ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2484 Iittalan hyvinvointikeskus, asemakaavan muutos

1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS 2484 Iittalan hyvinvointikeskus, asemakaavan muutos 90. kaupunginosa Kalvola Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö Hämeenlinnan kaupunki yhdyskuntalautakunta 10.06.2014 yhdyskuntalautakunta 10.12.2014 yhdyskuntalautakunta 24.02.2015

2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 5 1.1.1 Kaava-alueen sijainti... 5 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus... 5 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 Asemakaavoitushankkeen vaiheet... 6 2.2 Asemakaavamuutos... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 8 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 8 3.1.1 Alueen historia... 8 3.1.2 Luonnonympäristö... 10 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 11 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät... 11 3.1.5 Maanomistus... 11 3.1.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat... 11 3.1.7 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 13 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet... 16 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.2.1 Osalliset... 16 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 16 4.2.3 Viranomaisyhteistyö... 19 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 19 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 21 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus... 21 5.2 Aluevaraukset... 21 5.3 Vaikutusten arviointi... 21 5.3.1 Asemakaavan vaikutukset... 21 5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan... 23 5.3.3 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 23 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 24 LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Asemakaavakartan pienennös, asemakaavamerkinnät ja -määräykset 3. Havainnekuva 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

4

5 Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 21.11.2014 päivättyä asemakaavakarttaa, työnumero 2484, diaarinumero YHLA 2779/13 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1.1 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Hämeenlinnassa Iittalan taajaman alueella, 90. Kalvolan kaupunginosassa. Muutos koskee aluetta, johon kuuluvat kortteli 41 tontti 3, kortteli 43 tontit 1, 2, 4-8 sekä katualuetta. 1.2 Asemakaavamuutoksen tarkoitus Ikäihmisten palveluasumistarvetta varten tutkittiin yhteensä yhdeksää eri aluetta Iittalassa. Parhaimmaksi paikaksi valikoitui alue, jota kaavoitustyö koskee. Hanketta laajennettiin siten, että samalla voidaan parantaa ydinkeskustan vetovoimaa sekä tarjota palveluita kaikille kuntalaisille. Hyvinvointikeskuksen uudisrakentaminen sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön. Hankkeessa pyritään eheyttävään täydennysrakentamiseen, joka perustuu nykyisen rakennuskannan huomioimiseen ja alueen historiaan. Kyseessä on selkeä oma kokonaisuus. Asemakaavahanke on maakuntakaavan mukainen. Vanhan rakennuskannan yleinen arvostus on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen. Asemakaavamuutoksessa tarkistetaan säilytettävien rakennusten osalta rakennusalat ja rakennusoikeudet siten, että ei synny tarvetta purkamiselle. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut lukuun ottamatta päivittäistavarakauppaa. Uusi monen sukupolven hyvinvointikeskus ei tule lisäämään rakennusoikeutta voimassa olevan asemakaavaan nähden.

6 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavoitushankkeen vaiheet Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto. Kaavamuutos tehdään kaupungin omasta aloitteesta. Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on jättänyt lisäksi kiinteistöään (S-Market) koskevan asemakaavamuutoshakemuksen polttoaineen automaattiasemasta. Hanke on vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa numero 20, KH 7.1.2014 4. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin naapureille ja se on ollut nähtävillä 17.4.2014 alkaen. Asemakaavamuutoksen luonnos käsitellään yhdyskuntalautakunnan kokouksessa 10.6.2014, jolloin lautakunnalle esitetään luonnoksen asettamista julkisesti nähtäville mielipiteitä varten. Kaavaluonnoksesta pyydetään myös kommentit viranomaisilta. Tavoitteena on kaavaehdotuksen hyväksyminen kaupunginhallituksessa syksyllä 2014, jonka jälkeen asemakaavan muutos etenee kaupunginvaltuuston vahvistettavaksi. Alustavan aikataulun mukaan asemakaavamuutos olisi lainvoimainen vuoden 2014 loppupuolella. 2.2 Asemakaavamuutos Asemakaavamuutos tehdään tarkasta maankäyttötarpeesta johtuen. Nykyinen Iittalassa sijaitseva vanhustentalo Koivurinne on rakennusteknisen ikänsä päässä. Välimatka Koivurinteestä taajaman keskustaan on lähes kolme kilometriä. Uuden ajattelun mukaan pyritään eri-ikäisten asumista, palveluita ja luonnollisia kohtaamisia sijoittamaan taajamien keskeisille paikoille. Samalla mahdollistetaan Iittalan keskustassa uudenlainen asumismahdollisuus hissikerrostalossa. Hyvinvointikeskuksen lisäksi asemakaavahankkeessa on tarkoitus mahdollistaa polttoaineen automaattiaseman rakentaminen viereiselle S-marketin tontille. Keskeisesti alueella sijaitsevalle Elenia Oy:n vanhalle kytkinasemalle, joka on tullut uusimisikään, voidaan asemakaavamuutoksessa osoittaa uusi sijainti syrjäisemmältä kohdalta. Hyvinvointikeskuksen alue, joka valittiin esiselvitysvaiheen alueista, on lähes kokonaisuudessaan Fiskars Home Oy Ab:n omistuksessa. Voimassa oleva asemakaavassa ei ole huomioitu lainkaan maanomistuksen rajoja. Siitä syystä asemakaavaa on muutettava laajemmalla, useita tontteja käsittävällä alueella. Näillä tonteilla on useita alkuperältään lasitehtaan vanhoja rakennuksia, joita nykynäkemyksen mukaan voidaan pitää kulttuurihistoriallisesti arvokkaina. Asemakaavan

mahdollistama olemassa olevien rakennusten ylläpito ja korjaaminen lähemmäksi alkuperäistä asuaan palvelee myös pyrkimystä Iittalan taajaman ilmeen kohentamiseksi ja alueen houkuttelevuuden lisäämiseksi. 7

8 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen historia Arkeologia Alueelta ei tunneta irtaimia muinaisesineitä eikä mahdollisia muinaisjäännöksiä. Asemakaava-alueen läheisyydessä sijaitsee tunnettua kaksi rautakautista röykkiökohdetta, Könnölänmäki 1 ja Könnölänmäki eli Niemi 2. Kohteet sijaitsevat n.100m ja n.250m etäisyydellä alueesta. Kaava-alueesta n. 900m etäisyydellä sijaitsee kiinteä muinaisjäännös Urheilukenttä, jossa kohdassa on sijainnut rautakautinen ruumishautaus. Kaava-alue rajautuu etelässä maakunnallisesti merkittävään historialliseen kulkuväylään, Hiidentiehen (myöhemmin Toijala-Hämeenlinna maantien linja). Asemakaavoitustyötä varten tehtiin arkeologinen selvitys tarkkuusinventointina. Inventoinnin teki Kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy. Inventoinnissa ei löydetty merkkejä kiinteästä muinaisjäännöksestä. Tiestö Vanha Hämeenlinna-Toijala -maantie, vanhimmalta nimeltään Hiidentie, on sijainnut alueen ja tehtaan välissä suunnittelualueen ulkopuolella Tehtaantien tielinjalla. Tiestä löytyvät ensimmäiset kirjalliset maininnat vuoden 1432 maankäynnissä. Tie on näkyvissä myös 1776-1805 vuosina laaditussa Kuninkaankartastossa. Alvarinkuja -nimi viittaa alun perin neljään tien päässä olevaan muistitietojen mukaan Alvar Aallon toimistossa suunniteltuun asuinrakennukseen. Kuja sai nimen vuoden 1994 asemakaavassa. Asukkaat eivät ole käyttäneet kujasta mitään nimeä. Ote Kuninkaankartastosta Iittalantie, 2853-numerolla oleva valtion yhdystie, toteutettiin taajaman kohdalla 1970- luvun alkupuoliskolla.

9 Vanhat rakennukset Varhaisimmista historiallisista kartoista on nähtävissä, että alue on ollut vielä 1700- luvun lopulla vakituisen asutuksen ulkopuolella olevaa Sauvalan kylän pelto- ja niittymaa-aluetta. Sauvalan kylä mainitaan maakirjakartoissa vuonna 1539. Erään tiedon mukaan kylän juuret eivät ole 1300-lukua varhaisemmat. Sauvalan kylätontti on sijainnut n. 160m länteen tarkkuusinventoidusta alueesta. Tarkkuusinventoinnissa ei suunnittelualueelta löytynyt merkkejä kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakenteista. Suunnittelualueen rakennettu historia liittyy varhaisimmillaan vuonna 1881 perustettuun lasitehtaaseen, joka sijaitsee alueen välittömässä läheisyydessä. Kaava-alueen nykyisistä rakennuksista suuri osa on alun perin liittynyt tehtaan toimintaan. S-Markettia lukuun ottamatta lähes kaikki muut olemassa olevat rakennukset muodostavat kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden, joka antaa alueelle oman luonteensa ja antaa mahdollisuuksia luoda matkailijoita houkutteleva viihtyisä ja omaleimainen ympäristö. Paikkakunnalla Aallon taloiksi yleisesti nimettyjä puutaloja oli alun perin neljä, joista yksi purettiin Iittalantien linjauksen tieltä. Jäljelle jääneet ovat kokeneet melko suuriakin muutoksia alkuperäiseen asuunsa nähden. Rakennukset rakennettiin lasitehtaan työntekijöiden asunnoiksi 1930-luvun lopussa. Rakennuttajana oli Ahlström Oy, joka myös tilasi arkkitehtitoimisto Alvar Aallolta standarditaloksi kutsutun tehdasvalmisteisten pientalojen järjestelmän. Ei ole täyttä varmuutta siitä, että rakennetut talot olisivat juuri tuon AA-järjestelmän pohjalta rakennettu, mutta se on mahdollista. Ensimmäiset järjestelmän pientalot olivat paikalla rakennettuja. Nykyisiltä kiinteistönomistajilta saatujen tietojen mukaan korjausten yhteydessä paljastuneet rakenteet ovat olleet paikalla rakennettuja, eivät elementtejä. Alueen keskiosassa on samassa pihapiirissä kaksi punamullan väristä asuinrakennusta. Ne ovat todennäköisesti vuoden 1881 keväällä aloitetut tehtaan työväenasunnoiksi rakennetut asiakirjoissa mainitut rakennukset. Toinen rakennuksista valmistui elokuussa 1881, toinen myöhemmin. Rakennuksiin majoitettiin alkuun lasitehtaan perheettömiä työntekijöitä. Idänpuoleinen rakennus on nimeltään Vanha Minilä. Siinä asui vielä 1970-luvulla 14-16-vuotiaita poikia. Myöhemmin rakennus oli vuokrattuna Kalvolan kunnalle vapaa-ajantoimintaa varten nuorisotaloksi. Lännen puoleisessa oli Ahlström Oy:n työterveysasema ja -kassa, pohjoispää asuinkäytössä. Ehkä lähimpänä Lasimäkeä sijaitsee ns. Hakalan kaupan rakennukset. Iittalan ensimmäisiä kauppoja oli Anders Gustav Skogsterin perustama Hämeenlinnan kaupan sivuliike Iittalassa. Vuodesta 1899 lähtien kauppa on toiminut kiinteistössä keskeytyksettä. Kaupan sijainti oli keskeinen, koska Hämeenlinna-Tampere-maantie kulki kaupan edestä. Alvarinkujan ja S-marketin tontin väliin sijoittuu nykyisin asuinrakennuksena toimiva vanha kaupparakennus. Rautatieasemalle vievän vilkkaan kauppakadun varrella sijaitsevassa rakennuksessa oli aikanaan kirjakauppa ja toinen pienempi myymälätila.

10 Ote vuonna 1994 voimaan tulleesta Iittalan keskustan asemakaavasta. Iittalantien ja Kotkajärventien osalla on uusi asemakaava vahvistunut vuonna2014. S-marketin tontin alueella on uudempi asemakaava vuodelta 2006, alempi kuva. Iittalan kaupalliset palvelut ovat pääosin sijoittuneet kaavamuutosalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Lasitehtaantien varrella, kaava-alueen toisella puolella, olivat myös Osuuspankki, Kansallis-osakepankki ja osuuskauppa Eho. Keskustan liikenne kulminoituu suunnittelualueella olevaan Iittalantien ja Kotkajärventien kiertoliittymään. 3.1.2 Luonnonympäristö Kaava-alueella ei ole luonnontilaista ympäristöä eikä luonnonarvoltaan merkittävää kasvillisuutta. Rakentamattomien tonttien alueet ovat pääosin entistä peltomaata.

11 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on osa entisen Kalvolan kunnan Iittalan taajaman keskeisintä aluetta. Rakentaminen on tapahtunut vähitellen vuosikymmenien kuluessa. Aluetta leimaa voimakkaasti vuonna 1881 perustetun Iittalan lasitehtaan alueen läheisyys sekä lasitehdasta varten rakennetut asuintalot. Kaava-aluetta rajaava Tehtaantie / Lasitehtaantie on muuttanut luonnettaan Iittalantien ja uusien liikerakennusten rakentamisen myötä. Kadun varren entiset kaupat ja pankkirakennukset on pääosin muutettu asumiskäyttöön. 3.1.4 Ympäristön häiriötekijät Varsinaisia häiriötekijöitä ei alueella ole. Maaperän pilaantuneisuus selvitettiin asemakaavamuutosta varten. Selvityksen mukaan alue on tutkituilta osilta puhdas. Tehtaalta ajoittain kuuluvalle hetkittäiselle melulle ei ole Valtioneuvoston ohjearvoja. Hetkittäisen maksimiäänitason alittava keskiäänitaso on arvioituna matala. Liikenne ja tehdasalue eivät tuota selvästikään ohjearvoa lähestyvää keskiäänitasoa päivällä tai yöllä. 3.1.5 Maanomistus Alue on pääosin Fiskars Home Oy Ab:n omistuksessa, asuinkiinteistöt muussa yksityisomistuksessa. Päivittäistavaramyymälän kiinteistön omistaa Hämeenmaan kiinteistöt Oy. Kytkinaseman kiinteistön ja viereisen pienen rakentamattoman alueen omistaa Elenia Oy. Alueen maanomistuskartta. Kaupungin maanomistus on esitetty vihreällä. 3.1.6 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat Asemakaava Alueella on voimassa useita asemakaavoja. Kaavat ovat saaneet lainvoiman vuosina 1994, 2006 sekä viimeisin Iittalantien katualuetta koskeva alkuvuodesta 2014. Rakennusoikeutta korttelialueilla on yhteensä n. 13 313k-m 2. 1994 vuoden asemakaava pääosin toteutumaton. Ainoastaan päivittäistavaramyymälän kohdalla asemakaava on toteutunut. Suurin osa olemassa olevista rakennuksista on ajateltu voimassa olevassa 1994 vuoden asemakaavassa purettaviksi. Alue muodostuisi uudelleen kaksi- ja kolmekerroksisista asuin- ja liike- ja toimistotaloista.

12 Ajantasa-asemakaava Yleiskaava Asemakaavoitusta on ohjannut Kalvola - Iittalan oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1993. Osayleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2000. Osayleiskaavassa esitetään suunnittelualueelle yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK) sekä yhdistettyä yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta (PK/AK). Alue Puupihantiestä länteen on varattu maa- ja metsätalousalueeksi. Iittalantie ja Kotkajärventie on merkitty tieliikenteen alueeksi. Lasimäen edustalle on merkitty tieliikenteen alueen laajennus. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava on tavoitteiltaan selkeästi vanhentunut. Ote Kalvola - Iittalan yleiskaavasta

13 Maakuntakaava Valtioneuvosto vahvisti Kanta-Hämeen maakuntakaavan 28.6.2006. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 2.4.2014. Vuonna 2006 vahvistettu maakuntakaava on voimassa siltä osin kuin sitä ei kumottu vaihemaakuntakaavassa. Kaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (vinoraidoitettu As-alue). Iittalantie on merkinnällä YTm, merkittävä yhdystie tai katu, kehitettävä matkailutie. Kotkajärventien osuus on merkinnällä YTm, kehitettävä matkailu- ja maisematie, muu yhdystie. Keskusta on merkitty kohdemerkinnällä ca, alakeskus. Suunnittelumääräyksen mukaan Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä 3.1.7 Muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjestyksen 10.12.2012. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrä. Alueella ei ole voimassaolevia rakennus- tai toimenpidekieltoja. Aiesopimus Hämeenlinnan kaupungin, Fiskars Home Oy Ab:n, Hämeenmaan Kiinteistöt Oy:n ja Elenia Oy:n kesken on solmittu aiesopimus Iittalan kehittämisestä. Kaupunginhallitus hyväksyi sopimuksen 31.3.2014 132.

14 Sopimus koskee hyvinvointikeskuksen rakentamista asemakaavamuutosalueelle. Osapuolet sopivat tavoitteena olevan kehittää Iittalan keskustaa siten, että saadaan uusia asuntoja ja tehdään mahdolliseksi uusien palvelujen syntyminen nykyisten toimintojen lisäksi. Alueen suurin maanomistaja Fiskars Home Oy Ab on solmitun aiesopimuksen mukaisesti sitoutunut alueen kehittämiseen ja yhteensovittamiseen kaavoitus- ja maanomistusjärjestelyin, jotka ovat sovitettavissa yhteen Lasimäen hankkeiden kanssa. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista 23.12.1999 annetun asetuksen vaatimukset. Selvitykset Asemakaavamuutosta varten on tehty seuraavat selvitykset ja tutkimukset: Maaperän pilaantuneisuustutkimus, Tähtiranta Ympäristö Oy, 2014 Arkeologinen tarkkuusinventointi, kulttuuriympäristöpalvelut Heiskanen & Luoto Oy Maaperän pilaantuneisuustutkimuksessa todettiin, että alue on tutkituilta osiltaan puhdas. Rakentamisvaiheessa kaivutöiden edetessä suositeltiin lisätutkimuksia öljyhiilivetyjen ja PAH-yhdisteiden suhteen. Toukokuussa 2014 valmistuneessa arkeologisessa tarkkuusinventoinnissa ei tehty havaintoja esihistoriallisista tai historiallisen ajan kiinteistä muinaisjäännöksistä. Lisäksi suunnittelualuetta koskevat seuraavat aiemmin tehdyt selvitykset: Asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on kaupunki omana työnä tehnyt maaperäkairauksia yhteensä kuudesta pisteestä. Perustamistapaa ei ole arvioitu. Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö laati vuonna 2002 toteuttamattoman keskustasuunnitelman S-Marketin ja Lasimäen väliselle alueelle. Kehittämiskeskus Oy Häme on toteuttanut Iittalan Visio 2030- hankkeen yhdessä Projektistudio Oy:n kanssa. Osana EKR-rahoitteista Luova Tila-hanketta kuului kesällä 2012 tehty Iittalan taajaman facelifting -suunnitelma, jossa ideoitiin alueen kehittämistä vetovoimaisemmaksi ja viihtyisämmäksi keskukseksi. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä ei sattunut vuosien 2009-2013 välisenä aikana rekisteröityjä liikenneonnettomuuksia.

15 Iittalan keskustan rekisteröidyt liikenneonnettomuudet vuosina 2009-2013 Destia Oy:n Liitu-ohjelman mukaan

16 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Asemakaavamuutoksella pyritään ratkaisemaan Kalvolassa ikäihmisten palveluasumistarve nykyaikaisella tavalla. Kyse on selkeästä yhdestä rakentamistarpeesta. Ajateltu keskeinen paikka mahdollistaa lyhyen kävelyetäisyyden palveluasumisesta päivittäistavaraliikkeisiin, apteekkiin ja terveysasemalle. Lisäksi paikka mahdollistaa, rakentamisratkaisusta riippuen, eri-ikäisten luontevan kohtaamisen ja taajaman ilmeen kohentamisen. Hankkeessa pyritään eheyttävään täydennysrakentamiseen. Rakentamalla Iittalan taajaman ydinkeskustaan soveltuvalla tavalla eheytetään ilmeeltään keskeneräiseksi jäänyttä ympäristöä. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö 4.2.1 Osalliset Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot: Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy sekä Gasum Oy. Maanomistajat ja -haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat sekä muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 4.2.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavamuutoshanke tuli vireille kun kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2014 kaavoituskatsauksen kokouksessaan 7.1.2014. Asemakaavamuutoksen osallistumisja arviointisuunnitelma (OAS) laadittiin huhtikuussa 2014. OAS on selostuksen liitteenä 3. Kaupunginhallitus hyväksyi kokouksessaan 31.3.2014 132 kaupungin osalta aiesopimuksen monen sukupolven hyvinvointikeskuksen sijoittamisesta kaavahankkeen mukaiselle paikalle Iittalantien ja lasitehtaan väliselle alueelle. Aiesopimuksen muut osapuolet ovat Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö, Fiskars Home Oy AB, Hämeenmaan kiinteistöt Oy ja Elenia Oy. Asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä 16.6. - 25.7.2014 ja siitä pyydettiin viranomaisilta lausunnot. Luonnoksesta järjestettiin esittely- ja keskustelutilaisuus 18.6.2014. Osallisille varattiin mahdollisuus jättää mielipide. Hämeen liiton lausunnossa todetaan, että luonnoksessa on huomioitu rakennetun kulttuuriympäristön arvokkaat peruspiirteet riittävin suojelumerkinnöin ja määräyksin. Liitto huomauttaa, että kaavaselostuksessa mainittu seutukeskuksen palveluvyöhyke (Cvkm) on poistettu Ympäristöministeriön 1. vaihemaakuntakaavan vahvistuspäätöksessä. Hämeen liitto pyytää kiinnittämään erityistä huomiota kaavahankkeen liikenneratkaisua mitoitettaessa liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen aluetta sivuavalla Iittalantiellä, jota käyttää lasikeskuksen asiakas- ja turistiliikenne.

17 Vastine: Selostus on muutettu ajan tasalle. Iittalantie on muuttunut kuluvan vuoden aikana maantiestä kaupungin kaduksi. Suunnittelussa noudatetaan normaaleja kaupungin katusuunnittelun normeja ottaen huomioon liikennemäärä ja turvallisuus. Hämeen ELY-keskus toteaa lausunnossaan, että asemakaavan toteuttaminen edellyttää Iittalantien kadunpitopäätöstä. Vastine: Kadunpitopäätös on tehty lausunnon antamisen jälkeen, Yhla 19.8.2014 110. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella ei ollut lausunnossaan huomautettavaa luonnoksesta. Gasum Oy lausunnossa todetaan, että Iittalantien katualueella on Gasum Oy:n maakaasun siirtoputkea. Lausunnon liitteenä olevan asetusotteen mukaiset suojaetäisyydet täyttyvät asemakaavaluonnoksen mukaisiin rakennusalueisiin nähden. Elenia Lämpö Oy toteaa lausunnossaan, että suunnittelualueella sijaitsee yhtiön maakaasun jakelujohto. Lausunnossa todetaan, että suunniteltaessa alle 20 metrin päähän maakaasulinjasta pitää rakennuksen sijoitus ja rakennustyöt sopia kaasuputken haltijan kanssa. Vastine: Maakaasun jakeluputkea joudutaan siirtämään nykyisestä paikastaan suunnittelualueella. Uusi sijainti on merkitty rasitteena asemakaavakarttaan. Elenia Oy verkon suunnittelu pyytää sijoittamaan alueelle puistomuuntamo-aluevarauksen korvaamaan poistuvan nykyisen kytkinaseman. Lisäksi todetaan, että alueella sijaitsee 20kV keskijännite- ja 0,4kv pienjännitemaakaapeleita. Vastine: Asemakaavassa esitetään puistomuuntamolle rakennusala. Maakaapeleita varten merkitään tarvittavat rasitealueet asemakaavaan. Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n lausunnossa todetaan, että kaavaluonnoksen toteuttaminen vaatii alueella kulkevien runkojohtojen siirtämistä, samoin yksityisen vesijohdon siirtämistä. Runkojohtojen uuden tilavarauksen alueelle on mahdollista siirtää myös 20kV maakaapeli sekä maakaasulinja. Vastine: Asemakaavaan merkitään tarvittavat rasitealueet. Mariikka Myllyniemi ehdottaa mielipiteessään, että Tehtaantie 8:aan suunniteltua katuliittymää siirrettäisiin luonnoksessa esitetystä paikasta, koska tuolta kohdalta paljastui yllättäen kesäkuussa kaivo kansirakenteineen. Rakenteet eivät tulisi kestämään ajoneuvojen painoa. Vastine: Asia on selvitetty HS Vesi Oy:n kanssa. Tonttiviemäri kaivoineen joudutaan osittain rakentamaan uudelleen. Siinä yhteydessä rakenteet on mahdollista tehdä ajoneuvoliikenteen kestävinä rakenteina. Rakennussuunnittelu Asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen on aloitettu hyvinvointikeskuksen rakennussuunnittelu. Arkkitehtitoimiston laatiman L1-tasoisten suunnitelmien perusteella on rakennuksen rakennusala ja kerrosten lukumäärät määritelty asemakaavaan. Naapureiden toiveiden perusteella rakennuksen kerrosmäärää on pystytty rajoittamaan kahteen ja kolmeen osalla massasta. Luonnokseen nähden myös istutettavan alueen pinta-alaa on lisätty ja määrätty suojapuustoa istutettavaksi alueelle. Puurivejä on määrätty istutettavaksi myös LPA-alueen ja asuintalojen välille. Muutokset on tehty naapureiden aloitteesta. Asemakaavamuutoksen ehdotus Asemakaavamuutoksen ehdotus on ollut nähtävillä muistutuksia varten 18.12.2014-19.1.2015. Luonnoksesta jätettiin kaksi muistutusta, lausuntoja saatiin yhteensä kuusi.

18 Lausunnot: Hämeen liitolla, Museovirastolla, Hämeen ELY-keskuksella, Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella, HS-Vedellä ja Gasum Oy:llä ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta. Muistutukset: Pirjo Inna toteaa, että naapuriin tulevan hyvinvointikeskuksen tontin tehokkuus on nousemassa tehokkuudeksi 0.66 nykyisen e=0.4 sijasta. Hänen mukaansa suuri rakennusmassa on kuitenkin saatu sijoitetuksi tontille hyvin. Hän kysyy, miksi asemakaavassa ei osoiteta tarkasti autokatosten ja varastojen sijoituspaikkoja ja miksi ne eivät sisälly rakennusoikeuteen. Lisäksi kysytään autokatosten ja varastojen rakentamispaikasta, rakennetaanko ne varmasti rakentamisalueelle. Pirjo Inna kertoo, että heidän omistamansa osan tilasta tehokkuus oli ennen e=0.4, nyt asemakaavaehdotuksen mukaan e=0.27. Kerrosmäärä entisen kahden ja kolmen sijasta tulisi olemaan yksi ja 2/3. Hän katsoo menetyksen tulevaisuuteen katsoen olevan suuri ja toteaa että maanomistajien tasapuolinen kohtelu ei toteudu koska rakennusoikeutta on heidän kohdallaan huomattavasti alennettu. Muistutuksen tekijä odottaa asiaan korjausta. Muistutuksen tekijä vaatii tasapuolisuuden takia myös heille vapaata autokatosten ja varastojen rakennusoikeutta tai vastaavasti määräyksen poistamista hyvinvointikeskuksen korttelialueelta. Vastine: Fiskars Home Oy:n omistuksessa asemakaavamuutosalueella on useita ohjeellisia tontteja. Asemakaavamuutoksessa rakennusoikeus poistuu kokonaan yhtiön omistamalta asuin-, liike- ja toimistorakennusten AL-korttelialueelta kun se muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-5). Vastaava rakennusoikeus esitetään hyvinvointikeskuksen tontille lisäyksenä. Näin kiinteistönomistajan rakennusoikeus kaava-alueella pysyy ennallaan. Hyvinvointikeskuksen rakennussuunnittelun edetessä on todettu, että kiinteistössä ei tulla tarvitsemaan autokatoksia eikä ulkovarastoja. Tontin osalla on määräys poistettu. Sen sijaan vastaava määräys on lisätty AL-korttelialueille. Pirjo Innan ohjeellisilla tonteilla 12 ja 18 tuleva rakennusoikeus tehokkuusluvuksi muutettuna on e=0.35. Kun ottaa huomioon mahdollisuuden rakentaa ulkovarastoja ja autokatoksia rakennusoikeuden lisäksi, ei tehokkuuden voida katsoa vähentyvän nykyisestä e=0.4 tehokkuudesta. Risto Inna (Apple Times Oy) muistutuksessaan toteaa, että hyvinvointikeskuksen tontille osoitetaan rakennusoikeutta nykyistä kaavaa merkittävästi enemmän ja korttelin muiden kiinteistönomistajien tonteilla on rakennusoikeutta tuntuvasti vähennetty nykyisestä. Muistutuksen tekijä vaatii, että hyvinvointikeskuksen tontille kaavaehdotuksessa esitetty mahdollisuus rakentaa autokatoksia ja varastoja ilman, että niitä lasketaan kuuluvaksi rakennusoikeuteen joko poistetaan tai sallitaan myös AL-korttelin alueille. Vastine: Fiskars Home Oy:n omistuksessa asemakaavamuutosalueella on useita ohjeellisia tontteja. Asemakaavamuutoksessa rakennusoikeus poistuu kokonaan yhtiön omistamalta AL-korttelialueelta kun se muutetaan autopaikkojen korttelialueeksi (LPA- 5). Vastaava rakennusoikeus esitetään hyvinvointikeskuksen tontille lisäyksenä. Näin kiinteistönomistajan rakennusoikeus kaava-alueella pysyy ennallaan. Hyvinvointikeskuksen rakennussuunnittelun edetessä on todettu, että kiinteistössä ei tulla tarvitsemaan autokatoksia eikä ulkovarastoja. Tontin osalla on määräys poistettu. Sen sijaan vastaava määräys on lisätty AL-korttelialueille.

19 Muistutuksen tekijän ohjeellisen tontin 16 rakennustehokkuus kaavaehdotuksessa on e=0.41. Nykyisen asemakaavan rakennustehokkuus on e=0.4. Lisäksi tontille saadaan rakentaa rakennusoikeuden rajoittamatta varastoja ja autokatoksia. Asemakaavaehdotuksessa on järjestetty Fiskars Home Oy:n omistaman alueen kautta rasitteena Risto Innan (Apple Times Oy) omistamille ja myymille ohjeellisille tonteille ajoyhteys, joka puuttuu nykyiseltä tilalta kokonaan. Ehdotuksen nähden tehtiin tekninen muutos putkirasitteiden kohdalla. Asemakaavamuutos on yhdyskuntalautakunnan käsittelyssä 24.2.2015. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen asemakaavamuutoksen tultua hyväksytyksi kaupunginvaltuustossa on osallisilla valitusmahdollisuus tehdystä päätöksestä. Asemakaavahanke esitellään sen eri vaiheissa kaupungin internet-sivulla osoitteessa: www.hameenlinna.fi/ kaavat- ja rakentaminen/kaavoitus/. 4.2.3 Viranomaisyhteistyö Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. Hankkeesta järjestettiin viranomaisneuvottelu 26.3.2014. Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot valtion viranomaisilta ja verkkoyhtiöiltä. 4.3 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavamuutoksen alueelle ei ole laadittu asemakaavoituksen yhteydessä erilaisia vaihtoehtoja. Luonnos perustuu kaupungin omaan selvitys- ja asiantuntijatyöhön, neuvotteluihin hyvinvointikeskuksen tulevan käyttäjän, alueen asukkaiden ja kiinteistönomistajien kanssa. Asemakaavoitustyötä edelsi kaupungin selvitystyö, jossa tutkittiin hyvinvointikeskuksen sijoittumiselle vaihtoehtoisia sijainteja Iittalan taajamassa. Selvitystyö aloitettiin vuoden 2012 huhtikuussa, jolloin verrattiin yhteensä yhdeksää mahdollista sijaintipaikkaa noin 5000k-m 2 hyvinvointikeskukselle. Vaihtoehdot sijaitsivat korkeintaan n. 850m etäisyydellä keskeisestä Iittalan kiertoliittymästä. Tarkempaan jatkoselvitykseen valikoitui sijaintivaihtoehdoista viisi. Ehdotukset sijaitsivat lähimpänä keskeistä kiertoliittymää. Kriteereinä olivat etäisyys muihin palveluihin, alueen antamat rakentamismahdollisuudet ja rajoitukset sekä vaikutus koko taajaman kehityksen kannalta. Selvitysvaiheen kolmannessa osassa toukokuussa 2012 tarkasteltiin laajemmin kahta jatkosuunnittelun pohjaksi valittua ehdotusta. Ensimmäisessä vaihtoehdossa hyvinvointikeskus sijoittuisi nykyisen terveysaseman, entisen kunnantalon ja käytöstä poistuvien päiväkotien alueelle. Toisena vaihtoehtona oli nyt käsiteltävä asemakaavamuutosalue. Selvitystä varten perustettu työryhmä näki hyvinvointikeskuksen sijoittumisen suunnittelualueelle parempana kuin kunnantalon terveysaseman sijainnin. Tällä vaihtoehdolla nähtiin olevan koko taajaman ilmeen kohentamisen kannalta olevan merkittävästi suurempi vaikutus kuin toisella vaihtoehdolla. Alue liittyy saumattomasti ns. Lasimäen alueeseen ja toimenpiteet alueen kehittämisessä näkyvät heti matkailijoille positiivisena asiana. Sijainti tukee ikääntyvien asumisen sijoittamista osana koko yhteisöä. Asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen syksyllä 2014 on keskusteltu hankkeen rakennussuunnittelijaksi valitun arkkitehtitoimisto Vahteran edustajien kanssa asemakaavan

asettamista vaatimuksista ja on tarkennettu suunnitelmia. Rakennussuunnittelijalle on kerrottu naapuruston toiveista mm. uudisrakennuksen sijainnista ja kerroskorkeuksista. 20

21 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaava-alue on kooltaan n. 3,62ha. Rakennusoikeus tulisi asemakaavamuutoksen jälkeen olemaan 11 873k-m 2, asemakaavan seurantalomake liite 1. Kerrosalan vähennys voimassa olevaan asemakaavaan nähden on 1 477k-m2. KORTTELIALUEET aluetta m 2 kerrosalaa k-m 2 tehokkuus P-1 7 496 4 920 0,66 KL-9 8 052 3 221 0,40 AL 13 831 3 733 0,27 LPA-5 4 789 - - EV 456 - - katualue 1 624 KAAVA-ALUE YHTEENSÄ 36 248 11 874 0,33 Lisäksi asemakaavassa osoitetaan rakennusala puistomuuntamolle. 5.2 Aluevaraukset Asemakaavamuutoksessa esitetään hyvinvointikeskukselle palvelurakennusten korttelialue, jolla sallitaan asuminen (P-1). Lisäksi esitetään liikerakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa lisäksi polttoaineen automaattinen jakeluaseman (KL-9). asemakaavamuutoksessa esitetään asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueita (AL) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA-5) lasitehtaan käyttöön. Asemakaavamuutoksella muodostuisi Hunajakujan ja Sauvalan aukion katualueet sekä kaksi pientä suojaviheraluetta. 5.3 Vaikutusten arviointi Vaikutuksia arvioitiin suhteessa nykytilanteeseen ja voimassa olevaan asemakaavaan. 5.3.1 Asemakaavan vaikutukset Vaikutukset asumiseen Yhtä asuntoa kohti asukkaita oli vuonna 2010 Hämeenlinnassa kaupungin tilaston mukaan 1,5 henkilöä. Uusia mahdollisesti omakotitalotyyppisiä asuinrakennuksia (ALkorttelialue) esitetään asemakaavamuutoksessa yhteensä kolme. Mahdollisissa rivitaloissa (AL-korttelialue) olisi arviolta kuusi asuntoa. Hyvinvointikeskukseen tulisi laaditun tilaohjelman mukaan noin 60 uutta asukasta. Asemakaavamuutosalueen uusi asu-

22 kasmäärä voisi olla siten noin 73 henkilöä. Paikallisesti lisäys Iittalan ydinkeskustassa on suuri, mutta koska hyvinvointikeskuksen asukkaat tulevat todennäköisesti Kalvolan sisäisenä muuttona, muutos Kalvolaa ajatellen on pieni. Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavamuutos laaditaan ensisijaisesti yksittäistä tiettyä tarvetta (hyvinvointikeskus) varten. Suunnittelualueen valinta useista eri sijaintivaihtoehdoista tarjoaa parhaan mahdollisuuden samalla tiivistää kaupunkirakennetta Iittalan taajamassa. Iittalan Lasimäen alue on tärkeä ostos- ja matkailukohde, johon saapuvat vierailijat voisivat nykyistä laajemminkin käyttää keskustan kehittyviä palveluita. Keskustan kiinteistöistä voidaan aluetta harkitusti kehittämällä ja rakentamalla vähitellen muodostaa ehyempi kokonaisuus Lasimäen kanssa. Vaikutukset ihmisten elinympäristöön Hyvinvointikeskuksen palvelukeskusosa lisää palveluiden tarjontaa Iittalan keskustassa. Uusi asuminen tukee nykyisten palveluiden säilymistä. Rakennuskokonaisuus pyritään toteuttamaan siten, että luontevalle eri-ikäisten henkilöiden kohtaamiselle tarjoutuisi mahdollisuuksia. Vaikutukset kaupunkikuvaan ja maisemaan Suunnittelualue on jäänyt keskeneräiseksi ja voimassa oleva asemakaava on pääosin jäänyt toteutumatta. Asemakaavan toteutuminen olisi merkinnyt käytännössä lähes koko rakennuskannan uusiutumista. Paikallishistoriallisesti merkittävien asuinrakennusten kunnostaminen on lähtenyt alulle jo ennen asemakaavamuutoksen vireilletuloa. Asemakaavamuutoksella pyritään varmistamaan omistajien tahdon mukaisesti rakennusten säilyminen ja niiden taloudellisesti kannattava ylläpito. Hyvinvointikeskuksen korkeampi kaupunkimainen rakennusmassa sulkee epämääräiseksi jääneen näkymän kiertoliittymästä lasitehtaan suuntaan katsottuna. Uusi aukio ja mahdollinen taideteos korostavat paikan keskeisyyttä taajamassa. Vaikutukset liikenteeseen ja kunnallistekniikan verkostoihin Kunnallistekniikan verkosto, joka on rakennettu alueelle, ei noudata maanomistusrajoja eikä voimassa olevaa asemakaavaakaan täysin. Verkosto (vesi- ja viemärijohtojen runkolinjat, maakaasuputki, keskijännitelinja sekä vanha kytkinasema) joudutaan paikoitellen siirtämään ennen asemakaavan toteuttamista. Voimassa olevassa asemakaavassa oleva Hunajakuja toteutuessaan ratkaisee ajoyhteydet useammalle asuintontille. Uusi ajoyhteys Iittalantieltä hyvinvointikeskukselle ja liikerakennuksen tonteille on välttämätön. Sen kautta mahdollistuu ajo palvelukeskukselle. Ajoyhteys tekee myös mahdolliseksi turvallisen polttoaineen jakeluaseman käytön, koska ajoneuvoliikenne voidaan ohjata jakeluasemalle ja sieltä pois kahden eri suunnan kautta. Vaikutukset yhdyskuntatalouteen Asemakaavan muutoksella on selkeästi vaikutus yhdyskuntatalouteen. Pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen vähentää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Hankkeen toteutuessa sillä on vaikutus kadunrakentamiseen johtotöineen, kuljetus-

23 ten ja liikenteen kuluihin. Taajaman keskustan infran on syytä olla muustakin syystä ajanmukainen, joten kulut ovat joka tapauksessa huomioitava keskustan alueella. Valittu keskeinen sijainti antaa tarjoaa palveluliiketoiminnalle uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointikeskuksen toteutuminen antaa luontevan mahdollisuuden kohentaa laajemmin aluetta ja lisätä matkailijoiden määrää Lasimäen ja lasitehtaan läheisyydessä. Kaupunkimaisempi, pyöräilyä ja jalankulkua suosiva, monen ikäisille tarkoitettu ympäristö lisää viihtyvyyttä. 5.3.2 Asemakaavan suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA 25 ) mukaan asemakaavan selostuksessa on mm. esitettävä selvitys kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja maakuntakaavaan, jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavamuutoksella ei ole merkitystä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Asemakaavamuutos on voimassa olevan maakuntakaavan mukainen. 5.3.3 Asemakaavan suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Jos asemakaava laaditaan alueelle, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on maankäyttö- ja rakennuslain 54 :n mukaan asemakaavaa laadittaessa soveltuvin osin otettava huomioon myös mitä yleiskaavan sisältövaatimuksista säädetään (MRL 39 ). Yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys Alue sijaitsee olemassa olevien teknisten verkostojen alueella Iittalan taajaman keskustassa. Keskusta-alueen kehittäminen tukee ekologista kestävyyttä. Asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus Asemakaavamuutos monipuolistaa asuntotarjontaa alueella. Hanke tukee pyrkimystä lisätä palvelujen tarjontaa keskustassa. Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö Kaava-alue kuuluu kunnallistekniikan piiriin. Ajoyhteydet ja kevyen liikenteen väylät valaistuksineen palvelevat taajaman ydinkeskustaa osana sen rakenteita Ympäristöhaittojen vähentäminen Asemakaavamuutos ei vähennä eikä lisää merkittävästi ympäristöhaittoja. Rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen Asemakaavamuutoksella pyritään säilyttämään olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset osana alueen historiaa. Alueella ei ole luonnonympäristöä. Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Asemakaavamuutos ei vaikuta virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Haitat maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle Asemakaavamuutosta laadittaessa kuullaan maanomistajien mielipiteitä. Muutoksesta ei ole haittaa maanomistajille.

24 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttaminen voidaan aloittaa kaavamuutoksen saatua lainvoiman. Kaupunki valvoo rakennuslupaharkinnan ja - valvonnan kautta rakennusten ja ympäristörakentamisen soveltumista alueelle. Hämeenlinnassa 15.1.2015 Päivi Saloranta tilaajajohtaja yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikkö Hämeenlinnan kaupunki

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm 24.11.2014 Kaavan nimi Iittalan hyvinvointikeskus Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 07.01.2014 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2484 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 3,6248 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,6248 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,6247 100,0 11874 0,33 0,0000-1439 A yhteensä 1,3831 38,2 3733 0,27-0,1638-2455 P yhteensä 0,7496 20,7 4920 0,66 0,7496 4920 Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,8052 22,2 3221 0,40-1,0592-3904 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,6412 17,7 0,4930 E yhteensä 0,0456 1,3-0,0196 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 3,6247 100,0 11874 0,33 0,0000-1439 A yhteensä 1,3831 38,2 3733 0,27-0,1638-2455 AL 1,3831 100,0 3733 0,27-0,1638-2455 P yhteensä 0,7496 20,7 4920 0,66 0,7496 4920 P 0,7496 100,0 4920 0,66 0,7496 4920 Y yhteensä C yhteensä

C yhteensä K yhteensä 0,8052 22,2 3221 0,40-1,0592-3904 KL 0,8052 100,0 3221 0,40-1,0592-3904 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,6412 17,7 0,4930 Kadut 0,1623 25,3 0,0141 LPA 0,4789 74,7 0,4789 E yhteensä 0,0456 1,3-0,0196 ET -0,0652 EV 0,0456 100,0 0,0456 S yhteensä M yhteensä W yhteensä

LIITE 3

IITTALAN HYVINVOINTIKESKUS, ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Hämeenlinnan kaupunki 17.4.2014

2 Sisällysluettelo 1. TEHTÄVÄ... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 4 3. ALOITE... 4 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE... 4 4.1 Maakuntakaava... 4 4.2 Yleiskaava... 5 4.3 Asemakaava... 6 4.4 Muut suunnitelmat ja selvitykset... 7 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 7 5.1 Arvioitavat vaikutukset... 7 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu... 8 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen... 8 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen... 8 5.5 Tehtävät selvitykset... 8 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET... 8 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN... 9 8. AIKATAULU... 9 9. LAATIJAT... 9 10. YHTEYSTIEDOT... 9

3 Työnro: 2484 Dnro: 2779/2013 YHLA 109 Hämeenlinna 90. kaupunginosa Kalvola Asemakaavamuutos koskee suunnittelualuetta, johon kuuluvat kortteli 41, tontit 1-8, yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue sekä katualuetta. 1. TEHTÄVÄ Iittalan keskustan aluetta on syytä kehittää, jotta taajama pysyisi vireänä ja sen vetovoima paranisi entisestään. Iittalan Lasimäen alue on tärkeä ostos- ja matkailukohde, johon saapuvat vierailijat voisivat nykyistä laajemminkin käyttää keskustan kehittyviä palveluita. Keskustan kiinteistöistä voidaan aluetta harkitusti kehittämällä ja rakentamalla vähitellen muodostaa ehyempi kokonaisuus Lasimäen kanssa. Ikäihmisten palveluasumistarvetta varten tutkittiin yhdeksää eri aluetta Iittalassa. Parhaimmaksi paikaksi valikoitui alue, jota kaavoitustyö koskee. Hanketta laajennettiin siten, että samalla voidaan parantaa ydinkeskustan vetovoimaa sekä tarjota palveluita kaikille kuntalaisille. Uusi monen sukupolven hyvinvointikeskus ei tule lisäämään voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeutta. Vanhan rakennuskannan yleinen arvostus on lisääntynyt 1990-luvun jälkeen. Asemakaavamuutoksessa tarkistetaan säilytettävien rakennusten osalta rakennusalat ja rakennusoikeudet, siten että ei synny tarvetta purkamiselle. Voimassa oleva asemakaava ei ole toteutunut lukuun ottamatta päivittäistavarakauppaa. Asemakaavassa on kyse selkeästä tietystä rakentamisen tarpeesta. Hyvinvointikeskuksen uudisrakentaminen tullaan sovittamaan olemassa olevaan ympäristöön. Hankkeessa pyritään eheyttävään täydennysrakentamiseen, joka perustuu nykyisen rakennuskannan huomioimiseen ja alueen historiaan. Kyseessä on selkeä oma kokonaisuus. Asemakaavahanke on maakuntakaavan mukainen. Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto.

4 2. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnassa entisen Kalvolan kunnan Iittalan taajamassa. Kaavaalue käsittää välittömästi Lasinmäen itäpuolella olevan alueen, joka rajautuu etelässä ja lännessä Lasitehtaantiehen, pohjoisessa Iittalantiehen ja lännessä Kotkajärventie. Alueen pinta-ala on n. 3,6ha. 3. ALOITE Hyvinvointikeskuksen asemakaavamuutos laaditaan kaupungin aloitteesta. Hanke on kaupungin 2014 kaavoituskatsauksessa (KH 7.1.2014 4) kohde n:o 20 Iittalan hyvinvointikeskus. Hämeenmaan Kiinteistöt Oy on jättänyt lisäksi kiinteistöään koskevan asemakaavamuutoshakemuksen polttoaineen automaattiasemasta. 4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE 4.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottamisen lisäksi mm. auttaa saavuttamaan alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys. Iittalan taajamassa on erityisesti kyse yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä sekä elinympäristön laadun ja kulttuuriperinnön vaalimisesta. 4.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston 28.6.2006 vahvisti voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaava vahvistettiin 2.4.2014. Voimassa oleva maakuntakaava on voimassa siltä osin kuin sitä ei kumottu vaihemaakuntakaavassa. Kaavojen yhdistelmässä suunnittelualue on asuntovaltaista taajamatoimintojen aluetta, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään (vinoraidoitettu As-alue). Iittalantie on merkinnällä YTm, merkittävä yhdystie tai katu, kehitettävä matkailutie. Kotkajärventien osuus on merkinnällä YTm, kehitettävä matkailu- ja maisematie, muu yhdystie. Keskusta on merkitty kohdemerkinnällä ca, alakeskus. Suunnittelumääräyksen mukaan Iittalassa seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt voidaan sijoittaa asemakaavaan perustuen keskustatoimintojen kohdealueille, kuitenkin yksittäin enintään 10 000 kerrosneliömetrin kokoisina ja enintään yhteen yksikköön. Iittalan taajama-alue kuuluu C-v km - Seutukeskuksen palveluvyöhykkeeseen (punainen pistekatkoviiva). Merkinnällä osoitetaan mm. keskusta-alueiden välisiä hyviin liikenneyhteysväyliin tukeutuvia maakunnallisia tai seudullisia asumisen ja joukkoliikenteen kehityskäytäviä. Suunnittelumääräyksen mukaan alueen suunnittelussa ja rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota joukkoliikenteen laatukäytävien toteuttamismahdollisuuksien turvaamiseen, niiden palvelutason jatkokehittämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen. Suunnittelusuosituksen mukaan kunnan laati-

5 essa uusia yleiskaavoja n. 80 % asumistoimintojen uustuotannosta tulisi sijoittaa vyöhykkeelle ja mielellään lähelle olemassa olevia vähittäiskaupan suuryksiköitä. Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä. 4.3 Yleiskaava Asemakaavoitusta on ohjannut Kalvola - Iittalan oikeusvaikutukseton osayleiskaava vuodelta 1993. Osayleiskaavan tavoitevuodeksi asetettiin vuosi 2000. Osayleiskaavassa esitetään suunnittelualueelle yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PK) sekä yhdistettyä yksityisten palvelujen ja hallinnon aluetta ja kerrostalovaltaista asuntoaluetta (PK/AK). Alue Puupihantiestä länteen on varattu maa- ja metsätalousalueeksi. Iittalantie ja Kotkajärventie on merkitty tieliikenteen alueeksi. Lasimäen edustalle on merkitty tieliikenteen alueen laajennus. Oikeusvaikutukseton osayleiskaava on tavoitteiltaan selkeästi vanhentunut.

6 Ote Kalvolan - Iittalan osayleiskaavasta 1993 4.4 Asemakaava Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Asemakaavat tulivat lainvoimaisiksi vuosina 1994 ja 2006. Iittalantien ja Kotkajärventien asemakaava, jossa maantien alueet muutettiin kaupungin katualueiksi tuli lainvoimaiseksi tammikuussa 2014. Suunnittelualueen asemakaavat ovat toteutuneet ainoastaan päivittäistavaramyymälän kohdalla. Muiden kiinteistöjen osalla asemakaavan toteutuminen olisi vaatinut nykyisen kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan purkamista ja kiinteistörajojen muuttamista, jotta asuin- ja liikerakennusten rakentaminen olisi ollut mahdollista.

7 Ote ajantasakaavasta. 4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset Hämeen Ammattikorkeakoulun Lepaan yksikkö laati vuonna 2002 toteuttamattoman keskustasuunnitelman S-Marketin ja Lasimäen väliselle alueelle. Kehittämiskeskus Oy Häme on toteuttanut Iittalan Visio 2030- hankkeen yhdessä Projektistudio Oy:n kanssa. Osana EKR-rahoitteista Luova Tila-hanketta kuului kesällä 2012 tehty Iittalan taajaman facelifting -suunnitelma, jossa ideoitiin alueen kehittämistä vetovoimaisemmaksi ja viihtyisemmäksi keskukseksi. Kehittämiskeskus Oy Häme on tehnyt Iittalantiehen välittömästi sen eteläpuolella liittyvän ns. Fiskarsin alueen kiinteistöjen kaupallisen selvitystyön (Kiema Management Oy 11.6.2013). Hämeenlinnan kaupunki, Hämeenlinnan vanhusten asuntosäätiö, Fiskars Home oy Ab, Hämeenmaan Kiinteistöt Oy sekä Elenia Oy ovat tekemässä aiesopimusta Iittalan kehittämisestä. Sopimuksessa tullaan sopimaan mm. tavoitteesta kehittää aluetta siten, että alueelle saadaan uusia asuntoja ja mahdollistetaan uusien palvelujen syntyminen. Asemakaava-alueen pilaantuneisuudesta on valmistunut selvitys 10.2.2014. Selvityksessä ei havaittu normaalista poikkeavia haitta-ainepitoisuuksia. 5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Arvioitavat vaikutukset Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset: terveyteen ja viihtyvyyteen luonnonsuojeluun asumiseen

8 meluun yhdyskuntarakenteeseen kaupunkikuvaan tekniseen huoltoon kunnallistalouteen luontoon maisemaan pinta- ja pohjavesiin liikenteeseen työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan virkistykseen 5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ympäristöhaittojen vähentäminen rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys 5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. asemakaavaselostukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen. 5.5 Tehtävät selvitykset Arkeologinen tarkkuusinventointi on tarpeen tehdä lähialueen tiedossa olevien muinaismuistojen takia. 6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET Kaavoitustyöhön osallisia ovat ainakin seuraavat tahot:

9 Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Hämeen ELY-keskus, Museovirasto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusvalvonta ja ympäristö. Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy sekä Gasum Oy. Maanomistajat ja -haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot. 7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Hämeen ELY- keskuksen ja Museoviraston kanssa järjestettiin viranomaisneuvottelu 26.3.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää EL- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa EL -keskus järjestää asiasta neuvottelun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun. Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62 ja MRA 30 säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luonnos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esittely- ja keskustelutilaisuus. Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65 ja MRA 27 säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti. Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa. 8. AIKATAULU Työn alustava aikataulu on seuraava: Kaavoituspäätös: 2014 kaavoituskatsaus KH 7.1.2014 4 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 17.4.2014 alkaen. Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta kesäkuussa 2014. Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta syyskuussa 2014. Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta loppusyksyllä 2014. 9. LAATIJAT Asemakaavamuutos laaditaan Hämeenlinnan kaupungilla virkatyönä. 10. YHTEYSTIEDOT Valmistelusta vastaavat arkkitehti Jari Jokivuo, jari.jokivuo(at)hameenlinna.fi (03) 621 2315 sekä suunnitteluavustaja Oili Kääntä, oili.kaanta(at)hameenlinna.fi (03) 621 2346.