Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Asían tunnus KIRDno Kirkkonummen kunta PL Kirkkonummi Helsingin hallinto-oikeus Radanrakentajantie Helsinki Sähköposti helsinki.hao(at)oikeus.fi HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE Lausunto kunnallisvalituksen johdosta Asia Hallinto-oikeuden lausuntopyynnön johdosta annettava Kirkkonummen kunnan lausunto kunnallisvalitusta koskien asiassa 03524/18/4104. Valitus ja valituksen kohteena oleva päätös Osallinen on tehnyt valituksen Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätöksestä Helsingin hallinto-oikeudelle. Helsingin hallinto-oikeutta pyydetään kumoamaan Kirkkonummen kunnanvaltuuston :ssä tehty päätös hyväksyä Edesholmenin ranta-asemakaava. Lausunto valituksen johdosta Hallinto-oikeus on pyytänyt Kirkkonummen kunnanhallitusta hankkimaan valituksen johdosta kunnanvaltuuston lausunnon. Kirkkonummen kunnan hallintosäännön 41 :n 18:n kohdan mukaan kunnanhallituksen toimivaltaan kuuluu antaa lausunto kunnanvaltuuston puolesta valtuuston päätöstä koskevaan valitukseen, jos kunnanhallitus katsoo, että kunnanvaltuuston päätöstä ei ole kumottava. Lausunnon antaja Kirkkonummen kunta Kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat Hallinto-oikeuden pyytämät kunnan päätöksen perusteena olleet asiakirjat toimitetaan hallinto-oikeudelle pyydettyinä paperiversioina. 1

2 Valituksen hylkääminen Kirkkonummen kunta kunnioittavasti vaatii, viitaten tässä lausunnossa jäljempänä esitettyyn perustuen, että: - kunnallisvalituksen kohteena oleva Kirkkonummen kunnanvaltuuston päätös :ssä tehty päätös hyväksyä Edesholmenin ranta-asemakaava pysytetään voimassa Valitusperusteiden oikeudellinen arviointi Taustaa ja lähtökohtia Edesholmenin ranta-asemakaava laadittiin ensimmäisen kerran vuosina ja se hyväksyttiin kunnanvaltuuston päätöksellä ( 66). Korkein hallinto-oikeus pysytti päätöksellään voimassa Helsingin hallinto-oikeuden tekemän päätöksen, jolla se kumosi ranta-asemakaavan hyväksymispäätöksen. Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteena oli se, että matkailua palvelevien rakennusten korttelialueella (RM) saaren eteläpuolella sijaitsevat kolme rakennusalan ja niihin liittyvät saunarakennusten rakennusalat oli osoitettu siten, että ne sijoittuivat rantaasemakaavassa suojelualueeksi (s-1) osoitetut merenrantaniityn välittömään läheisyyteen. Tästä johtuen oli olemassa suuri riski siitä, että suojelualue tulisi tosiasialliselta maankäytöltään olemaan osa matkailutoimintojen aluetta, toimien alueelle sijoittuvien rakennusten piha- ja oleskelualueena. Maanomistaja uudisti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen hakemuksensa ranta-asemakaavan laatimiseksi ja hanke sisällytettiin Kirkkonummen kunnanvaltuuston hyväksymään kaavoitusohjelmaan vuosille ja alkavaksi vuonna Ranta-asemakaava tuli vireille Suunnittelualue sijaitsee Porkkalanniemen itäpuolella, n. 15 km Kirkkonummen kuntakeskuksesta kaakkoon, Bergstadin kylässä. Se muodostuu Edesholmen nimisestä saaresta ja sillä sijaitsevasta tilasta Edisholm RN:o 1:45. Kaava-alue sisältää myös kaksi saaren pohjoispuolella sijaitsevaa Vedgrundet nimistä pikkusaarta. Kaava-alueen pinta-ala on noin 16 hehtaaria ja se käsittää koko saaren ja em. pikkusaaret. Kaava-alueeseen ei kuulu vesialuetta. Saarelta ei ole kiinteää yhteyttä mantereelle. Alue on rakentamaton saaren länsipäässä sijaitsevaa vanhaa saunaa lukuun ottamatta. Kaavan laatimisen perusteena on Kirkkonummen Saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavassa Edesholmenin saareen osoitetun matkailupalvelujen alueen (RM) hyödyntäminen ja sen yksityiskohtaisempi suunnittelu. Maanomistajan tavoitteet ovat olleet samat kuin vuonna 2012 hyväksytyn ranta-asemakaavan tavoitteet. Saarelle halutaan mahdollistaa korkeatasoisia merellisiä kokous- ja edustustiloja, jotka täyttävät myös kansainvälisten suuryhtiöiden sekä valtiovierailujen asettamat laatu- ja turvallisuusvaatimukset. Kokous- ja edustustilat suunnitellaan enintään noin henkilön tilaisuuksia varten. Rakennukset, infrastruktuuri ja muu toiminta alueella suunnitellaan ympärivuotista käyttöä varten. Kunnan tavoitteena on ollut Kirkkonummen saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaavan mukainen maankäyttö, joka saavutettiin vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa. Vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa osoitettiin saareen rakennusoikeutta yhteensä 1400 k-m2, joista 1370 k-m2 sijoittui matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle (RM). Siinä tarkasteltiin myös mahdollisuuksia osoittaa saareen sen käytön edellyttämä kulkuyhteys. Tähän liittyen laadittiin kaavoitusta palveleva liikenneyhteysselvitys ja hyväksytyssä ranta-asemakaavassa määrättiin, että RMkorttelialueelle ei saa myöntää rakennuslupaa, ennen kuin aluehallintoviranomainen on myöntänyt luvan sillan rakentamiseksi saareen. Saareen haettiin kuitenkin jo vuonna 2002 vesilain 2 :n mu- 2

3 kaista lupaa ajosillan toteuttamiseksi ja lupa-asia ratkesi vuonna 2005 lopulta korkeimmassa hallinto-oikeudessa kielteisesti. Uusi lupahakemus tehtiin Etelä-Suomen aluehallintovirastolle vuonna 2011 perusteena silloin valmisteilla olleessa ranta-asemakaavassa suunniteltu aikaisempaa tehokkaampi maankäyttö. Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kuitenkin hakemuksen sillä perusteella, että hankkeesta saatavaa hyötyä ei voida pitää hankkeesta johtuvan yleiselle edulle aiheutuvaan haittaan verrattuna huomattavana. Vuonna 2012 hyväksytyssä kaavassa suojeltiin myös saaren eteläosan merenrantaniitty, joka oli määritelty suojelluksi luontotyypiksi Uudenmaan ympäristökeskuksen päätöksellä Merenrantaniitty osoitetaan suojelumerkinnällä myös uudelleen laaditussa ranta-asemakaavassa. Ranta-asemakaavan kokonaisrakennusoikeus on 1400 k-m2, joka on suuruudeltaan sama kuin vuonna 2012 hyväksytyssä ranta-asemakaavassa. Rakennusalojen sijaintia ja määrää on sen sijaan tarkistettu siten, että saaren koko itäosa kulkuyhteyttä ja rantautumispaikkaa lukuun ottamatta sekä luonnonsuojelulain nojalla rajattu rantaniitty ja sen lähialue sen eteläosassa säilytetään rakentamattomina luontoalueina. Merenrantaniityn ja RM-korttelialueen väliin on osoitettu suoja-alueeksi lähivirkistysaluetta ja kaksi rantasaunan rakennusalaa ja yksi päärakennuksen rakennusala on poistettu. Rakennusalat on nyt sijoitettu siinä määrin kauas suojeltavasta alueesta, ettei korttelialueen käyttö vaaranna suojelualueen luontoarvojen säilymistä. Myös pääsaaren pohjoispuolella sijaitsevat Vedgrundet nimiset saaret osoitetaan kaavassa luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi saaren keskiosan matalan notkoalueen luontoarvojen säilymistä rantaniittyalueen ulkopuolella on varmistettu kaavaan otetulla luo- määräyksellä (luonnon monimuotoisuuden kannalta erittäin tärkeä alue). Kaavassa on osoitettu aluevarauksia matkailupalvelujen korttelialueille (RM), lähivirkistysalueelle (VL), luonnonsuojelualueille (S-1 ja SL) sekä venevalkama-alueelle (LV). RM-korttelialueen länsiosaan on sijoitettu alueen päärakennus sekä sen läheisyyteen yksi isompi majoitusrakennus, joka tarvittaessa myös toimii kokoustilana. Näiden itä- ja pohjoispuolella on kaksi majoitusrakennusta. Kaavassa on osoitettu aluevarauksia matkailupalvelujen korttelialueille (RM), lähivirkistysalueelle (VL), luonnonsuojelualueille (S-1 ja SL) sekä venevalkama-alueelle (LV). RM-korttelialueen länsiosaan on sijoitettu alueen päärakennus, joka toimii kokous- ja edustustilana ja sen itä- ja pohjoispuolella on kolme edustus- ja majoitusrakennusta. Kiinteistölle 1:45 (Edisholm) on ollut vuodesta 2004 lähtien tieoikeus Stenkullantien ja Edisöntien kautta rantaan asti. Rasiteoikeus on Stenkullantiellä leveydeltään kuusi metriä, siitä eteenpäin Edisöntielle seitsemän metriä ja kymmenen metriä Edisöntieltä rantaan. Mikäli aluetta tarvitsee laajentaa esimerkiksi suuremman kääntöpaikan tai joidenkin saareen kulkuun liittyvien teknisten ratkaisujen toteuttamiseksi, tulee sitä varten hakea uutta yksityistietoimitusta. Valitusperuste liittyen korkeimman hallinto-oikeuden antamaan päätökseen ja merenrantaniityn suojeluun Valittaja toteaa, että vastaava ranta-asemakaava on jo kerran todettu toteutuskelvottomaksi. Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätösten perusteena ( ja ) oli se, että matkailua palvelevien rakennusten korttelialueelle (RM) saaren eteläpuolelle osoitetun kolmen rakennusalan ja niihin liittyvien saunarakennusten rakennusalojen sijainti vaaransi luonnonsuojelulain 29 :n mukaisesti rajatun luontotyypin (merenrantaniityn) ominaispiirteiden säilymisen saaren etelärannalla. 3

4 Muut valituksissa esitetyt seikat joko jätettiin tutkimatta tai ne eivät johtaneet valittajien toivomaan lopputulokseen. Merenrantaniityn suojelun osalta nyt hyväksytyn Edesholmenin ranta-asemakaavan maankäyttöratkaisussa on otettu huomioon vuosina 2013 ja 2015 Helsingin hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätös osoittamalla rakentaminen kauemmas s-1 merkinnällä suojellusta alueesta. Edellä esitettyjen perusteluiden nojalla Kirkkonummen kunta katsoo, että esitetty valitusperuste on aiheeton. Valitusperuste liittyen liikenteen järjestämiseen sekä pysäköinti-, vesi- ja viemäröintiratkaisujen toteuttamiseen Valittaja esittää, että riittäviä selvityksiä ja tutkimuksia pysäköinti-, vesi- ja viemäröintiratkaisujen toteuttamiseksi ei ole tehty ja toteaa myös, että mikäli rasitetoimitus ei anna mahdollisuutta hoitaa liikennettä ja teknistä huoltoa, on kaavan toteutuminen suunnitellulla tavalla mahdoton. Tästä syystä olisi hänen mielestään tullut selvittää ensin ratkaisut liikenteen ja infrastruktuurin järjestämiseksi alueelle ennen ranta-asemakaavan hyväksymistä. Koska ranta-asemakaavan kiinteistö 1:45 ei ulotu mantereen puolelle ja alueen kulkuyhteydet aina Porkkalantieltä saakka on järjestetty yksityisteinä, tulee liikenteeseen liittyvät yksityiskohdat ja niihin tarvittavat mahdolliset muutokset ratkaista tietoimituksella. Kulkuyhteyden järjestämisen osalta alueen maankäyttöä ohjaava kaava (Saaristo-ja rannikkoalueiden osayleiskaava) ei rajoita mantereen puolella eikä vesialueella käytettäviä ratkaisuja. Vesialueen osalta teknisten ratkaisujen ja liikennöinnin järjestäminen vaatii vesilain mukaiset menettelyt, sillä maanomistusolosuhteiden vuoksi asiaa ei voida ratkaista ranta-asemakaavassa. Edellä esitettyjen perusteluiden nojalla Kirkkonummen kunta katsoo, että esitetty valitusperuste on aiheeton. Valitusperuste liittyen kaavassa osoitettujen rakennusalojen sijaintiin ja rakennusten korkeusasemaan Helsingin hallinto-oikeuden antamassaan päätöksessä, joka ei muuttunut korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on rakentamisen määrästä annettu seuraava oikeudellinen arviointi: Ranta-asemakaavassa on voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisesti osoitettu saaren länsiosa matkailua palvelevaksi alueeksi. Yleiskaava ei ole rajoittanut alueelle ranta-asemakaavassa osoitettavissa olevan rakentamisen määrää. Rantaasemakaavan mitoitus poikkeaa rakennusoikeuden määrän osalta tavanomaisesta loma-asumiseen tarkoitetusta rantarakentamisesta. Kun kuitenkin otetaan huomioon, että alue on suunniteltu matkailupalvelujen alueeksi, joille on ominaista tavanomaista loma-asutusta korkeampi ja tiiviimpi rakennusoikeus, kaavaa ei ole pidettävä rantaasemakaavan sisältövaatimusten vastaisena yksistään siinä osoitetun rakennusoikeuden määrän vuoksi. Koska hyväksytyn ranta-asemakaavan rakennusoikeuden määrä on sama kuin mainitussa kaavassa, jota oikeudellinen arviointi koskee, eikä ranta-asemakaavoitusta ohjaavan yleiskaavan osalta ole tullut muutoksia, katsoo Kirkkonummen kunta, että esitetty valitusperuste on aiheeton. 4

5 Valitusperusteet liittyen Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen vuodelta 2014 koskien sillan rakentamista saareen sekä lossi/lauttayhteyden totettamistapaan Valittaja viittaa myös vuonna 2014 Vaasan hallinto-oikeuden antamaan päätökseen, jonka mukaan sillan toteuttaminen saareen olisi aiheuttanut enemmän haittaa kuin hyötyä ja ko. syystä lupaa ei myönnetty ja että nyt kulkuyhteys saareen on tarkoitus hoitaa veneillä ja lossilla. Lossi/lauttayhteys on mahdollinen vaihtoehtoinen liikenneyhteys veneillä tapahtuvalle liikennöinnille. Lossi/lauttayhteyden toteuttamisen osalta kaavassa on vain saaren länsiosan venevalkamaa (LV) koskeva määräys, jonka mukaan alueen läpi sallitaan tarvittaessa kulkuyhteyden järjestäminen mantereelle sekä siihen liittyvien rakenteiden toteuttaminen. Ranta-asemakaavassa ei ole siten minkäänlaista velvoittavaa määräystä kulkuyhteyden järjestämistavasta saareen, sillä lossi/lauttayhteyden toteuttaminen ja siihen liittyvät lupaprosessit ratkaistaan erillisen vesilain mukaisen lupamenettelyn perusteella ja myös veneyhteys on mahdollinen. Vaasan hallinto-oikeus on tehnyt valittajan mainitseman päätöksen siltayhteydestä , jonka korkein hallinto-oikeus pysytti voimassa Kuten valittaja toteaa, niin Helsingin hallinto-oikeuden antamassaan päätöksessä, joka ei muuttunut korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on vastaavanlaisesta tapauksesta siltayhteyden osalta annettu oikeudellinen arviointi, jonka mukaan hallinto-oikeus ei tutki siltahankkeen osalta valituksessa esitettyjä vaatimuksia. Kyseinen siltahanke tuli ratkaista silloin myös vesilain mukaisella menettelyllä, samoin kuin Kirkkonummen kunnan näkemyksen mukaan nyt vaihtoehtona esitetty lossi/lauttayhteys, joten Kirkkonummen kunta katsoo, että esitetty valitusperuste on aiheeton. Yhteenveto Valituksessa ei ole tuotu esille sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella kunnanvaltuuston kokouksessa 35 :ssä tehty päätös Edesholmenin ranta-asemakaavan hyväksymisestä tulisi kumota. Kirkkonummen kunta pyytää valituksen hylkäämistä perusteettomana. 5