KAARINAN KAUPUNKI RAUVOLANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS (A3142B) KAAVASELOSTUS 6.3.2019 KAARINAN KAUPUNKI KAUPUNKIKEHITYSPALVELUT 2019
2 RAUVOLAN PÄIVÄKODIN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN (A3142B) SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavalla muutetaan Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, osaa korttelista 3142. Asemakaavan muutoksella muodostuu Kaarinan kaupungin Piispanristin, 3. kaupunginosan, osa korttelia 3142. Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaarinan kaupungin hallintosäännön mukaisesti asemakaavaa koskevat päätökset tekee Kaarinan kaupunkikehityslautakunta. Eveliina Eteläkoski, Kaarinan kaupunki / kaavoitus PL 12, 20781 KAARINA Asemakaava on tullut vireille 30.1.2019 (kuulutus Kaarina-lehdessä) Kaupunkikehityslautakunta on hyväksynyt asemakaavan (pvm) 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualueena on korttelin 3142 tontit 1 ja 2. Suunnittelualuetta rajaavat likimääräisesti Pikkutyllintie, Rauvolantie, Pikkutyllinkuja ja erillispientalotontit. 1.3 Kaavan tarkoitus Asemakaavan kaksi rivitalotonttia (AR) jaetaan omakotitalotonteiksi (AO). 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1) tilastolomake 2) ote maakuntakaavasta 3) ote rakennemallista 4) ote yleiskaavasta 5) ote ajantasakaavasta 6) ote vesihuoltokartasta Muut työhön vaikuttaneet selvitykset: - Kaarinan luontoselvitys, 2016 3 LÄHTOKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen olosuhteista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue on entistä peltoa. Alueella on ollut kasvihuoneita, jotka on purettu. Alue on maastonmuodoiltaan lähes tasaista.
3 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualueelta ei ole tiedossa inventoituja luontokohteita (Kaarinan luontoselvitys, 2016). Tarkemman luontoselvityksen tekeminen ei ole tarpeellista. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestö Yhdyskuntarakenne Palvelut ja työpaikat Virkistys Liikenne Rauvolan asemakaavoitettu alue koostuu pientaloista ja 1990-luvun lopulla toteutetuista asuinkerrostaloista. Suunnittelualueen pohjoispuolelle on asemakaavoitettu omakotitalotontteja, jotka ovat rakenteilla. Asemakaavoitetun alueen lisäksi Rauvolantien varressa on taajamaluonteista pientaloasutusta, jota ei kuitenkaan ole asemakaavoitettu. Koko Piispanristin alueella on asukkaita noin 3 000. Piispanristin Poikluoman alue on vanhaa omakotitaloaluetta, jossa väestömäärä on vakiintunut tai laskee hieman. Vanhalla pientaloalueella uudisrakentamisen määrä on vähäistä. Noin kilometrin päähän suunnittelualueelta on rakenteilla Herrasniityn laajahko rivitaloalue, Mallaskadulle 10 uutta asuinkerrostaloa ja Lemuntien alkupäähän Uusihaan pientaloalue. Rakenteilla olevat alueet tulevat lisäämään lähialueen väestöpohjaa merkittävästi. 2020-luvulla Kaarinan asemakaavoituksen painopiste siirtyy Rauhalinnasta Lemunniemeen. Uuden osayleiskaavan mukaan laajenee rakenne luontevasti Piispanristiltä Kairiskulman, Herrasniityn ja Uusihaan kautta Yli-Lemuun. Rauhalinnan jälkeen rakennetaan Yli-Lemusta rannan läheinen monipuolinen asuinalue. Se on Kuusistonsalmen rannassa Skanssin keskuksesta alkavan uusien asuinalueiden nauhan pääte. Yli-Lemua suunnitellaan vuodesta 2020 alkaen. Ensimmäiset asukkaat muuttavat noin vuonna 2025. Kerrostalorakentamisen painopiste on keskustan ja Rauhalinnan ohella Piispanristillä. Nykyinen rakenne uusiutuu ja täydentyy. Asuntojen rakentaminen tukee Piispanristin kaupan ja joukkoliikenteen palveluita. Rauvolan alueelle kaavoitetaan yleiskaavan mukaisesti pientaloasumista. Suunnittelualue on rakentamaton eikä siellä ole palveluita tai työpaikkoja. Kaava-alue tukeutuu Piispanristin alueen palveluihin. Lisäksi noin 3,5 km säteellä sijaitsevat sekä Kaarinan keskusta että Skanssin liikekeskus. Sekä Kaarinan, että Turun keskustaan pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Lähin pysäkki sijaitsee Pyhän Katariinan tiellä muutaman sadan metrin päässä. Alueelta on hyvät yhteydet Rauvolanlahden ulkoilualueelle. Lemunniemessä on laajoja virkistykseen varattuja alueita, joilta on yhteys myös Turun puolelle Katariinanlaaksoon. Kaarinan rakennetut virkistyspalvelut sijaitsevat pääosin Keskusliikuntapuiston alueella sekä keskustan eteläpuolella noin neljän kilometrin päässä suunnittelualueelta. Myös Turun puolella Ispoisissa ja Luolavuoressa on jonkin rakennettuja kuntoilureittejä sekä liikuntapalveluja. Ne sijaitsevat noin kahden kilometrin päässä suunnittelualueelta.
4 Rauvolantie on kokoojakatu, jolle sijoittuu myös tonttiliittymiä. Pyhän Katariinan tie on Kaarinan tärkeimpiä sisäisiä pääkatuja. Rauvolantien alkupäähän ja Pyhän Katariina tien varteen on toteutettu kevyen liikenteen väylät. Rakennettu kulttuuriympäristö Tekninen huolto Ympäristöhäiriöt 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualue on rakentamaton. Alueella ei ole tunnettuja inventoituja muinaismuistoja. Yhdyskuntatekniset verkostot sijoittuvat ympäröivien katujen alle. Kaavatyön yhteydessä suunnitellaan tarvittavat vesihuollon lisäliittymät. Alueella on ollut kasvihuoneita. Alueen maaperän laatu on selvitetty ja maaperä on puhdistettu aiemmin laaditun asemakaavatyön yhteydessä. Kaarinan päätieverkon meluselvitykseen (Akukon Oy, 2014) mukaan suunnittelualueelle ei kohdistu liikennemelua. Suunnittelualue on yksityisomistuksessa (Juntinmäki Oy). 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Maakuntakaava 3.2.2 Rakennemalli 3.2.3 Yleiskaava Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa (hyv. 2004) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). - Valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät asumisen ja muiden taajamatoimintojen alueet. Sisältää asuinalueiden lisäksi paikallisia palvelukeskuksia, työpaikka-alueita ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia pienehköjä teollisuusalueita sekä seututeitä pienempiä liikenneväyliä, lähivirkistysalueita sekä erityisalueita. (liitekartta) Turun kaupunkiseudun rakennemallissa alue on osa aluetta114 Rauvola: täydentyvä kerrostalovaltainen alue tai erittäin tiivis pientalovaltainen alue. Asukasmäärän lisäys vuoteen 2025 mennessä on 1100 henkilöä, keskimääräinen aluetehokkuus 0,4 ja rakennettava kerrosala 60 000. (liitekartta) Lemunniemen osayleiskaavassa (v. 2009) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AO-2). Erillispientalojen rakentamiseen tarkoitettu asemakaavoitettava asuntoalue. Asemakaavassa saa alueelle osoittaa erillispientaloja sekä ryhmiä, joissa samalle tontille rakennetaan useita asuntoja. Ohjeellinen erillispientalotontin koko on 1.000 m2. Ryhmissä saa olla enintään 20 % alueen asuinkerrosalasta. Alueella voi olla vä-
5 3.2.4 Asemakaava 3.2.5 Rakennusjärjestys häisessä määrin tiloja lähipalveluita varten. Ohjeellinen tonttitehokkuus on e= 0.20-0.30. Aluevaraus sisältää asuinkorttelit, kadut sekä lähipuistot. (liitekartta) Rauvolantien varren asemakaavassa (v. 2014) alue on rivitalojen korttelialuetta (AR). Rakennusoikeus on e=0.25 ja suurin sallittu kerrosluku on II. Autopaikkoja on rakennettava kaksi asuntoa kohden. Rakennettaessa 4 m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. Tontin rakennusoikeudesta on varattava asuntokohtaisten varastojen ja taloyhtiön yhteisten varasto-, teknisten, vss- ja jätehuoltotilojen rakentamiseen vähintään 12 k- m2/asunto. Edellä mainituista tiloista tulee käyttää asuntokohtaisten varastojen rakentamiseen vähintään 7 k-m2/asunto. Tontin rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa autosuojia enintään 18 k- m2 / asunto. AR-korttelialueella vaadittava RakMK A2:n mukainen suunnittelijan pätevyys on A-luokka. Asuinrakennusten yhteenlasketut rakennuksien alat ulkoseinäpintojen mukaan laskettuna saavat peittää enintään 22 % tontin pinta-alasta. (liitekartta) Kaarinan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 10.10.2011. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. 3.2.6 Tonttijako ja -rekisteri 3.2.7 Pohjakartta Suunnittelualue on kiinteistörekisterissä. Kaarinan kaupungin kiinteistö- ja paikkatietolaitos pitää pohjakarttaa ajan tasalla. Pohjakartan tarkistus suoritetaan kaavatyön yhteydessä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutos sisältyy kevään 2019 kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksytty kaupunginhallituksessa 4.2.2019 25. 4.2 Vireilletulo, osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan muutos on Maankäyttö- ja rakennuslain 52 mukainen muu kuin vaikutukseltaan merkittävä asemakaava. Kaava laaditaan kevennetyllä menettelyllä. Kaavan osallisia ovat: - Kaava-alueen maanomistajat - Kaava-alueen naapureina olevat asukkaat, yritykset ja maanomistajat - Kaupungin toimialat: rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, infrapalvelut ja vesihuoltolaitos, palvelupiste - Valtion viranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus - Muut yhteisöt: Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Caruna Oy - Ne jotka katsovat olevansa osallisia
6 Kaavatyön aloittamisesta on lähetetty kirje suunnittelualueen lähiympäristön asukkaille. Asemakaava on tullut vireille osallisille lähetetyn kirjeen perusteella sekä Kaarinalehden kuulutuksella 30.1.2019. Kirjeen mukana on lähetetty idealuonnos sekä tiedote kaavatyön tavoitteista ja kaavaprosessista. Idealuonnoksesta on voinut lähettää palautetta 22.2.2019 mennessä. Maanomistaja esitti, että Rauvolantielle sallittaisiin tonttien ajoneuvoliittymiä siten, että nk. kirvesvarsitontteja ei muodostu. Maanomistaja perustelee Rauvolantielle tulevia liittymiä sillä, että Pikkutyllinkujan päässä on alkuperäisessä kaavassa varattu tilaa kadun lumimassoille. Kadulta liittymän teko tontille 19 veisi alueelta kyseisen tilan. Kadulta joka tapauksessa liitytään tonteille 7, 9 ja 20. Alueelta on vuosikymmeniä ollut yksi liittymä Rauvolantielle, eikä kahden tontin yhteisliittymä lisäisi liittymäliikennettä aikaisempaan verrattuna. Mahdollisen liittymän kohdalla Rauvolantien eteläpuolella on liittymä Kaistin tilan alueelle ja tontille Rauvolantie 46B. Liittymät olisivat täten kohdakkain, mikä muodostaa autoilijoille loogisen havainnointi alueen. Asiasta neuvoteltiin yhdyskuntatekniikan osaston kanssa. Yhdyskuntatekniikan osaston mukaan Rauvolantie on kokoojakatuluokkainen, ja sille tulisi osoittaa tonttiliittymiä mahdollisimman vähän. Tonttiliittymiin ajetaan pyörätien yli, mikä heikentää kevyen liikenteen turvallisuutta. Pikkutyllinkujan päässä ei tarvita varauksia lumen säilytykselle. Kaavaehdotuksessa tonttien rajoja siirrettiin hieman. Yksi tonteista on edelleen kirveenvarsitontti. Idealuonnoksesta ei saapunut muuta palautetta. Kaavan idealuonnoksesta on pyydetty sähköpostilla kommentit ympäristönsuojelusta, rakennusvalvonnasta, infrapalveluilta, maaomaisuuden hallinnasta ja kiinteistö- ja paikkatietopalveluista. Infrapalvelut huomauttivat, että uusien vesihuoltoliittymien rakentamiskustannuksista tulee tehdä sopimus maanomistajan kanssa ennen kaavan hyväksymistä. Rakennusvalvonta esitti, että rakennuksilla voisi olla yhtenevä harjansuunta, kattokaltevuus tai muita kaavassa määritettyjä yhteneviä piirteitä. Suunnittelualueen pohjoispuolella sijaitsevilla omakotitalotonteilla ei ole rakennusten arkkitehtuuria koskevia kaavamääräyksiä tai rakentamistapaohjeita. Ympäristön rakennuskannassa ei ole erityisiä yhteneviä piirteitä. Suunnittelualueella ei siten ole erityistä tarvetta ohjata rakennusten suunnittelua tietyn tyyppiseksi. 4.3 Kaavaehdotuksen hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen (pvm ja ). Hyväksytty kaavaehdotus asetetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 27 mukaisesti julkisesti nähtäville (30 vrk). Nähtävillä olosta kuulutetaan Kaarina-lehdessä (pvm). Osallisille lähetetään kuulutus ja kaavaehdotus kirjeitse. Kaavaehdotus on nähtävillä Kaarinan virastotalolla (Oskarinkatu 4), kaavoituksen ilmoitustaululla sekä internetissä. Kaavaehdotuksesta saapuneisiin muistutuksiin laaditaan vastineet ja ne liitetään kaavaselostukseen. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot ympäristölautakunnalta, tekniseltä lautakunnalta, sivistyslautakunnalta, terveystarkastajalta, Caruna Oy:ltä, maankäyttöinsinööriltä, paikkatietopäälliköltä ja Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta. 4.4 Asemakaavan hyväksyminen Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan (pvm). Asemakaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallinto-oikeuteen 30 vuorokauden kuluessa pöytäkirjan tultua nähtäville. Valitusosoituksen saa tilaamalla pöytäkirjan otteen kaupunginkansliasta. Valitusajan päätyttyä ilmoitetaan Kaarina-lehdessä asemakaavan voimaan tulosta.
7 4.5 Sopimukset Vesihuollon liittymien kustannuksista laaditaan maanomistajan kanssa sopimus ennen kaavan hyväksymistä. 4.6 Asemakaavan tavoitteet SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA OSALLISTEN TAVOITTEET yhdyskuntatekniikka, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, maanomistajat ja lähialueen asukkaat, muut osalliset Kaavamuutosanomus Maanomistaja anoo kahden rakentamattoman rivitalotontin muuttamista omakotitalotonteiksi. Suhde muihin maankäytön suunnitelmiin ja strategioihin Rakentamisen määrä ja rakennukset Liikenneverkko, kadut, kevyt liikenne, joukkoliikenne, liikenneturvallisuus Yhdyskuntatekniset verkostot, vesihuolto Virkistysalueet, puistojen rakentaminen, ulkoilureitit Rakennussuojelu Luonto ja luonnonsuojelu Ympäristöhäiriöt Kaavamuutoksen tavoite ei ole ristiriidassa maakuntakaavan ja rakennemallin kanssa. Kaarinan maankäytön keskeisenä tavoitteena on yhdyskuntarakenteen tiivistäminen. Suunnittelualueelle kaavoitetaan noin 1000 m2 kokoisia omakotitalotontteja, yhteensä noin 6-8 kpl. Kaavamuutos ei edellytä muutoksia nykyiseen katuverkkoon. Kaava-alueen lähiympäristöön on toteutettu vesihuoltoverkosto. Kaavatyön yhteydessä tutkitaan lisäliittymien rakentamistarve. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettavaksi tarkoitettua korttelialuetta. Lähiympäristön puistot ovat valmiiksi rakennettuja. Alue on rakentamaton. Siellä ei ole rakennetun ympäristön suojelukohteita tai inventoituja muinaismuistoja. Lähiympäristö on tavanomaista eri aikakausina toteutettua pientaloaluetta sekä 1990-luvun jälkeen rakennettuja asuinkerrostaloja. Noin 100 metrin päässä suunnittelualueelta itään sijaitseva Rauvolan vanha puukoulu on asemakaavalla suojeltu. Alue on nykyiselläänkin tarkoitettu rakennettavaksi korttelialueeksi. Alueelle ei kohdistu luonnonympäristön suojelutarpeita. Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä eikä niiden torjuntatarpeita. Alueen maaperä on tutkittu ja puhdistettu kasvihuonetoiminnan loputtua. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Aluevaraukset Korttelin pinta-ala on noin 7615 m2. Tonttien koot vaihtelevat noin 860 1275 m2 välillä. Erillispientalojen korttelialue (AO) Korttelin 3142 tontit 14-20 Rakennusoikeus on e=0.20 (=1/5 tontin pinta-alasta). Suurin sallittu kerrosluku on
8 I u3/4. Ajoneuvoliittymän rakentaminen Rauvolantielle on kielletty lukuun ottamatta tontin 18 kaakkoiskulmaa. Autopaikkoja on rakennettava 2 ap /asunto. Rakennusten tulee sijoittua vähintään 2 m päähän naapuritontin rajasta. Rakennettaessa 4m lähemmäs naapurin tontin rajaa ei rajan puoleisessa seinässä saa olla ikkunoita alle 160 cm:n korkeudella lattiatasosta. Korttelialueiden osat, joita ei käytetä rakentamiseen tai piha- ja liikennealueiksi, tulee kunnostaa ja hoitaa istutettuina. Alueelle tehdään erillinen tonttijako. 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palvelujen saavutettavuuteen Suunnittelualue on osa jo rakennettua ympäristöä yhdyskuntarakenteen keskellä. Asemakaavan muutoksen myötä alueelle toteutetaan omakotitaloja, mikä eheyttää taajamakuvaa ja yhdyskuntarakennetta. 5.2.2 Vaikutukset liikenteeseen Kaavan toteuttaminen lisää asuntojen määrää vähäisesti. Asukasmäärän lisäyksellä ei ole juuri vaikutusta alueen joukkoliikenteen järjestämisen edellytyksiin. Alue liitetään alueella jo olevaan kunnallistekniseen verkostoon. 5.2.2. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Suunnittelualueella ei ole rakennetun ympäristön suojelukohteita tai muinaismuistoja. 5.2.3 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Suunnittelualueella ei ole inventoituja luontoarvoja. Asukasmäärän lisäys on maltillinen ja siten vaikutukset myös lähiympäristön luontoon jäävät vähäisiksi. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan toteuttaminen ei edellytä muutoksia katuverkkoon. Tontit ovat rakentamiskelpoisia, kun alueelle on laadittu tonttijako ja toteutettu vesihuollon lisäliittymät. Alueen toteuttamisaikatauluun vaikuttaa yksityisen maanomistajan halukkuus myydä tontteja. Pasi Aromäki kaupunginarkkitehti Eveliina Eteläkoski toimistoarkkitehti
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 202 Kaarina Täyttämispvm 19.02.2019 Kaavan nimi Rauvolantien asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 30.01.2019 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus A3142B Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 5,0698 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 1,6727 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,3971 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5,0698 100,0 7966 0,16 1,6727 967 A yhteensä 3,6955 72,9 7966 0,22 0,3867 967 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1,3743 27,1 1,2860 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 5,0698 100,0 7966 0,16 1,6727 967 A yhteensä 3,6955 72,9 7966 0,22 0,3867 967 AP 0,3867 10,5 967 0,25 0,3867 967 AR -0,7615-1904 AO 3,3088 89,5 6999 0,21 0,7615 1904 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 1,3743 27,1 1,2860 Kadut 1,3390 97,4 1,2507 Kev.liik.kadut 0,0353 2,6 0,0353 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Tasot: Maakuntakaava Mittakaava: 1:15000 Pvm: 19.2.2019 15.17 ote maakuntakaavasta 500 m
Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Tasot: Rakennemalli 2035 Mittakaava: 1:20000 Pvm: 19.2.2019 15.23 rakennemalli 2035 500 m
Kaarinan kaupunki Teema: Kaarina Tasot: Yleiskaava Mittakaava: 1:5000 Pvm: 25.2.2019 13.36 Käyttäjä: etelaev 200 m
51 58 57 60 61 3 64 21 62 59 22 20 3140 24 33 28 13 27 25 10 11 12 32 29 3140 26 18 17 6 3142 5 4 3 31 30 34 3140 7 8 1 35 3131 2 9 3130 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Tasot: Pohjakartta, Asemakaava Mittakaava: 1:3000 Pvm: 20.2.2019 12.26 ajantasakaava 100 m
199 988 953 989 990 1058 Kaarinan kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala Teema: Kaarina Tasot: Pohjakartta, Kaukolämpö, Sähköjohdot, Caruna, Talousvesi, Jätevesi, Hulevesi, Yleinen Mittakaava: 1:3000 Pvm: 20.2.2019 12.28 vesihuolto 100 m