Sisältö Viher- ja virkistysalueverkst... 3 Käsitteitä... 4 Viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus... 5 Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain... 13 Tuusulan viher- virkistysalueiden vetvimatekijöitä... 14 Timinnalliset virkistysalueet... 15 Leikkialueet... 15 Urheilu- ja ulkilualueet... 16 Kuntplut ja ladut... 17 Urheilukentät... 19 Urheilu- ja jäähallit... 20 Uimapaikat... 21 Kira-alueet... 22 Hevstalus ja hevsreitit... 23 Tuusulan maiseman minaispiirteet... 23 Maatalusalueet ja pellt... 24 Kirjallisuutta:... 25 2
Viher- ja virkistysalueverkst Tuusula n vihreä kunta, jssa n paljn pelta ja metsää. Lunnnläheisyys n yksi kunnan vetvimatekijöistä; Tuusula n hyvien liikenneyhteyksien varrella mutta silti maaseutumainen. Kaikki kunnan rakentamattmat ja kasvipeitteiset alueet mudstavat viheralueverkstn, jta pitkin eläimet ja ihmiset pääsevät liikkumaan. Kaupunkiympäristössä viheralueet mudstavat saaria asutuksen ja tiestön keskelle. Tuusulassa tilanne n lähes päinvastainen; asutus mudstaa saaria vapaa-alueiden keskelle. Suuri yhtenäinen metsäalue pystyy ylläpitämään suurenkin määrän eläimiä tai lajeja. Pienillä metsälaikuilla ja puistsuikaleillakin vi lla mnilajinen eläimistö. Eläinten liikkuminen tapahtuu pääasiassa hämärän aikaan ja pimeällä. Ihmisten ja eläinten liikkuminen virkistysalueilla tapahtuu useimmiten eriaikaisesti eikä siten merkittävästi häiritse tisiaan. Ihmisten käyttötarpeet erilaisille virkistysalueille vaihtelevat ulkilusta päivittäiseen hyötyliikkumiseen. Lunnssa tapahtuvia harrastuksia n lukemattmasti työmatkista retkeilyyn. Hyvä ja mnipulinen viheralueverkst mudstaa vihreitä kulkuyhteyksiä asuin- ja työpaikkaalueiden sisälle ja välille. Verkstlla n suuri vaikutus asuinympäristön kettuun viihtyvyyteen ja timiva verkst vi lisäksi edistää kestävän kehityksen mukaista asumista. Viher- ja virkistysalueiden merkitys kevyen liikenteen sujuvuus päivittäinen ulkilu; leikki, kiranulkilutus, ajanviett henkisen ja fyysisen hyvinvinnin ylläpit elämyksellisyys liikunta ja virkistys urheilu eläinten ja kasvien elinympäristöt hiilidiksidin situtuminen pintavesien imeyttäminen kasvipeitteiset alueet, ersin ehkäisy maisemalliset ja esteettiset näkökulmat marjastus ja sienestys melun sudattaminen ilman epäpuhtauksien sitminen ympäristökasvatus/kulutus/tutkimus 3
Käsitteitä Lunnn ydinalueet vat laajja luntkknaisuuksia, jilla n mnipulinen kasvillisuus ja niillä n riittävästi rukailu-, suja-, pak- ja lisääntymisalueita kunkin eläinlajin elinvaatimuksia vastaavasti. Tuusulassa tärkeitä lunnn ydinalueita vat laajat, yhtenäiset metsäalueet taajamien ympärillä ja haja-asutusalueilla sekä pienemmät alueet, jilla n erityispiirteitä, kuten sut tai muut lunttyypit. Viljelyalueet reunineen sekä mnipuliset metsät tarjavat elinympäristöjä sekä kasveille että eläimille. Lunnn pirstutuminen aiheuttaa elinalueiden häviämistä, niiden kn pienenemistä ja elinalueiden eristymistä tisistaan. Pirstutuminen heikentää alueiden mnimutisuutta. Pirstutumista vidaan estää yleispiirteisen suunnittelun periaatteilla. Hajarakentamista tulisi hallita ja maakäyttöä keskittää tiiviiksi yhdyskunniksi mahdllisuuksien mukaan. Maankäytön ratkaisuilla vidaan turvata yhtenäisten lunnnalueiden säilyminen tulevaisuudessa. Eklginen verkst mudstuu lunnn ydinalueista ja eklgisista yhteyksistä. Timiva eklginen verkst mnipulistaa kaupunkien eläinlajista ja ylläpitää lunnnalueiden, metsäalueiden ja kaupunkien viheralueiden eklgista timintaa ja lunnn mnimutisuutta.eklginen verkst mudstuu nykytilasta; rakentamattmat tntit sekä kaavan ulkpuliset alueet kuuluvat eklgiseen verkstn, vaikka niiden käyttö saattaa tulevaisuudessa muuttua maankäytön suunnittelun kautta. Viheralueverkst n sa eklgista verksta, ja sen mudstavat taajamien kaavitetut viheralueet. Viheralueverkst mudstuu vusikymmenten aikana yleispiirteisen suunnittelun tulksena. Viheralueverkst n suunnitelma, jssa timinnallisesti erilaisia viher- ja virkistysalueita kytketään helpsti saavutettavaksi kknaisuudeksi. Kaupungeissa ja rakennetuilla alueilla viheralueverkst mudstaa usein eklgisen verkstn. Viheryhteydet vat käytävämäisiä alueita, jtka yhdistävät laajempia lunnnalueita ja tarjavat mahdllisuuden lunnnalueiden ja elinalueiden sujelulle, eläinten ja kasvilajien liikkumiselle sekä virkistykseen, ulkiluun ja lunnn tutkimiseen. Vihervyöhykkeet vat viheralueita, metsäalueita ja puistalueita, jihin sisältyy mnimutisuuteen, lunnn eklgiseen timintaan, virkistykseen ja kulttuuriin liittyviä paintuksia ja maisemallisia arvja. Viheryhteys vi lla vaikka tellisuusalueen halkaiseva sujaviheralue, jka yhdistää kaksi viheraluetta tisiinsa. Metsä Asutus Asutus Metsä Lunnn ydinalue Metsä Asutus Metsä Asutus 4
Viheralueverkst eklginen verkst Lunt ja maisemaarvt Lunnn ydinalueet Sujelu ja maisemaalueet Viheryhteydet ja vyöhykkeet Virkistysarvt Timinnalliset ydinalueet Reitit Viherpuskurit ja käytävät Viher- ja virkistysalueiden saavutettavuus Tuusulan pinta-alasta asemakaavitettu alue kattaa vain nin 15 % (3 200 ha) - lähinnä tiheimmät taajama-alueet. Asemakaavitetuista alueista n tarkasteluun mukaan tettu ainastaan ne alueet, jtka vat timinnallisesti virkistyskäytössä jk kknsa tai kaavamääräyksensä jhdsta. Tarkastelussa n mukana puistt, lähivirkistysalueet, sujaviheralueet, uimarannat, urheilualueet, leikkialueet sekä palstaviljelyalueet. Maa- ja metsätalusalueet sekä hautausmaat n jätetty tarkastelun ulkpulelle, vaikka metsätaluskäytössä levat alueet vivat lla virkistyskäytössä. Asemakaavitettujen alueiden pinta-alasta asumisen alueita n nin 14 % (450 ha). Asemakaavitetun alueen pinta-ala n 3 200 hehtaaria, jsta viheralueiden suus n 23 % (730 ha). Asemakaavitettujen alueiden vihertehkkuus eli viheralueiden pinta-alan suhde asemakaavitetun alueen pinta-alaan n 0,23 eli varsin suuri. Asemakaavitetuista viheralueista ainastaan 16 % (117 ha) n rakennettua ja kunnssapidettyä puistaluetta, 52 % (380 ha) n metsäpuista ja rakentamattmia ja kunnssapidn ulkpulella levia alueita 32 % (asemakaavan V-alueista. Tuusulan asemakaava-alueilla asuu yhteensä 27 200 ihmistä. Asemakaava-alueiden asukkailla n virkistysalueita 270 m²/asukas (Vantaalla keskustissa viheraluetta 85 m²/asukas, jhn n laskettu mukaan hautausmaat sekä maa- ja metsätalusalueet. Hidetun viheralueen määrää/asukas ei le ilmitettu). Tuusulassa n asemakaavallisesti hyvin paljn viher- ja virkistysalueita. Viheralueista Tuusulassa n eniten lähivirkistysaluetta (VL) ja tiseksi eniten puistaluetta (VP). Nämä alueet käsittävät liki 80 % kaikista asemakaavitetuista viher- ja virkistysalueista. Urheilu- ja virkistysaluetta n 15 % ja sujaviheraluetta n 5 % kaikista viheralueista. 5
Kunnssapidetyt ja rakennetut puistt (asemakaavan V alueita yhteensä 730 ha) 15 % 33 % Rakennetut ja kunnssapideyt puistt Metsäpuistt Käyttämätön viherreservi 52 % Tuusula - 37 000 asukasta - maktitalja 58 % - asukastiheys 167 asukasta/km² - asemakaavitettua aluetta 15 % Tuusulan asemakaavitetut alueet ja rakeisuus 6
Asemakaavitetut V alueet (yhteensä 730 ha) 1 % 5 % 1 % 15 % 37 % V Virkistysalue VP Puist VL Lähivirkistysalue VK Leikkikenttä 41 % VU Urheilu ja virkistysalue VV Uimaranta alue Kunnan pinta alasta asemakaavitettua aluetta n 15 % Asumisen alueita n 14 % kaikista kaavitetuista alueista Asemakaavitettujen alueiden vihertehkkuus e v =0,23 viheralueiden suhde asemakaavitetun alueen pinta alaan Asemakaavitettuja viheralueita nin 730 ha, jista rakennettuja puistja 15 % ja puistmetsiä 52 % sekä viherreserviä 33 % 7
Asemakaavitettujen virkistysalueiden saavutettavuus (300 m). Taajamien asukkailla n virkistysalueita lähellä. Osa virkistys- ja viheralueista n reittimäisiä viheryhteyksiä laajemmille vapaa-alueille, eikä niillä välttämättä le krkeaa virkistysarva tai käyttöastetta. 50-100 asukasta 8 yli 100 asukasta
Virkistysalueiden saavutettavuuden kriteerinä n käytetty 300 metrin etäisyyttä. Tuusulan asukkaista 78 % asuu enintään 300 metrin etäisyydellä asemakaavjen virkistysalueista (n. 29 100 ihmistä, kun kk väestö n n. 37 500; virkistys-, lähivirkistys- ja puistalueet, sujaviheralueet, urheilualueet, pallkentät, leikkialueet, puistmetsät, uimarannat). Asemakaavjen viheralueiden saavutettavuus 78 % 22 % % Asukkaista kauempana kuin 300 m etäisyydellä asemakaavan viheralueista % Asukkaista 300 m sisällä asemakaavitetuista viheralueista Vidaan sana, että asemakaavan virkistysalueet vat melk hyvin saavutettavissa, kska vain nin 22 % kuntalaisista asuu kauempana kuin 300 etäisyydellä asemakaavjen virkistysalueista. Tisaalta asemakaavan mukaisista V-alueista vain 15 % n rakennettua ja kunnssapidettyä puistaluetta, mikä saattaa heikentää virkistysalueiden käytettävyyttä humattavasti. Lisäksi asemakaavjen virkistysalueet timivat usein vain viheryhteyksinä laajemmille vapaa-alueille ja vat käytännössä melk pirstaleisia sekä pinta-alaltaan varsin pieniä. Virkistysalueiden keskipintaalat vaihtelevat 5 000 neliöstä kahteen hehtaariin. Lähivirkistysalueet vat yleensä keskikltaan suurimpia, jpa yli kahden hehtaarin kkisia. Sujaviheralueiden keskikk n nin 5 700 m² ja puistjen keskikk n vajaat 7 000 m². Puistja n yhteensä 231 kappaletta, jista yli pulet n kklukkaa 1 000-5 000 m². Alle 1 000 m²:n puistja n neljännes kaikista puistista ja yli hehtaarin puistalueita vajaa neljännes. Asemakaavjen puistalueiden (VP) keskikkjakauma (puistja yhteensä 231 kpl) 23 % 52 % 25 % Yli hehtaarin puistalueet Alle 1000 m² 9
Asemakaavjen virkistysalueiden keskipinta alat (m²) 25000 20000 20885 15000 10000 5000 5721 6864 0 Sujaviheralueet Lähivirkistysalueet Puistt Virkistysalueista ja lähivirkistysalueista vajaa pulet n alle 5 000 m²:n kkisia. 37 % virkistys- ja lähivirkistysalueista n kltaan 1-10 hehtaarin kkisia; neljä prsenttia yli kymmenen hehtaarin kkisia ja 15 % vat kltaan 5 000 m²- hehtaarin. Asemakaavitettujen virkistysalueiden (V ja VL) kkjakauma 4 % 44 % 37 % Yli 10 hehtaarin 1 10 hehtaarin 5000 m² hehtaarin Alle 5000 m² 15 % 10
Kuvat: erilaisten viher- ja virkistysalueiden tyypilliset mudt. Vasemmalla sujaviheralue EV, keskellä puist VP ja ikealla lähivirkistysalue VL Käytettävyyden kannalta virkistysalueen mudlla n merkitystä. Virkistys- ja lähivirkistysalueet vat mudltaan usein aluemaisia ja siten käytettävyydeltään parempia kuin esimerkiksi sujaviheralueet, jtka usein sijittuvat jnkin vilkkaan tien varteen puskurimaan ympäristöhäiriötä ja vat mudltaan usein kapeita ja pitkiä. Tisaalta sujaviheraluekin vi palvella virkistyskäyttäjiä sana timivaa viheralueverksta. Viheralueverkstn rungn mudstavat laajat yhtenäiset virkistysalueet. Näitä yhdistävät tisiinsa puistkaistaleet, lähivirkistysalueet ja sujaviheralueet. Kattavaa viheralueverksta käyttävät sekä asukkaat että eläimet ja kasvit; viheralueverkstn timivuudella n merkitystä ihmisten liikkumistttumuksiin sekä lunnn mnimutisuuden ylläpitn paikallisella taslla. Etelä-Tuusulan viheralueverkst 11
Yllä: Kellksken viheralueverkst Oikealla: Jkelan viheralueverkst 12
Asemakaavitettujen alueiden vertailu maankäyttömudittain Asemakaavitettuja alueita verrattiin tisiinsa eri taajamissa. Tarkastelussa vertailtiin asumisen alueiden määrää viher- ja virkistysalueiden ja tisaalta maa- ja metsätalusalueiden määrään. Viher- ja virkistysalueiden määrää n haluttu nimenmaan tarkastella suhteessa asumiseen, kska asumisen alueiden kannalta virkistys- ja viheralueet vat erityisen tärkeitä. Maa- ja metsätalusalueet n tettu tarkasteluun mukaan, jtta saadaan kuva taajaman vapaa-alueista ja väljyydestä. Maa- ja metsätalusalueilla, etenkään pellilla ei le suurta virkistyksellistä rlia, mutta maisemallisia arvja sitäkin enemmän. 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Jkela Kellkski Hyrylä Asuminen ja keskusta alueet (% kaava alueen pinta alasta) Virkistys ja sujaviheralueet (% kaava alueen pinta alasta) Maa ja metsätalusalueet (% kaava alueen pinta alasta) Jkelassa asemakaavitetusta alueesta 40 % n kaavitettu asumisen alueiksi. Kellkskella määrä n hiukan matalampi. Hyrylässä asumisen alueita n suhteellisesti vähemmän, mikä selittyy suurella työpaikka-alueiden määrällä. Asumisen alueisiin verrattuna viher- ja virkistysalueita n eniten Hyrylässä, jssa asumisen alueita kaavitetuista alueista n neljännes ja viher- ja virkistysalueita klmannes. Asemakaavitettuja maa- ja metsätalusalueita n suhteellisesti eniten Jkelassa ja vähiten Kellkskella. Hyrylässä asemakaavallisia maa- ja metsätalusalueita n viidennes kaikista asemakaavitetuista alueista. Jkela Kellkski Hyrylä Jkelassa asemakaava-alueilla jkaista tuhannen neliön asuintnttia vastaa 700 m2 viher- tai virkistysaluetta. Kellkskella viher- ja virkistysalueita n suhteellisesti vähemmän; nin 600 m2 jkaista tuhannen neliön asuintnttia khden. Hyrylässä n 1300 m2 viher- tai virkistysaluetta jkaista asuinalueen 1000 neliötä khden. Tähän vaikuttaa kuitenkin Hyrylän laajat työpaikka- ja tellisuusalueet, jita ei tettu tähän tarkasteluun mukaan. 13
Tuusulan viher- virkistysalueiden vetvimatekijöitä Lunt mnimutisuus kallit laajat metsäalueet jkilaakst ja järvet sut Maisema kulttuurihistria Rantatie viljelymaisemat Timinnallisuus sijainti lähellä pääkaupunkiseutua urheilu ja liikuntamahdllisuudet eri ikäisten virkistysmahdllisuudet elinvimainen maaseutu lunt ja retkeilykhteet 14
Timinnalliset virkistysalueet Leikkialueet Leikkipuistja n Tuusulassa yhteensä 61, lisäksi yksi n rakenteilla ja valmistuu kesällä 2011. Leikkipuistt sijittuvat valtasin taajamien alueille. Leikkialueiden saavutettavuuden mittarina n käytetty 200 metrin etäisyyttä. Yli klmannes tuusulalainen 0-10-vutias lapsi asuu lähempänä kuin 200 metrin etäisyydellä leikkipuiststa tai kulujen ja päiväktien pihilla sijaitsevista leikkipaikista, jtka vat käytössä iltaisin ja viiknlppuisin. Leikkipuistjen saavutettavuus (mukana kulujen ja päiväktien pihat) 66 % 34 % Alle 10 vutiaita lapsia leikkipaikkjen saavutettavuusalueella Alle 10 vutiaita lapsia kauempana kuin 200 etäisyydellä leikkipaikista 15
16 Tuusulan leikkipaikkjen saavutettavuus. Leikkipaikat sijittuvat taajamiin ja vat melk hyvin saavutettavissa. 50-100 asukasta yli 100 asukasta
Urheilu- ja ulkilualueet Tuusulassa li vunna 2009 11 kilmetriä kunnssapidettäviä kuntreittejä. Latuja li yhteensä 40 kilmetriä, ja stpalveluna kunnssapidettäviä latuja 42 kilmetriä. Kenttiä li yhteensä liki 50. Kuntplut ja ladut Kuntplut vat keskeinen sa ihmisten arkipäivää. 2005 2006 2007 2008 2009 Kunnssapidettävät kuntreitit, km 11 11 11 11 11 Kunnssapidettävät ladut, km 40 40 40 40 40 Ostpalveluna kunnssapidettävät ladut, km 42 42 42 42 42 Kunnssapidettävät kentät, kpl 27 27 27 28 28 Kunnssapidettävät lunnn-jääkentät, kpl 21 21 18 21 20 Jäähalli, jään käyttötunnit / viikk 97 97 98 97 97 Jäähalli, aukilpäivät 255 255 252 255 257 Jäähalli, kävijämäärä 52 500 52 500 53 800 46 840 48 340 17
( Lepkallin kuntrata ( Kellksken sairaalan kuntrata ( Kellksken kuntrata ( Urheilukeskuksen kuntrata ( Riihikallin kuntrata ( Myllykylän kuntrata Tuusulan kuntplkujen saavutettavuus. Kuntplut palvelevat hyvin taajamien asukkaita. 50-100 asukasta yli 100 asukasta 18
Urheilukentät ( ( ( ( Jkelan urheilukeskus Klsan kulun kenttä Pertun kulun kenttä Kellnsittajantien kenttä ( Linjamäen kulun kenttä ( ( ( Kellksken tenniskenttä Ruukin kulun kenttä Kellksken urheilukeskus ( Vanhankylän kulun kenttä Ruskelan kulun kenttä ( ( Ruskelan pallkenttä ( Tumalan kulun kenttä ( ( ( Hernemäen kenttä ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( ( Naavankiert (Messualue) Vaunukankaan kulun kenttä Nahkelan kulun kenttä Rusutjärven kulun kenttä Rutsinkylän kulun kenttä ( Klemetskgin kenttä Paijalan kulun kenttä ( ( Lahelanrinteen kenttä Mattilan kenttä Hyökkälän kulun kenttä Hyrylän urheilukeskus Lahelan niityn kenttä Etelärinteen puist vanha kenttä (mukaritie) Riihikallin pallkenttä ( Maantiekylän kenttä 19
Urheilu- ja jäähallit ( Jkelan liikuntakeskus ( Kellksken jäähalli Kellksken liikuntakeskus Tuusulan jäähalli Oy ((( Tuusulan urheilukeskus (Hyrylä) Tuusulan jäähalli (Tuusulan kunta) 20
Uimapaikat ( Saunarannan uimapaikka ( ( Rusutjärven uimaranta Rusutjärven kylän yhteinen ranta ( Häklin uimaranta ( Uimahalli (Hyrylä) 21
Kira-alueet Kiranulkiluttajat vat yksi merkittävimmistä virkistysalueiden käyttäjäryhmistä. Jka viidennessä taludessa n kira, ja määrä kasvaa edelleen. Kira-alueiden suunnittelulla vähennetään virkistysalueiden käyttäjien välisiä knflikteja sekä parannetaan suuren väestöryhmän mahdllisuuksia hyötyliikuntaan. Kiraa saa ulkiluttaa kytkettynä kaikkialla paitsi trilla triaikaan, lasten leikkipaikilla ja yleisillä uimarannilla sekä hiihtladuilla. Virka-, pas- ja avustajakiria saa kuljettaa kaikkialla. Kirapuistt Kirapuistt vat tärkeitä paikkja kirien ssiaalistumisen kannalta. Kirapuistt eivät le ensisijaisesti vaihtehtja lenkkeilylle, vaan niiden merkitys painttuu tisten kirien ja ihmisten tapaamiseen ja leikkimiseen. Riihikallin kirapuist palvelee 18 % kuntalaisista. Alle kahden kilmetrin etäisyydellä kirapuiststa asuu n. 6700 ihmistä. Kirapuist sijittuu lemassa levaan viherverkstn ja n hyvien kevyenliikenteenyhteyksien varrella. Tuuliviirinpuistn Klaavnkallin n valmistumassa kirapuist kesällä 2011. Riihikallin kirapuistn saavutettavuusalue (2 km) ja sijittuminen viherverkstn 22
Hevstalus ja hevsreitit Hevstilja n Tuusulassa lukuisia; tukikelpisia hevstilja n vunna 2010 12 kappaletta. Kaikki hevstilat eivät kuulu tukien piiriin; jillakin saattaa lla liian vähän peltpinta-alaa tukikelpisuuteen tai muita syitä lla hakematta tukia. Hevstalus vidaan nähdä kunnan yhtenä vetvimatekijänä; kasvavalle elinkeinlle lisi turvattava riittävä timintaympäristö ja timinnan edellytykset. Hevsmatkailu kasvattaa susitaan; lisäksi ratsastusharrastus lisääntyy kk ajan. Kasvavat harrastajamäärät aiheuttavat paineita tarkituksenmukaisten reittien järjestämiseen, kun knfliktit maanmistajien kanssa yleistyvät. Hevsreittien katstaan parantavan ratsastajien turvallisuutta, kun ratsastus keskittyy kunnssapidetyille reiteille. Lisäksi ratsastaminen ei-tivtuilla alueilla vi vähentyä, kun asianmukaisia reittiyhteyksiä n käytettävissä. Hevsreittien nykytilanne ja tulevaisuuden tarve selvitetään viheraluestrategiatyön yhteydessä. Mahdlliset hevsreittitarpeet suunnitellaan sana timivaa virkistys- ja ulkilureittiverksta. Tuusulan maiseman minaispiirteet Tuusulan maiseman perusrakenteessa erttuvat selkeästi phjissan laajat selännealueet sekä pitkät laakslinjat; Tuusulanjärvi- Tuusulanjki sekä Paljen ja Keravanjen mudstamat laakst. Suuri sa kunnan alueesta n melk tasaista vaihettumisvyöhykettä. Maisemallisesti merkittävät slmukhdat mudstuvat laaksjen ja harjujen sekä kulkureittien risteämiskhtiin, mm. Tuusulanjärven eteläsaan, jssa jkilaaks alkaa ja jssa Kskenmäentie ylittää jen. Tinen merkittävä slmukhta n Rutsinkylän khdalla, jssa jkilaaksn ylittää Maisalantie. Jkelassa slmukhta mudstuu Paljenlaaksn phjissan, teiden ja rautatien risteämiskhtaan. Kellkskella vastaavasti Keravanjen ja Vanhan Valtatien mudstamaan slmukhtaan. Lisätietja maisema-alueista saa yleiskaavaa varten laaditusta maisemaselvityksestä. 23
Maatalusalueet ja pellt Sumalaisen peltlhkn keskikk n nin 2,2 hehtaaria. Alle kahden hehtaarin peltlhkjen suus n mnin paikin yli 70 % kaikista pellista. Tisaalta yli neljän hehtaarin peltlhkja kaikista pellista n vain nin 15 %. Uudenmaan alueella yli kahden hehtaarin peltlhkja n suhteellisesti enemmän (n. 45 % yli kahden hehtaarin lhkja) verrattuna esimerkiksi Etelä-Savn tai Etelä-Phjanmaan alueeseen. Viljelyn kannattavuuden näkökulmasta suuret yhtenäiset peltalueet vat taviteltuja. Pienillä peltlhkillakin n kuitenkin merkitystä maiseman pienipiirteisyyden ja kasvien sekä eläinten elinympäristöjen mnipulisuuden ylläpitäjinä. Tuusulassa n vunna 2010 tukikelpista pelta viljelyksessä 6700 hehtaaria, jsta kunnan vukrapeltja 350 hehtaaria; lumuviljelypinta-ala n liki 900 hehtaaria. Maatiljen keskikk n Tuusulassa nin 25-50 hehtaaria, keskikk n nusemaan päin. Tutantsuunnista yleisin n kasvintutant. Tuusulan pellt suhteessa asutuskeskittymiin. Laajat, kumpuilevat pellt vat sa kulttuurimaisemaa. 24
Kirjallisuutta: Väre, Krisp (2005), Eklginen verkst ja kaupunkien maankäytön suunnittelu, Ympäristöministeriö, Helsinki 2005. Uudenmaan liitt (2007), Laajat yhtenäiset metsäalueet eklgisen verkstn sana Uudellamaalla, Uudenmaan liitn julkaisuja E. Eklginen verkst maankäytössä, Seija Väre 11.12.2007, SITO Oy. Tuusulan kulttuurimaisema ja rakennuskanta, inventintiraprtin lunns 2005. Tuusulan yleiskaava 2040 maisemaselvitys, FCG 2010. Peltlhkjen tavitteellinen kk n harmaa alue, Myyrä & Peltla, Maakäyttö 2/2006. Tiilikainen (2004), Hevstalus maatililla, MTTn selvityksiä 67. Hllmen, Mäenpää (2004), Hevsalan haasteet, Sumen Hipps. Etelä-Sumen hevsalan kehittämishjelma, esiselvitys 2003, Laurea-ammattikrkeakulu, Hyvinkää. Airix Oy (2009), Keravanjen ja Haarajen välinen alue - lunt-, maisema- ja liit-ravaselvitys. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy (2006), lunt- ja maisemaselvitys Tuusulan Tumalansun alueelta. 25