Suomen Luontotieto Oy Eurajoen rantayleiskaavan luontoselvityksen täydennys uusien rakennuspaikkojen osalta 2015 Tontti no 3 rehevää lehtipuuvesaikkoa Suomen Luontotieto Oy 11/2015 Jyrki Matikainen ja Tikli Matikainen
Suomen Luontotieto Oy Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset... 4 3.1 Liito-oravaselvitys... 7 3.1.1 Johdanto... 7 3.1.2 Käytetty menetelmä... 7 3.1.3 Tulokset... 7 4. Yhteenveto... 8 5. Lähteet ja kirjallisuus... 8 6. Liitteet... 9 2
Suomen Luontotieto Oy 1.Johdanto Eurajoen kunta/ Anne Ahlsten tilasi keväällä 2015 Suomen Luontotieto Oy:ltä Eurajoen rantayleiskaavaan liittyvän luontoselvityksen täydennyksen seitsemän uuden rakennuspaikan osalta. Alueelta on aiemmin tehty lajistoselvitykset koskien viitasammakoita sekä lepakoita. (Suomen Luontotieto Oy 2013) ja koko alueelta on tehty laajempi luontoselvitys v.1993 (Janne Lampolahti). Nyt laadittu selvitys liittyy Eurajoen rantayleiskaavan muutosalueiden perusselvityksiin. Tehtävän yhteyshenkilönä on kaavaa laativassa Sweco Ympäristö Oy:ssä toiminut Petri Hautala ja Suomen Luontotieto Oy:ssä Jyrki Matikainen. 2. Aineisto ja menetelmät Uusilta rantayleiskaavaan ehdotetuilta tonteilta selvitettiin mahdollisten Luonnonsuojelulain 29 suojeltavien luontotyyppien ja Metsälain 10 mukaisten erityisten arvokkaiden elinympäristöjen esiintyminen. Lisäksi kohteilta etsittiin Vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten lähteitä tai luonnontilaisia puroja. Kohteilta etsittiin myös uhanalaista putkilokasvilajistoa sekä tehtiin jätöshavaintoihin perustuva liito-oravaselvitys. Kohteiden pesimälinnusto selvitettiin kartoituslaskentamenetelmää käyttäen siten että laskentakertoja oli yhteensä kaksi (20.5 ja 3.6.2015). Uskalinmaan saarikohteella käyntikertoja oli kuitenkin vain yksi (3.6). Kohteiden sijainti on esitetty karttaliitteissä 1 ja 2. Selvityksen maastotöistä vastasi ja raportin kirjoitti FM, biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Raportin taittoi Eija Rauhala (Tmi Eija Rauhala). Selvityksessä käytetyn karttamateriaalin luovutti tilaaja käyttöömme. Kohteella 4 havaittiin pyy 3
Suomen Luontotieto Oy 3. Tulokset Uusilta suunnitelluilta rakennuspaikoilta tehtiin lyhyt ympäristön kuvaus, jossa kohteen luontoarvot kuvattiin lyhyesti. Tontti 1 Uusi tontti sijoittuu keski-ikäiseen sekametsäkuvioon sekä kosteapohjaisen tervaleppävaltaiseen metsäkuvioon. Alueen puustoon kuuluu mäntyä (Pinus sylvestris), rauduskoivua (Betula pendula), kuusta (Picea abies) ja tervaleppää (Alnus glutinosa). Alue rajautuu länsipuoleltaan pienialaiseen rantaluhtaan ja itäpuoleltaan jo rakennettuun tonttiin. Kosteapohjaisen alueen aluskasvillisuus on mesiangervovaltaista (Filipendula ulmaria), mutta kuivemmalla kumpareella aluskasvillisuuden valtalajisto on oravanmarjatyypin tuoreen kankaan lajistoa, jossa valtalajistoon kuulu mm. käenkaali (Oxalis acetosella), metsätähti (Trientalis europaea) ja oravanmarja (Maianthemum bifolium). Alueen länsipuoleisella luhdalla lajistoon kuuluu mm. kurjenmiekka (Iris pseudacorus) ja luhtalitukka (Cardamine pratensis). Alueen pesimälinnusto on monilajinen ja linnuston tiheys on keskimäärätäistä suurempi. Tontin pesimälinnusto parimäärineen Tavi 8 munainen pesä rannan ruovikon reunassa Lehtokurppa 1 maastopoikanen Mustarastas 1 pari Punarinta 1 pari Sinitiainen 1 pari Lehtokerttu 4 munainen pesä katajassa Pensaskerttu 1 pari Pajulintu 2 paria Peippo 2 paria Pajusirkku 1 pari Tontin 1 sekametsää tontin länsireunalla 4
Suomen Luontotieto Oy Tontti 2 Kaarlenmaan kaakkoisosaan sijoittuva tontti rajautuu kaakkoispuolelta rakennettuun huvilaalueeseen ja pohjoisosiltaan paikallistiehen. Lähes koko tontin alue on ihmisen muokkaamaa täyttömaa-aluetta ja varastokenttää, johon on varastoitu polttopuita ja energiapuuta. Aiemmin alue on ollut rehevää rannan tervaleppälehtoa, jota on jäljellä kapea kaistale rannan tuntumassa. Kapealla puna-ailakkityypin lehtoreunuksella kasvaa mm. puna-ailakkia (Silene dioica), lehtotähtimöä (Stellaria nemorum) ja tesmaa (Milim exffusum). Puustoon kuuluu muutamia vanhoja tervaleppiä, mutta muuten jäljellä oleva puusto on nuorta. Tontilla alueella lauloi lehtokerttu ja punavarpunen ja puukasassa pesi mustarastas. Tontti 3 Tontti sijoittuu tien ja rannan väliin. Valtaosa alueesta on hyvin tiheää tervaleppätiheikköä ja alue on osittain hakattu joitakin vuosia sitten. Alueella on jäljellä muutamia kookkaampia mäntyjä ja tervaleppiä, mutta muuten alueen puusto on nuorta. Maapohja on alueella rehevää ja tesma muodostaa paikoin yhtenäisiä kasvustoja. Pensaskerroksen lajistoon kuuluu lehtipuiden taimien lisäksi tuomi (Prunus padus) ja mustaherukka (Ribes nigrum). Alueen pesimälinnustoon kuuluu mustapääkerttu ja punavarpunen Tontti 4 Tontin 4 alueelle on suunniteltu kaksi rakennuspaikkaa ja alue on melko laaja. Kohteen rannanpuoleinen osa on melko vaihtelevaa sekametsää, josta osa on kuusivaltaista, mutta alueella on myös melko puhtaita rauduskoivukuvioita. Metsätyyppi on oravanmarjatyypin tuoretta kangasta, jossa valtalajistoon kuuluu mm. mustikka (Vaccinium myrtillus), oravanmarja, tesma ja metsäkastikka (Calamagrostis arundinacea). Kohteen rannanpuolella on laaja vesijät- Tontin 2 länsiosan raiviota 5
Suomen Luontotieto Oy tömaa-alue, jossa on pienialainen, matalakasvuinen rantaniittyalue sekä kivikkoisia tyrniä (Hippophaë rhamnoides ) kasvavia saarekkeita. Rantaniityn putkilokasvilajistoon kuuluu mm. luhtalitukka, rantamatara (Galium palustre), luhtamatara (Galium uliginosum), suolavihvilä (Juncus gerardii) ja luhtakastikka (Galamagrostis stricta). Rannan edustalla oli kyhmyjoutsenen pesä ja alueen länsireunalla varoitteli punajalkaviklo. Kohteen metsänpuoleisella alueella havaittiin pyy. Laji kuuluu Lintudirektiivin liitteen I lintulajeihin. Tontti 5 Uskalinmaan saaren koillisnurkkaukseen sijoittuva tontti sijoittuu vesijättömaiden ympäröimälle niukkapuustoiselle kumpareelle. Tervalepistä koostuva puusto on nuorta ja koko alue on maannousemarannikon primäärisukkesiovaiheen metsää tai ruovikoitunutta rantaniittyä. Alueella on aiemmin kaivettuja, osin ruovikoituneita veneuomia. Kohteella on laikuittain matalakasvuista, suolavihvilävaltaista rantaniittyä. Alueen reunat ovat kuitenkin harvakasvuista ruovikkoa. Kohteen pesimälinnustoon kuuluu meriharakka ja alueella havaittiin myös merihanhipoikue (5 poikasta). Tontti 6 Tontin alue on nuorta tervaleppälehtoa ja ruovikoitunutta entistä rantaniittyä. Osa rannanpuoleisesta alueesta on ilmeisesti vanhaa läjitysaluetta, jossa nyt kasvaa tiheä nuori tervaleppäkasvusto. Kasvillisuustyypiltään alue on tyypillistä puna-ailakkityypin lehtoa, jossa aluskasvillisuuden valtalajistoon kuuluu puna-ailakki. lehtotähtimö, tesma ja paikoin myös lillukka (Rubus saxatilis). Rannanpuoleisessa reunassa kasvaa ruovikon seassa mm. mesiangervoa, karhunputkea (Angelica sylvestris) ja läjityspaikolla myös kulttuurilajistoa. Alueen puusto on melko nuorta ja lahopuuta on alueella niukasti. Tontin pesimälinnustoon kuuluu mustapääkerttu, lehtokerttu ja punavarpunen. Alueen länsipuolella sijaitsevan maatalon pihalla lauloi viitakerttunen. Tontin 4 edustan vesijättömaata 6
Suomen Luontotieto Oy 3.1 Liito-oravaselvitys 3.1.1 Johdanto Liito-orava (Pteromys volans) kuuluu EU:n Luontodirektiivin liitteen IV lajeihin ja on siten erityisesti suojeltu laji koko EU:n alueella. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa (Rassi ym. 2010) laji kuuluu luokkaan vaarantuneet (VU). Suomen liito-oravapopulaation kokoa on vaikea tarkasti selvittää, mutta seurantatutkimusten perusteella laji näyttää taantuneen viimeisen vuosikymmenen aikana jopa 30 %. Liito-oravan suojelustatus on vahva, sillä Luontodirektiivin 12 artiklan I kohta edellyttää, että lajin lisääntymis- tai levähdyspaikkoja ei hävitetä eikä heikennetä. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää poikkeusluvan, mikäli lajin suojelutaso säilyy suotuisana. 3.1.2 Käytetty menetelmä Suunnittelualueella tehty liito-oravaselvitys toteutettiin jätöshavainnointimenetelmää käyttäen 20.5.2015. Inventoinnissa liito-oravan keltaisia jätöksiä haettiin lajin mahdollisten oleskelu- ja ruokailupuiden tyviltä ja oksien alta. Samalla kohteilta haettiin mahdollisia pesä- ja päivälepokoloja. Kohteilta tutkittiin kaikkien suurikokoisempien puiden tyvet liito-oravan jätösten löytämiseksi. Talvijätösten lisäksi inventointialueelta haettiin liito-oravan jättämiä virtsamerkkejä, jotka värjäävät erityisesti haapojen epifyyttisammaleet keltaisiksi ja tuoksuvat voimakkaasti läheltä nuuhkaistessa. Lisäksi alueelta etsittiin liito-oravan jättämiä syönnöksiä ja muita ruokailujälkiä. Lajin suosimien ruokailupuiden alta löytyy silmuja ja oksankärkiä ja kesäaikana myös pureskeltuja lehtiä, joita kertyy joskus runsaastikin puiden alle. 3.1.3 Tulokset Tutkituilta kohteilta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta eikä yksikään kohteista ollut tyypillistä liito-oravan elinympäristöä. Jostain syystä liito-orava karttaa rannikkoalueita ja rantojen tervaleppälehdoissa laji esiintyy vain harvoin. Kohteista tontin 4 sisäosat saattaisivat sopia lajin elinympäristöksi, mutta haapojen ja kolopuiden puuttuminen heikentää kohteen arvoa mahdollisena liito-oravan elinympäristönä. Rannan tervaleppälehtoa tontti no 6 7
Suomen Luontotieto Oy 4. Yhteenveto Suunnitelluilla uusilla tonteilla (rakennuspaikoilla) ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä, Metsälain 10 mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai Vesilain tarkoittamia suojeltavia pienvesiä. Kohteilla ei esiinny perinnebiotooppeja tai vanhaan asutukseen viittaavia putkilokasvilajeja (arkeofyyttejä). Kohteen 4 ja 5 alueilla esiintyvät matalakasvuiset rantaniittylaikut ovat liian pienialaisia merenrantaniityt luontotyypeiksi ja lajistoltaan ne ovat tavanomaisia. Alueen rantoja reunustaa lähes yhtenäinen tervaleppälehtoreunus, mutta tonttien alueella ei esiinny poikkeuksellisen edustavaa tervaleppälehtoa, jossa puusto olisi iäkästä ja lahopuun määrä olisi suuri. Uskalinmaan tontti sijoittuu alueelle, jossa korkea merivedenpinta asettaa haasteita rakennuspaikan valinnalle. 5. Lähteet ja kirjallisuus Arnold.E.N & Burton J.A. 1978: A Field Guide to the reptiles and Amphibians of Britain and Europe. Heikkinen, R., Husa, J.1995. Luonnon ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Turun ja Porin läänissä. Vesi - ja ympäristöhallituksen julkaisuja. Sarja A 210. 317 s. Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T., Uotila, P. 1998: Retkeilykasvio- Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Helsinki. Lampolahti, Janne 1993: Eurajoen rannikon luontoselvitys. Lappalainen, M. 2002: Lepakot. Salaperäiset nahkasiivet. Tammi Lehtomaa, Leena 2000:Varsinais-Suomen perinnemaisemat. Lounais-Suomen ympäristökeskus. 429 s. Meriluoto, M. & Soininen, T. (1998). Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt. Metsälehti Kustannus & Tapio. 192 s. Mossberg, B. & Stenberg, L. 2005:Suuri Pohjolan kasvio Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000: Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje: Suomen ympäristökeskus, Helsinki 128 s. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus 2010.-Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus Rautiainen, V-P. & Laine, U. 1989: Varsinais-Suomen uhanalaiset kasvit. 111 s. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto, Turku. Ryttäri, T. & Kettunen, T. 1997: Uhanalaiset kasvimme. Suomen Ympäristökeskus. Kirjayhtymä Oy. Helsinki. Ryttäri,T, Kalliovirta. M, & Lampinen.R. 2012 (toim). Suomen uhanalaiset kasvit. Tammi, Helsinki Saario, Tapio 1998: Varsinais-Suomen ja Satakunnan luontoselvitykset. Bibliografia. Lounais- Suomen ympäristökeskus. 96 s. Silkkilä, O. & Koskinen, A. 1990. Lounais-Suomen kulttuurikasvistoa. Serioffset 8
Suomen Luontotieto Oy 6. Liitteet Karttaliite 1. ja 2. Uusien rakennuspaikkojen sijoittuminen alueelle. 9
Suomen Luontotieto Oy 10