Investointityöryhmän loppuraportti 20.10.2015
Investointiselvityksen sisältö 1. Toimeksianto 2. Työryhmä 3. Investointien tavoitetaso muissa kaupungeissa 3.1 Helsinki 3.2 Espoo 3.3 Vantaa 3.4. Oulu 4. Taustanäkökulmia Tampereesta 4.1 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, poimintoja kaupunkistrategiasta 4.2 Tampereen väestön kasvu 4.3 Palvelumallityö 5. Investointitarpeet ja investointien vaikutuksia 5.1 Investointien toteutunut ja taloussuunnitelman mukainen kehitys 5.2 Omaisuuden ylläpidon tarve 5.3 Investoinnit vastaavat kaupungin kasvuun 5.4 Investoinnit merkitsevät myös tuloja kaupungille
Investointiselvityksen sisältö 6. Vuosikate ja velkataso 6.1 Vuosikatetavoite 6.2 Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista 6.3 Taloudellisesti hallittava velkataso 7. Taloudellisesti mahdollisen investointitason arviointia 7.1 Kaupungin investointien luokittelua 7.2 Kriteeristö yleisten alueiden investointien priorisointiin 7.3 Kriteeristö tilainvestointien priorisointiin 7.4 Taloudellisesti mahdollinen investointien taso 7.5 Taloudellisesti mahdollisen investointitason vaikutus velkatasoon 7.6 Investointikehyksen vaikutuksia 8. Työryhmän linjausesitykset 8.1 Työryhmän linjausesitys I 8.2 Työryhmän linjausesitys II
1. Toimeksianto Kaupunginvaltuusto lisäsi ponnen talousarviokäsittelyn yhteydessä (KV 17.11.2014 2015), missä se edellytti investointikaton selvittämistä: Taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä investointeja. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. Kaupungin johtoryhmä toimii työn ohjausryhmänä. Investointien tasoa määriteltäessä otetaan huomioon mahdolliset maankäyttötulot ja muut rahoitustulot. Investointikaton ulkopuolelle jää maanhankinta. Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta Pormestari teki päätöksen investointikattoa selvittävän työryhmän perustamisesta (Pormestari 17.12.2014) Peruskaupungin ja liikelaitosten investointien kokonaismäärä 2015 2029 nousee lähes 3,1 miljardiin euroon, josta tulorahoituksella pystytään kattamaan noin 1,5 miljardia. Kaikkia investointeja ei ole mahdollista toteuttaa suunnitellussa aikataulussa ja laajuudessa. Investointien suunnittelussa tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota investointien aiheuttamien pysyvien käyttötalousvaikutusten arviointiin Yksi kaupunginhallituksen suunnittelukokouksessa (Kh 27.10. 2014) hyväksytyn PALM-ohjelman toimenpide-ehdotuksista oli se, että kaupungin investointien määrää ja priorisointi tulisi selvittää Kaupungin kannalta merkittävin investointien tarkastelutarve kohdistuu erityisesti katu- ja liikenneinvestointeihin sekä kaupungin toimitilojen toteuttamiseen. Näiden investointien priorisointia ja määrän ohjaamista investointikatolla tulee selvittää.
2. Työryhmä Pormestarin nimeämään työryhmään kuuluivat konsernijohtaja Juha Yli-Rajala, puheenjohtaja johtaja Kari Kankaala, kaupunkikehitysryhmä, varapuheenjohtaja toimitusjohtaja Virpi Ekholm, Tilakeskus liikelaitos rahoitusjohtaja Arto Vuojolainen, konserniohjausyksikkö talousjohtaja Jukka Männikkö, hallinto- ja talousryhmä kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen, kaupunkikehitysryhmä johtaja Kari Hakari, tilaajaryhmä tilaajapäällikkö Risto Laaksonen, tilaajaryhmä, kaupunkiympäristön kehittäminen suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen, tilaajaryhmä kehityspäällikkö Reijo Väliharju, kaupunkikehitysryhmä, sihteeri Investointityöryhmä on kokoontunut kaikkiaan 8 kertaa Työryhmän väliraportti esiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelukokoukselle 8.6.2015. Työryhmän loppuraportti viedään kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi osana vuoden 2016 talousarvion laadintaprosessia 16.11.2015.
3. Investointien tavoitetaso muissa kaupungeissa Keskustelu investointien tasosta ja tarve investointien tason rajoittamiseksi on syntynyt usean eri tekijän summana, mm.: kaupungistuminen lisää suurten kaupunkien asukasmäärää ja siten erilaisten investointien tarvetta asumiseen, palveluihin kaupunkien verotulot eivät ole kehittyneet samaa tahtia väestömäärän kanssa. Suuret kaupungit kasvavat mm. opiskelijamuuton kautta kaupunkien kasvu ohjautuu usein alueille, joissa nykyinen palveluverkko ei ole käytettävissä/kattava Kyseessä on sama kasvun aiheuttama positiivinen ongelma, jonka kanssa keskuskaupunkien ohella myös keskuskaupunkien kyljessä kasvaneet ns. kehyskunnat ovat painiskelleet viime vuosikymmenet. Investointien kasvua voidaan rajoittaa määrittelemällä investoinneille vuotuinen taso useaksi vuodeksi. Investointitason rajoittaminen on otettu käyttöön Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Oulussa. Muissa suurissa kaupungeissa investointitasoa tarkastellaan osana normaalia talousarvioprosessia.
3.1 Helsinki Käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2014 TA:ssa Maininta strategiaohjelmassa 2013-2016 Investointien sopeuttaminen Kymmenvuotinen investointiraami, joka on asetettu bruttoinvestoinneille, on Helsingissä 435 M /vuosi Katon käyttöönotto edellytti merkittävää investointien karsintaa vuonna 2014 Investointikohteiden luottamushenkilökäsittely tapahtuu osana talousarvioehdotuksen käsittelyä Sisältää kaikki investoinnit, myös maanhankinnan, mutta ei liikelaitoksia eikä yhtiöitä Liikennelaitos (HKL) on merkittävä investoija (mm. raitiotie ja metro) Summaa tarkistetaan rakennuskustannusindeksin (rakentaminen) mukaan ja kuluttajahintaindeksin mukaan (muut investoinnit). Raami 451 M 2016. Kokemuksia Selkeyttänyt investointeihin liittyvää keskustelua Investointeja pyritään kohdentamaan parhaiten tuottaviin ja asuntotuotantoa mahdollistaviin kohteisiin (uuden kohteen lisäys edellyttää muiden kohteiden ajoituksen siirtoa) Lisännyt esityksiä investointien toteuttamiseksi rahoitusmalleilla Pienentänyt investointien määrää
3.2 Espoo Käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2016 TA:ssa Osa vuoden 2014 talouden tasapainotusohjelmaa Investointien sopeuttaminen Kattosummaksi on määritelty taso, jolla väestön kasvun ja kaupunkikehityksen edellyttämät investoinnit sekä korjausrakentaminen voidaan jatkossakin toteuttaa hyvällä tasolla Espoon investointitaso on 180 M /vuosi Katto on asetettu nettoinvestoinneille Bruttoinvestoinneista on vähennytty valtion rahoitusosuudet. Investointien suunnittelussa on mukana myös yhtiöihin tehtävät investoinnit ja vuokrahankkeet, joiden osalta päätökset tehdään osana investointisuunnittelua Ulkopuolelle on rajattu länsimetron rakentaminen ja erillisinä taseyksiköitä toimivat Tapiolan ja Suurpellon alueet sekä sopimusrakentaminen Kokemuksia Edistänyt varsinkin tilahankkeiden priorisointia Vuosien 2016-2019 aikana katto ylittyy 35 milj. eurolla valtuuston päätöksellä
3.3 Vantaa Käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2013 TA:ssa Osa koko kaupungin talouden tasapainottamis- ja velkaohjelmaa Neljä skenaariota (taloussuunnitelman mukainen, hallittu hidastaminen, velkamäärän pysäyttäminen ja velkamäärän vähentäminen) ohjelman laadittu velkamäärän vähentämisen skenaarioon Investointien sopeuttaminen Vantaa on todennut, että heidän investointitasonsa edellyttää väestökasvun rajoittamista Katto on asetettu erikseen eri bruttoinvestointikokonaisuuksille Tilainvestoinnit ovat 37,7 M /vuosi Uudisinvestoinnit noin 15,5 M /vuosi Investointikattoon sopeuttaminen edellyttää hankkeiden karsintaa noin 50 % Kuntatekniset investoinnit ovat noin 35 M /vuosi Investointeja leikataan 35-55 %/vuosi Kehärataan ja kehä III:een kohdistuvat investoinnit eivät sisälly ohjelmaan Kokemuksia Vantaan velkamäärä korkein suurten kaupunkien vertailussa Kaupungin omia investointeja on karsittu, siirretty ja muutettu uudelleen arviointien perusteella Vuoden 2014 kokonaisinvestointitasoennuste noin 170 M
3.4 Oulu Käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2014 TA:ssa Osa valtuustosopimusta (3.6.2013) Kolmen vuoden kumulatiivinen katto Investointien sopeuttaminen Vuosien 2014 2016 investointikatto on yhteensä 486 M eli keskimäärin 162M /v Sisältää peruskunnan ja liikelaitosten investoinnit Ei kuitenkaan liikelaitosten laajennusinvestointeja, jotka rahoitetaan osittain peruspääomaa korottamalla Investointikatto sisälsi yhtiöityneet liikelaitokset (Oulun Satama, Nallikari, Oulun Energia ja Jätehuolto). Nykyisin tavoitteena bruttoinvestointikatto kolmelle vuodelle on 380 M. Kokemuksia Liittyy kuntaliitoksista johtuvan kasvun hallintaan
4. Taustanäkökulmia Tampereesta Tampere on maan voimakkain kasvun ja talouden keskus pääkaupunkiseudun ulkopuolella Kaupunki on viime vuosikymmenenä ollut eri selvityksissä halutuin muuttokunta Suomessa Kaupunki on niin ikään suosituimpia opiskelupaikkakuntia ja yritysten sijoittumispaikkakuntia. Kaupungin kasvu aiheuttaa Tampereelle vastaavia ongelmia kuin muille suurille kaupungeille, mikä kiteytyy investointien hallintaan. Kaupunki on viime vuosina mm. palveluverkkosuunnittelulla, kaavoituksella ja eri alueiden suunnittelulla valmistautunut kasvun hallintaan. Kaupunki on myös useita vuosia tarkastellut tulevia investointeja keskipitkäntähtäimen suunnittelulla, joka on laajennettu koskemaan viime vuosina myös palveluverkkoa, ns. PALM-työ Investointien taso on noussut viime vuosina ja tason ennustetaan edelleen nousevan lähivuosina. Investointikaton tarkastelun lähtökohtana on sovittaa yhteen taloudellisesti mahdollinen investointitaso sekä mahdollistaa kaupungin kehittymisen elinvoimaisena ja vetovoimaisena.
4.1 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, poimintoja kaupunkistrategiasta (1/2) Teemme yhdessä Suomen parasta ja houkuttelevinta, pohjoismaista suurkaupunkia. Meillä on näköaloja tulevaisuuteen, uuden sukupolven toimivaan, kauniiseen ja kansainväliseen kulttuurikaupunkiin Tampereen kaupunkiseudulla on Suomen parhaat edellytykset yritysten synnylle, kasvulle ja kansainvälistymiselle sekä työpaikkojen synnylle Tampereen saavutettavuus eri liikennemuodoilla on sujuvaa. Tampere-Pirkkalan lentokentän asema Suomen kakkoskenttänä on selkeä. Keskusta on elinvoimainen ja viihtyisä. Kävely, pyöräily ja joukkoliikenne sekä maanalainen pysäköinti ovat sujuvia. Keskustan uudis- ja täydennysrakentamista toteutetaan laadukkaasti. Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne tukee koko kaupunkiseudun kehitystä. Kaupungin kasvu suuntautuu nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään, aluekeskuksiin, joukkoliikenteen laatukäytäville ja etelän suuntaiselle ratavyöhykkeelle
4.1 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki, poimintoja kaupunkistrategiasta (2/2) Fyysinen palveluverkko ja sähköiset palvelut muodostavat tehokkaan, esteettömän ja helposti saavutettavan kokonaisuuden. Keskustaa ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella sijaitsevia aluekeskuksia kehitetään monipuolisina palvelukeskittyminä. Joukkoliikenne ja pyöräily ovat sujuvia liikkumisvaihtoehtoja. Kaupunkiraitiotie on joukkoliikenteen kärkihanke. Kaupungin asuntokanta ja asuinalueet houkuttelevat monipuolisuudellaan ja tarjoavat mahdollisuudet kestäviin elämäntapoihin ja yhteisöllisyyteen. Kaupungissa on riittävästi kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, opiskelija-asuntoja ja asumispalveluja erityisryhmille. Kaupungin kehitykseen investoidaan. Investoinneissa pidetään etusijalla hankkeita, jotka mahdollistavat kaupungin kestävän kehityksen. Kaupunkistrategian toteuttaminen edellyttää korkeaa investointitasoa.
4.2 Tampereen väestön kasvu Väestön kasvu merkitsee uusien alueiden rakentamisen tarvetta ja palvelutarpeen kasvua Uusi väestösuunnite osoittaa noin 2400 asukkaan vuosittaista kasvua. - Seudun rakennesuunnitelman mukaan tavoitteena Tampereella on 1900 asunnon rakentaminen vuosittain. - Linjauksen mukaan tavoite jakautuu seuraavasti: 60 % kerrostalot, 10 % keskitehokas, 15 % rivitalot ja 15 % pientalot. Alle kouluikäisissä ennuste lähivuosina osoittaa 200-300 lapsen lisäystä/vuosi. - Tämä tarkoittaa 120-180 uutta päivähoitopaikkaa/vuosi eli yksi uusi päiväkoti/vuosi Peruskouluikäisten määrä kääntynyt selvään nousuun (noin 400 koululaista/vuosi) - Myös 16-18-vuotiaiden ikäryhmä kasvaa, tämä vaikuttaa toisen asteen koulutustarpeisiin. Eliniän pidentyminen näkyy 85+ ikäryhmässä (noin 190 yli 85-vuotiasta/vuosi) - Hoidontarve kasvaa ja vaatii panostuksia mm. tehostettuun palveluasumiseen - Ikäihmisten palvelujen rakennemuutos lisää tehostetun palveluasumisen tarvetta, mutta vapauttaa vanhoja laitoshoidon rakennuksia.
4.2 Tampereen väestön kasvu Tampereen toteutunut väestön kasvu ja väestösuunnite vuoteen 2030
4.3 Palvelumallityö Palvelumallityöllä on mahdollisuus hillitä talonrakentamisen investointeja Palvelumallityöllä etsitään keinoja vastata väestön kasvuun ja lisääntyviin palvelutarpeisiin uudistamalla palvelujen järjestämistä ja palveluverkkoa. Työn tuloksena syntyy tulevaisuuden palveluverkko: - Palvelujen digitalisoinnin avulla voidaan merkittävästi vähentää käyntiasiakkuuksia ja samalla myös tilatarvetta - Julkisia ja yksityisiä palveluita sijoitetaan samaan kokonaisuuteen yksityisiltä toimijoilta vuokrattaviin tiloihin, jolloin kaupungin investointien tarve vähenee. - Palveluita keskitetään hyvinvointikeskuksiin ja samalla luovutaan pienistä yksiköistä, jolloin saadaan sekä toiminnallisia että tilallisia synergiaetuja. Vapautuvia tiloja voidaan hyödyntää tarvittaessa muihin palveluihin. - Aukioloaikojen pidentämisellä ja vuorokäytöllä lisätään tilojen käyttöastetta. - Palveluissa rikotaan sektorirajoja, luodaan uudenlaisia palvelukokonaisuuksia ja yhteiskäyttötiloja, jolloin tilatarve vähenee. Palvelumallityön vaikutukset näkyvät pitemmällä aikavälillä toimintojen tehostumisena. Alkuvaiheessa muutokset saattavat vaatia resursointia.
5. Investointitarpeet ja investointien vaikutuksia Seuraavassa tarkastellaan nykyistä investointitasoa ja investointitarpeita sekä investoinneista saatavia tuloja. Investointitarpeissa on nähtävissä kaksi laajempaa kokonaisuutta: kaupungin tilojen ja infrastruktuurin ylläpito ja rakentaminen sekä suuret yksittäiset kaupungin kehittymisen mahdollistavat isot investoinnit kuten katuraitiotie, Rantaväylän tunneli, asemanseudun kehityshankkeet ja jäteveden puhdistamo. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla suuret kehitysinvestoinnit on jätetty investointikaton ulkopuolelle. On nähtävissä, että kaupungin investointitarve nousee selkeästi tämän vuosikymmenen loppupuolella. Osa noususta johtuu kuitenkin aiempien vuosien investointien siirtymisestä tuleville vuosille. Kaupungin investointien tarve syntyy kolmesta keskeisestä kokonaisuudesta: väestön ja työpaikkojen määrän kasvusta, palvelutarpeen kasvusta ja muutoksista sekä olemassa olevien rakenteiden ylläpidosta ja saneerauksesta.
5.1 Investointien toteutunut ja taloussuunnitelman mukainen kehitys (Talousarvio 2015, KV 17.11.2014)
5.2 Omaisuuden ylläpidon tarve Kaupungin yleisten alueiden (kadut, puistot, torit, satamat ym.) ja rakennusten arvo on yhteensä noin 2 700 M Niiden ylläpitämisestä nykykunnossa syntyy merkittävä investointitarve Yleisten alueiden uushankinta-arvo on noin 1000 M Korjausvelka 200-250 M Omaisuuden perusparantaminen 50 v. välein merkitsee noin 20 M saneerauksien vuosittaista tarvetta Tilojen uushankinta-arvo on noin 1700 M Korjausvelka 170-180 M Ilman korjausvelkaa 25 M investoinnit pitäisivät nykyisen kiinteistökannan käyttökunnossa Kaupungin tilojen ja yleisten alueiden säilyttäminen olosuhteiltaan nykytasolla vaatii vuositasolla 45-50 M :n korvausinvestoinnit.
5.3 Investoinnit vastaavat kaupungin kasvuun (1/2) Investointikustannukset asukasta kohti eräillä alueilla Yleisiä alueita toteutetaan vastaamaan kaupungin kasvuun Rakentamiskustannukset vaihtelevat alueittain. Monipuoliseen asuntotuotantoon pääsemiseksi kaupunkirakennetta on päätetty laajentaa uusilla alueilla kuten Vuoreksen, Ranta- Tampellan, Hervantajärven, Ojalan, Västinginmäen sekä Nurmi- Sorilan alueilla. Oheisesta kuvasta (VTT) selviää, että infrastruktuurin rakentamiskustannukset ovat uusilla alueilla merkittävästi korkeammat kuin kaupunkirakennetta täydentämällä tehty kasvu. / asukas 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 Nurmi-Sorilan alkuvaihe 2015-2019 Nurmi-Sorila 2015-2029 Vuores, Tampereen puoli 2007-2012 Ranta-Tampella 2013-2029 Tammelan täydennysrakentaminen, maksimi 2013-2032 Katu- ja tieverkko Vesihuoltoverkko Energiahuoltoverkko Puistot ja virkistysalueet Muut rakenteet Kunnalliset palvelut Kuvan selitystä Nurmi-Sorilan ja Vuoreksen investointikustannukset asukasta kohti ovat samaa suuruusluokkaa Nurmi-Sorilan alkuvaiheen investointikustannukset ovat tätä suuremmat Tämä johtuu erityisesti vesihuollon kytkentäinvestoinneista, jotka tosin hyödyttävät koko aluetta Ranta-Tampellan ja Tammelan täydennysrakentamisen investointikustannukset ovat edellisiä pienemmät Tämä johtuu vähäisemmästä palvelurakentamisen tarpeesta sekä siitä, ettei merkittäviä infraverkostojen kytkentäinvestointeja tarvita
5.3 Investoinnit vastaavat kaupungin kasvuun (2/2) Myös talonrakentamista tarvitaan vastaamaan kasvuun. Nykyisellä kasvulla paine rakennusten toteuttamiseen on seuraavan viiden vuoden aikana 75 80 M /vuosi. Erityiset kasvupaineet kohdistuvat päivähoitoon ja perusopetukseen sekä sisäilmaongelmien ratkaisuun rakennusten perusparantamisella. Vuonna 2015 käynnissä olevien tai alkavien ja edelleen vuonna 2016 jatkuvien talonrakennusinvestointien sekä toimialakohtaisten pienempien perusparannusten edellyttämä määräraha on noin 60 M. Lisäksi mm. pienet investoinnit, energiakorjaukset ja liikelaitosten investoinnit ovat yhtensä 17-18 m. Syksyllä 2014 laaditun pitkän aikavälin investointiohjelman (PALM) mukaan peruskaupungin ja liikelaitosten investointitarpeet ovat vuosien 2016-2025 aikana yli 2 376 milj. euroa, joista tulorahoituksella pystytään kattamaan 1 096 milj. euroa eli rahoituksen tarve olisi noin 1280 milj. euroa
5.4 Investoinnit merkitsevät myös tuloja kaupungille Investoinnit merkitsevät sekä suoria että välillisesti saatavia tuloja (kiinteistöverotulot, kunnallisverotulot), mutta myös lisämenoja (väestön ja siten palvelutarpeen kasvun myötä). Kaupungin suorat tulot muodostuvat maanmyynnistä ja -vuokrauksesta sekä kaavoitukseen liittyvistä maankäyttösopimuskorvauksista. Myynti- ja sopimuskorvaustulojen arvioidaan nousevan vuoden 2016 noin 14 M tasosta tasolle noin 28 M /vuosi. Tarkastelussa on oletettu, että Ranta-Tampellan rakentamisen jälkeen on mahdollista toteuttaa mm. Eteläpuiston ja Viinikan jätevedenpuhdistamon alueiden täydennysrakentamiset. Ulkoisten maanvuokratulojen arvioidaan nousevan tasolta noin 33 M /vuosi tasolle noin 50 M /vuosi tarkastelujaksolla 2016-2025 Palvelutuotantoon tarpeettomien rakennusten ja niihin liittyvien tonttien realisoinnin arvioidaan tuottavan noin 5 M /vuosi Kaupungin infrainvestoinnit mahdollistavat yksityisen asuin- ja työpaikkarakentamisen, mikä merkitsee huomattavien yksityisten investointien toteutumista julkisten investointien seurauksena.
6. Vuosikate ja velkataso Kaupungin investointien hallinnassa kaksi keskeistä elementtiä ovat omarahoituksen ja lainan osuudet sekä niiden keskinäinen suhde. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Poistot kuvaavat keskimääräistä vuosittaista korvausinvestointitarvetta. Mikäli vuosikate kattaa poistot (korvausinvestoinnit), kunnan ei tarvitse velkaantua, realisoida käyttöomaisuuttaan tai pitkäaikaisia sijoituksiaan tai vähentää toimintapääomaansa pitääkseen palvelujen tuotantovälineet toimintakunnossa. Lainamäärän kasvua arvioitaessa on taas otettava huomioon kaupungin kyky hoitaa lainoista syntyneet vastuunsa.
6.1 Vuosikatetavoite Toimintamenojen vuotuiseksi kasvuksi on oletettu keskimäärin noin 2 % ja investointien mahdollistamien tulojen kasvun ja muiden tulojen kasvun myötä nettomenojen keskimääräiseksi kasvuksi on arvioitu noin 1,6 %. Investoinnit ja tulot ovat kytköksissä toisiinsa; jos investointitasoa lasketaan, se vaikuttaa tulojen nykyistä matalampaan kasvuun ja siten heikentää vuosikatetta. Lainarahalla voidaan rahoittaa kokonaisuudessaan sellaisia investointeja, joiden katsotaan tuottavan tavalla tai toisella investointi takaisin tietyn ajan jälkeen. Useimmiten investoinnit tehdään vuosikatteen (eli tulorahoituksen) ja lainarahoituksen yhdistelmällä. Vuosikatetavoite on määritelty seuraavilla kriteereillä: Investointitaso mahdollistaa kaupungin kehittymisen elinvoimaisena Kaupungin tulos tulee olla positiivinen Vuosikatteella on tavoitteena kattaa korvausinvestoinnit kokonaan ja kaikista investointitasoon sisältyvistä investoinneista noin 75 % Vuosikatteen tavoitellaan kasvavan 144 M :oon vuoteen 2025 mennessä.
6.2 Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta, jonka viimeisessä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä seuraavista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä: 1) jonka vuosikate on negatiivinen, 2) jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla, Tampereelle tarkoittaisi noin 1 600 milj. euron lainakantaa vuoden 2025 tasossa 3) jonka taseessa on kertynyttä alijäämää 500 euroa tai enemmän asukasta kohti, 4) jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo, 5) jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia, Tampereelle tarkoittaisi noin 1 000 milj. euron lainakantaa 6) jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia Tampereelle tarkoittaisi noin 1 000 milj. euron lainakantaa Näiden määritelmien ja kaupungin taloudellisen tilanteen pohjalta on seuraavassa arvioitu sitä velkatasoa, joka on kaupungin talouden kannalta hallittavissa. Nykyisten suunniteltujen investointien synnyttämä velkataso vuonna 2025 olisi 1 280 M, joka tarkoittaisi sitä, että nykymääritelmän mukaan Tampere lähestyisi kriisikunnan kriteerejä.
6.3 Taloudellisesti hallittava velkataso Lainanhoitokustannuksista: Nykyinen lainakanta on 377 M ja korko on 1,7 %, jolloin vuotuinen lainanhoitokustannus on 6,5 M. Jos lainakanta on 377 M ja korko on 4 %, vuotuinen lainanhoitokustannus on 16 M (9,5 M nykytasoa enemmän). Jos lainakanta on 800 M ja korko on 1,7 %, vuotuinen lainanhoitokustannus on 13,6 M (7M nykytasoa enemmän). Jos lainakanta on 800 M ja korko on 4 %, vuotuinen lainanhoitokustannus on 32 M (25 M nykytasoa enemmän). Jos lainakanta on 1 020 M ja korko on 1,7 %, vuotuinen lainanhoitokustannus on = 17,2 M (10,2 M nykytasoa enemmän). Jos lainakanta on 1 020 M ja korko on 4 %, vuotuinen lainanhoitokustannus on 40,8 M (33,8 M nykytasoa enemmän). Kaupungin talous kestää lainakannan nousun 1 020 M :oon noin 2 %:n korkotasolla, jos käyttötalouden nettomenot kasvavat maltillisesti ja jos verorahoitus (=verotulot ja valtionosuudet) kasvaa tasaisesti.
7. Taloudellisesti mahdollisen investointitason arviointia Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Investointien yhteensovittaminen lainamäärän tasapainoisen kasvun kanssa on haasteellista. Investointitason merkittävä laskeminen edellä arvioidulla summalla (noin 300 M /10 v eli noin 30 M /v) tarkoittaa sitä, että kaupunki joutuu arvioimaan tulevia investointeja vahvasti priorisoiden, aikatauluttamaan uudelleen ja jättämään osan investoinneista kokonaan tekemättä. Joidenkin jo tehtyjen päätösten tai linjausten uudelleen arviointi on välttämätöntä. Seuraavassa on ensiksi luokiteltu kaupungin investoinnit kolmeen eri kokonaisuuteen ja arvioitu niiden toteutumisen reunaehtoja. Tämän jälkeen on arvioitu sitä, millaisella investointikokonaisuuksien priorisoinnilla ja ajoituksella kaupungin lainamäärä pysyy mainittujen kriisikuntakriteerien yläpuolella. Lopuksi esitetään vaikutuksia siitä, mitä investointikehyksen asettaminen tarkoittaa suhteessa jo tehtyihin linjauksiin ja annettu esimerkkejä siitä, millaisia toimenpiteitä mahdollisesti tarvittaisiin.
7.1 Kaupungin investointien luokittelua (1/4) Kaupungin investoinnit voidaan luokitella kolmeen eri kokonaisuuteen I. Kasvun mahdollistavat investoinnit Nämä investoinnit ovat sellaisia, joiden oletetaan maksavan itsensä takaisin kasvavan elinvoiman ja vetovoimaisuuden kasvun myötä kaupungin kasvaessa. Nämä investoinnit voidaan tehdä siis lainarahalla ja niiden toteutumisen ei tarvitse sisältyä vuosikatetavoitteeseen. Nämä investoinnit vaativat myös tarkkaa harkintaa, koska ne vaikuttavat kaupungin kokonaislainamäärään ja sitä kautta muihin investointimahdollisuuksiin. Näitä investointeja ovat maanhankinta ja maan esirakentamisinvestoinnit sekä erikseen päätetyt suuret kehitysinvestoinnit. Tässä raportissa on kehitysinvestointeja esitetty kolme: Rantaväylän tunneli, katuraitiotie ja asemanseutu kansiratkaisuineen. II. Kaupungin yhtiöiden investoinnit, jotka eivät vaadi kaupungin tukea Nämä investoinnit ovat sellaisia, jotka yhtiöt pystyvät rahoittamaan omilla tuotoillaan. Näihin investointeihin kaupungin ei tarvitse antaa avustusta, lainaa tai muuta taloudellista tukea. Näitä investointeja ovat tähän mennessä olleet esimerkiksi Sähkölaitos Oy:n tai Särkänniemi Oy:n investoinnit ja suunnitteilla oleva keskusjätevedenpuhdistamo.
7.1 Kaupungin investointien luokittelua (2/4) III. Kaupungin palveluiden edellyttämät investoinnit ja sellaiset yhtiöiden investoinnit, jotka vaativat kaupungin tukea Nämä investoinnit kohdistuvat kaupungin perustehtävien toteuttamiseen, mille ei voida helposti laskea selvää investointien takaisinmaksuaikaa. Nämä investoinnit ovat sellaisia, joissa kaupunki aiemmin esitetyn arvioinnin perusteella edellyttää noin 75 %:n omarahoitusosuutta (tarvittava vuosikateosuus) ja noin 25 % voidaan kattaa lainarahalla. Nämä investoinnit voidaan jakaa viiteen eri kokonaisuuteen. Kaupungin olemassa olevan omaisuuden (rakennukset ja yleiset alueet) perusparantaminen ja uusiminen Kaupungin peruspalveluiden ja laajentumisen edellyttämät talonrakennus- ja yleisten alueiden laajentamisen investoinnit Kaupungin muiden palveluiden edellyttämät investoinnit Kaupungin yhtiöiden sellaiset investoinnit, jotka vaativat kaupungin tukea Muut kaupungin investoinnit (pääasiassa koneet ja laitteet)
7.1 Kaupungin investointien luokittelua (3/4) III. Kaupungin palveluiden edellyttämät investoinnit ja sellaiset yhtiöiden investoinnit, jotka vaativat kaupungin tukea (jatkuu) Omaisuuden arvon säilyttävät korjausinvestoinnit ovat vuosittain noin 45-50 M :n, mistä noin puolet kohdistuu tilakeskuksen rakennusten ylläpitoon ja noin puolet yleisten alueiden (katujen, puistojen jne) ylläpitoon. Muihin investointeihin jää korvausinvestointien jälkeen käytettäväksi vuosittain 80-130 M siten, että summa pienenee tasaisesti ja on vuonna 2025 noin 80 M. Tämän summan on katettava välttämättömät palveluverkon investoinnit kuten koulut, päiväkodit ja vanhuspalveluiden vaatimat investoinnit, muut palveluverkon vaatimat investoinnit kuten liikuntapaikat, muut investoinnit kuten koneet ja laitteet. Summa ei kata kaikkia nykysuunnitelmissa olevia palveluinvestointeja tai laajentumissuunnitelmia, joten ratkaisuja joudutaan priorisoimaan.
7.1 Kaupungin investointien luokittelua (4/4) Kaupungin investoinnit Kasvun mahdollistavat investoinnit Kaupungin palveluiden edellyttämät investoinnit Kaupungin yhtiöiden investoinnit Maanhankinta Kaupungin kehittymisen mahdollistavat investoinnit (raitiotie, tunneli, asemanseutu) Kaupungin olemassa olevan omaisuuden (rakennukset ja yleiset alueet) perusparantaminen ja uusiminen) ylläpito Kaupungin peruspalveluiden ja laajentumisen edellyttämät talonrakennusja yleisten alueiden laajentamisen investoinnit Kaupungin muiden palveluiden edellyttämät laajennus- ja kehitysinvestoinnit ja muut investoinnit Muut investoinnit (mm. Vesi, Hyvinvointipalvelut, kuljetusvälineet, koneet, laitteet) Sellaiset yhtiöiden investoinnit, jotka vaativat kaupungin tukea Yhtiöiden omalla rahoituksellaan tekemät investoinnit Kuuluvat investointikehyksen piiriin Eivät kuulu investointikehyksen piiriin
7.2 Kriteeristö yleisten alueiden investointien priorisointiin (1/2) A Kaupunkirakennetta täydentävä kasvu TAVOITE: monipuolinen, nykyistä rakennetta täydentävä asunto- ja muu rakentaminen Uusien kaupunkirakennetta täydentävien alueiden infra Uusien asunto-, toimitila-, teollisuus- ym. hankkeiden edellyttämän infrastruktuurin rakentaminen Infrastruktuurin akuuttien korjaustarpeiden edellyttämät investoinnit Eri osapuolten kanssa tehtyihin sopimuksiin (esim. MAL-sopimus, kasvusopimus, aiesopimus raitotiestä) perustuvat toteutukset. Kaupunkistrategian painopisteiden mukaiset kehityshankkeet, joilla tähdätään mm. uuden yritystoiminnan syntymiseen tai toiminnan laadun kehittymiseen (esim. älyliikenne, digitaaliset palvelut jne.)
7.2 Kriteeristö yleisten alueiden investointien priorisointiin (2/2) B Kaupunkirakenteen ylläpito: koko ajan, priorisoiden tärkeimmät TAVOITE: segregaation torjunta, kaupunginosien elinkaarien arviointi esim. Tesoma, Haukiluoma, palveluverkon edellyttämät hankkeet Asetettuihin tavoitteisiin (esim. kulkumuoto-, liikenneturvallisuus- ja ympäristötavoitteet) liittyvät vaikuttavimmat hankkeet Infrastruktuurin säilyttämiseen nykyisellä tasollaan perustuvat saneeraushankkeet C Kaupunkirakennetta laajentava kasvu: ajoitus kestokyvyn mukaan TAVOITE: varautuminen pitemmällä aikavälillä kaupungin ja kaupunkiseudun kasvuun Monipuolisen asuntotuotannon mahdollistaminen esim. Ojala seudullisena yhteishankkeena, Nurmi-Sorila, Annala-Saarenmaa Olevien väylien laatutason parantaminen Uusien yhteyksien toteuttaminen Yleisten alueiden investointeja toteutetaan tarkoituksenmukaisella yhdistelmällä a, b ja c- ryhmien investointeja ja sopeuttaen niitä taloudellisiin mahdollisuuksiin
7.3 Kriteeristö tilainvestointien priorisointiin A Nykyinen ja pitkällä aikavälillä säilyvä palveluverkko (lakisääteinen toiminta) toiminnan jatkumisen ja tilojen olosuhteiden taloudellisen ylläpidon edellyttämät perusparannusinvestoinnit sekä perusparannuksen yhteydessä palveluntarpeen kasvuun vastaavat laajennukset perusparannus- ja laajennusinvestoinnit, joiden toteuttaminen tiivistää palveluverkkoa ja vapauttaa käyttöön soveltumattomia tiloja kiinteistökehitykseen sekä edelleen realisoitavaksi valtiolta avustusta saavat hankkeet B Palveluverkon laajentaminen tarpeen kasvaessa (lakisääteiden toiminta) uudet palvelupisteet, jotka johtuvat kasvaneesta palveluntarpeesta hankkeet, joiden toteuttamiseen esimerkiksi valtio on sitoutunut taloudellisesti C Muut kaupunkistrategiaa tukevat hankkeet (ei lakisääteinen toiminta) palveluverkossa olevien ja pitkällä aikavälillä säilyvien tilojen perusparannus hankkeet, joiden toteuttamiseen esimerkiksi valtio on sitoutunut taloudellisesti uudet palvelupisteet, jotka johtuvat kasvaneesta palveluntarpeesta Investoinnin kannattavuus arvioidaan uuden mallin mukaisesti tarveselvitysvaiheessa toiminnan käyttötalousmenovaikutukset huomioiden.
7.4 Taloudellisesti mahdollinen investointien taso Laskelma on tehty edellä kuvattujen 250 periaatteiden mukaisesti: milj. euroa 200 Kansi, katuraitiotie ja rantatunneli ovat investointikehyksen ulkopuolella, mutta ne 150 on sisällytetty kokonaislainamäärään Tilainvestointeja ja yleisten alueiden investointeja pienennetään tasolle noin 55-50 M /vuosi lähivuosien jälkeen ja 100 50 leikataan muita investointeja noin 10 % 0 Velkamäärän kasvu saadaan näin rajoitetuksi 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 1 020 M E Katuraitiotie ja kalusto 4 5 19 36 46 46 46 22 29 29 0 Kansi 0 0 10 8 2 1 2 0 0 0 0 Rantatunneli 55 14 6 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut investoinnit 58 64 50 52 47 45 42 39 39 36 36 Talonrakentaminen 68 97 86 69 58 65 50 50 50 50 45 Yleisten alueiden investoinnit 46 52 55 55 55 50 50 50 50 50 50 Vuosikate, milj. euroa 79 79 98 106 113 117 124 130 137 144 144 investoinnit milj. euroa 231 232 225 220 208 206 189 161 168 165 131 Uudelleen priorisoiden synnytettävä velkataso 1 020 M on kaupunkitalouden näkökulmasta kestävällä pohjalla.
7.5 Taloudellisesti mahdollisen investointitason vaikutus velkatasoon milj. euroa 1000 800 600 400 200 0 TP 2014 ENN 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 TS 2021 TS 2022 TS 2023 TS 2024 TS 2025 Lainakanta, milj. 375 382 492 627 717 807 876 938 970 1 000 1 033 1 020 /asukas 1679 1697 2159 2723 3081 3432 3688 3913 4009 4095 4192 4100 euroa/as. 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 Suurten kaupunkien asukaskohtainen lainamäärä vuoden 2014 tilinpäätöksessä Espoo Helsinki Jyväskylä Kouvola Kuopio Lahti Oulu Pori Tampere Turku Vantaa 1 364 2 540 2 948 2 097 2 843 5 854 3 266 2 774 1 679 2 942 5 305
7.6 Investointikehyksen vaikutuksia (1/4) Kaupungin strategian mukainen kasvutavoite edellyttää isoja investointeja sekä palvelutiloihin että kaupungin infrastruktuuriin. Edellä olevan tarkastelun mukaan investointien yhteensovittaminen lainamäärän tasapainoisen kasvun kanssa on kuitenkin haasteellista. Investointitason laskeminen edellä mainitun määrän (noin 300 M /10 vuotta) merkitsee sitä, että joitain strategisia ja toiminnallisia linjauksia sekä nykyisiä toimintatapoja joudutaan tarkastelemaan uudessa valossa. Vertailtaessa muihin suuriin kaupunkeihin havaitaan, että jos Tampere etenisi vuonna 2025 saakka nykyisellä investointitahdilla, sen velkamäärä olisi tuolloin nykyrahassa siis nykyiset kriisikuntakriteerit ylittävä 1280 M eli noin 5300 /asukas, mikä on kuitenkin hieman vähemmän kuin Lahden ja Vantaan velkamäärä jo nyt vuoden 2014 tilinpäätöksissä. Seuraavassa on arvioitu investointikehyksen vaikutuksia yleisten alueiden sekä tilojen rakentamiseen sekä ehdotettu tarkistustoimenpiteitä, jotka on luokiteltu kolmeen eri kategoriaan. Kussakin kategoriassa on annettu esimerkkejä siitä, millaisin ratkaisuin olisi mahdollista edetä. Esitetyt vaihtoehdot ovat vain esimerkkejä. Lopulliset linjaukset ja päätökset siitä, millaisia ratkaisuja tehdään, ovat luonnollisesti poliittisen päätösprosessin tuloksia.
7.6 Investointikehyksen vaikutuksia (2/4) Yleisten alueiden rakentaminen Uusien alueiden toteuttaminen edellyttää saneerauksien määrän vähentämistä ja joidenkin kokonaisuuksien laatutason laskemista joukkoliikenteen edistämisen osalta keskitytään raitiotielinjaan liittyviin hankkeisiin satamien investoinnit minimoidaan siltojen osalta toteutetaan vain kriittisimmät hankkeet Joidenkin uusien alueiden toteuttamista joudutaan siirtämään investointikehykseen pääsemiseksi Palveluiden tuottaminen Investointikehyksen käyttöönotto talonrakennushankkeiden osalta tarkoittaa käytännössä useiden palvelutilahankkeiden lykkääntymistä. Nykyisen palveluverkon kunnossapito vaatii perusparannuksiin käytettävien määrärahojen kasvattamista. Tällöin uudishankkeet siirtyvät ja näin ollen esim. uusille asuinalueille ei aina saada alueen palvelutarpeen vaatimia lähipalveluita. Palvelumallityössä otetaan huomioon, että pienistä yksiköistä luovutaan tai korvataan uusilla, kustannustehokkaimmilla tilaratkaisuilla. Palvelujen kehittämisen yhtenä lähtökohtana on kehittää sähköisiä palveluita niin, että ne korvaavat käyntiasiakkuuksia ja sen myötä tilatarve vähenee. Tämä merkitsee investointien kohdistamista digitalisaation kehittämiseen.
7.6 Investointikehyksen vaikutuksia (3/4) 1. Kaupungin tulee pitäytyä tietyissä aiemmin tehdyissä linjauksissa, kuten esimerkiksi Suunnataan kaupungin asunto- ja työpaikkarakentamisen kasvua pääasiassa nykyisen rakenteen sisään, jolloin kaikkien kunnallisteknisten verkostojen investointien tarve on pienempi kuin se, että avattaisiin laajamittaisesti kokonaan uusia alueita rakentamiselle. Hyödynnetään olemassa olevaa palveluverkkoa sitä edelleen kehittämällä ja keskittämällä verkon laajentamisen sijaan. 2. Kaupungin tulee mahdollisesti arvioida uudelleen joitain jo tehtyjä linjauksia, kuten esimerkiksi Harkitaan uusien, vapaaehtoisten tilojen rakentamisesta luopumista. Arvioidaan uudelleen keinot, jolla sovitetaan yhteen asuntotuotannon monipuolistaminen ja uusien alueiden rakentamisesta syntyvät infrastruktuurikulut.
7.6 Investointikehyksen vaikutuksia (4/4) 3. Kaupungin tulee omaksua toiminnassaan uusia toimintatapoja Palvelumallityöllä tehostetaan ja tiivistetään palveluverkkoa. Samanaikaisesti mm. kehitetään palveluita, puretaan sektorirajoja, käytetään tiloja yhdessä sekä luodaan uusia toimintamalleja mm. yksityisiä tiloja hyödyntäen ja nykyisiä pieniä tai epätarkoituksenmukaisia yksiköitä lakkauttaen ja tiloja realisoiden. Siirrytään toimimaan kahdessa vuorossa sellaisissa toiminnoissa, joissa se on mahdollista (tilat käytössä esim. klo 7-21), jotta tilatarve pienenee. Vähennetään edelleen uusien tilojen tarvetta muuttamalla palvelutoimintaa nopeutetusti digitaaliseksi. Päätyessään seuraavaan kahteen linjausesitykseen työryhmä on ottanut huomioon sekä kaupungin lainamäärän pitämisen taloudellisesti kestävällä tasolla että riittävän omarahoitusosuuden perustoiminnan investoinneissa kuin myös edellä kuvatut toimintatapojen muutokset.
8.1 Työryhmän linjausesitys I (1/2) Investointitason määrittely sisältää kaikki peruskaupungin ja liikelaitosten investoinnit. Talonrakennushankkeiden investointikehystä tarkistetaan vuosittain rakennusindeksin muutoksen mukaisesti ja yleisten alueiden investointikehystä tarkistetaan vuosittain maarakennuskustannusindeksin muutoksen mukaisesti Investointikehyksen piiriin eivät kuitenkaan kuulu Maanhankinnan ja esirakentamisen investoinnit. Suuret kaupungin kehitysinvestoinnit, joista tehdään valtuuston erillispäätös (tässä: Rantaväylän tunneli, raitiotie ja Tampereen Kansi). Sellaiset kaupungin yhtiöiden investoinnit, joissa ei tarvita kaupungin lainaa tai muuta taloudellista tukea.
8.1 Työryhmän linjausesitys I (2/2) Perustelut linjausesitykselle Kaupungin vuosikatteen arvioitu kehitys ei mahdollista kaikkien suunniteltujen investointien toteuttamista nykyisessä aikataulussa. Investointien tason hallitseminen edellyttää niiden priorisointia ja joidenkin strategisten tavoitteiden tarkentamista, jotka liittyvät lähinnä vapaaehtoisiin investointeihin ja uusiin asuntoalueisiin. Maanhankinta on pitkäjänteistä kaupungin kehittämistä ja sitä tulee toteuttaa silloin, kun se on mahdollista ja tarkoituksenmukaista Suuret kehitysinvestoinnit luovat kaupungin vetovoimaa ja tuovat siten elinvoimaisuutta, asukkaita ja työpaikkoja kaupunkiin. Vastaavat suuret investoinnit on kaikissa suurissa kaupungeissa investointikehyksen ulkopuolella. Rantaväylän tunneli on valmistumisvaiheessa ja sen toteuttamisesta on erillispäätös Raitiotiestä tehdään erillispäätös 2016, jolloin hankkeen kustannukset arvioidaan Keskuspuhdistamo toteutetaan yhtiöratkaisuna Tampereen Kansi liittyy monitoimiareenaan ja vaatii erillispäätökseen Yhtiöiden investoinneista päättävät yhtiöiden hallitukset.
8.2 Työryhmän linjausesitys II (1/2) Linjausesitys II: Investointien taso määritetään sellaiseksi, että kaupungin velka ei ylitä 1 020 M :a. Vuosikate kattaa tällöin investointikattoon kuuluvista investoinneista noin 75% tarkastelujaksolla 2016-2025. Edellä oleva tavoite voidaan saavuttaa pienentämällä katon piiriin kuuluvia investointeja vuoden 2016 142 M :n tasosta vuoteen 2025 mennessä 100 M :oon tai realisoimalla kaupungin muuta omaisuutta.
8.2 Työryhmän linjausesitys II (2/2) Perustelut linjausesitykselle Investointien taso määritetään sekä ns. omarahoitusosuuden (vuosikate) että velkaosuuden yhdistelmänä. Näin saatu investointikehys mahdollistaa kaupungin kasvun tavalla, jonka kaupungin talous kestää. Rahoitusmalli ei vaikuta investointikehyksen piiriin kuuluvien hankkeiden arviointiin (eli eri rahoitusmalleilla toteutettavat hankkeet pienentävät vastaavasti investointitasoa). Investointikehyksen tarkastelussa investoinnista vähennetään siihen mahdollisesti saatava muu rahoitus (esim. valtion rahoitus) ja kaupungin omaisuudesta saatavat pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot. Kaupungilla on rakennus- ja maaomaisuuden lisäksi myös muuta omaisuutta kuten yhtiöitä, joita realisoimalla voidaan investointeja rahoittaa. Investointikehystä tarkastellaan kahden vuoden välein.