulurakennus 0. 50-4- / 50-4-4 Vanha Viipurintie 86-88 948 / 954 as. + tal. rak. + sauna. 50--54 Rungonmäki 98 as. rak. (Y). 50--7 Rungonpolku 966 / 946 / 99 as. rak. + tal. rak. x. 50--6 Rungonpolku 4 95 / 969 as. rak. + tal. rak. 4. 50-4-4 Rahintie 984 / 85 as. rak. + tal. rak. x 5. 50-4- Rahintie 4 95 / 950 as. rak. + tal. rak. 6. 50-4-0 Rahintie 0 94 / 969 / 970 / 99 as. rak. x + tal. rak. x 7. 50-4- Rahintie 958 / 967 as. rak. + tal. rak. 8. 50--9 / 50--40 Rahintie 9 / 95 va. rak. + sauna (R, Y) 9. 50--4 Rahintie 8 950 / 996 / 00 / 990 as. rak. x + tal. rak. x 0. 50--8 Rahintie 0 874 / 900 / + -> as. rak. + sauna + tal. rak. x (R, Y). 50-4- / 50-4-5 Rahinkuja 4 900-luku/95 / 99 as. rak. (laajennus) + Postiosoite Käyntiosoite Puhelin/Faksi Internet Suora PL 7 Lautakunnankatu 4 www.kaarina.fi 0-588 4806 050-7 658 078 KAARINA 0780 KAARINA jani.laasanen@kaarina.fi
Kaarinan kaupunki RAKENNUSLUETTELO () Kaupunkikehityspalvelut Kaavoitus Jani Laasanen / JL 8.9.08 RAKENNUSSUOJELUN TILAN ARVIOINTI tal. rak. x (Y) Runko-Rojolan asemakaavan muutoksen alueen merkittävin rakennetun ympäristön suojelukohde on Rungon kestikievari pihapiireineen. Kestikievarin päärakennus on museoinformaatioportaalin tietojen mukaan peräisin vuodelta 758, mutta toisaalla Museoviraston tietokannassa rakentamisvuodeksi todetaan 85. Kestikievarin lisäksi 800-luvulta ja 900-luvun alusta ovat säilyneet osa talliriviä, hirsirunkoinen talli ja kivinavetta. Muut rakennukset on rakennettu vuosien 940 ja 960 välisenä aikana. Kestikievarin päärakennus on suojeltu rakennussuojelulain nojalla vuonna 984. Lisäksi muut pihapiirin rakennukset on suojeltu jo nykyisessä asemakaavassa. Rakennukset merkitään suojeltaviksi myös tulevassa asemakaavan muutoksessa. Kaava-alueen itäpuolella sijaitsee Koskenhaan muinaiskalmisto, joka on Suomen tunnetuimpia rautakautisia kalmistoalueita. Alue on nykyisessä asemakaavassa merkitty muinaismuistoalueeksi. Pohjoisessa aluetta rajaa niin ikään muinaismuistokohteeksi määritelty historiallinen Suuri Rantatie. Kohteen tarkempi kuvaus rakennuksineen on esitetty asemakaavan selostuksessa. Rungon koulun vanha päärakennus on valmistunut vuonna 906. Rakennusta on uudistettu vuonna 95. Rakennusta ei ole merkitty museoinformaatioportaaliin, eikä sitä ole huomioitu myöskään nykyisessä asemakaavassa. Rakennus on melko hyväkuntoinen ja asemakaavan muutoksessa se merkitään säilytettäväksi paikallisesti merkittävänä rakennuksena. Vanha-Viipurintien ja Vanha Nunnantien varrella on muutamia inventoituja rakennuksia, joiden rakentamisvuodeksi on merkitty 890-luku tai 900-luvun alkupuoli. Rakennuksia on korjattu ja uusittu. Rakennusten ulkoasu on muuttunut niin merkittävästi, että niiden alkuperäistä rakentamisen ajankohtaa on vaikea arvioida pelkästään ulkonäön perusteella. Rakennusten ulkoasu soveltuu kuitenkin Vanha Viipurintien historialliseen miljööseen. Vaikka rakennuksia ei ole asemakaavan muutoksessa huomioitu rakennussuojelukohteina, on korttelialueille merkitty määräys, /s, alue, jolla ympäristö säilytetään. Määräyksen tarkoituksena on säilyttää Vanhan Viipuritien rakennetun ympäristön ominaispiirteet sen varrella. Kiinteistön 50-4-6, Männistö, vanha asuinrakennus on palanut joitakin vuosia sitten. Uusi asuinrakennus on rakenteilla. Korttelissa 65 sijaitsee neljä inventoitua rakennusta. Alkuperäiset rakennukset ovat peräisin 800-luvun lopulta tai 900-luvun alkupuolelta. Rakennukset sijaitsevat suurilla tonteilla ja hukkuvat pääosin metsäiseen maastoon. Tonteilla 7 ja sijaitsevat rakennukset ovat nykyisin melko huonossa kunnossa. Tontin rakennusta on laajennettu ja muutettu niin paljon, että se ei enää ole alkuperäisessä ulkoasussa. Tontilla 6 oleva rakennus on säilyttänyt olemuksensa varsin hyvin ja asuinkäytössä olevana rakennuksena se tulisi ulkoasunsa puolesta säilyttää. Runko-Rojolan asemakaavan muutos ottaa Rungon kestikievarin ympäristöineen huomioon usealla eri tason suojelumääräyksellä. Aluerajauksena on määritelty valtakunnallisesti