ASEMAKAAVAN SELOSTUS Salpatien ja Riihitien kulma

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Salpatien ja Riihitien kulma 19.1.2015 Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1619/2013 Kaavatunnus 120030 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 24.9.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.9.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 24.9. 7.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 29.1.2015 8 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 18.2. 3.3.2015 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm

1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot SALPATIEN JA RIIHITIEN KULMA Asemakaavan muutos Diaarinumero KAUKE 1619/2013 Kaavatunnus 120030 Asemakaavan muutos koskee: 12. eli Peltolan kaupunginosan korttelin 1207 tonttia 7 ja tilaa Koivupirtti 1:2463. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 12. eli Peltolan kaupunginosan kortteliin 1207 asuinpientalojen korttelialuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Yhteyshenkilö: Juho Mattila, Seutulantie 12, 04410 JÄRVENPÄÄ, puhelin 040 315 2224, sähköposti juho.mattila@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Laurilan teollisuusalueen eteläpuolella, Salpatien ja Riihitien kulmassa. Kaavasuunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä pientaloalueeseen sekä pohjois- ja itäpuolella Salpatien ja Riihitien katualueisiin. Suunnittelualueen koko on noin 0,61 ha. Ote opaskartasta. Kaava-alueen likimääräinen sijainti punaisella ympyröitynä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavahankkeen nimi on Salpatien ja Riihitien kulma. Kaavasuunnittelun tavoitteena on ollut tutkia mahdollisuudet tonttikohtaisesti rakennustehokkuuden nostamiseen sekä uusien asuintonttien muodostamiseen. Rakennusoikeuden nostaminen tonteilla on edellyttänyt puite- ja maankäyttösopimuksia Järvenpään kaupungin kanssa. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa kaavasuunnittelussa asetetut tavoitteet. Asemakaavan suunnitteluratkaisut on pyritty sovittamaan jo rakennettuun ympäristöön ja mahdollistamaan täydentävä lisäasuinrakentaminen alueelle. Ratkaisuissa pyrittiin huomioimaan alueen ympäristön olosuhteet ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, jolloin sen hyväksymisestä päättää Kaupunkikehityslautakunta. Sivu 2

1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset... 9 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 9 4.2 Asemakaavan tavoitteet... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireilletulo, osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 10 4.3.3 Asemakaava ehdotuksen tarkistaminen... 10 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS...11 5.1 Kaavan rakenne... 11 5.2 Mitoitus... 11 5.3 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.4 Aluevaraukset... 12 5.4.1 Korttelialueet... 12 5.5 Kaavan vaikutukset... 12 5.6 Ympäristön häiriötekijät... 12 5.7 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 12 5.8 Nimistö... 12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 12 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 13 6.3 Toteutuksen seuranta... 13 Sivu 3

1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista A. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma B. Kaavaluonnoskartta ja määräykset C. Kaavaehdotuskartta ja määräykset D. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet E. Asemakaavan seurantalomake 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Uudenmaan maakuntakaava (8.11.2007) Järvenpään yleiskaava 2020 (kv. 9.8.2004 64) Voimassa oleva asemakaava (12/4) Järvenpään hulevesisuunnitelma (1.11.2013) Järvenpään viheralueohjelma 2009 2017 Järvenpään viheralueohjelman toimenpiteet 2009 2017 Kaavoituskatsaus ja -suunnitelma 2014 (kh 3.3.2014 47) Järvenpään maisemaselvitys (MA-arkkitehdit, Marja Mikkola, 2001) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 24.9.2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 24.9.2014 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 24.9. 7.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 29.1.2015 8 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 18.2. 3.3.2015 Kaupunkikehityslautakunta hyväksynyt pvm 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksessa muodostetaan asuinpientalojen korttelialuetta, uusia tontteja ja nostetaan tonttikohtaisesti rakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta täydentävällä asuinrakentamisella. Korttelialueelle on lisätty kaavamääräysmerkintä koskien hulevesiä. Määräys velvoittaa viivyttämään tontilla korttelialueella syntyvät hulevedet ennen niiden johtamista kaupungin hulevesiverkkoon. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, koska kaavahankkeessa ei ympäristöön laajemmin vaikuttavalla tavalla muuteta pääasiallista käyttötarkoitusta, supisteta puistoja tai lähivirkistykseen tarkoitettuja alueita, nosteta rakennusoikeutta tai sallittua kerroskorkeutta (MRL 191). Vähäisen asemakaavamuutoksen hyväksymisestä päättää Järvenpään kaupungin Kaupunkikehityslautakunta. Asemakaava-alueelle laaditaan erillinen tontti- ja korttelijako asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti, kun kaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Sivu 4

3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on yleiskuvaltaan ja yhdyskuntarakenteeltaan vehreää pientaloasutusta, pienteollisuutta ja toimitiloja sekä viheralueita. Alueella ja sen lähiympäristössä yleisin kattomuoto on harjakatto, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Asutus on pääosin melko matalaa. Rakennustehokkuudet alueella vaihtelevat pääosin välillä e=0,1-0,3. Hajontaa on myös tonttien rakennustehokkuuksissa. 3.1.2 Luonnonympäristö Alueen maisemarakenne on pääosin Järvenpään alueelle ominaista savikkotasankoa. Maisemassa on havaittavissa jälkiä merenpohjaan kerrostuneista savikoista ja harjuselänteistä. Kaava-alue sijoittuu kallioperäkartassa graniitti- ja granodioriittivyöhykkeiden raja-alueelle. Suurempi osa lienee kuitenkin graniittia. Maaperä on savea. Luonnonympäristö koostuu pääosin ympäröivistä viheralueista, joista merkittävimpänä on maisemallisesti ja luontoarvojensa puolesta arvokas Rampakanmetsän viheralue. Suunnittelualue ei sijaitse pohjavesialueella. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kaava-alueella väestöä on vähän, tällä hetkellä alle 10 asukasta. Uusien asuintonttien ja täydennysrakentamisen myötä asukasluku suunnittelualueella kasvaa maltillisesti. Järvenpään väestösuunnitteen mukaan väestönkasvu koko Peltolan kaupunginosan alueella kasvaa vuosien 2013-2035 aikana noin 640 asukkaalla. Väestönkasvu on noin 30 prosenttiyksikköä verrattuna nykyiseen asukasmäärään vuoteen 2035 mennessä. Työpaikat, elinkeinotoiminta, palvelut Kaavasuunnittelualueen sisällä ei ole työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa. Kaava-alueen lähiympäristössä Laurilan teollisuusalueella on paljon autoalan palveluja tarjoavia yrityksiä muun muassa Mäkelän Auto Oy ja Puskan Auto Oy. Muita lähialueella toimintaa pitäviä yrityksiä ovat muun muassa Posti Group (ent. Itella), Sähkötalo ja Värisilmä. Lähimpään päivittäistavarakauppaan on matkaa noin 400 metriä. Anttilan koulu sijaitsee noin 500 metrin päässä. Riihitien eteläpäästä löytyy Laurilan seurakuntakoti sekä ympärivuorokautinen päiväkoti Pehtoori. Muitakin päiväkoteja löytyy lähistöltä useita. Alle kilometrin päässä Pajalan alueelta löytyy muun muassa Uimahalli kuntopolkuineen, jäähalli, liikuntahalli ja tenniskenttiä. Uimahallin kuntopolulta on yhteys kaupungin latuverkkoon talvisin. Terholan alueen palvelut ovat saavutettavissa noin 1,5 kilometrin ja Järvenpään keskustan palvelut noin 2 kilometrin päässä. Virkistys Kaava-alueella ei ole mainittavaa virkistystoimintaa. Lähiympäristöstä löytyy hyvät ulkoilumaastot Rampakanmetsän alueelta sekä puistometsiä ja pieniä leikkipuistoja Lähdepuistossa, Auerpuistossa ja Laurilanpuistossa. Erityisesti Lähdepuiston ja Auerpuiston viheralueiden virkistyskäyttö on merkittävää. Lähdepuistossa on pieni aitaamaton urheilukenttä hiekka-alustalla, joka talvisin jäädytetään luistelukentäksi. Potentiaalia virkistystoiminnan lisäämiseen on erityisesti Lähdepuistossa ja Auerpuiston alueella. Puistojen monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä tulee vaalia myös puuston hoitamisella ja raivaamisella. Sivu 5

Liikenne Kaava-alueella liikenne kohdistuu pääosin Riihitien, Sarkatien ja Peltolantien varrella sijaitseville asuintonteille, sekä jossain määrin Laurilan teollisuusalueelle. Teollisuustonttien liikenne ohjautuu osin kokoojakatuna toimivalta Laurilantieltä, joten raskaan liikenteen määrä Salpatiellä on suhteellisen vähäistä. Riihitie on osoitettu läpiajokieltoon, joten liikenne on vähäistä ja yksinomaan kadun asuintonttien synnyttämää. Sarkatie on päättyvä tonttikatu, jonka liikennemäärät eivät ole merkittäviä. Kaava-alueen läheiset kadut ovat 40 km/h aluenopeusrajoituksen piirissä. Salpatien osuudella on kadun kummallakin puolella jalkakäytävä. Alueen pienempien tonttikatujen varrella ei ole jalkakäytäviä tai pyöräteitä. Läheisimmät bussipysäkit sijaitsevat Salpatiellä ja Laurilantiellä. Laurilantietä pitkin kulkevat paikallisliikenteen linjat 23Y ja 65, joiden pysäkeille on matkaa suunnittelualueelta noin 300 metriä. Salpatien pysäkki on palveluliikenteen käytössä. Rakennettu kulttuuriympäristö Rakennettua kulttuuriympäristöä edustavat osoitteissa Salpatie 9 ja Riihitie 12 (myös Salpatie 7) sijaitsevat omakotirakennukset, jotka ovat kaupunkikuvallisesti ja arkkitehtonisesti arvokkaita esimerkkejä jälleenrakennuskauden ja modernistisen kauden pientalorakentamisesta. Kohteet on huomioitu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa toimenpideluokassa III, joiden säilyttämistä edistetään neuvonnalla ja sopivilla kaavoitus- ja rakennusvaiheen ratkaisuilla. Rakennusten säilyminen riippuu ensisijaisesti omistajien toimista ja huoltamisesta. Jos rakennus on päässyt huonoon kuntoon, korjauskustannukset on arvioitava suhteessa säilyttämistarpeeseen. Riihitie 12:n asuinrakennus on tiettävästi huonokuntoinen ja se aiotaan purkaa uudisrakentamisen tieltä. Salpatie 9. Riihitie 12 (Salpatie 7). Tekninen huolto Alueella on toimiva, rakennettu kunnallistekniikka. Uusille asuinrakennuksille tarvittaneen uusia vesihuoltoliittymiä. Hulevedet Suunnittelualueella ei ole merkittävää tulvariskiä hulevesien osalta. Alueella on nykytilanteen luonnonmukaista pinta-alaa kuin rakennettua kovaa pintaa. Täydennysrakentaminen tasoittaa eroa. Suunnittelualue kuuluu Tuusulanjärven valuma-alueeseen, josta hulevedet kulkeutuvat Loutinojan avoojaa pitkin Natura-alueen kautta Tuusulanjärveen. Alueen hulevedet tulisi imeyttää maahan luonnonmukaisesti tai viivyttää tontilla ennen niiden päästämistä kaupungin hulevesiverkkoon. Ympäristönsuojelu, ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristönsuojelussa huomioitavia luontokohteita, erityisiä suojelualueita tai saastuneita maa-alueita. Sivu 6

Alueella ympäristöhäiriötä aiheuttavat eniten Laurilan teollisuusalueen ja Pohjoisväylältä kantautuva liikennemelu. Pohjoisväylän ja asuinalueiden välissä olevat Auerpuiston puistometsäalueet toimivat melusuojana. Liikennemäärien oletettavasti kasvaessa Pohjoisväylällä myös alueen melutaso voi nousta, jolloin meluntorjuntaa tulee tarkastella uudelleen ja tarvittaessa päivittää. Lähialueilta, noin 150 metrin etäisyydeltä, on tehty joitakin havaintoja kaupunkiympäristöön hyvin mukautuvasta pohjanlepakosta. Pohjanlepakko saalistaa tyypillisesti kerrostalojen pihoilla, parkkipaikkojen päällä, metsän aukkopaikoissa ja metsänreunassa. Pohjanlepakko on luonnonsuojelulain (LSL 29 ) nojalla rauhoitettu, joten sen levähdys- ja lisääntymispaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä koko Euroopan Unionin alueella. Pienten aukkopaikkojen luominen metsään ja metsän harvennus voivat parantaa saalistusolosuhteita. 3.1.4 Maanomistus Asemakaavamuutoksen alainen alue on kokonaan yksityisessä maanomistuksessa. Kuvassa näkyvät väritetyt alueet ovat Järvenpään kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on rajattu punaisella. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue on Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu Ympäristöministeriössä 8.11.2007) taajamatoimintojen aluetta. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) kaava-alue on merkitty pientaloalueeksi merkinnällä (AP). AP-alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25 0,4. Alue on asemakaavoitettu. Sivu 7

Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv 9.8.2004 64). Kaava-alueen likimääräinen sijainti valkoisella ympyröitynä. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1968. Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO 1 ). Alueella on noudatettava yhteensopeutuvaa rakennustapaa. Kaava-alueelle on annettu rakennusoikeutta yhteensä 600 k-m 2, joka on lähes kokonaan käytetty. Suurin sallittu kerroskorkeus on I. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue punaisella rajattuna. Rakennusjärjestys Järvenpään kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.7.2013. Tonttijako & -rekisteri Alueen tontit on merkitty tonttirekisteriin. Kaava-alueelle laaditaan erillinen tonttijako asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyn jälkeen. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 asettamat vaatimukset. Pohjakarttaa päivittää Järvenpään kaupungin maankäyttö- ja karttapalvelut. Sivu 8

Rakennuskiellot Alueella ei ole asemakaavatyöhön vaikuttavaa voimassa olevaa rakennuskieltoa. Kaavamuutosalue on automaattisesti rakennuskiellossa asemakaavatyön ajan. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun tarve ja käynnistäminen sekä sitä koskevat päätökset Tilan Koivupirtti 1:2463 omistajat ovat hakeneet kaavamuutosta tilansa osalta elokuussa 2013. Kaavamuutoshakemuksessa on anottu tilan muuttamista kolmeksi asuintontiksi. Kaavamuutoshakemus on käsitelty ja hyväksytty kaavasuunnitteluun (kh. 9.9.2013 156). Kaavahanke on otettu valmisteluun syyskuun alkupuolella 2014. Kaupungin aloitteesta kysyttiin viereisen tontin 1207-7 omistajien kiinnostusta kaavamuutokseen oman tonttinsa osalta, minkä jälkeen asemakaavatyö aloitettiin. Kaavamuutoksesta tehdään puite- ja maankäyttösopimukset kiinteistönomistajien kanssa. Maankäyttösopimukset hyväksytään kaupunginhallituksessa ennen asemakaavan muutoksen hyväksymiskäsittelyä tai sen aikana. Työ on esitelty kaavoitussuunnitelmassa 2014 2018 (kh. 3.3.2014 47) Asemakaavan muutoshanke käsitellään vähäisenä kaavana, koska kaavan aikaansaamat vaikutukset ovat alueellisesti ja kaupunkikuvallisesti vähäisiä ja vaikuttavat pääasiassa vain yksittäisiin tontteihin ja niiden lähiympäristöön. 4.1.1 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallitus 9.9.2013 156, puitesopimus asemakaavamuutoksen laatimisesta (Tila Koivupirtti 1:2463 omistajat) Kaavamuutoshanke vireille ja OAS, 24.9.2014 Asemakaavaluonnos nähtävillä (MRL 62 ja MRA 30 ) 24.9. 7.10.2014 Kaupunkikehityslautakunta 29.1.2015 8, päätös asemakaavaehdotuksen nähtävillepanosta Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävillä (MRL 65 ja MRA 27 ) 18.2. 3.3.2015 Kaupunkikehityslautakunta pvm nro, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen Täydentyy. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liitteessä A. 4.2.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset: - Uudenmaan ELY-keskus - Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Asiantuntijaviranomaiset - Järvenpää, rakennusvalvonta - Järvenpää, kaupunkitekniikan suunnittelu - Keski-Uudenmaan pelastuslaitos - Järvenpään Vesi - Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä Caruna Oy Fortum Power And Heat Oy Teleoperaattorit Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Sivu 9

4.2.2 Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ilmoitettiin kuulutuksella 24.9.2014 kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla www.jarvenpaa.fi sekä lähettämällä kirje kaava-alueen ja viereisten tonttien maanomistajille. 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja vuorovaikutustavat on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä koko suunnittelun ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Kaksi kirjallista mielipidettä esitettiin OAS:sta kaavaluonnoksen lausuntojen ja mielipiteen yhteydessä. OAS:aan ei esitetty muutoksia. OAS:sta, Luonnoksesta sekä ehdotuksesta saatujen lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä C. Valmisteluvaihe Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävänä 24.9. 7.10.2014 välisen ajan teknisessä palvelupisteessä sekä Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Nähtävilläoloaikana osallisilla oli mahdollisuus jättää mielipide kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa lähetettiin myös lausuntopyyntö hankkeesta seuraaville tahoille: Kunnallistekniikka, Järvenpään Vesi, Caruna Oy, Fortum Power And Heat Oy, Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj, DNA Oy ja Järvenpään kiinteistöyhdistys ry. Kaavaluonnoksesta on saatu seuraavat kirjalliset mielipiteet ja lausunnot: Fortum Power & Heat Oy, 23.9.2014 Elisa Oyj, 2.10.2014 Caruna Oy, 3.10.2014 Mäkelä Henri, Meri & Marja-Leena, 5.10.2014 Kunnallistekniikka esitti tonttijaon uusintatarkastelua. Rakennusvalvonta ilmoitti suullisesti, ettei heillä ole kommentoitavaa kaavaluonnokseen tai hankkeeseen liittyen. Suunnitteluvaihe Täydentyy myöhemmin. 4.2.4 Asemakaavaluonnoksen tarkistaminen Asemakaavan muutosluonnosta on tarkistettu 23.10.2014. Tarkistuksessa muutoksia tehtiin esitettyyn tonttijakoon, tontin 1207-7 rakennusoikeusmääriin sekä muihin teknisiin merkintöihin. Uudelleentarkastelun taustalla oli palaute tontin 1207-7 kiinteistöjen omistajilta sekä kunnallistekniikan järjestämisestä Koivupirtin tilasta 1:2463 muodostettavien uusien tonttien vuoksi. 4.2.5 Asemakaavaehdotuksen tarkistaminen Täydentyy myöhemmin. 4.2.6 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukainen viranomaisneuvottelu ei ole ollut hankkeen kohdalla tarpeellinen. Asemakaavahankkeesta on neuvoteltu kaupungin eri viranomaistahojen kesken. Sivu 10

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston tavoitteet -Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, yleistavoitteet. -Yleiskaava 2020: pientaloalue, tonttitehokkuus e t =0,25-0,4 -Uusien asuintonttien muodostaminen -Rakennustehokkuuden nostaminen tonteilla Prosessin aikana syntyneet tavoitteet -Mahdollistaa lähtökohta-aineiston tavoitteet -Kustannustehokas ratkaisu uusien asuintonttien kunnallistekniikan rakentamiseen Kaavamuutosratkaisun tavoitteet -Joustavat olosuhteet täydennysrakentamiseen -Alueen yleisilmeen säilyttäminen 5.2 Kaavan rakenne Suunnittelualue muodostuu asuinpientalojen korttelialueesta, jonne luodaan uusia asuintontteja ehdotetulla tonttijaolla ja nostetaan tonttikohtaisesti rakennusoikeuksia. Kaavamuutoksella tiivistetään kaupunkirakennetta täydentävällä asuinrakentamisella. Korttelialueelle on lisätty hule kaavamääräysmerkintä, joka velvoittaa viivyttämään korttelialueella syntyvät hulevedet tontilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Kaavamuutoksessa ei esitetä uusia katualueita. Kadunpuoleiset tontinosat on merkitty istutettavaksi yleisilmeen säilyttämiseksi. Istutettavan alueen osan läpi voi järjestää ajoliittymän, jolloin istutusvelvollisuus koskee jäljelle jäävää aluetta. Sitova tontin numerointi ja tonttijako päätetään asemakaavan hyväksymisen jälkeen. 5.3 Mitoitus Suunnittelualueen pinta-ala on 0,61 ha, joka on kokonaan myös asuinpientalojen korttelialuetta. Rakennusoikeutta kaava-alueelle on annettu yhteensä 1030 k-m 2. Rakennusoikeutta on jaettu tonttikohtaisesti välillä 160 500 k-m 2. Rakennusoikeutta lisätään kaavamuutoksella yhteensä 430 k-m 2. Kaikille tonteille on annettu varsinaisen rakennusoikeuden lisäksi 50 100 k-m 2 talousrakennusta varten. Koko kaava-alueen tehokkuus e a =0,16. Tonttitehokkuus (e t ) vaihtelee välillä e t = 0,08-0,25. Tehokkaampi rakentaminen alueelle olisi myös voinut olla mahdollinen, mutta toisaalta huomioitiin myös rakentamisen toteutettavuus olemassa olevassa yhdyskuntarakenteessa kerrosluvulla I. 5.4 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavan muutos tukee valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden toteutumista täydentämällä nykyistä yhdyskuntarakennetta ja mahdollistaa osaltaan hyvän elinympäristön perusedellytykset. Kaavamuutos on suunniteltu ympäristön lähtökohdat huomioiden. Täydentävä rakentaminen ja uudet asuinrakennukset vähentävät todennäköisesti puustoa ja pusikoituneita pensasalueita alueella. Uuden rakentamisen myötä myös pihoille istutettaneen lisää kasvillisuutta. Korttelialueen hulevedet tulee käsitellä tonteilla viivyttämällä ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Pienimittakaavaisella täydennysrakentamisella ei ole ympäristön laatua huomattavasti huonontavia vaikutuksia, joten ympäristölle asetetut laatutavoitteet täyttyvät. Sivu 11

5.5 Aluevaraukset 5.5.1 Korttelialueet Asuinpientalojen korttelialue (AP-9) Asemakaavan muutoksella omakotirakennusten korttelialue (AO 1 ) muutetaan asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-9). Kaavamääräysten mukaan korttelialueelle sallitaan asumistarkoitukseen kytketyt ja erilliset pientalot. Muiden asemakaavamääräysten mukaan alueelle saa asemakaavassa ilmoitetusta rakennusoikeudesta rakentaa 25% liike-, työ ja palvelutiloiksi, joissa harjoitettu toiminta ei aiheuta ympäristölle kohtuutonta häiriötä. Tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan tai häiritsevään varastoimiseen. Rakennuksissa on oltava harjakatto. Tontilla tulee olla vähintään yksi puu kutakin tontin rakentamattoman osan 100 m 2 kohti. Autopaikkoja on varattava vähintään yksi autopaikka 80 kerrosneliömetriä kohti, kuitenkin vähintään 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti. Korttelialueen kaavamääräykset todettiin alueelle sopivaksi ja alueen yleisilmettä kunnioittavaksi. Määräyksissä huomioitiin teollisuusalueen läheisyys sallimalla pienimittakaavainen elinkeinotoiminta korttelialueella, mikäli se ei aiheuta kohtuutonta häiriötä muulle alueelle. 5.6 Kaavan vaikutukset Asemakaavan vaikutuksia rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon on arvioitu kaavatyön yhteydessä asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä sekä näiden lausuntojen avulla. Vaikutusten arviointi on perustunut alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettuihin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin sekä osallisilta saatuihin lausuntoihin ja palautteeseen. Asemakaavan muutoksen vaikutukset näkyvät pienimittakaavaisena asuinlisärakentamisena. Rakentamisen aluetehokkuus nousee 0,10:sta 0,16:een. Vaikutukset ovat vähäisiä. Uudet rakennukset ja päällystetyt piha-alueet lisäävät alueelta kertyvän huleveden hetkittäistä määrää nykytilanteeseen verrattuna. Korttelialueiden hulevedet tulee käsitellä tonteilla hulevesiä viivyttävillä rakenteilla ennen niiden johtamista hulevesiverkkoon. Alueelle ei tule julkisia tai kaupallisia palveluja eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia alueen liikenteen luonteeseen tai liikennemääriin. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ollut tarpeen laatia erillisiä selvityksiä. 5.7 Ympäristön häiriötekijät Kaava-alueen uudisrakentamisessa tulee huomioida mahdollinen melutason nouseminen Pohjoisväylän liikennemäärien kasvamisen myötä. 5.8 Kaavamerkinnät ja -määräykset Katso liite B. 5.9 Nimistö Kaavamuutos ei aiheuta muutoksia alueen nimistöön. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteutusta ohjaamaan ei ole laadittu erillisiä selvityksiä tai suunnitelmia. Sivu 12

6.2 Toteuttamisen ajoitus Asemakaavan muutos on mahdollista toteuttaa heti, kun kaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat uusien asuintonttien rakentuminen, asukasmäärän kehittyminen, melutason kehittyminen, liikennemäärät ja asukkaiden palaute. Järvenpäässä 19.1.2015 Terttu-Elina Wainio Asemakaava-arkkitehti Juho Mattila Kaavasuunnittelija Sivu 13

Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 16.9.2014 Ô ÌÛ ß Kaava-alueen nimi Salpatien ja Riihitien kulma Dnro KAUKE 1619/2013 Kaavatunnus 120030 Aloite tai hakija Kiinteistönomistajat Tila 1:2463 ja tontti 12-1207-7 Suunnittelualue Asemakaavan muutos koskee osaa 12. eli Peltolan kaupunginosan korttelista 1207. Kaavasuunnittelualue rajautuu etelässä ja lännessä pientaloalueeseen sekä pohjois- ja itäpuolella Salpatien ja Riihitien katualueisiin ja sen koko on noin 0,61 ha. Suunnittelualue sijaitsee Laurilan teollisuusalueen eteläpuolella, Salpatien ja Riihitien kulmassa. Suunnittelualueella ja sen lähiympäristössä on sekoittuneena vehreää pientaloasumista, pieniä työpaikka- ja teollisuusalueita, päiväkoti Pehtoori sekä Laurilan seurakuntakoti. Suunnittelualueella sijaitsee myös kaksi omakotirakennusta, Riihitie 12 ja Salpatie 9, jotka on luokiteltu Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa toimenpideluokkaan III (säilyttämistä edistetään). Asuinkäytössä olevilla rakennuksilla on kaupunkikuvallista ja arkkitehtonista merkitystä. Riihitie 12 asuinrakennus on tiettävästi huonokuntoinen. Suunnittelualueen sijainti kaupunkirakenteessa punaisella ympyröitynä. Tavoitteet Kaavasuunnittelun tavoitteena on tutkia mahdollisuudet tonttikohtaisesti rakennustehokkuuden nostamiseen sekä uusien asuintonttien muodostamiseen. Rakennusoikeuden nostaminen edellyttää puite- ja maankäyttösopimuksia Järvenpään kaupungin kanssa. Asemakaavan muutos käsitellään vaikutuksiltaan vähäisenä, joten sen hyväksymisestä päättää Kaupunkikehityslautakunta.

Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv 9.8.2004 64) suunnittelualue on merkitty pientaloalueeksi merkinnällä (AP). AP-alueen tonttitehokkuudeksi suositellaan e=0,25-0,4. Alue on asemakaavoitettu. Ote yleiskaavasta. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti valkoisella rajattuna. Asemakaava Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1968. Suunnittelualue on osoitettu asemakaavassa omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi (AO 1 ). Alueella on noudatettava yhteensopeutuvaa rakennustapaa. Kaava-alueelle on annettu rakennusoikeutta yhteensä 600 k-m 2, joka on lähes kokonaan käytetty. Suurin sallittu kerroskorkeus on I. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. Kaavamuutosalue punaisella rajattuna. Osalliset Vaikutusten arviointi Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Viranomaiset Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Asemakaavan toteuttamisen välittömiä ja välillisiä vaikutuksia arvioidaan suunnittelun yhteydessä (MRL 9 ja Maankäyttö- ja rakennusasetus 1 ). Arvioitavia vaikutuksia ovat muun muassa vaikutukset rakennettuun ympäristöön, luontoon ja maisemaan, liikenteeseen sekä tekniseen huoltoon. Vaikutuksia arvioidaan asiantuntija-arvioin kaupungin omana työnä ja tulokset esitetään kaavaselostuksen yhteydessä. Vaikutusten arviointi perustuu alueelta käytössä oleviin perustietoihin, suoritettaviin maastokäynteihin, aluetta koskeviin selvityksiin, osallisilta saataviin lähtötietoihin sekä lausuntoihin ja muuhun palautteeseen.

Tiedottaminen Valmistelu Ehdotus Hyväksyminen Yhteystiedot Valmistelija Asemakaavan vireilletulosta, nähtävilläolosta, hyväksymisestä ja voimaantulosta tiedotetaan kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internetsivuilla www.jarvenpaa.fi sekä lähettämällä kirje kaava-alueen maanomistajille ja haltijoille. Suunnitelma-asiakirjat ovat nähtävänä teknisessä palvelupisteessä ja Järvenpään kaupungin internet-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä koko kaavasuunnittelun ajan teknisessä asiakaspalvelupisteessä ja siitä voi antaa palautetta kaavoitukseen kaavan valmisteluvaiheen ajan. Asemakaavan muutosluonnos asetetaan nähtäväksi (MRL 62, MRA 30 ) 14 päivän ajaksi syyskuussa 2014. Luonnosta koskevat mielipiteet tulee jättää kaavoitukselle kuulutuksessa ilmoitettuun määräaikaan mennessä. Kaavamuutoksesta pyydetään luonnoksen valmistuttua ennakkolausunnot seuraavilta tahoilta: Kunnallistekniikka, Järvenpään Vesi, Caruna Oy, Fortum Power And Heat Oy, Elisa Oyj, TeliaSonera Finland Oyj, DNA Oy ja Järvenpään kiinteistöyhdistys ry. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen ja se asetetaan julkisesti nähtäville 14 päivän ajaksi (MRL 65, MRA 27 ) arviolta marraskuussa 2014. Ehdotusta koskevat muistutukset tulee jättää kirjallisena määräaikaan mennessä. Kaupunkikehityslautakunta käsittelee ja hyväksyy lausuntoihin ja muistutuksiin annettavat vastineet. Kaupunkikehityslautakunta hyväksyy asemakaavan muutoksen arviolta tammikuussa 2015. Kaupunkikehityslautakunnan päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30 päivän kuluessa Helsingin hallinto-oikeuteen. Valitusote lautakunnan päätöksestä on pyydettävä erikseen Järvenpään kaupungin hallintopalveluista. Asemakaava tulee voimaan, kun lainvoiman saaneesta päätöksestä ilmoitetaan kuulutuksella. Kaava-alueen kiinteistönomistajille ja rajanaapuritonttien omistajille tiedotetaan hyväksymispäätöksestä kirjeitse. Järvenpään kaupunki Kaupunkikehitys, Kaavoitus ja liikenne Seutulantie 12, 04410 Järvenpää Kaavasuunnittelija Juho Mattila Puhelin 040 315 2224 sähköposti juho.mattila@jarvenpaa.fi Aloitusvaihe - Ilmoitus vireilletulosta - Tiedottaminen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) Osallistuminen Mielipide osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta - Luonnos nähtävillä (14 päivää) - Mahdollinen yleisötilaisuus Mielipide luonnoksesta Ehdotusvaihe - Ehdotuksen hyväksyminen julkisesti nähtäville ja lausunnoille (KauKe) - Ehdotus julkisesti nähtäville (14 päivää) Muistutus ehdotuksesta Valmisteluvaihe Hyväksymisvaihe - Asemakaavan hyväksyminen (muutoksenhaku HHO ja KHO) - Voimaantulo Mahdollinen valitus

Ô ÌÛ Þ î ßÑóïê ï ë ÔÐ ÔËÑÒÒÑÍ Ò\ØÌ\Ê ÔÔ\ îìòçòóéòïðòîðïì ë í ì Ìóïî ççðíé êéðèêîé ïîóççðïóð ßÔÓóî ïæïìíë è îðð îðð ëð ëð ïîðé ßÐóç é îðð ëð ïï ïî ßÑóï ïîóççðïóð ïð îç îè ïï ßÑóï îðð ïæîìêí ëð íðð ëð ïîðé îðð ëð ïî ì îé îê ïîóççðïóð é è ç ïð ßÑóï êéðèëðð ïë ïì ïî ÐÛÔÌÑÔß ïæîìêì ê ë ïê ï ïéí î б µ < << µ ª± «³ «µ ²²» «²» «µ»² øïîèìñçç ª ³«µ» ±² ² ò Ö< ª»² << < Õ ««²¹ ²¹»±¼»» ò òîðð ì ð ïð îð íð ìð ëð ïðð Ö«µµ Ô í ïé îê

ßÍÛÓßÕßßÊßÓÛÎÕ ÒÒ\Ì Öß óó\\î\çõíûì ßÐóç ðïðîððç ßÍË ÒÐ ÛÒÌßÔÑÖÛÒ ÕÑÎÌÌÛÔ ßÔËÛò ß »» ª± ¼ ² µ»² µ µ» <» <»² ± «³ µ± «µ ²ò ß»³ µ ª ³±» «µ»²²«± µ»«¼» µ»² îëû µ»óô *ó ª» «± µ ô ± ±» «± ³ ²»»«³ < *» µ± ««±² < * <ò ̱²» µ< << ³ < *< «³»² ª ² <»ª<<² ª ± ³»»²ò Î µ»²²«µ » ± µ ±ò ̱² » ± ª< ² <<² µ ««µ«µ ² ±² ² µ»² ³ ±³ ² ± ² ïðð ³î µ± ò ß«± µµ± ±² ª ª ª< ² <<² µ «± µµ èð µ» ± ²» *³» < µ± ô µ²µ ² ª< ² <<² ïôë «± µµ «² ± µ± ò ïîðïïðð í ³ µ ª ó »² ² «µ± «±» ±»ª ª ª ò ïîðíððð Õ±» ²ô µ±» ²± ² »² ò ïîðìïðð Ñ ó »² ò ïîðëïðð Ñ»» ²»² »² ± ó »² ò ïî ÐÛÔ îðð ëð ïîðêððð Ñ»» ²»² ±² ² ò ïîðèððð Õ ««²¹ ²± ² ²«³» ±ò ïîðçððð Õ ««²¹ ²± ² ² ³ ò ïîïíððð Î µ»²²«± µ»«µ» ± ²» *³»» ²<ò ïîïíððï Ì ±«µ»²²«µ»² µ»²²«± µ»«µ» ± ²» *³»» ²<ò ïîïéððð α±³ ²»² ²«³» ± ± ± µ»²²²ô µ»²²«µ»²»² ± ² ««³³ ² «² µ» ± «ª«²ò ïîîéððð Î µ»²²«ò ïîìîððð ª »² ± ò ± ïîëïïðï Ñ»» ²»² ±» ò ïîéïìðð Õ±» »² ª»¼» » µ<» < ±²» ª» < ª ª <³< <»²²»² ² ¼»² ± ³ ª» ª» µµ±±²ò

Ö\ÎÊÛÒÐ\\Ò ÕßËÐËÒÕ Í»² λ² µ«³ ßÍÛÓßÕßßÊßÒ ÓËËÌÑÍ ó Ô«±²²±ï æ ïððð ß»³ µ ª ² ³««± µ± µ»» ïîò µ ««²¹ ²± ²» л ± µ±» ² ïîðé ±² é Õ± ª«ïæîìêíò ß»³ µ ª ² ³««±µ» ³«±¼± ««ïîò µ ««²¹ ²± ²» л ± µ±» ² ïîðé «²»² ±»² µ±» ò Ì<³<²»³ µ ª ² µ±» »» ±² ¼ ª» ²»² ±² µ±ò Õ<» ª»» æ Ò< <ª<²< ÓÎÔ êî y ÓÎß íð y ³«µ» îìòçòóéòïðòîðïì Õ ««²µ µ» «µ«² ª³ y Ò< <ª<²< ÓÎÔ êë y ÓÎß îé y ³«µ» ÕßËÐËÒÕ ÕÛØ ÌÇÍÔßËÌßÕËÒÌß ØÇÊ\ÕÍÇÒÇÌ Õ ««²µ µ» «µ«² ª³ y Ö\ÎÊÛÒÐ\\Ò ÕßËÐËÒÕ Õ ««²µ µ» ô µ ª± «µ»²²» Ð< ª< îíòçòîðïì Õ ¼²± ÕßËÕÛ ïêïçñîðïí Ì µ» «Ø µ»³ ±²«³» ± ß µ ±²«³» ± ïîððíð Í««²²» Ö«± Ó Ð < < Ö«± Ó Ì»²²«² ³ Ì» «óû ² É ² ± Õ ª± «µµ» Ö«± Ó Õ ª ««²²» Ó µ ª Õ±± ¼ ² ± ïæïððð ÛÌÎÍ ÙÕ îë

Ô ÌÛ Ý ÕßßÊßÛØÜÑÌËÍ î ßÑóïê ï ë ÔÐ Ò\ØÌ\Ê ÔÔ\ ïèòîòóíòíòîðïë ë Ìóïî ì í ççðíé êéðèêîé ïîóççðïóð ßÔÓóî ßÑóï ïîóççðïóð ïð ïæïìíë ïï è îç îè ßÑóï îðð ïæîìêí ëð ïêð ëð ïîðé ßÐóç ïîðé ïî ïîóççðïóð ïî ÐÛÔÌÑÔß è ì é ëðð ïðð îé ïéð ëð îê é ç ïð ïï ïî ßÑóï êéðèëðð ïë ïì ê ïæîìêì ë ïê ï ïéí î ì ð ïð îð íð ìð ëð ïðð í ïé îê

ßÍÛÓßÕßßÊßÓÛÎÕ ÒÒ\Ì Öß óó\\î\çõíûì ßÐóç ðïðîððç ßÍË ÒÐ ÛÒÌßÔÑÖÛÒ ÕÑÎÌÌÛÔ ßÔËÛò ß »» ª± ¼ ² µ»² µ µ» <» <»² ± «³ µ± «µ ²ò ß»³ µ ª ³±» «µ»²²«± µ»«¼» µ»² îëû µ»óô *ó ª» «± µ ô ± ±» «± ³ ²»»«³ < *» µ± ««±² < * <ò ̱²» µ< << ³ < *< «³»² ª ² <»ª<<² ª ± ³»»²ò Î µ»²²«µ » ± µ ±ò ̱² » ± ª< ² <<² µ ««µ«µ ² ±² ² µ»² ³ ±³ ² ± ² ïðð ³î µ± ò ß«± µµ± ±² ª ª ª< ² <<² µ «± µµ èð µ» ± ²» *³» < µ± ô µ²µ ² ª< ² <<² ïôë «± µµ «² ± µ± ò ïîðïïðð í ³ µ ª ó »² ² «µ± «±» ±»ª ª ª ò ïîðíððð Õ±» ²ô µ±» ²± ² »² ò ïîðìïðð Ñ ó »² ò ïîðêððð Ñ»» ²»² ±² ² ò ïî ÐÛÔ ïêð ïðð ïîðèððð Õ ««²¹ ²± ² ²«³» ±ò ïîðçððð Õ ««²¹ ²± ² ² ³ ò ïîïíððð Î µ»²²«± µ»«µ» ± ²» *³»» ²<ò ïîïíððï Ì ±«µ»²²«µ»² µ»²²«± µ»«µ» ± ²» *³»» ²<ò ïîïéððð α±³ ²»² ²«³» ± ± ± µ»²²²ô µ»²²«µ»²»² ± ² ««³³ ² «² µ» ± «ª«²ò ïîîéððð Î µ»²²«ò ïîìîððð ª »² ± ò ïîéïìðð Õ±» »² ª»¼» » µ<» < ±²» ª» < ª ª <³< <»²²»² ² ¼»² ± ³ ª» ª» µµ±±²ò

Ö\ÎÊÛÒÐ\\Ò ÕßËÐËÒÕ Í»² λ² µ«³ ßÍÛÓßÕßßÊßÒ ÓËËÌÑÍ ó Õ ª» ¼± «ï æ ïððð ß»³ µ ª ² ³««± µ± µ»» ïîò µ ««²¹ ²± ²» л ± µ±» ² ïîðé ±² é Õ± ª«ïæîìêíò ß»³ µ ª ² ³««±µ» ³«±¼± ««ïîò µ ««²¹ ²± ²» л ± µ±» ² ïîðé «²»² ±»² µ±» ò Ì<³<²»³ µ ª ² µ±» »» ±² ¼ ª» ²»² ±² µ±ò Õ<» ª»» æ Ò< <ª<²< ÓÎÔ êî y ÓÎß íð y ³«µ» îìòçòóéòïðòîðïì Õ ««²µ µ» «µ«² îçòïòîðïë y è Ò< <ª<²< ÓÎÔ êë y ÓÎß îé y ³«µ» ïèòîòóíòíòîðïë ÕßËÐËÒÕ ÕÛØ ÌÇÍÔßËÌßÕËÒÌß ØÇÊ\ÕÍÇÒÇÌ Õ ««²µ µ» «µ«² ª³ y Ö\ÎÊÛÒÐ\\Ò ÕßËÐËÒÕ Õ ««²µ µ» ô µ ª± «µ»²²» Ð< ª< ïçòïòîðïë Õ ¼²± ÕßËÕÛ ïêïçñîðïí Ì µ» «Ø µ»³ ±²«³» ± ß µ ±²«³» ± ïîððíð Í««²²» Ö«± Ó Ð < < Ö«± Ó Ì»²²«² ³ Ì» «óû ² É ² ± Õ ª± «µµ» Ö«± Ó Õ ª ««²²» Ó µ ª Õ±± ¼ ² ± ïæïððð ÛÌÎÍ ÙÕ îë

Ô ÌÛ Ü LAUSUNTOJEN JA MIELIPITEIDEN LYHENNELMÄT JA VASTINEET Vireillletulo, OAS, Asemakaavan luonnosaineisto, nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) 24.9.-7.10.2014 Asemakaavan muutoksen luonnosaineistosta on saatu 3 lausuntoa ja 1 kirjallinen mielipide. Kommentit osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty edellisissä. Yhteenveto asemakaavan luonnosaineistoa koskevista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoituksen vastineet: 1. Lausunto: Fortum Power & Heat Oy, 23.9.2014 Fortum Power & Heat Oy:llä ei ole huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Salpatien ja Riihitien kaukolämpölinjat on esitetty liitteellä. Kaukolämpöä tullaan tarjoamaan lämmitysmuodoksi uusille, rakennettaville kiinteistöille. Vastine: Lausunto otetaan huomioon kaavasuunnittelussa. Ei aiheuta toimenpiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan tai kaavaluonnokseen. 2. Lausunto: Elisa Oyj, 2.10.2014 Elisa Oyj ilmoittaa lausuntonaan, että asemakaavan muutosalueella sijaitsee yhtiön tietoliikennekaapeleita, joiden siirto- ja suojaustarpeet sekä niistä aiheutuvat kustannukset tulee huomioida mahdollisten rakennushankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheissa. Lisätietoja annetaan kysyttäessä. Vastine: Tietoliikennekaapelit lukuun ottamatta tontin 1207-7 yksityisiä käyttöliittymiä sijaitsevat Salpatien katualueella, joka ei kuulu kaavamuutosalueen sisäpuolelle. Yksityisomistajien tietoliikennekaapeleita ei esitetä asemakaavassa. Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei aiheuta toimenpiteitä. 3. Lausunto: Caruna Oy, 3.10.2014 Kaava-alueella ja sen lähiympäristössä sijaitsee sähkönjakeluverkostoa ohessa olevan liitekartan mukaisesti. Alueen tonttien sähkönjakelu hoidetaan nykyisten puistomuuntamoiden kautta. Vastine: Lausunto huomioidaan kaavasuunnittelussa, mutta se ei aiheuta toimenpiteitä. 4. Mielipide: Henri Mäkelä, Meri Mäkelä ja Marja-Leena Mäkelä, 5.10.2014 Emme hyväksy kaavaluonnosta omistamamme tontin osalta (12-1207-7). Muutoksia tarvitaan sekä tonttijakoon, että rakennusoikeusmääriin. Muutoksia esitetään seuraavasti: jako kahdeksi tontiksi, rakentamaton tontti poistetaan kaavaluonnoksesta, riittävät rakennusoikeudet 160 + 50t (läntinen isompi tontti) ja 170 + 50t (itäinen tontti), ehdotettu tonttien välinen raja hyväksytään ja läntisen tontin rakennusalaa kasvatetaan länteen päin. Muihin kaavaluonnoksen alueisiin tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ei kommentoitavaa. Liitteenä on lähetetty kommentoitu kaavaluonnoskartta. Vastine: Mielipide huomioidaan kaavasuunnittelussa. Tontin 1207-7 osalta kaavaluonnosta tarkistetaan esitettyjen muutostoiveiden mukaisesti.

Ô ÌÛ Û