TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006

TAMPEREEN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2006 Julkaisija: Tampereen konsernihallinnon talous ja strategiaryhmä Paino: Juvenes Print Painatuskeskus 2007 ISSN 0355 2837

KOHTI PORMESTARIVETOISTA TOIMINTAMALLIA Tampereen kaupungin vuoden 2006 toimintaa leimasi valmistautuminen uuteen pormestarivetoiseen toimintamalliin vuoden 2007 alusta lukien. Toimintamallin muutos merkitsi muun muassa pormestareiden valintaa, uusien lauta ja johtokuntien muodostamista, johtosääntöjen uudistamista sekä tilaaja tuottaja mallin mukaiseen sopimusohjaukseen ja talousarviorakenteeseen siirtymistä. Uudistuksen palaset valmistuivat ajallaan ja uusi toimintamalli käynnistyi 1.1.2007 alkaen. Toimintamallin uudistuksen tavoitteena on vastata tulevaisuuden haasteisiin. Suurimpia haasteita ovat kaupungin ja sen väestön kasvu, väestön ikärakenteen muutokset sekä kaupungin taloudellisten resurssien ja toiminnallisten tarpeiden pitäminen tasapainossa. Vuonna 2006 Tampereen ja koko seutukunnan kasvu oli ennätyksellistä. Kaupungin väkiluku kasvoi 2031 asukkaalla ja vuoden lopussa tamperelaisia oli 206 368. Kaupunkiseudun kuntien väkiluku kasvoi noin 4 500 asukkaalla ja lähestyi vuoden vaihteessa jo 325 000 asukasta. Ennakkotiedot kuntien taloudesta kertovat, että kuntatalous parani edellisvuosiin verrattuna. Pitkästä aikaa kuntasektorin vuosikate kattoi poistot ja talous oli tällä mittarilla tasapainossa. Suurimpien kaupunkien talous oli jopa ennätyksellisen hyvässä kunnossa. Vaikka kuntien vuosikatteet vahvistuivat, kuntien velkaantumisvauhti pysyi huolestuttavan ripeänä. Tulevaisuudessa kuntatalouden tasapainoa uhkaavat kuntien suurten investointien toteuttaminen, mikä lisää kuntien lainamäärää sekä liian nopeana jatkuva käyttömenojen kasvu. Myös Tampereen osalta tilinpäätöksestä muodostui ylijäämäinen. Tuloslaskelman vuosikate oli 90,4 miljoonaa euroa ja tilikauden tulos 19,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Ylijäämä sisältää satunnaisiin eriin kirjatun Tampere Science Parks yhtiön osakkeiden myyntivoiton. Vuosikate ja vertailukelpoinen tilikauden tulos ovat samalla tasolla kuin kahtena edellisvuonna. Rahoituslaskelman mukaan kaupungin investointien kokonaismäärä oli 118 miljoonaa euroa. Investoinnit voitiin rahoittaa lähes 80 prosenttisesti omalla tulorahoituksella. Loppuosa rahoituksesta kerättiin omaisuuden myyntituloilla. Kaupungin lainamäärä säilyi ilman konsernipankkitoimintaa lähes ennallaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että kaupungin talous säilyi vuonna 2006 tasapainossa. Hyvän tilinpäätöksen taustalla oli kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien erittäin voimakas kasvu. Merkittävä osa valtionosuuksista oli kuitenkin kompensaatiota uusien tehtävien aiheuttamista sosiaali ja terveyspalvelujen menojen kasvusta. Kaupungin toimintamenojen kasvu jatkui edelleen nopeana. Toimintamenot kasvoivat 8,2 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Lähivuosien suuri haaste on hidastaa toimintamenojen kasvu valtuuston talousohjelman ja tulopohjan kehityksen sallimiin rajoihin. Kaupunki jatkoi ohjelmaperusteista kehittämispolitiikkaa käynnistämällä uuden vuoteen 2011 saakka ulottuvan Luova Tampere ohjelman. Ensisijaisesti elinkeinopoliittisen ohjelman tavoitteena on luovan toiminnan vahvistaminen ja luovuutta hyödyntävien hankkeiden käynnistäminen. Elinkeinopoliittisia tavoitteita vahvistettiin myös BioneXt ohjelman avulla sekä valmistautumalla kaupunkiseudun uuteen osaamiskeskusohjelmakauteen. Suurten yhdyskuntarakentamiskohteiden toteutus eteni suunnitellusti. Ratinan etelärannan toteutus käynnistyi ja alue saatiin lähes talonrakentamiskelpoiseksi. Vuoreksen alueen suunnitelmat etenivät ja vuoden 2007 aikana on tarkoitus päästä käynnistämään Mäyrämäen asuntoalueen ja Lahdespohjan yritysalueen rakentamista. Vuosi 2006 jää Tampereen historiaan vuotena, jolloin kaupungin johtoon valittiin pormestari. Kaupungin toimintamallin muutos on koko suomalaisessa kuntakentässä ainutlaatuinen. Uskon, että uudistusten myötä kaupunki säilyy vetovoimaisena ja reiluna kaupunkina. Tähänastisesta työstä haluan kiittää kaupungin henkilöstöä, asukkaita sekä yhteistyökumppaneita. Timo P. Nieminen Pormestari

Sisällysluettelo SISÄLTÖ Pormestarin katsaus I TOIMINTAKERTOMUS 1 1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3 1.1. Tampereen kaupungin hallinto 1.1.1. Kaupunginvaltuusto 3 1.1.2. Kaupunginhallitus 3 1.1.3. Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat 5 1.1.4. Henkilöstö 5 1.2. Yleinen taloudellinen kehitys 6 1.3. Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 8 1.3.1. Yleinen kehitys 8 1.3.2. Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 9 1.3.3. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon 10 1.3.4. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä 11 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 12 2.1. Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 12 2.2. Tuloslaskelman analysointi 13 3. TOIMINNAN RAHOITUS 15 3.1. Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 15 3.2. Rahoituslaskelman analysointi 16 4. TASETARKASTELU 17 4.1. Tase ja sen tunnusluvut 17 4.2. Taseen analysointi 20 5. KOKONAISTULOT JA MENOT 21 6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 22 6.1. Konsernirakenne ja konsernin talous 22 6.2. Konsernitase ja sen tunnusluvut 24 7. KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 27 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 29 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 31 1. STRATEGIAOSA 32 1.1. Vaikuttavuus 33 1.2. Prosessit ja rakenteet 41 1.3. Resurssit 43

Sisällysluettelo 2. KÄYTTÖTALOUSOSA 46 2.1. Konsernihallinto 46 2.1.1. Konsernihallinto 46 2.1.2. Palvelukeskukset 48 2.1.3. Varamäärärahat ja työllisyystyöt 49 2.1.4. Tarkastuslautakunta 50 2.1.5. Keskusvaalilautakunta 50 2.2. Kasvatus ja opetuspalvelut 51 2.2.1. Päivähoito 51 2.2.2. Perusopetus 53 2.2.3. Hallintopalvelut 54 2.3. Osaamis ja elinkeinopalvelut 55 2.3.1. Lukiotoimi 55 2.3.2. Tampereen ammattiopisto 56 2.3.3. Tampereen ammattikorkeakoulu 57 2.3.4. Elinkeinokeskus 58 2.4. Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 60 2.4.1. Kirjastot 60 2.4.2. Museotoimi 61 2.4.3. Sara Hildénin taidemuseo 63 2.4.4. Kulttuuritoimi 63 2.4.5. Kaupunginorkesteri 64 2.4.6. Taidelaitosten avustus 65 2.4.7. Liikuntatoimi 65 2.4.8. Työväenopisto 66 2.5. Sosiaali ja terveyspalvelut 68 2.5.1. Kehittämiskeskus 69 2.5.2. Sosiaalityö 70 2.5.3. Perusterveydenhuolto 71 2.5.4. Erikoissairaanhoito 72 2.5.5. Laitoshoito, asumis ja kuntoutuspalvelut 73 2.6. Yhdyskuntapalvelut 76 2.6.1. Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 76 2.6.2. Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 79 2.6.3. Viranomaispalvelut 81 2.6.4. Pelastustoimi 83 2.6.5. Joukkoliikenne (Joukkoliikenteen tukeminen) 84 Tuottajayksiköt 86 2.7. Kasvatus ja opetuspalvelut 86 2.7.1. Päivähoito 86 2.7.2. Perusopetus 87 2.7.3. Sara Hildénin taidemuseo 89 2.8. Yhdyskuntatuotanto 90 2.8.1. Paikkatietotuotanto 90 2.8.2. Suunnittelupalvelut 90 2.8.3. Katu ja vihertuotanto 91 3. TULOSLASKELMAOSA 93

Sisällysluettelo 4. INVESTOINTIOSA 95 4.1. Atk ohjelmat ja projektit 95 4.2. Muut pitkävaikutteiset menot 97 4.3. Maa ja vesialueet 98 4.4. Talonrakentaminen 99 4.5. Yleisten alueiden investoinnit 100 4.6. Liikunta ja virkistysalueet 102 4.7. Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 4.8. Irtain käyttöomaisuus 104 4.9. Muut aineelliset hyödykkeet 106 4.10. Osakkeet ja osuudet 107 5. RAHOITUSOSA 108 6. LIIKELAITOKSET JA RAHASTOT 110 6.1. Tampereen Sähkölaitos 111 6.2. Tampereen Vesi 112 6.3. Tampereen kaupungin liikennelaitos 113 6.4. Tampereen aluepelastuslaitos 114 6.5. Tampereen tietotekniikkakeskus 115 6.6. Tampereen auto ja konekeskus 116 6.7. Tampereen tilakeskus 117 6.8. Rahastot 120 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 121 1. TULOSLASKELMA 123 2. RAHOITUSLASKELMA 124 3. TASE 125 4. KONSERNITASE 127 IV LIITETIEDOT 129 1. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 131 2. TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 133 2.1. Toimintatuotot 133 2.2. Satunnaiset erät 133 2.3. Suunnitelman mukaiset poistojen perusteet 133 2.4. Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2005 2009 133 2.5. Pakollisten varausten muutokset 134 2.6. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja tappiot 134 2.7. Rahoitustuotot ja kulut 134 3. TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 135 3.1. Taseen vastaavia koskevat liitetiedot 135 3.2. Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 138

Sisällysluettelo 4. VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 140 4.1. Leasingvastuiden yhteismäärä 140 4.2. Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta 140 4.3. Muut kaupungin antamat vastuusitoumukset 140 4.4. Muut taloudelliset vastuut 140 4.5. Huollettavien varat 141 4.6. Elatustukisaamiset 141 5. HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 142 5.1. Henkilöstön lukumäärä 142 5.2. Henkilöstökulut 142 6. OMISTUKSET MUISSA YHTEISÖISSÄ 143 7. LIIKELAITOSTEN JA RAHASTOJEN TILINPÄÄTÖKSET LIITTEINEEN 145 7.1. Sähkölaitoksen tilinpäätös liitteineen 145 7.1.1. Sähkölaitoksen tuloslaskelma 145 7.1.2. Sähkölaitoksen rahoituslaskelma 146 7.1.3. Sähkölaitoksen tase 147 7.1.4. Sähkölaitoksen taseen liitetiedot 148 7.1.5. Sähkölaitoksen investoinnit 149 7.1.6. Sähköntuotanto ja sähkönmyyntiliiketoimintojen tuloslaskelma 149 7.1.7. Sähköntuotanto ja sähkönmyyntiliiketoimintojen tase 150 7.1.8. Sähkölaitoksen eriytetty tilinpäätös 151 7.1.9. Maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelma 151 7.1.10. Maakaasuverkkotoiminnan tase 152 7.1.11. Maakaasun myynnin tuloslaskelma 153 7.1.12. Maakaasun myynnin tase 153 7.2. Liikennelaitoksen tilinpäätös liitteineen 154 7.2.1. Liikennelaitoksen tuloslaskelma 154 7.2.2. Liikennelaitoksen rahoituslaskelma 155 7.2.3. Liikennelaitoksen tase 156 7.2.4. Liikennelaitoksen taseen liitetiedot 157 7.2.5. Liikennelaitoksen investoinnit 157 7.3. Tampereen Veden tilinpäätös liitteineen 158 7.3.1. Tampereen Veden tuloslaskelma 158 7.3.2. Tampereen Veden rahoituslaskelma 159 7.3.3. Tampereen Veden tase 160 7.3.4. Tampereen Veden taseen liitetiedot 161 7.3.5. Tampereen Veden investoinnit 161 7.4. Tampereen Aluepelastuslaitoksen tilinpäätös liitteineen 162 7.4.1. Tampereen Aluepelastuslaitoksen tuloslaskelma 162 7.4.2. Tampereen Aluepelastuslaitoksen rahoituslaskelma 163 7.4.3. Tampereen Aluepelastuslaitoksen tase 164 7.4.4. Tampereen Aluepelastuslaitoksen taseen liitetiedot 165 7.4.5. Tampereen Aluepelastuslaitoksen investoinnit 165 7.5. Tietotekniikkakeskuksen tilinpäätös liitteineen 166 7.5.1. Tietotekniikkakeskuksen tuloslaskelma 166 7.5.2. Tietotekniikkakeskuksen rahoituslaskelma 167 7.5.3. Tietotekniikkakeskuksen tase 168 7.5.4. Tietotekniikkakeskuksen taseen liitetiedot 169 7.5.5. Tietotekniikkakeskuksen investoinnit 169

Sisällysluettelo 7.6. Tilakeskuksen tilinpäätös liitteineen 170 7.6.1. Tilakeskuksen tuloslaskelma 170 7.6.2. Tilakeskuksen rahoituslaskelma 171 7.6.3. Tilakeskuksen tase 172 7.6.4. Tilakeskuksen taseen liitetiedot 174 7.6.5. Tilakeskuksen investoinnit 175 7.7. Auto ja konekeskuksen tilinpäätös liitteineen 176 7.7.1. Auto ja konekeskuksen tuloslaskelma 176 7.7.2. Auto ja konekeskuksen rahoituslaskelma 177 7.7.3. Auto ja konekeskuksen tase 178 7.7.4. Auto ja konekeskuksen taseen liitetiedot 179 7.7.5. Auto ja konekeskuksen investoinnit 179 7.8. Rahastojen tilinpäätös liitteineen 180 7.8.1. Rahastojen tuloslaskelma 180 7.8.2. Rahastojen rahoituslaskelma 180 7.8.3. Rahastojen tase 181 8. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 182 8.1. Konsernitilinpäätöksen laatimisperiaatteet 182 8.2. Konsernitaseen liitetiedot 183 8.3. Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot 186 V LUETTELOT JA SELVITYKSET 187 1. LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA 189 2. LUETTELO KÄYTETYISTÄ TOSITELAJEISTA 190 VI TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ 191 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 193

Sisällysluettelo

I Toimintakertomus 1 I TOIMINTAKERTOMUS

I Toimintakertomus 2

I Toimintakertomus 3 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Tampereen kaupungin hallinto 1.1.1 Kaupunginvaltuusto Tampereen kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kaupunginvaltuustoon kuuluu 67 valtuutettua. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on vuonna 2006 toiminut Hanna Tainio (SDP), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Marja Tiura (Kok.) ja toisena varapuheenjohtajana Gunnar Graeffe ja 16.8.2006 alkaen toisena varapuheenjohtajana Timo Hanhilahti. Kaupunginvaltuustoon ovat lisäksi kuuluneet seuraavat valtuutetut (puoluekanta sulkeissa): Aleksovski Atanas (SDP) Ashorn Per (Vihr.) Asumaniemi Hellä (SDP) Axén Erkki (Kok.) Berg Esko (Kok.) Dündar Järvinen Aila (Kok.) Flinck Tuija (Kok.) Gustafsson Jukka (SDP) Heikkilä Jari (Vas.) Heikkilä Lasse (KD) Heinivaho Matti (Kok.) Heinonen Jari (SKP) Hervonen Antti (Kok.) Ilomäki Aimo (Vas.) Jaskari Harri (Kok.) Joki Matti (TaSi) Jokinen Tarja (SDP) Järvelä Kristiina (Kok.) Kajan Maija (Vihr.) Karhu Saara (SDP) Kinanen Jaana (Tasi) Kivistö Anneli (SDP) Koivisto Sirpa (SDP) Kontula Anna (Vas.) Koskinen Riitta (Kok.) Kriikku Mikko (Kesk.) Lepistö Joonas (SDP) Länsiö Matti (SDP) Löfberg Peter (RKP) Merikoski Sirkka (SDP) Meriläinen Rosa (Vihr.) Minkkinen Lea (Vas.) Mäkinen Seppo (Kok.) Nieminen Timo P. (Kok.) Nyberg Matti (Kok.) Oksanen Lasse (Tasi) Ollila Riitta (SDP) Paavola Pekka (Tasi) Pesä Perttu (Vihr.) Punkari Antti (Kok.) Pöllänen Elli Maija (Vas.) Rantanen Seppo (Kok.) Rantaviita Tiainen Anna Kaarina (Kesk.) (alk. 16.8.2006) Rauhala Leena (KD) Rimmi Eila (Vas.) Roivainen Irene (Vihr.) Ruoholahti Pauli (SDP) Salminen Seppo (SDP) Seppälä Miikka (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Sirniö Ilpo (SDP) Sirnö Minna (Vas.) Soro Hannu (TaSi) Tervo Anne (SDP) Tulonen Irja (Kok.) Tynkkynen Oras (Vihr.) Valkeasuo Laura (Vihr.) Veko Tiia (Kok.) Vesasto Aro Irja (SDP) Viitanen Pia (SDP) Virtanen Pertti (Tasi) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Välimäki Pauli (Vihr.) 1.1.2 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus huolehtii Tampereen kaupungin hallinnon ja toiminnan johtamisesta kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti. Kaupunginhallitukseen kuuluu yhteensä 11 jäsentä. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on vuonna 2006 toiminut Timo. P. Nieminen (Kok.), ensimmäisenä varapuheenjohtajana Pauli Ruoholahti (SDP) ja toisena varapuheenjohtajana Pekka Paavola (Tasi). Kaupunginhallitukseen ovat lisäksi kuuluneet seuraavat jäsenet: Koskinen Riitta (Kok.) Länsiö Matti (SDP) Merikoski Sirkka (SDP) Rantanen Seppo (Kok.) Sipilä Satu (KD) Sirén Elina (Kok.) Virtanen Sirkkaliisa (Vas.) Välimäki Pauli (Vihr.)

I Toimintakertomus 4 Kaupunginhallituksen esittelijöinä ovat toimineet kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä apulaiskaupunginjohtajat Esa Kotilahti. Kaupunginhallituksella on vuonna 2006 ollut kaksi jaostoa; suunnittelujaosto ja henkilöstöjaosto. Suunnittelujaoston tehtävänä on ollut käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen ohjaukseen ja suunnitteluun liittyvät asiat. Henkilöstöjaoston tehtävänä on käsitellä kaupunkikonsernin strategiseen henkilöstöohjaukseen liittyvät asiat. Jaostoihin ovat kuuluneet seuraavat jäsenet: Henkilöstöjaosto: Länsiö Matti (SDP) pj. Sirén Elina (Kok.) I vpj. Sipilä Satu (Kd.) II vpj. Heikkilä Jari (Vas.) Merikoski Sirkka (SDP) Pesä Perttu (Vihr.) Seppälä Miikka (Kok.) Suunnittelujaosto Rantanen Seppo (Kok.) pj. Koskinen Riitta (Kok.) Pj. 10.4.2006 alk. Ruoholahti Pauli (SDP.) I vpj. Välimäki Pauli (Vihr.) II vpj. Kivistö Anneli (SDP) Paavola Pekka (Tasi) Virtanen Sirkka Liisa (Vas.) Tampereen kaupungin keskeinen luottamuselin ja toimialaorganisaatio vuonna 2006 on esitetty seuraavassa: Kaupunginvaltuusto suunnittelujaosto Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja Konsernihallinto suunnittelujaosto Toisen asteen koulutuksen johtokunta Tarkastustoimikunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Sähkölaitoksen johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Auto ja konekeskuksen johtokunta Aluepelastuslaitos Liikelaitokset Sosiaali ja terveyslautakunta Jaosto Kasvatus ja opetuslautakunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Sara Hildenin taidemuseon johtokunta Ympäristö ja rakennuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Yhdyskuntatuotannon johtokunta Kiinteistö ja asuntolautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali ja terveyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Sivistyspalvelut Apulaiskaupunginjohtaja Yhdyskuntapalvelut Tarkastustoimikunnan tehtävänä on ollut valvoa ja arvioida sisäisen valvontajärjestelmän toimivuutta sekä käsitellä riskien hallinnan tilaa. Se myös ohjaa ja kehittää sisäistä tarkastusta, hyväksyi sen vuosisuunnitelman ja käsitteli sen raportointia sekä koordinoi sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastuksen työtä. Tarkastustoimikunnan jäseninä ovat toimineet puheenjohtajana kaupunginjohtaja Jarmo Rantanen sekä jäseninä kaupunginhallituksen puheenjohtaja Timo P. Nieminen ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Lea Minkkinen.

I Toimintakertomus 5 1.1.3 Lautakunnat, johtokunnat ja toimikunnat Vuonna 2006 toimi yhdeksän (9) lautakuntaa ja kymmenen (10) johtokuntaa. Lautakuntien ja johtokuntien tehtävänä on huolehtia oman toimialansa toiminnan ja talouden johtamisesta ja valtuuston asettamien tavoitteiden toteuttamisesta. Toimikunnat huolehtivat niille asetettujen tehtävien toteuttamisesta. Lautakunnat Kasvatus ja opetuslautakunta Keskusvaalilautakunta Kiinteistö ja asuntolautakunta Kulttuuri ja vapaa aikalautakunta Osaamis ja elinkeinolautakunta Sosiaali ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Yhdyskuntalautakunta Ympäristö ja rakennuslautakunta Ammattikorkeakoulun hallitus Toimikunnat Kadunnimitoimikunta Lahjoitus ja tukirahaston toimikunta Liikennetoimikunta Luovan kirjallisen työn palkitsemistoimikunta Sosiaali ja terveystoimen tutkimuslupatoimikunta Tampereen kaupungin multimediapalkintotoimikunta Teknisen luovuuden palkitsemistoimikunta Tiederahaston toimikunta Eläkeläisneuvosto Vammaisneuvosto Raittius ja päihdeasiain neuvottelukunta Pirkanmaan pelastuspalvelun neuvottelukunta Johtokunnat Auto ja konekeskuksen johtokunta Liikennelaitoksen johtokunta Päivähoidon ja perusopetuksen johtokunta Sara Hildénin taidemuseon johtokunta Tampereen Sähkölaitoksen johtokunta Tampereen Veden johtokunta Tietotekniikkakeskuksen johtokunta Tilakeskuksen johtokunta Toisen asteen koulutuspalveluiden johtokunta Yhdyskuntatuotannon johtokunta 1.1.4 Henkilöstö Toimialoittain 2006 Konsernihallinto 203 Kasvatus ja opetuspalvelut 3891 Osaamis ja elinkeinopalvelut 1502 Kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 1034 Sosiaali ja terveyspalvelut 5612 Yhdyskuntapalvelut 873 Palvelukeskukset 236 Liikelaitokset 3207 YHTEENSÄ 16 558 Henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2006 lopussa oli 16 558. Liikelaitokset 19 % Yhdyskuntapalvelut 5 % Henkilöstö toimialoittain 31.12.2006. Palvelukeskukset 1 % Konsernihallinto 1 % Kasv. ja opetuspalvelut 24 % Osaamisja elink. palvelut 9 % Sosiaali ja terv. palvelut 35 % Kultt. ja vapaaaikapalvelut 6 %

I Toimintakertomus 6 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Bruttokansantuotteen määrä kasvoi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 5,5 prosenttia vuonna 2006. Tuotannon kasvu oli voimakasta ja se ylitti selvästi eurokeskiarvon. Kasvusta yksi prosenttiyksikkö oli perua vuoden 2005 alhaisesta vertailuluvusta, jonka aiheutti seitsemän viikon seisaus paperitehtailla. Viiden viimeisen vuoden aikana kokonaistuotannon kasvu on ollut keskimäärin 3,1 prosenttia vuodessa. Ennustelaitokset arvioivat vuoden 2007 talouskasvun säilyvän 3 prosentin tuntumassa. Kasvun taustalla oli edelleen viennin jatkuminen vilkkaana, kotitalouksien kulutus ja asuntoinvestointien sekä yritysten investointien lisääntyminen. Vuonna 2004 kasvuun kääntyneet investoinnit lisääntyivät edelleen vuosina 2005 ja 2006. Viennin määrä kasvoi 11 prosenttia ja tuonnin runsaat 5 prosenttia. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3 prosenttia. Työllisyyden kasvu hidastui säilyen kuitenkin 1,6 prosentin vuosivauhdissa. Työvoiman kysyntä oli vilkasta erityisesti yksityisissä palveluissa. Vuonna 2006 työllisten määrä lisääntyi 42 000 henkeä, mikä nosti työllisyysasteen 68,8 prosenttiin (v. 2005 68 %). Tämä yhdessä viime vuoden aikana syntyneiden työpaikkojen kanssa nostaa hallituskauden aikaisen työpaikkalisäyksen noin 80 000 työpaikkaan. Työttömiä oli keskimäärin 204 000 eli 16 000 vähemmän kuin vuonna 2005. Työttömyysaste oli 7,7 prosenttia, kun vuonna 2005 se oli 8,4 prosenttia. Maailmantaloudessa on tapahtunut usean vuoden kestänyt nousujakso, kun globaali kasvu on pysytellyt noin 5 prosentissa. Yhdysvaltojen talouden lievää alavireisyyttä kompensoi euroalueen ja Aasian odotettua vahvempi talouskasvu. Usko Japanin talouden elpymiseen on vahvistunut, samalla kun Kiinan talouden kasvuennusteita korjataan jatkuvasti ylöspäin. Myös Intia ja Venäjä ovat pysyneet kasvutrendillään. Yksi suurista maailmantalouden riskeistä on se, että tuotantohäiriöt nostavat jälleen raakaöljyn hinnan ylös. Euroalueen talous vauhdittui vuonna 2006 ja kasvu nousee noin 2,5 prosenttiin. Vuonna 2007 talouskasvu hidastunee noin 2 prosenttiin. Inflaatio painui syyskuun jälkeen alle 2 prosenttiin öljyn hinnan tuntuvan halpenemisen myötä. Suomessa inflaatio jäi selvästi euroalueen keskitason alapuolelle vuonna 2006. Kasvua hillitsi euron vahvistuminen dollariin nähden sekä raakaöljyn hinnan lasku. Kuluttajahintojen vuotuinen nousuvauhti kiihtyi viime vuoden lopulla ensimmäisen kerran viiteen vuoteen yli 2 prosenttiin. Vuonna 2006 keskimääräinen ansiotason nousu oli 3 % ja reaaliansioiden nousu 1,4 %. Yksityiset kulutusmenot nousivat viime vuonna 3 prosenttia. Kasvuvauhti laski hieman edellisestä vuodesta. Vaatteita, jalkineita, huonekaluja ja erityisesti kodinkoneita ja elektroniikkaa ostettiin edelleen runsaasti. Viime vuonna kestokulutustavaroiden ostot kasvoivat 6,0 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvu oli 8,5 prosenttia. Korot olivat edelleen matalalla, vaikka Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit nostivat ohjauskorkojaan. Euroopan keskuspankki kiristi rahapolitiikkaansa nostamalla ohjauskorkoaan 12 kuukaudessa 2,0 prosentista 3,5 prosenttiin. Noussut korkotaso hillitsi asuntoluottojen kysyntää, hidasti asuntojen kysynnän kasvua sekä asuntojen hintojen nousua. Julkisen sektorin talous säilyi ylijäämäisenä. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan julkisyhteisöjen ylijäämä oli vuonna 2006 oli 3,9 prosenttia BKT:sta, mikä oli suurin sitten vuoden 2002 jälkeen. Valtiolle kertyi ylijäämää 1,6 mrd. euroa. Kuntasektori sen sijaan oli edelleen 0,5 mrd. euroa alijäämäinen. Julkisyhteisöjen euromääräinen EMU velka lisääntyi 0,6 miljardia euroa edellisvuodesta. Kasvu johtui lähinnä kuntien velan lisääntymisestä, kun taas valtion velka kääntyi selvään laskuun. BKT:n suotuisen kehityksen ansiosta EMU velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni 39,1 prosenttiin edellisvuoden 41,4 prosentista. Julkisten menojen suhde bruttokansantuotteeseen aleni edellisen vuoden 50,5 prosentista 48,6 prosenttiin. Veroaste eli julkisyhteisöjen keräämien verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen aleni Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan 43,5 %:iin. Vuonna 2005 veroaste oli 0,5 prosenttiyksikköä suurempi. Kuntien taloustilanne koheni vuosikatteilla arvioiden vuonna 2006. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna vajaat 1,5 miljardia euroa. Vuosikate kasvoi edellisestä vuodesta 0,4 mrd. euroa ja se oli myös talousarvioissa ennakoitua parempi. Vuosikate parani kaikissa kuntaryhmissä. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa asukaskohtainen vuosikate oli kuitenkin yli kymmenkertainen pienempiin, alle 2 000 asukkaan kuntiin verrattuna. Yleisestä talouden kohentumisesta huolimatta kuntataloudessa on suuria vaikeuksia. Vuosikate riitti poistoihin vain joka kolmannessa kunnassa ja investointien omahankintamenoihin vain joka kuudennessa kunnassa. Joka viidennen kunnan vuosikate oli edelleen negatiivinen. Näiden kuntien määrä kuitenkin väheni 134:stä 84:ään. Ennakkotietojen mukaan kuntien nettomenot kasvoivat 5,0 prosenttia vuonna 2006. Kuntien saamat verotilitykset olivat 15,1 mrd. euroa, jossa on kasvua edelliseen vuoteen

I Toimintakertomus 7 verrattuna 0,9 mrd. euroa eli 6,4 prosenttia. Valtionosuudet lisääntyivät noin 0,4 mrd. euroa eli 8,4 prosenttia. Merkittävä osa valtionosuuksien kasvusta oli kompensaatiota uusien tehtävien aiheuttamista lisämenoista. Kuntien ja kuntayhtymien investointimäärät nousivat selvästi. Investointien kasvua selittävät infrastruktuurin korjausvelan kiinniotto ja muuttoliike. Kuntien ja kuntayhtymien investoinnit kasvoivat 0,7 mrd. euroa. Kuntien lainakanta oli vuoden lopussa 7,8 mrd. euroa, mikä on 0,7 mrd. euroa enemmän kuin vuotta aiemmin Asukasta kohti kunnilla oli lainaa vuoden 2006 lopussa 1 481 euroa, kun vielä vuonna 2000 lainaa oli noin puolet siitä eli 746 euroa asukasta kohti. Kuntien velkaantuminen uhkaa lähivuosina jatkua huolestuttavan nopeana ja veronkorotuspaineet pysyvät korkeana. Kuntien keskimääräinen verotettavilla tuloilla painotettu tuloveroprosentti vuodelle 2006 nousi 18,29 prosentista 18,39 prosenttiin ja kunnallisveroa korotti 140 kuntaa. Vuodelle 2007 tuloveroprosenttiaan korotti 106 kuntaa ja keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2007 on 18,46.

I Toimintakertomus 8 1.3 Tampereen kaupungin toiminnan ja talouden kehitys 1.3.1 Yleinen kehitys Toimintaympäristön muutos Tampereen väkiluku oli vuoden 2006 lopussa 206 368 asukasta. Väestönkasvu vuoden aikana oli 2 031 asukasta (+ 1,0 %), mikä on yli 600 asukasta enemmän kuin vuonna 2005. Tampere kasvoi pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien jälkeen eniten. Kaupungin asukasluku on kasvanut 2000 luvulla keskimäärin 1 885 tamperelaisella vuodessa. Lapsia syntyi vuoden aikana 2 380 eli lähes 1990 luvun ennätysvuosien määrä ja kuolleisuus säilyi ennallaan, näin ollen luonnolliseksi väestönkasvuksi muodostui noin 700 asukasta. Syntyvyyden kasvu tukee väestöennusteiden arvioita lasten määrän kääntymisestä nousuun. Tampereen naapurikuntien kasvu jatkui edellisvuosien tapaan voimakkaana. Koko seutukunnan väkiluku oli vuodenvaihteessa 324 835, jossa kasvua oli 4 555 asukasta (+ 1,4 %). Vuoden 2006 kasvu oli voimakkainta kuin koskaan aikaisemmin. Tampereen osuus kasvusta oli lähes puolet. Seutukunnan kasvu oli pääkaupunkiseudun jälkeen sekä määrällisesti että suhteellisesti mitattuna toiseksi parasta suurten seutukuntien välisessä vertailussa. Vuoteen 2020 mennessä arvioidaan Tampereen väkiluvun lisääntyvän noin 21 500 ja koko seutukunnan väestön noin 40 000 asukkaalla. Tampereen työttömyysaste oli vuoden 2006 lopussa 11,2 %, mikä oli 1,6 prosenttiyksikköä koko maan ja 1,3 % yksikköä Pirkanmaan astetta korkeampi. Työttömyysasteen aleneminen jatkui ripeänä, laskua tapahtui 1,7 prosenttiyksikköä vuoden 2005 loppuun verrattuna. Vaikka työttömien määrä laski vuoden aikana 1 648 henkilöllä, oli vuoden lopussa kaupungissa edelleen 11 714 henkilöä vailla työtä. Vuoden lopussa 2006 oli nuoria alle 25 vuotiaita työttömänä 1 321, määrä pienentyi vuoden 2006 aikana 339:llä. Yli vuoden työttömänä olleita oli puolestaan 3 284, vähennystä vuoden aikana 504 henkilöä. Naisten osuus työttömistä oli 49,8 % ja nuorten osuus 11,3 %. Kahden viime vuoden aikana on avoimena olevien työpaikkojen määrä lähes kaksinkertaistunut. Joulukuun lopussa 2006 oli avoimena 1 432 työpaikkaa. Eniten avoimet työpaikat ovat lisääntyneet kaupallisessa työssä, sosiaalityössä ja terveydenhuollossa. Tampereella oli vuoden 2004 lopussa 109 271 työpaikkaa. Vuoden 2004 aikana syntyi 2 541 uuttaa työpaikkaa, mikä oli eniten suurista kaupungeista. Työpaikat lisääntyivät eniten terveydenhuollossa ja eläinlääkinnässä (+ 513), julkishallinnossa (+ 504), työnvälityksessä ja henkilöstön hankinnassa (+ 421), liike elämää palvelevassa toiminnassa (+ 404). Myös tukku ja vähittäiskaupassa kokonaisuutena työpaikkojen kasvu oli merkittävä (+ 344). Viimeisen viiden vuoden aikana työpaikkojen määrä on lisääntynyt keskimäärin 2 250:lla vuodessa. Tampereelle valmistui viime vuonna 1 791 asuntoa, mikä oli 300 asuntoa enemmän kuin vuonna 2005. Noin 80 % asunnoista sijaitsi kerrostaloissa. Noin joka neljäs asunto oli vuokra asunto. Lähivuosina asuntotuotannon arvioidaan säilyvän noin 1 700 asunnossa. Asuntojen hintojen nousu jatkui selvästi hidastuen, koska korkotason nousu hidasti asuntojen kysynnän kasvua. Hintojen nousu edellisvuoden joulukuuhun verrattuna oli 6,4 % eli keskimäärin 134 euroa/m². Vuoden 2006 lopussa maksoi kerrostaloasunto Tampereella keskimäärin 1 932 euroa/m² ja rivitaloasunto 1 977 euroa/m². Hintojen nousu jatkui vielä voimakkaana pääkaupunkiseudulla, Tampereella nousuvauhti taittui viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Helsingissä asunnosta joutui maksamaan vuoden 2006 lopussa keskimäärin 3 112 euroa/m². Muualla Suomessa asunnon keskimääräinen neliöhinta oli 1 392 euroa. Asuntojen vuokrat kallistuivat viime vuoden aikana 1,0 %, mikä oli selvästi vähemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin kasvu oli 3,2 %. Vapaarahoitteisen asunnon keskimääräinen vuokra oli 9,39 euroa/m². Talousarviossa toimialojen nettomenojen kasvu oli 3,5 %. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2005 talousarvion yhteydessä talousohjelman, jonka mukaan toimialojen nettomenojen kasvuksi tavoitellaan vuosina 2006 2008 keskimäärin 3,0 prosenttia. Tilinpäätöksessä toimialojen nettomenot kasvoivat 48,7 milj. euroa eli 6,0 % vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna. Suuri osa menojen kasvusta suuntautui edelleen sosiaali ja terveyspalveluihin. Talousarvio toteutui varsin hyvin lukuun ottamatta sosiaali ja terveyspalvelujen 8,2 milj. euron nettomenojen ylitystä. Toisaalta yhdyskuntapalvelujen ja konsernihallinnon nettomenot toteutuivat huomattavasti talousarviota parempina. Vuosikatteeksi muodostui 90,4 milj. euroa, mikä on 14,5 milj. euroa alkuperäistä talousarviota parempi. Vuosikate riitti kattamaan poistot 113 prosenttisesti. Tilikauden tulos on 19,8 milj. euroa ylijäämäinen. Tulosta parantaa satunnaisiin eriin kirjattu myyntivoitto 9,2 milj. euroa, joka syntyi Tampere Science Parks Oy:n osakkeiden myynnistä Technopolis Oyj:lle. Ilman edellä mainittua myyntivoittoa tulos oli 10,6 milj. euroa ylijäämäinen.

I Toimintakertomus 9 Koko kaupungin nettoinvestoinnit olivat 116,8 milj. euroa, mikä on noin 24,1 milj. euroa vähemmän kuin edellisellä tilikaudella. Vuosikate riitti investointien kattamiseen 77,4 prosenttisesti. 1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat 17,4 milj. euroa vuoden 2005 tilinpäätökseen verrattuna. Kasvusta merkittävä osa (noin 11 milj. euroa) oli kuitenkin kompensaatiota uusien tehtävien aiheuttamista menojen kasvusta. Opetus ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muutos vuoden 2006 alusta vaikutti ammattikorkeakoulun ja ammattiopiston valtionosuuksiin, mm. erillinen investointilisä poistui ja ammattikorkeakoulun yksikköhinnan määräytymisperuste muuttui. Kunnallisverotulot kasvoivat vuoteen 2005 verrattuna 35,7 milj. euroa, yhteisöverotulot 1,5 milj. euroa ja kiinteistöverotulot 2,6 milj. euroa. Verotulojen tilitykset kasvoivat yhteensä 39,8 milj. euroa (6,7 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 4,2 prosenttia, kun koko maan keskiarvon oli 3,3 prosenttia. Kunnallisverotulojen hyvä kasvu johtui kuntaryhmän jakoosuuden kasvusta ja verotettavien tulojen suotuisasta kehityksestä Tampereella. Kiinteistöverotulojen kasvu perustui verohallinnon toteuttamista rakennusten ja tonttien verotusarvojen tarkistamisesta. Olennaiset toiminnassa tapahtuneet muutokset Vuoden aikana Tampereella valmisteltiin ensimmäisenä Suomessa pormestarijohtoiseen hallintomalliin ja tilaaja tuottaja malliin siirtymistä kaupungin kaikissa toiminnoissa. Kaupungin talousarviorakenne uudistettiin tilaaja tuottajamallin edellyttämällä tavalla. Eduskunta muutti elokuussa kuntalakia siten, että tamperelainen pormestarimalli voitiin toteuttaa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi uudet johtosäännöt ja valitsi ensimmäiset tilaajalautakunnat ja tuottajajohtokunnat. Kaupungin johtoon valittiin syksyllä pormestari sekä neljä apulaispormestaria. Ensimmäisten pormestareiden toimikausi on kaksi vuotta. Vuodesta 2009 alkaen pormestareiden toimikausi on neljä vuotta. Uusi johtamisjärjestelmä otettiin käyttöön vuoden 2007 alusta. Vuoden 2006 alusta otettiin käyttöön SAP toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäisen vaihe, johon sisältyi taloudenohjauksen prosessit kuten taloussuunnittelu, laskenta, myynti sekä rahoitusomaisuuden hallinta. Toiminnanohjausjärjestelmä yhdenmukaistaa toimintatapoja, lisää raportoinnin laajuutta sekä tehostaa toimintaa käyttöönoton etenemisen myötä. Toiminnanohjausjärjestelmää käytti vuoden 2006 lopussa 1 300 henkilöä. Tampereen Logistiikka aloitti vuoden aikana toimintansa palvelukeskuksena. Vuoden aikana valmisteltiin Tampereen Aterian, Tampereen Logistiikan ja Tullinkulman työterveyshuollon muuttumista liikelaitokseksi vuoden 2007 alusta lukien. Luova Tampere ohjelma käynnistyi vuoden aikana. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on synnyttää uusia työpaikkoja ja kasvattaa valittujen toimialojen liikevaihtoa. Päivähoito ja perusopetus siirtyivät tilaaja tuottaja mallin mukaiseen sopimusohjaukseen vuoden 2006 alusta. Kaupunginhallitus hyväksyi perusopetuksen kouluverkkoselvityksen jatkosuunnittelun pohjaksi. Sosiaali ja terveystoimen pitkäntähtäimen tilasuunnitelma laadittiin vuosiksi 2006 2015. Suunnitelma läntisen alueen sosiaali ja terveyspalveluiden toimitilojen järjestämisestä valmistui. Yksityiseltä lääkäriasemalta päätettiin hankkia väestövastuulääkäripalveluja noin 10 000 hengen vastuuväestölle kolmen vuoden sopimuskaudeksi. Kaupunkiseudun liikennepoliittinen ohjelma valmistui ja seudullisten joukkoliikennejärjestelmien vertailutyön laatiminen käynnistyi. Joukkoliikenteessä erotettiin joukkoliikenteen järjestäminen ja liikennöinti ja siirryttiin tilaaja tuottaja malliin huhtikuun alussa. Mallissa yhdyskuntalautakunta toimii tilaajana ja liikennelaitoksella on vastuu liikenteen toteuttamisesta. Investoinnit Kaupungin toimialojen ja liikelaitosten investoinnit olivat yhteensä 117,9 milj. euroa. Toimialojen investoinnit olivat 58,9 milj. euroa eli 50 % ja liikelaitosten investoinnit olivat 59,0 milj. euroa eli 50 % koko kaupungin investoinneista.

I Toimintakertomus 10 Suurimmat investointiryhmät kaupungin toimialoilla olivat vuonna 2006 liikenneväylät ja viheralueet, irtain käyttöomaisuus, atk ohjelmat ja projektit sekä osakkeet ja osuudet. Toimialojen 58,9 milj. euron investoinneista liikenneväylien ja viheralueiden suunnitteluun, rakentamiseen ja saneeraamiseen käytettiin 31,9 milj. euroa. Merkittävimpiä olivat katujen saneeraukset 7,8 milj. euroa, uuden katuverkon rakentaminen 2,5 milj. euroa, sillat 3,7 milj. euroa, viherrakentaminen 2,3 milj. euroa sekä Strateginen projekti Ratina 8,3 milj. euroa. Irtainta käyttöomaisuutta toimialoille hankittiin 6,0 milj. eurolla. Atk ohjelmiin ja projekteihin käytettiin 5,0 milj. euroa, josta merkittävä osa kului edelleen toiminnanohjausjärjestelmähankintaan. Maa alueiden hankintaan käytettiin 1,7 milj. euroa, jolla kaupungin omistukseen siirtyi noin 31 ha erilaisia maa alueita. Osakkeisiin ja osuuksiin investoitiin 10,7 milj. euroa, ja niistä saatiin vastaavasti 12,2 milj. euroa tuloja. Liikelaitoksista suurimmat investoinnit olivat tilakeskuksella, jonka talonrakennusinvestointeihin käytettiin 31,1 milj. euroa. Tilakeskuksen talonrakentamisen painopiste pysyi voimakkaasti perusparantamisessa, mutta myös muutamia uudiskohteita toteutettiin. Merkittävimmät kohteet olivat Sammon koulun peruskorjaus ja laajennus, Pyynikin ja Hervannan ammattiopistojen peruskorjaukset ja laajennukset, Rauhaniemen perhetukikeskus, Kalevan uintikeskuksen laajennus sekä Frenckellin peruskorjaus. Sähkölaitoksen 12,7 milj. euron investoinneista merkittävimpiä olivat vesivoiman kanavapatojen ja neulapatojen uusiminen sekä Naistenlahden kaasuturbiini, jotka kohdistuivat sähkö ja lämpöverkostoon sekä energian tuotantolaitoksiin. Tampereen Veden 7,4 milj. euron investoinnit kohdistuivat vesijohto ja viemäriverkostoihin sekä jätevesien käsittelylaitoksiin. Muiden liikelaitosten suuria investointieriä olivat liikennelaitoksen linja autohankinnat 2,4 milj. euroa, auto ja konekeskuksen auto ja kuljetuskalustohankinnat 1,5 milj. euroa sekä tietotekniikkakeskuksen koneet ja kalustohankinnat. 1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Verotulot ylittyivät talousarvion 3,4 milj. eurolla. Tuloveroja kertyi 1,9 milj. euroa ja yhteisöveroja 1,8 milj. euroa talousarviota enemmän. Valtionosuudet toteutuivat yhteensä 0,2 milj. euroa arvioitua pienempinä. Bruttobudjetoidut tehtäväalueet tai tehtäväalueiden bruttobudjetoidut osat: Toimintamenojen ylitykset ( ) Milj. euroa Erikoissairaanhoito 8,0 Laitoshoito sekä asumis ja kuntoutuspalvelut 0,9 Sosiaalityö 0,9 Liikuntatoimi 0,9 Perusopetus, tilaaja 0,3 Kaupunginorkesteri 0,3 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 0,1 Joukkoliikenne 0,1 Lukiot 0,1 Toimintatulojen alitukset ( ) Milj. euroa Laitoshoito sekä asumis ja kuntoutuspalvelut 1,5 Päivähoito, tilaaja 1,0 Joukkoliikenne 0,6 Varamäärärahat ja työllisyystyöt 0,3 Perusopetus, tilaaja 0,1 Liikuntatoimi 0,1 Erikoissairaanhoito 0,1 Hallintopalvelut, kasvatus ja opetus sekä kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 0,1 Toimintamenojen alitukset (+) Milj. euroa Varamäärärahat ja työllisyystyöt 5,2 Konsernihallinto 4,5 Viranomais ja hallintopalvelut 1,0 Perusterveydenhuolto 0,9 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 0,9 Kehittämiskeskus 0,7 Päivähoito, tilaaja 0,3 Kirjastot 0,2 Hallintopalvelut, kasvatus ja opetus sekä kulttuuri ja vapaa aikapalvelut 0,2 Elinkeinokeskus 0,2 Museot 0,1 Toimintatulojen ylitykset (+) Milj. euroa Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen 9,4 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito 1,4 Perusterveydenhuolto 1,0 Konsernihallinto 0,4 Sosiaalityö 0,3 Keskusvaalilautakunta 0,3 Museot 0,2 Lukiot 0,1 Elinkeinokeskus 0,1

I Toimintakertomus 11 Nettobudjetoidut tehtäväalueet tai tehtäväalueiden nettobudjetoidut osat: Toimintakatteen alitukset ( ) Milj. euroa Päivähoito, tuottaja 1,4 Tampereen Ateria 0,8 Paikkatietotuotanto 0,2 Työterveyshuolto 0,2 Museoiden näyttelyt 0,1 Toimintakatteen ylitykset (+) Milj. euroa Katu ja vihertuotanto 1,3 Ammattikorkeakoulu 1,2 Ammattiopisto 0,7 Elinkeinokeskus 0,5 Oma erikoissairaanhoito 0,4 Konsernihallinnon projektit 0,3 Logistiikkakeskus 0,3 Kulttuuritoimi 0,2 Henkilöstöhallinnon palvelukeskus 0,1 1.3.4 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tampereen kaupungin toimintamenot ja verorahoitus kasvoivat viime vuonna voimakkaasti. Osa menojen kasvusta kompensoitiin valtionosuuksissa. Verotulojen ja valtionosuuksien sekä toteutuneiden tonttikauppojen myyntivoittojen myönteinen kasvu riitti kattamaan menojen kasvun. Tilikauden tulos oli 19,8 milj. euroa ylijäämäinen. Ilman Tampere Science Parks Oy:n myynnin vaikutusta tilinpäätöksen tulos olisi ollut 10,6 milj. euroa. Lainakanta kasvoi 15,6 milj. euroa ja rahavarat lisääntyivät 28,4 milj. euroa. Taseessa ei ole aiemmilta vuosilta kertynyttä alijäämää. Vuoden 2007 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 656,2 milj. euroa, missä on noin 25 milj. euron kasvu vuodesta 2006. Alkuvuodesta 2007 tarkentuneen arvion mukaan verotuloja arvioidaan kertyvän noin 3 milj. euroa talousarviota enemmän. Vuoden 2007 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 178 milj. euroa, missä on kasvua noin 5 milj. euroa vuodesta 2006. Joulukuussa 2006 tehtyjen ministeriöiden rahoituspäätösten perusteella valtionosuuksia on kertymässä noin 1 milj. euroa talousarviota enemmän. Kaupungin toimintamenot kasvavat nettomääräisesti vuoden 2007 talousarviossa 3,8 prosenttia vuoden 2006 talousarviosta. Tilikauden tulos on talousarviossa 3,0 milj. alijäämäinen. Omalla tulorahoituksella kyetään kattamaan käyttöomaisuusinvestoinneista 64 prosenttia. Talousarviossa lainamäärä kasvaa 37,4 milj. euroa, kaupungin rahavarat vähenevät 9,0 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi helmikuussa 2007 talousarvioon 9,2 milj. euron edestä uudelleenbudjetointeja ja muutosesityksiä. Vuonna 2007 kaupungin toiminnan ja talouden yhteensovittaminen vaatii ponnisteluja, sillä kaupungin taloudelliseen liikkumavaraan ei ole näköpiirissä olennaista kohennusta. Menojen kasvun pitäminen hyväksytyn talousarvion mukaisena on haasteellinen tehtävä. Uuden toimintamallin avulla yritetäänkin ratkaista kasvavien palvelutarpeiden ja rajallisten taloudellisten resurssien aiheuttama vaativa haaste.

I Toimintakertomus 12 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2006 2005 1 000 euroa 1 000 euroa Toimintatuotot 395 180 373 069 Valmistus omaan käyttöön 84 873 72 943 Toimintakulut 1 207 369 1 116 396 Toimintakate 727 316 670 384 Verotulot 630 504 590 661 Valtionosuudet 173 411 156 070 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 13 415 8 946 Muut rahoitustuotot 7 556 6 625 Korkokulut 6 897 5 579 Muut rahoituskulut 279 171 Vuosikate 90 394 86 168 Poistot ja arvonalentumiset 79 724 80 498 Satunnaiset erät 9 170 58 781 Tilikauden tulos 19 840 64 451 Poistoeron vähennys 403 595 Varausten lisäys 2 000 1 950 Rahastojen lisäys 12 062 2 892 Rahastojen vähennys 166 964 Tilikauden ylijäämä 6 347 61 168 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 35 36 Vuosikate/Poistot, % 113 107 Vuosikate, /asukas 438 422 Asukasmäärä 206 368 204 337 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista

I Toimintakertomus 13 2.2 Tuloslaskelman analysointi Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujenkattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta. Viralliseen tuloslaskelmaan sisältyvät myös kaupungin liikelaitokset. Tuotot Tampereen kaupungin tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2006 yhteensä 1 229,2 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta yhteensä 35,0 milj. euroa (2,9 %). Toimintatuotot kasvoivat 22,1 milj. euroa (5,7 %). Lisäksi verotulojen määrä kasvoi 39,8 milj. euroa (6,7 %) ja valtionosuudet 17,3 milj. euroa (11,1 %). Vuoden 2006 tuotot Valtionosuudet 14 % Myyntituotot 21 % Maksutuotot 4 % Tuet ja avustukset 2 % Muut tuotot 5 % Rahoitustuotot 2 % Verotulot 52 % 700 600 500 400 300 200 100 Koiravero Yhteisövero Kiinteistövero Kunnallisvero 0 2006 2005 Tuloveroprosentin ja verotettavan tulon kehitys Tuloveroprosentti 2000 17,25 2 354,2 6,8 2001 17,25 2 499,7 6,2 2002 17,25 2 589,4 3,6 2003 17,25 2 650,2 2,3 2004 18,00 2 707,8 2,2 2005 18,00 2 822,8 4,2 2006 18,00 2007 18,00 Verotet.tulo milj. euroa Muutos, % Verotulojen jakautuminen verolajeittain Milj. euroa 2006 2005 Kunnallisvero 535,4 499,6 Kiinteistövero 28,8 26,2 Yhteisövero 66,2 64,7 Koiravero 0,2 0,2 Yhteensä 630,5 590,7 Verotuloarvion toteutuminen Verotulot, milj. euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Kunnan tulovero 523,0 10,5 533,5 535,4 1,9 Yhteisövero 66,0 1,6 64,4 66,2 1,8 Kiinteistövero 25,5 3,5 29,0 28,8 0,2 Muut verotulot 0,2 0,2 0,2 0,0 Yhteensä 614,7 12,4 627,1 630,5 3,4 Valtionosuuksien toteutuminen Valtionosuudet milj.euroa Alkup. TA Muutokset TA yhteensä Toteutuma Ero Yleinen valtionosuus 9,5 9,5 9,5 0,0 Sos. ja terv.huolto 120,6 120,6 120,3 0,3 Opetus ja kulttuuri 39,9 3,6 43,5 43,6 0,1 Yhteensä 170,0 3,6 173,6 173,4 0,2

I Toimintakertomus 14 Kulut Tampereen kaupungin kulujen kokonaismäärä vuonna 2006 oli 1 209,4 milj. euroa ja kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 79,7 milj. euroa (7,1 %). Kulujen kasvu aiheutui toimintakulujen kasvusta, joka oli 91,0 milj. euroa (8,1 %). Kuluista merkittävimmän osan muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2006 oli yhteensä 563,2 milj. euroa. Omaan rakentamiseen ja muuhun omaan valmistamiseen liittyvät menot, esim. palkat, palvelujen ostot ja aineet, yhteensä 84,9 milj. euroa, sisältyvät tuloslaskelman toimintamenoihin ja on oikaistu investointimenoiksi rivillä valmistus omaan käyttöön. Vuoden 2006 kulut Rahoituskulut 1 % Muut kulut 2 % Avustukset 7 % Poistot 6 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 13 % Henkilöstökulut 43 % Palvelujen ostot 28 % Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2006 toimintakulujen voimakkaan kasvun vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 56,9 milj. euroa (8,5 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna 2006 35 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä toimintakatteen lisäksi on otettu huomioon verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Vuosikate vuonna 2006 oli 90,4 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 438 euroa. Vuosikate parani 4,2 milj. euroa (4,9 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Tulos ja ylijäämä/alijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli vuonna 2006 19,8 milj. euroa ylijäämäinen. Tulokseen vaikuttaa Tampere Science Parks Oy:n osakkeiden myynnistä saatu satunnainen myyntivoitto. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Poistoerokirjaukset on tehty kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaisesti ja niiden avulla käytettyjen investointivarausten vaikutus jaetaan useammalle tilikaudelle. Poistoeron vähennystä on kirjattu 0,4 milj. euroa. Tampereen Vesi liikelaitoksen ylijäämäisestä tuloksesta on muodostettu 2,0 milj. euron investointivaraus keskuspuhdistamohanketta varten. Rahastojen muutokseksi on kirjattu riskirahastojen ja takausvastuurahaston nettolisäys 1,9 milj. euroa sekä vuonna 2006 perustetun Tampereen elinkeinorahaston alkupääoma 10,0 milj. euroa. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen ylijäämä vuodelta 2006 on 6,3 milj. euroa.

I Toimintakertomus 15 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2006 2005 1 000 euroa 1 000 euroa Toiminnan rahavirta Vuosikate 90 394 86 168 Satunnaiset erät 9 170 58 781 Tulorahoituksen korjauserät 17 557 67 461 Investointien rahavirta Investointimenot 117 920 142 434 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 143 1 592 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 39 654 134 810 Toiminnan ja investointien rahavirta 4 884 71 456 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 14 186 98 380 Antolainasaamisten vähennykset 11 236 2 341 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 15 810 40 570 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 18 725 14 380 Lyhytaikaisten lainojen muutos 18 536 9 525 Oman pääoman muutokset 3 959 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 919 458 Vaihto omaisuuden muutos 864 218 Saamisten muutos 1 994 16 049 Korottomien velkojen muutos 8 827 10 314 Rahoituksen rahavirta 23 523 65 383 Rahavarojen muutos 28 407 6 073 Rahavarat 31.12. 150 399 121 992 Rahavarat 1.1. 121 992 115 919 28 407 6 073 Oman pääoman muutos 3,9 milj. euroa aiheutuu Sähkölaitoksen vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä tekemistä sähkön myyntitulojen jaksotuksista, joista on kertynyt kumuloitunutta saldoeroa. Vanhoille vuosille kohdistuva tuloerä on kirjattu vuoden 2006 taseeseen edellisten vuosien ylijäämään. RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Investointien tulorahoitus, % 77 61 Pääomamenojen tulorahoitus, % 65 34 Lainanhoitokate 4 5 Rahavarojen riittävyys, pv 43 34 Investointien tulorahoitus 100 * Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman pysyvien vastaavien investointeja joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet Pääomamenojen tulorahoitus 100 * Vuosikate/ (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä Lainanhoitokate (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Rahavarojen riittävyys, pv 365 * Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

I Toimintakertomus 16 3.2 Rahoituslaskelman analysointi Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kaupungin rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kaupungin rahavaroihin eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kaupungin rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan erät, jotka ovat syntyneet koko kaupungin kannalta ulkopuolisiin yksiköihin nähden. Liikelaitosten erät sisältyvät rahoituslaskelmaan. Tulorahoitus ja investoinnit Tulorahoitus kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Tulorahoituksen määrä oli 82,0 milj. euroa vuonna 2006, määrä kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 4,5 milj. euroa. Rahoituslaskelman investoinnit muodostuvat pysyvien vastaavien investointimenoista, rahoitusosuuksista sekä myyntituloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2006 yhteensä 117,9 milj. euroa, joka on 24,5 milj. euroa edellisen vuoden määrää pienempi. Pysyvien vastaavien myyntituloja kertyi 39,7 milj. euroa. Rahan käyttö investointeihin oli yhteensä 77,1 milj. euroa. Tulorahoituksen ja investointien erotuksena laskettu välitulos varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli tilikaudella 4,9 milj. euroa positiivinen. Vuonna 2005 vastaava määrä oli 71,5 milj. euroa positiivinen, johtuen sähköverkkotoiminnan yhtiöittämisestä ja siinä yhteydessä tapahtuneesta omaisuuden siirrosta. Rahoitustoiminta Rahoitustoiminnan nettorahavirta oli vuonna 2006 yhteensä 23,5 milj. euroa positiivinen. Edellisellä tilikaudella vastaava luku oli negatiivinen johtuen antolainojen lisäysten poikkeuksellisen suuresta määrästä, joka kirjattiin sähkölaitoksen toimintojen yhtiöittämisessä. Pitkäaikaisia lainoja nostettiin vuonna 2006 yhteensä 15,8 milj. euroa. Lyhytaikaisiin lainoihin on kirjattu henkilöstökassan muutos sekä konsernitilin kautta kaupungin kirjanpitoon kirjatut tytäryhteisöjen varat. Oman pääoman muutoksiin on kirjattu Sähkölaitoksen aiempiin vuosiin kohdistuva myyntisaamisten oikaisu. Rahavarojen muutos Varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 28,4 milj. euroa positiiviseksi. Vuonna 2005 vastaava rahavarojen muutos oli 6,1 milj. euroa positiivinen. Milj. euroa 160 Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys 140 120 Nettoinvestoinnit Vuosikate 100 80 60 40 20 0 TP1998 TP1999 TP2000 TP2001 TP2002 TP2003 TP 2004 TP 2005 TP 2006