VAHVUUDET JA VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN

Pohjoisen Suomen kasvun ja oppimisen tuen päivät 22.-23.11.2018 VAHVUUDET JA VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN Maria Laiho, ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri, Tervaväylä

Voimavaroilla vahvaksi koulusta kantavin siivin elämään

Työpajan sisältöjä: Mitä ovat voimavarat? (tunnista, tiedosta ja hyödynnä) Hyvinvoinnin suoja- ja riskitekijät Vahvuudet ja voimavarat koulumaailmassa Vahvuuksista voimaa ja energiaa - luonteenvahvuudet voimatyökaluiksi Voimavaralähtöisyys ja toimintakyky Myönteisen minäkuvan vahvistaminen Hyvinvointitaidoista tukea oppimiseen ja elämään - resilienssi Hyvinvointia vahvistava kouluyhteisö pedagoginen hyvinvointi

Yhteinen hyvinvointitehtävä Varhaiskasvatuksella ja koululla on mahdollisuudet hyvinvoinnin systemaattiseen tukemiseen ja kehittämiseen. Varhain on parhain. Nykyään myös lainsäädäntö ja opetussuunnitelma tukee kasvatuksen ja koulujen hyvinvointitehtävää (mm. varhaiskasvatussuunnitelman ja opetussuunnitelman perusteet, varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki, oppilashuoltolaki). Lapsi ja nuori kasvaa vuorovaikutussuhteessa toisiin. Jokainen aikuinen lapsen ja nuoren ympärillä vaikuttaa hänen hyvinvointiinsa. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä ja hyvinvointia sekä tukea lapsen oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellisen tasa-arvon toteuttamista. (Varhaiskasvatuslaki 40 ) Opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. (Perusopetuslaki 2 ) Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, luku 2.2 Arvoperusta)

Miten hyvinvointia määritellään? welfare, well-being, quality of life, inclusion, cohesion, life satisfaction,wellness, self-esteem, health, happiness Hyvinvointi on sekä käsitteenä että ilmiönä moniulotteinen ja sen määrittely vaihtelee esimerkiksi tieteenalan näkökulmasta, tarkastellaanko yksilön vai yhteisön näkökulmaa, arvioidaanko henkistä vai materiaalista, objektiivista vai subjektiivista hyvinvointia. Hyvinvoinnin määrittelyt liittyvät arvoihin ja lopulta kyse moraalisista näkemyksistä siitä, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus (Allardt 1976). Hyvinvointia on määritelty usein myös pahoinvoinnin kautta, jolloin keskitytään vahvuuksien sijasta puutteisiin ja rajoitteisiin ja hyvinvointi näyttäytyy näiden vähäisyytenä (Pollard & Lee 2003). Hyvinvoinnin määrittely voimavarojen ja positiivisten asioiden kautta: sosiaaliset, inhimilliset, materiaaliset ja kulttuuriset voimavarat (mm. Kiili 2016), vahvuudet ja myönteiset tunteet ja myönteiset ihmissuhteet voimavaroina. (mm. Seligman 2009)

VOIMAVARAT VOIMAVARALÄHTÖINEN AJATTELU Voimavara-ajattelun taustalla on Antonowskyn (1996) salutogeeninen lähestymistapa, jossa hyvinvoinnin ja terveyden lähteenä korostetaan yksilön ja hänen yhteisönsä voimavaroja riskitekijöitä unohtamatta. yleiset resurssit (biologiset ja psykososiaaliset voimavarat) koherenssin tunne (sense of coherence) on ihmisen kykyä selviytyä elämän haasteista voimavarojaan hyödyntäen (vrt. resilienssi) Koherenssin tunteella ja voimavarojen tiedostamisella on tutkimusten mukaan suuri merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle. Voimavaralähtöisessä ajattelussa terveys ja hyvinvointi nähdään myönteisenä yksilön ja yhteisön voimavarojen kautta ja keskeinen painopiste on voimavaroissa, vahvuuksissa ja kyvyissä. (mm. Taylor 2004; Lindstro m & Eriksson 2008) www.otf2017.fi

Voimavarat edistävät tervettä kasvua ja kehitystä Jokaisen elämässä on sekä kuormittavia että voimavaroja antavia tekijöitä. Voimavarat edistävät lapsen tervettä kasvua ja kehitystä ja suojaavat epäsuotuisilta tekijöiltä. Kuormittavat tekijät, jotka kuuluvat myös elämään, saattavat vaarantaa lapsen suotuisan kehityksen. Voimavarojen tiedostaminen, tunnistaminen ja vahvistaminen Voimavarat antavat elämään hallittavuutta. THL (2017) Voimaantuminen on sisäinen prosessi, jonka kautta ihminen löytää uusia tai käyttämättöminä olleita voimavaroja. Voimaantumisen kautta itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuu. www.otf2017.fi

Voimavarojen ja kuormittavien tekijöiden suhde vaikuttaa hyvinvointiin Kuormittavien tekijöiden vähentäminen Kumpaan suuntaan vaaka kallistuu? Mitkä ovat yksilölliset keinot tasapainon säilyttämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen? Kuka/ketkä/mikä vaakaa keinuttaa? Huom! Lapsen/nuoren osallisuus

Vaatimukset ja voimavarat - malli innostuksen spiraalit (Salmela-Aro & Upadyaya, 2014; 2015;2018) Motivaatiopolku Lapsen/nuoren henkilökohtaiset ja kouluun liittyvät resurssit ja voimavarat Innostus koulua ja opiskelua kohtaan Oppimisen ilo, innostuksen kierre, elämäntyytyväisyys ja hyvinvointi Vaatimuspolku Liialliset opiskeluun liittyvät vaatimukset, puutteita henkilökohtaisissa voimavaroissa Kouluuupumus Psyykkinen pahoinvointi, riski masennukselle, kyynistymiselle ja syrjäytymiskierteelle, alhainen elämäntyytyväisyys Taustalla teoriat työhyvinvoinnista, työmotivaatiosta ja työn imusta. (Blanc, Jonge & Schaufeli, 2008, Schaufeli ja Bakker, 2004)

OPPIMISYMPÄRISTÖ TOIMINTAKYKY LAAJA-ALAISEN OSAAMISEN JA IHMISENÄ KASVAMISEN PERUSTANA OSALLISUUS TOIMINTAKULTTUURI Vuorovaikutus ja ihmissuhteet Kommunikointi Tunteet ja niiden ilmaiseminen oppimisen valmiudet (Mukaillen ICF Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus, WHO 2004; Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014; Oppimis- ja ohjauskeskus Valterin opetussuunnitelma, 2016.)

Positiivinen psykologia tiede hyvinvoinnin taustalla Ei ole tavallisen psykologian vastakohta tai uusi suuntaus. Alkujaan psykologialla oli kolme missiota: tutkia mielenterveyttä, vaalia lahjakkuutta ja edistää yksilön mahdollisuuksia mielekkääseen elämään. Toisen maailmansodan traumojen jälkeen psykologia jäi jumiin patologioihin ja sairausmalliin hyvinvointi jäi huomiotta. Positiivinen psykologia keskittyy tutkimaan yksilön vahvuuksia ja voimavaroja puutteiden tarkastelun sijaan. Keskeinen kiinnostuksen kohde on tutkia ja löytää suuntia ja keinoja hyvinvointiin ja kukoistavaan elämään. (Seligman & Csikszentmihalyi, 2000)

Positiivinen psykologia tiede hyvinvoinnin taustalla Positiivisen psykologian ytimessä on ajatus, siitä, että voimme vaikuttaa omalla toiminnallamme ratkaisevasti siihen, miten nopeasti selviämme vaikeuksista. (resilienssi) Miten valjastamme hyvät hetket palvelemaan meitä? Hyvinvoinnin viisi osa-aluetta: PERMA -teoria; positive emotions, engagement, relationships, meaning and accomplishment). Positiiviset emootiot Kiinnittyneisyys omaan elämään Merkityksellisyys Ihmissuhteet Päämäärien saavuttaminen (Seligman & Csikszentmihalyi 2000)

Positiivisen pedagogiikan keinoin vahvistetaan: luonteenvahvuuksien tunnistamista ja käyttämistä myönteisten tunteiden hyödyntämistä myönteisten ihmissuhteiden rakentamista hyvien hetkien havainnointia myönteisten hetkien lisäämistä arkeen o o o itsemyötätunto positiivinen sisäinen puhe o minäpystyvyys näkökulman vaihtaminen o optimismi o ratkaisukeskeisyys o resilisenssi www.otf2017.fi (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen, 2016; 2017)

Vahvuudet elämään voimatyökaluiksi Ihmiset, jotka tunnistavat omat vahvuutensa ja osaavat valjastaa ne elämänsä voimatyökaluiksi, saavuttavat elämässään myönteisiä asioita ja hyvinvointia. Koulun tärkeä tehtävä on auttaa lapset ja nuoret tavoittamaan potentiaalinsa ja kirkastamaan omat vahvuutensa ja kykynsä. Omien vahvuuksien tiedostaminen on voimaannuttavaa ja itsetuntoa kohottavaa, ja vahvuuksien uudenlainen käyttö voi kohottaa kenen tahansa suoriutumista. Luonteenvahvuudet ovat syvintä sinua. Niiden käyttäminen innostaa ja nostaa energiatasoasi ja vahvuuksien varassa toimiminen tuntuu mielekkäältä. Niitä voidaan käyttää elämän eri alueilla oppimisessa, työssä, ihmissuhteissa. Niitä voidaan harjoitella ja ne ovat kehittyviä taitoja. Luonteenvahvuuksilla on moraalinen arvo, eikä niiden käyttö heikennä ketään muuta. (Seligman & Csikszentmihalyi 2000) (Uusitalo-Malmivaara & Vuorinen 2016) www.otf2017.fi

ITSELUOTTAMUS ON - kulmakivi eheälle persoonallisuudelle - ominaisuus, jota voi kehittää - uskoa omiin kykyihin - kokemusta varmuudesta - tervettä ylpeyttä itsestä - optimismia - luottamusta tulevaan - elämänhallinnan tunnetta - hyvinvoinnin pohja - menestymisen perusta (mukaillen Liukkonen, 2017) www.otf2017.fi

Selviytymiskeinot elämän kantaviksi voimiksi Selviytymiskeinojen suuntaajia: Elämänhallinnan tunne (koherenssi) itsesäätely stressin säätely tunnesäätely Optimismi resilienssi (vastoinkäymisistä selviäminen) www.otf2017.fi

Resilience is the new happiness https://qz.com/1289236/resilience-is-the-new-happiness/ Resilienssi = psyykkistä joustavuutta, selviytymiskykyä, sitkeyttä ja toipumiskykyä Resilienssiin liittyy ongelmanratkaisukyvyt, stressinsäätelyn taidot ja stressinsietokyky sekä kyky pyytää tarvittaessa apua. Resilientti ihminen näkee itsensä selviytyjänä ja elämällään merkityksellisyyttä. Resilienssillä on lukuisten tutkimusten mukaan myös yhteys ihmisen fyysiseen terveyteen. Resilienssi liittyy optimismiin siten, että selviytymiskykyinen ihminen pystyy näkemään vaikeissakin asioissa myönteisiä ulottuvuuksia ja uskoo omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa hankaluuksienkin keskellä. www.otf2017.fi

Miten koulu voi vahvistaa lapsen/nuoren voimavaroja? Sanoittaa hyvää ja vahvaa - herkistää huomaamaan hyvää ja antaa lapselle kieli positiivisilla asioille Vahvistaa lapsen itseluottamusta ja itsetuntemusta Antaa välineet myönteiselle sisäiselle puheelle ja vahvistaa minäpystyvyyttä (palautteen merkitys) Opettaa hyödyntämään positiiviset tunteet voimavaroina Opettaa myönteisten ihmissuhteiden rakentamista Tukea löytämään omat luonteenvahvuudet ja hyödyntämään niitä Vahvistaa toimintakykyä Vahvistaa osallisuuden kautta elämänhallinnan tunnetta ja merkityksellisyyttä Tehdä voimavarat näkyviksi ja opettaa hyödyntämään niitä Opettaa tunnistamaan kuormittavia tekijöitä ja omaa kuormittumista Opettaa keinoja kuormittumiseen säätelemiseen Opettaa ja vahvistaa tietoja ja elämäntaitoja Opettaa hyvinvointitaitoja (esim. itsesäätely, tunnesäätely, stressin säätely) Ohjata löytämään kiinnostuksen ja innostuksen lähteet Mitä muuta? www.otf2017.fi

Kukoistava kouluyhteisö pedagoginen hyvinvointi Oppilaiden ja opetushenkilöstön hyvinvointi kytkeytyvät erottamattomasti toisiinsa. Opetus- ja ohjaushenkilöstön hyvinvointi vaikuttaa suoraan oppilaiden hyvinvointiin ja heidän kokemukseensa oppimisympäristöstään ja oppimisestaan. Pedagogisen hyvinvoinnin ytimessä on arjen vuorovaikutus ja tunneilmapiiri. Autonomia Pedagoginen hyvinvointi Kyvykkyys Tunne- ja vuorovaikutusilmapiiri Sisäinen motivaatio Työn imu Yhteisöllisyys Työssä kukoistaminen (Deci & Ryan, 2001; Martela, 2015; Meriläinen, Lappalainen & Kuittinen, 2008)

Maria Laiho ohjaava opettaja Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri maria.laiho@valteri.fi 029 5294707 www.valteri.fi Voimavaroja ja iloa työhösi, lämmin kiitos osallistumisesta!

Lähteitä ja luettavaa: Ahtola, A. (2016). (toim.) Psyykkinen hyvinvointi ja oppiminen. Juva: PS-Kustannus Allardt, E. (1976). Hyvinvoinnin ulottuvuuksia. Porvoo: WSOY. Antonowsky A. 1996. The salutogenic model as a theory to guide health promotion. Health promotion international 11 (1), 11-18. Aro, T., Järviluoma, E., Mäntylä, M., Mäntynen, H., Määttä, S. & Paanen, M. (2014) Oppilaan minäkuva ja luottamus omiin kykyihin. NMI. Eura. Bandura, A. (1997). Self-efficacy: the exerice of control. New York. Freeman. Hotulainen, R., Lapplainen, K., & Sointu, E. (2015) Lasten ja nuorten vahvuuksien tunnistaminen. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.264-280). Juva: PS-Kustannus. Kiili, J. (2006). Lasten osallistumisen voimavarat. Tutkimus Ipanoiden osallistumisesta. Väitöskirjatutkimus. Jyväskylän yliopisto. Kumpulainen, K., Mikkola, A., Rajala, A., Hilppö J., & Lipponen, L. (2015). Positiivisen pedagogiikan jäljillä. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.224 142). Juva: PS-Kustannus. Leskisenoja, E. (2017). Positiivisen pedagogiikan työkalupakki. Juva: PS-kustannus. Lindström B & Eriksson M. 2008. Salutogeneesin teoria nostaa hyvän elämän voimavarat esiin. Suomen lääkärilehti 6 (63), 517-519. Liukkonen, J. (2017). Psyykkinen vahvuus. Mielen taitojen harjoituskirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Lääperi, P. (2016) Resilienssi auttaa vastoinkäymisissä. Tunne & Mieli 1/2016 Lönqvist, J. (2014). Mielenterveyden häiriöiden diagnostiikka ja luokittelu. Teoksessa Lönnqvist, J., Heikkinen, M., Henrikson, M., Marttunen, M. & Partonen, T. (toim.) Psykiatria. (s. 57-89). Helsinki: Duodecim Salmela-Aro, K. (2015) Taitoa ja tahtoa opiskeluinnosta työn imuun. Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.281-293). Juva: PS-Kustannus. McAdams, D.P. & Adler, J.M. (2006) How does personality develop? Teoksessa Mroczek, D. K. & Little, T.D (toim.) Handbook of personality development (s. 469-492) Mahwah, NJ: Erlbaum Martela, F. (2015). Onnellisuuden psykologia? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.30 63). Juva: PS-Kustannus Meriläinen, M., Lappalainen, K. & Kuittinen, M. (2008). Pedagogiikan ja hyvinvoinnin suhde. Teoksessa: Pedagoginen hyvinvointi. (toim.) Meriläinen, M., Lappalainen, K. & Kuittinen, M. Suomen kasvatustieteellinen seura, 7-11. Jyväskylä. www.otf2017.fi

Nurmi, J-E. (2009). Toiminta- ja tulkintatavat haasteiden kohtaamisessa ja ongelmien ratkaisemisessa. Teoksessa Metsäpelto, R.-L., & Feldt, T. (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 111-128). Juva: PS-Kustannus Paakkanen, M., Martela, F., Rantanen, J. & Pessi, A. (2017) Kuinka oppia tunnetaitoja. Teoksessa: Myötätunnon mullistava voima. (toim.) Pessi, A., Martela, F. & Paakkanen, M. PS-kustannus. Jyväskylä. Peterson, C. & Seligman, M. E. P. (2004). Character strengths and virtues. A Handbook and classification. Oxfrod University Press. Pollard, E.L. & Lee, P.D. (2003). Child wellbeing: A systematic review of the literature. Social Indicators Research, 61, 59 78. Salmela-Aro, K. (2018). (toim). Motivaatio ja oppiminen. PS-Kustannus. Jyväskylä. Seligman, Martin (2008). Aito onnellisuus. Positiivisen psykologian keinoin täyteen elämään. Art House. Seligman, M.E.P. (2002). Authentic Happiness: Using the New Positive Psychology to Realize Your Potential for Lasting Fulfillment. New York: Free Press. Seligman, M. E. P., Ernst, R. M., Gillham, J., Reivich, K. & Linkins, M. (2009). Positive education: positive psychology and classroom interventions. Oxford Review of Education, 35 (3), 293-311. Peterson, Christopher & Seligman, M.E.P. (2004). Character Strengths and Virtues A Handbook and Classification. Washington, D.C.: APA Press and Oxford University Press. Seligman, M. E. P., & Csikszentmihalyi, M. (2000) Positive psychology: An introduction. American Psychologist, 55(1), 5-14. Taylor J. S. (2004). Salutogenesis as a framework for child protection: literature review. Journal of advanced nursing 45 (6), 633-643. Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2016). Huomaa hyvä! Näin ohjaat lasta ja nuorta löytämään luonteenvahvuutensa. PS-Kustannus. Juva. Uusitalo-Malmivaara, L. & Vuorinen, K. (2017). Huomaa hyvä! Vahvuusvariksen bongausopas. PS-Kustannus. Juva. Uusitalo-Malmivaara, L. (2015). (toim.) Positiivisen psykologian voima. Juva: PS-Kustannus. Lähteitä ja luettavaa: Uusitalo-Malmivaara, L. (2015). Positiivinen psykologia mitä se on? Teoksessa Uusitalo-Malmivaara, L. (toim.), Positiivisen psykologian voima. (s.18). Juva: PS-Kustannus. www.otf2017.fi