Kunnanhallitus 27.8.2018 Asían tunnus KIRDno-2017-49 Kirkkonummen kunta 27.8.2018 PL 20 02401 Kirkkonummi Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie 5 00520 Helsinki Sähköposti helsinki.hao(at)oikeus.fi HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Lausunto kunnallisvalituksen johdosta Asia Hallinto-oikeuden lausuntopyynnön johdosta annettava Kirkkonummen kunnan lausunto kunnallisvalitusta koskien asiassa 03375/18/4104. Valitus ja valituksen kohteena oleva päätös Osalliset ovat tehneet 13.6.2018 valituksen Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan Kirkkonummen kunnanvaltuuston 14.5.2018 35 :ssä tehty päätös hyväksyä Edesholmenin ranta-asemakaava. Lausunto valituksen johdosta Hallinto-oikeus on pyytänyt Kirkkonummen kunnanhallitusta hankkimaan valituksen johdosta kunnanvaltuuston lausunnon. Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 41 :n 18:n kohdan mukaan kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluu antaa lausunto kunnanvaltuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätöstä ei ole kumottava. Lausunnon antaja Kirkkonummen kunta Kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat Hallinto-oikeuden pyytämät kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat toimitetaan hallinto-oikeudelle pyydettyinä paperiversioina. 1
Valituksen hylkääminen Kirkkonummen kunta kunnioittavasti vaatii, viitaten tässä lausunnossa jäljempänä esitettyyn perustuen, että: - kunnallisvalituksen kohteena oleva Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös 14.5.2018 35 :ssä tehty päätös hyväksyä Edesholmenin ranta-asemakaava pysytetään voimassa Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi Taustaa ja lähtökohtia Edesholmenin ranta-asemakaava laadittiin ensimmäisen kerran vuosina 2007-2012 ja se hyväksyttiin kunnanvaltuuston päätöksellä 18.6.2012 ( 66). Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään 25.3.2015 voimassa Helsingin hallinto-oikeuden 4.10.2013 tekemän päätöksen, jolla se kumosi ranta-asemakaavan hyväksymispäätöksen. Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteena oli se, että matkailua palvelevien rakennusten korttelialueella (RM) saaren eteläpuolella sijaitsevat kolme rakennusalan ja niihin liittyvät saunarakennusten rakennusalat oli osoitettu siten, että ne sijoittuivat rantaasemakaavassa suojelualueeksi (s-1) osoitetut merenrantaniityn välittömään läheisyyteen. Tästä johtuen oli olemassa suuri riski siitä, että suojelualue tulisi tosiasialliselta maankäytöltään olemaan osa matkailutoimintojen aluetta, toimien alueelle sijoittuvien rakennusten piha- ja oleskelualueena. Maanomistaja uudisti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen hakemuksensa ranta-asemakaavan laatimiseksi ja hanke sisällytettiin Kirkkonummen kunnanvaltuuston 31.8.2015 hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille 2016-2020 ja alkavaksi vuonna 2017. Ranta-asemakaava tuli vireille 19.5.2017. Suunnittelualue sijaitsee Porkkalanniemen itäpuolella, n. 15 km Kirkkonummen kuntakeskuksesta kaakkoon, Bergstadin kylässä. Se muodostuu Edesholmen nimisestä saaresta ja sillä sijaitsevasta tilasta Edisholm RN:o 1:45. Kaava-alue sisältää myös kaksi saaren pohjoispuolella sijaitsevaa Vedgrundet nimistä pikkusaarta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 16 hehtaaria ja se käsittää koko saaren ja em. pikkusaaret. Kaava-alueeseen ei kuulu vesialuetta. Saarelta ei ole kiinteää yhteyttä mantereelle. Alue on rakentamaton saaren länsipäässä sijaitsevaa vanhaa saunaa lukuun ottamatta. Kaavan laatimisen perusteena on Kirkkonummen Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa Edesholmenin saareen osoitetun matkailupalvelujen alueen (RM) hyödyntäminen ja sen yksityiskohtaisempi suunnittelu. Maanomistajan tavoitteet ovat olleet samat kuin vuonna 2012 hyväksytyn ranta-asemakaavan tavoitteet. Saarelle halutaan mahdollistaa korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja, jotka täyttävät myös kansainvälisten suuryhtiöiden sekä valtiovierailujen asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat suunnitellaan enintään noin 20-30 henkilön tilaisuuksia varten. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella suunnitellaan ympärivuotista käyttöä varten. Kunnan tavoitteena on ollut Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan mukainen maankäyttö, joka saavutettiin vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa. Vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa osoitettiin saareen rakennusoikeutta yhteensä 1400 k-m2, joista 1370 k-m2 sijoittui matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle (RM). Siinä tarkasteltiin myös mahdollisuuksia osoittaa saareen sen käytön edellyttämä kulkuyhteys. Tähän liittyen laadittiin kaavoitusta palveleva liikenneyhteysselvitys ja hyväksytyssä ranta-asemakaavassa määrättiin, että RMkorttelialueelle ei saa myöntää rakennuslupaa, ennen kuin aluehallintoviranomainen on myöntänyt luvan sillan rakentamiseksi saareen. Saareen haettiin kuitenkin jo vuonna 2002 vesilain 2 :n mu- 2
kaista lupaa ajosillan toteuttamiseksi ja lupa-asia ratkesi vuonna 2005 lopulta korkeimmassa hallinto-oikeudessa kielteisesti. Uusi lupahakemus tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuonna 2011 perusteena silloin valmisteilla olleessa ranta-asemakaavassa suunniteltu aikaisempaa tehokkaampi maankäyttö. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kuitenkin 30.5.2014 hakemuksen sillä perusteella, että hankkeesta saatavaa hyötyä ei voida pitää hankkeesta johtuvan yleiselle edulle aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattavana. Vuonna 2012 hyväksytyssä kaavassa suojeltiin myös saaren eteläosan merenrantaniitty, joka oli määritelty suojelluksi luontotyypiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä 22.11.2007. Merenrantaniitty osoitetaan suojelumerkinnällä myös uudelleen laaditussa ranta-asemakaavassa. Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2, joka on suuruudeltaan sama kuin vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa. Rakennusalojen sijaintia ja määrää on sen sijaan tarkistettu siten, että saaren koko itäosa kulkuyhteyttä ja rantautumispaikkaa lukuun ottamatta sekä luonnonsuojelulain nojalla rajattu rantaniitty ja sen lähialue sen eteläosassa säilytetään rakentamattomina luontoalueina. Merenrantaniityn ja RM-korttelialueen väliin on osoitettu suoja-alueeksi lähivirkistysaluetta ja kaksi rantasaunan rakennusalaa ja yksi päärakennuksen rakennusala on poistettu. Rakennusalat on nyt sijoitettu siinä määrin kauas suojeltavasta alueesta, ettei korttelialueen käyttö vaaranna suojelualueen luontoarvojen säilymistä. Myös pääsaaren pohjoispuolella sijaitsevat Vedgrundet nimiset saaret osoitetaan kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi saaren keskiosan matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä rantaniittyalueen ulkopuolella on varmistettu kaavaan otetulla luo- määräyksellä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue). Kaavassa on osoitettu aluevarauksia matkailupalvelujen korttelialueille (RM), lähivirkistysalueelle (VL), luonnonsuojelualueille (S-1 ja SL) sekä venevalkama-alueelle (LV). RM-korttelialueen länsiosaan on sijoitettu alueen päärakennus, joka toimii kokous- ja edustustilana ja sen itä- ja pohjoispuolella on kolme edustus- ja majoitusrakennusta. Kiinteistölle 1:45 (Edisholm) on ollut vuodesta 2004 lähtien tieoikeus Stenkullantien ja Edisöntien kautta rantaan asti. Rasiteoikeus on Stenkullantiellä leveydeltään kuusi metriä, siitä eteenpäin Edisöntielle seitsemän metriä ja kymmenen metriä Edisöntieltä rantaan. Mikäli aluetta tarvitsee laajentaa esimerkiksi suuremman kääntöpaikan tai joidenkin saareen kulkuun liittyvien teknisten ratkaisujen toteuttamiseksi, tulee sitä varten hakea uutta yksityistietoimitusta. Valitusperuste liittyen ranta-asemakaavassa osoitettuun rakentamisen määrään ja saareen kulkuun Valittajat esittävät, että Edesholmenin saarelle ei ole perusteita sallia rakentamista ympäröivistä alueista poikkeavalla tavalla ja että saareen kulku tulee tapahtua samoin kuin ympäristössäkin oleviin saariin, eikä minkäänlaista tarvetta ole sallia rakentaa autoliikennettä varten teitä alueelle. Helsingin hallinto-oikeuden 4.10.2013 antamassaan päätöksessä, joka koski 18.6.2012 hyväksyttyä ranta-asemakaavaa ja joka ei muuttunut 25.3.2015 korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on rakentamisen määrästä annettu seuraava oikeudellinen arviointi: Ranta-asemakaavassa on voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti osoitettu saaren länsiosa matkailua palvelevaksi alueeksi. Yleiskaava ei ole rajoittanut alueelle ranta-asemakaavassa osoitettavissa olevan rakentamisen määrää. Rantaasemakaavan mitoitus poikkeaa rakennusoikeuden määrän osalta tavanomaisesta loma-asumiseen tarkoitetusta rantarakentamisesta. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että alue on suunniteltu matkailupalvelujen alueeksi, joille on ominaista tavanomaista loma-asutusta korkeampi ja tiiviimpi rakennusoikeus, kaavaa ei ole pidettävä ranta- 3
asemakaavan sisältövaatimusten vastaisena yksistään siinä osoitetun rakennusoikeuden määrän vuoksi. Koska nyt 14.5.2018 hyväksytyn Edesholmenin ranta-asemakaavan rakennusoikeuden määrä on sama kuin mainitussa kumoutuneessa kaavassa, jota em. oikeudellinen arviointi koskee, eikä ranta-asemakaavoitusta ohjaavan yleiskaavan osalta ole tämän jälkeen tullut muutoksia, katsoo Kirkkonummen kunta, että esitetty valitusperuste on aiheeton. Kulkuyhteyden järjestämisen osalta ohjaava kaava (Saaristo-ja rannikkoalueiden osayleiskaava) ei rajoita mantereen puolella eikä vesialueella käytettäviä ratkaisuja. Kulkuyhteys saareen ja siihen liittyvät mahdolliset tarvittavat muutokset tulee ratkaista joka tapauksessa mantereen osalta tietoimituksella, sillä ranta-asemakaavan kiinteistö ei ulotu mantereen puolelle ja alueen kulkuyhteydet aina Porkkalantieltä saakka on järjestetty yksityisteinä. Vesialueen osalta liikennöinnin järjestäminen vaatii vesilain mukaisen menettelyn, joten Kirkkonummen kunta katsoo, että esitetty valitusperuste on aiheeton Todettakoon vielä, että Kiinteistölle 1:45 (Edisholm) on ollut vuodesta 2004 lähtien tieoikeus Stenkullantien ja Edisöntien kautta rantaan asti. Rasiteoikeus on Stenkullantiellä leveydeltään kuusi metriä, siitä eteenpäin Edisöntielle seitsemän metriä ja kymmenen metriä Edisöntieltä rantaan. Mikäli tieoikeuden osalta on tarvetta muutoksiin, kyseeseen tulee uusi tietoimitus, sillä maanomistusolosuhteiden vuoksi asiaa ei voida ratkaista ranta-asemakaavassa. Valitusperuste liittyen lähivirkistysalueeseen (VL) ja lähivenepaikkaan (lvl) Valittajat esittävät, että ranta-asemakaavan perusteella sekä lähivirkistysalueelle että lähivenepaikalle voitaisiin sijoittaa polkuja ja yhdyskuntateknisiä rakennelmia ja -laitteita näitä tarkemmin määrittelemättä, ja tämä antaisi mahdollisuuden muuttaa koko VL-alueen luonnetta ja tarkoitusta ja olisi ristiriidassa myös alueen luontoarvojen kanssa. Valittajat toteavat lisäksi, että kaavailtuja rakennuspaikkoja lähempänä oleva venevalkama (LV) on täysin riittävä, joten lähivenepaikalle ei ole perusteita tästäkään syystä. Lisäksi valittajat toteavat vielä, että saaren pohjoisrannalle kaavaillun rakennuksen saunan kohdalla on monivuotinen haikaroiden harvinainen pesäpaikka. Kaavamääräyksestä ei käy ilmi mitä yhdyskuntateknisiä rakennelmia ja -laitteita valittajan esittämän mukaisesti VL-alueelle voitaisiin sijoittaa, sillä yhdyskuntateknisten rakennusten ja rakennelmien rakennusala on osoitettu kaavassa aivan erikseen sijoittuvaksi RM-korttelin itäreunaan, eikä lähivirkistysalueelle (VL). Lähivenepaikan osalta voidaan todeta, että sille mahdollistettu rakentaminen (30 k-m2) on siinä määrin vähäistä, ettei sillä ole lähivirkistysalueen käytön osalta juurikaan merkitystä. Valituksessa viitataan lisäksi suunniteltuun tiehen, joka on kaavamääräyksen mukaan ohjeellinen ajoyhteys. Asiassa tulee ottaa huomioon, että ranta-asemakaavaa koskee MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, joka tulee sovellettavaksi ajoyhteyden toteuttamista suunniteltaessa. Joka tapauksessa yksittäisen ajoyhteyden osoittaminen lähivirkistysalueen kautta ei ole mitenkään poikkeavaa eikä itsessään anna mahdollisuutta muuttaa koko VL-alueen luonnetta ja tarkoitusta valittajien esittämällä tavalla. Mitä tulee valittajien toteamukseen siitä, että lähivenepaikalle ei olisi perusteita ja että lännemmäksi osoitettu LV-alue olisi täysin riittävä, niin kaavaselostuksessa on avattu sen tarvetta kohdassa 5.4. Aluevaraukset: Saaren pohjoisrannalla on esitetty pieni lvl-rakennusala venelaituria varten suojaiseen paikkaan, jossa on riittävä syvyys eikä ruoppauksia tarvita. Saaren länsipuolen ranta on kauttaaltaan matalaa tehtyjen 4
syvyysmittausten perusteella, joten ranta-asemakaavassa osoitetun lvl-alueen toteuttamisella voidaan välttää merenpohjan ruoppaaminen, joka olisi edellytys vaihtoehtoisen lähivenepaikan osoittamiselle. Kirkkonummen kunta katsoo täten, että esitetyt valitusperusteet ovat aiheettomia. Valittajien esittämää havaintoa ja tietoa haikaroiden pesäpaikasta ei ole todennettu edellisen ranta-asemakaavan laadinnan aikaan, vaikka valittajan maininnan mukaan pesäpaikan olisi pitänyt olla monivuotisesti käytössä. Edellinen kumoutunut ranta-asemakaava oli hyväksymiskäsittelyssä 2012. Kaavoittaja on tehnyt tarkastuskäynnin saaressa 20.8.2018. Mitään havaintoja harmaahaikaran mahdollisesta pesinnästä Edesholmenin pääsaaressa ei havaittu. Sen sijaan havaittiin harmaahaikarat ja mahdolliset pesänjäännökset pääsaaren pohjoispuolisessa pikkusaaressa. Tämä on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (SL) ranta-asemakaavassa. Kaavoittajan katselmuskertomus on vastineen liitteenä. Valitusperuste liittyen teknisiin ratkaisuihin Valittajat toteavat, että suunniteltu salmen alittava paineviemäri ja pelkkä toteama siitä, että tyhjennys tapahtuisi mantereen puolella, on liian epämääräistä. Mantereen puolelle ei ole myöskään sallittua rakentaa muuten kuin vahvistetun tieoikeuden sallimissa rajoissa. Lisäksi valittajat viittaavat kuivakäymäläratkaisuihin, joita voidaan Edesholmenin saaressa käyttää ilman erityisiä vesialuetta rasittavia rakennelmia. Ranta-asemakaavaan sisältyy matkailua palvelevien rakennusten korttelialuetta (RM) koskeva kaavamääräys, jonka mukaan alueelle rakennettaviin rakennuksiin saa sijoittaa vesikäymälöitä vain, jos saareen voidaan osoittaa olevan sellaisen huolto- taikka viemäriyhteyden, joka mahdollistaa umpisäiliöiden säännöllisen tyhjennyksen. Kyseinen määräys tarkoittaa sitä, että ellei vesilain mukaisen menettelyn kautta saareen voida toteuttaa paineviemäriä ja/tai kaavamääräyksen ehdot toteuttavaa kulkuyhteyttä, ei rakennuksiin saa tällöin toteuttaa vesikäymälöitä, vaan jokin niitä korvaava ratkaisu juuri siten, kuin valittaja on esittänyt. Helsingin hallinto-oikeuden 4.10.2013 antamassaan päätöksessä, joka ei muuttunut 25.3.2015 korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on vesilain nojalla ratkaistavista kysymyksistä (siltayhteys) annettu oikeudellinen arviointi, jonka mukaan hallinto-oikeus ei tutki siltahankkeen osalta valituksessa esitettyjä vaatimuksia. Tämä periaate tulee Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan sovellettavaksi myös tässä tapauksessa, eli vesialuetta koskevat kysymykset tulee ratkaista vesilain perusteella, joten Kirkkonummen kunta katsoo, että esitetty valitusperuste on aiheeton. Valitusperuste liittyen lossi/lauttayhteyteen Valittajat toteavat, että kaavassa on jätetty tutkimatta kaavaillun lossin tai lautan melu- ja ympäristöhaitat eikä selostuksesta ilmene myöskään lautan/lossin tekniset yksityiskohdat, kuten sen kulkuvoima ja mahdollinen vaijeriyhteys, joka katkaisisi todennäköisesti salmen muun veneliikenteen jne. Lisäksi viitataan saareen ja mantereelle tuleviin pengerjärjestelyihin, joita vaaditaan myös lautta/lossinyhteyden toteuttamiseksi. Lossi/lauttayhteys on mahdollinen vaihtoehtoinen liikenneyhteys veneillä tapahtuvalle liikennöinnille. Lossi/lauttayhteyden toteuttamisen osalta kaavassa on vain saaren länsiosan venevalkamaa (LV) koskeva määräys, jonka mukaan alueen läpi sallitaan tarvittaessa kulkuyhteyden järjestäminen mantereelle sekä siihen liittyvien rakenteiden 5
toteuttaminen. Ranta-asemakaavassa ei ole siten minkäänlaista velvoittavaa määräystä kulkuyhteyden järjestämistavasta saareen, sillä lossi/lauttayhteyden toteuttaminen ja siihen liittyvät lupaprosessit ratkaistaan erillisen vesilain mukaisen lupamenettelyn perusteella ja myös veneyhteys on mahdollinen. Kyseiseen lupamenettelyyn liittyy arviointi valittajien mainitsemista melu- ja ympäristövaikutuksista, joten kyseessä ei ole siis ranta-asemakaavan hyväksymiseen liittyvä asia. Lisäksi nykyaikaiset lossit voidaan toteuttaa ilman vaijeria, jolloin ne ovat veneeseen rinnastettavia kulkuvälineitä. Ne eivät myöskään aiheuta enempää melua kuin veneiden dieselmoottorit ja niitä voidaan tulevaisuudessa, veneiden tapaan, operoida lyhyellä matkalla ladattaviin akkuihin perustuvilla sähkömoottoreilla. Todettakoon lisäksi, että salmi on mahdollisen vaijerilla toimivan lossi/lauttayhteyden kohdalla niin matala ja kivikkoinen, että sen läpi ei ole muuta veneliikennettä. Veneliikenne kulkee Edesholmenin saaren itäpuolelta kaikkien mantereen puoleisten kiinteistöjen osalta. Helsingin hallinto-oikeuden 4.10.2013 antamassaan päätöksessä, joka ei muuttunut 25.3.2015 korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on vastaavanlaisesta tapauksesta siltayhteyden osalta annettu oikeudellinen arviointi, jonka mukaan hallinto-oikeus ei tutki siltahankkeen osalta valituksessa esitettyjä vaatimuksia. Kyseinen siltahanke tuli ratkaista silloin myös vesilain mukaisella menettelyllä, samoin kuin Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan nyt vaihtoehtona esitetty lossi/lauttayhteys. Kirkkonummen kunta katsoo täten, että esitetty valitusperuste on aiheeton. Yhteenveto Valituksessa ei ole tuotu esille sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella kunnanvaltuuston 14.5.2018 kokouksessa 35 :ssä tehty päätös Edesholmenin ranta-asemakaavan hyväksymisestä tulisi kumota. Kirkkonummen kunta pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana. 6
LIITE LAUSUNTOON KATSELMUSKERTOMUS Aika: 20.8.2018 Kohde: Edisholmenin saari Kirkkonummi Tarkoitus: Harmaahaikaran pesintäpaikan etsintä Läsnä: Henrik Wickström Oy Wixplan Ab Ari Boman Tarkastustapa Tutkittiin saaren pohjoisrannan kaikki rantapuut n. 50 m:n leveällä rantavyöhykkeellä kävelemällä maastossa. Ajankohta ei ollut paras mahdollinen pesimäreviirin ja pesän etsinnän kannalta, mutta kookas pesärakennelma on suhteellisen helppo havaita vaikkei se ole asuttukaan. Havainnot Edisholmin saaren pohjoisrannan rantametsässä ei havaittu harmaahaikaran pesiä eikä pesänjäänteitäkään. Alas pudonnut kyyhkysen pesä löytyi sekä ilmeisesti vanha variksenpesä männyssä n. 100 m pohjoiskärjestä länteenpäin. Kaksi harmaahaikaraa havaittiin Edisholmin pääsaaren pohjoispuolisessa pikkusaaressa. Linnut lähtivät rääkyen lentoon isosta rantakuusesta. Pohjoispuolella olevan pikkusaaren matala rantakallio on ilmeisesti toiminut lintujen lepopaikkana koska siinä oli aika paljon jätöksiä. Isossa kuusessa havaittiin risuja, jotka viittaavat käytettyyn pesään tai pesänjäännöksiin. Maassa oli myös jonkin verran oksia, höyheniä ja jätöksiä. Koska mahdollinen pesä oli varsin korkealla ei pystytty kiipeämään ylös todentamaan asiaa tarkemmin. Päätelmä Harmaahaikara ei pesi Edisholmin pääsaaren pohjoisrannalla, vaan ilmeisesti pääsaaren pohjoispuolella olevassa tiheäkasvuisessa pikkusaaressa. Harmaahaikara on elinvoimainen tulokaslaji, joka esiintyy lähinnä rannikkoalueilla. Laji on viime vuosikymmeninä runsastunut ja pesintämäärä on jo yli tuhat. Helsingin Lintutieteellinen seura Tringa ry:n hakuteoksessa Uudemaan Linnut todetaan mm. että pesänsä harmaahaikarat rakentavat n. 1-30 m:n korkeuteen mihin tahansa puuhun- katajaan, pihlajaan, haapaan tai koivuun mutta kuusi ja mänty ovat suosituimpia. Pesämetsän ei tarvitse sijaita kovin kaukana ihmisasutuksestakaan. Harmaahaikara on pesinyt lähes jokaisessa uusmaalaisessa kunnassa. Liitteenä on pari kuvaa saaresta ja mahdollisesta pesäkuusikosta. Raasepori 20.8.2018 Henrik Wickström
Pohjoispuolella oleva luonnontilainen pikkusaari ja epäilty pesäkuusikko.