Salon kaupungin toiminnan ja talouden kehys vuosille 2013 2016 ja talousarvion laadintaohjeet Strategiset lähtökohdat vuosille 2013 2016: Talousarvion ja taloussuunnitelman lähtökohdat Ilman mittavia rakenteellisia uudistuksia kaupungin nykyisessä toimintatavassa ja tehtävien organisoinnissa ei taloutta saada tasapainoon. Kuluvana vuonna ns. strateginen alijäämä eli sopeuttamistarve on talousarviosta laskettuna 30,6 milj. euroa. Vuosikate on 16,4 milj. euroa miinuksella ja nettoinvestoinnit ovat -14,2 milj. euroa. Nämä on rahoitettava lainalla ja kassasta. Nykyisten tulo-odotusten pohjalta laskettuna strateginen sopeuttamistarve on vuonna 2013 vielä n. 30 milj. euroa. Plussalle päästäisiin vuonna 2016. Kassa tyhjenee vuoden 2012 aikana, joten vuosina 2013-2015 alijäämä on katettava ottamalla lainaa. Em. ennuste perustuu siihen, että toimintakulut eivät kasva vuoden 2011 tasosta. Vuosina 2009-2011 toimintamenot ovat kasvaneet vuositasolla 3,9 prosentista 5,2 prosenttiin. Tämä kasvuvauhti merkitsee keskimäärin 15 milj. euron vuosittaista kulujen kasvua. Sopeuttamisohjelma lähtee siitä, että tämä kasvu leikataan pois tulevilta vuosilta tekemällä merkittäviä rakenteellisia uudistuksia nykyiseen toimintatapaan. Painopiste on kuitenkin vuosissa 2013-2014. Talouden saattaminen tasapainoon vuoteen 2016 mennessä edellyttää toimintakatteen jäädyttämistä vuosina 2013-2015 enintään vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolle. Työttömyysprosentti on ollut Salossa viimeaikoina yli 11 %, Lukumääräisesti työttömiä työnhakijoita on n.3000. Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut kasvussa ja nuorisotyöttömyysprosentti on yli 15 %. Salo kaupungin strategia Perustehtävä Peruspalveluiden järjestäminen kuntalaisille niin että Salossa on hyvä elää, asua ja yrittää. Arvot Rohkeus, Oikeudenmukaisuus, Vastuullisuus Visio 2020 Salo on hyvien palvelujen, monipuolisen elinkeinoelämän ja korkean osaamisen viherkaupunki, joka toimii vastuullisesti ja rohkeasti ihmisen ja ympäristön parhaaksi. Vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2013 2016 taloussuunnitelman laadinta perustuu edellä kuvattuun perustehtävään, arvoihin ja visioon Talous tasapainoon vuoteen 2016 mennessä / kaupunginvaltuuston tuloskortti Strateginen päämäärä Vakavarainen ja kehityksen mahdollistava kaupunki Keinot / vastuutaho Toimintakulut ja rahoituskulut katetaan toimintatuotoilla, kunnallis- ja kiinteistöveroilla sekä laskennallisilla valtionosuuksilla / jory Strategian mukaiset investoinnit ja lainojen lyhennykset katetaan yhteisöveroilla ja pitkäaikaisella lainalla siten, että suunnitelmakauden (2013-2016) omarahoitus on vähintään 50 % / jory Kaupunkitason strategia ja tarkistetut vuositavoitteet käsitellään talousarvion yhteydessä.
Talouskehitys vuodelle 2013 Kaupunkitason raami 2013 Toimintatuotot 112 030 Myyntituotot 58 300 Maksutuotot 19 180 Tuet ja avustukset 9 500 Muut toimintatuotot 25 050 Toimintakulut -371 430 Henkilöstökulut -161 595 Palkat ja palkkiot -124 879 Henkilösivukulut -36 716 Palvelujen ostot -139 285 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -30 384 Avustukset -19 271 Muut toimintakulut -20 895 Toimintakate -259 400 Verotulot 172 000 Kunnallisvero 150 000 Yhteisövero 12 000 Kiinteistövero 10 000 Valtionosuudet 75 200 Rahoitustuotot ja -kulut -3 900 Vuosikate -16 100 Poistot ja arvon alentumiset -18 000 Tilikauden tulos -34 100 Alijäämä 31.12. -3 308 Investoinnit netto -16 061 Pitkäaikaista lainaa 31.12. 117 630 Lainan otto 30 000 Lyhennykset -12 000 Kassa 31.12. -6 687 Toimintatuottoihin on laskettu inflaatiotarkistukset. Toimintakulut on rajattu vuoden 2011 tilinpäätöksen tasolle. Raamissa menolajien kulut ovat vuoden 2011 tilinpäätöksen toteutuman mukaisia. Toimintakate on raamissa sitovia. Kunnallisvero on arvioitu nykyisen 19,5 prosentin pohjalta. Kiinteistöverot on arvioitu myös nykyisten prosenttien mukaan eli vakituinen asunto 0,45 %, yleinen 0,75 %, vapaa-ajan asunto 1,05 % ja
rakentamaton rakennuspaikka 3,0 %. Valtionosuudet on arvioitu siten, että ne tilitetään samoin perustein kuin vuonna 2012. Verotulon tasaukseksi on arvioitu 12,0 milj. euroa. Rahoituskuluissa on otettu huomioon pitkäaikaisen lainan 18,0 milj. euron nettolisäys ja koko vuoden jatkuva lyhytaikaisen lainan tarve. Korkotason oletetaan olevan edelleen matala. Investointeja toteutetaan vuoden 2012 talousarvion yhteydessä hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Investoinnit rahoitetaan sataprosenttisesti vieraalla pääomalla. Raamin mukainen vuosikate jää 16,1 milj. euroa miinukselle ja alijäämää kirjataan 34,1 milj. euroa. Vuoden lopussa taseen yli-/alijäämä tili kääntyy miinukselle eli taseessa on kattamattomia alijäämiä. Molemmat miinusmerkkiset tunnusluvut täyttävät kriisikuntakriteerit. Taloudellinen raami vuosille 2013-2016
Tavoitteena on sopeuttaa menot vuosiksi 2013-2016 vuoden 2011 tasolle. Kesän aikana laaditaan sopeuttamisohjelma jonka elementtejä ovat mm. Henkilöstökustannukset - henkilöstöohjelma 2013 2016 Vapaaehtoiset palkattomat vapaat Yt-neuvottelut Täyttölupamenettely Sijaisten käytön rajoittaminen Kiinteistöjen käytön optimointi Prosessien kehittäminen Monituottajamallin hyödyntäminen / omatuotanto/palvelujen ostaminen Verotus Maksujen ja taksojen tarkistukset Investointiohjelman sopeuttaminen ja
Palveluverkkoselvityksen linjausten toteuttaminen Kehyksen ulkopuolella tarkasteltavia menokokonaisuuksia Sisäiset erät, rahoitus ja avustukset Tuotot Toimintatuotot Maksuihin ja taksoihin tehdään vähintään kustannustason nousua vastaavat tarkistukset. Indeksiennusteet: 2012 2013 kuluttajahintaindeksi + 2,8 % + 2,6 % rakennuskustannusindeksi + 2,6 % + 2,5 % peruspalvelujen hintaindeksi + 3,1 % + 2,3 % Verotus Talouden kehys vuosille 2013 2016 on rakennettu 19,5 tuloveroprosentin mukaan. Oletusarvona on, että mahdolliset verotuksessa tapahtuvat muutokset kompensoidaan täysimääräisen valtionosuuksien kautta. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän n. 1 % kunnille tilitettävästä määrästä. Kunnallisverontilitysten arvioidaan kasvavan valtakunnan tasolla n. 2,6 %. Työllisyystilanne ei merkittävästi parane. Kiinteistöverojen korotus on merkitty vuodelle 2014. Korotus ilmenee seuraavasta taulukosta. Myös rakentamattomalle rakennuspaikalle esitetään 3,0%:n kiinteistöveroa. vakituinen yleinen vapaa-ajan rakentamaton asunto asunto rakennuspaikka (0,32-0,75) (0,60-1,35) (0,50-1,35) (1,0-3,0) Raami 0,45 0,75 1,05 3,0 Valtionosuudet Valtionosuuslainsäädäntöön ei odoteta merkittäviä muutoksia suunnittelukauden aikana. Verotulon tasaus on korkeimmilleen vuonna 2012 ja sen jälkeen se laskee merkittävästi. Verorahoitus eli verotulot ja valtionosuudet yhteensä laskevat vuoden 2012 tasosta vuodelle 2013 n. 5,7 milj. euroa. Vuoden 2010 huipputasosta pudotus on lähes 40 milj. euroa. Liikelaitokset Perusperiaatteena on, että kaupungin liiketoiminnasta aiheutuvat kulut peritään kuluttajamaksuilla kuitenkin siten, että taksat eivät merkittävästi poikkea valtakunnan keskitasosta. Vesi- ja jätevesiliikelaitoksen osalta kaupungin tuotto-odotus sijoitetulle pääomalle on 4 % ja kaukolämpöliikelaitoksen osalta 20 %. Lainanotto Investointien omarahoitusaste on kahden seuraavan vuoden aikana 0 % eli investoinnit joudutaan rahoittamaan vieraalla pääomalla. Maksuvalmiuden turvaamisesi on otettava lyhytaikaista kassalainaa. Kulut Toimialakohtaiset toimintakulut Toimialakohtaiset kulut rakentuvat toimintatietokorttien kautta. Keskitetysti tehtävät talousarvion osat
Ritva Koisti talousosastolla laskee ja syöttää Budenttiin keskitetysti kaupungin vakinaisen henkilökunnan palkat. Muun kuin vakinaisen henkilökunnan palkat budjetoidaan hallintokuntien toimesta. Samoin keskitetysti budjetoidaan kaikki sisäiset menot ja tulot. Tästä työstä vastaa Anne Ylimaa-Haapala. Henkilöstömitoitus Tavoitteena on henkilöstömäärän väheneminen. Henkilöstösuunnitelmasta, joka pitää sisällään sekä lisäykset että vähennykset, on tehtävä erillinen, perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Henkilökunnan lomautukset ovat hyvin todennäköisiä vuonna 2013. Investoinnit Investointibudjetin raamipohjana ovat valtuustojen hyväksymät investointiohjelmat vuosille 2012-2016. Talousarvioesityksen perustelut Perustehtävä ja strategiset menestystekijät Valtuustolle esitettävä toimialakohtainen perustehtävä ja strategiset menestystekijät perustuvat Salon kaupungin strategiaan. Tavoitteissa tulee keskittyä toimialojen ydintoimintoihin. Tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan kolmannesvuosittain hallitukselle ja valtuustolle. Strategisten menestystekijöiden asettamiseen ja niiden mittaamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Valtuustoa sitovat tavoitteet on johdettava kaupunkitason strategisista tavoitteista käyttäen hyväksi tasapainotetun tuloskortin neljää näkökulmaa. Jokaisesta tavoitteesta on muodostettava toiminnan sisältöön pureutuvia mittareita, joka kuvaavat konkreettisia asioita tuloskortin eri näkökulmista. Kaupunginhallitus on 27.2.2012 hyväksynyt tasa-arvosuunnitelman toiminnallisen tasa-arvon edistämiseksi. Suunnitelman mukaan talousarvion valmisteluvaiheessa kukin toimiala tekee yhden sitovan määrärahan tai tavoitteen osalta sukupuolivaikutusten arvioinnin (suvauksen). Toiminnalliset tavoitteet vuoden 2013 talousarviossa esitetään valtuustotasolla. Henkilöstösuunnitelma Henkilöstösuunnitelmasta on tehtävä erillinen, perusteltu esitys kaupunginhallitukselle. Taloussuunnitelman tekstirakenne Talousarvioehdotus vuodelle 2013 laaditaan Budnetti ohjelmalla. Strategisista tavoitteista ja tavoitteita mittaavista mittareista luodaan tuloskortit.
Tuloskortit laaditaan tasapainotettua tuloskortti mallia noudattaen. Tuloskortit luodaan Targetor cube ohjelmalla. Tasapainotetun tuloskortin (BSC) rakenne: I Targetor cube etukorttiin (välilehdelle Asiakkaat ) kirjoitetaan: 1. Toimialan perustehtävä 2. Toimialan strategiset menestystekijät 3. Toimialan painopistealueet sekä keskeiset toimintamenojen ja tulojen perustelut suunnittelukaudella II Tasapainotettuun tuloskorttiin kirjoitetaan: 4. Toimialan strategiset tavoitteet (eri tarkastelukulmiin eriteltynä) 5. Tunnusluvut ja mittarit esitetään erillisellä toimintatietolomakkeella. Taloussuunnitelma 2013-2016 Kuntalain mukaan valtuuston on hyväksyttävä talousarvion yhteydessä kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma, jonka ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Käyttötalouden taloussuunnitelma tehdään kolmeksi vuodeksi ja investointisuunnitelma viideksi vuodeksi. Vuosien 2013-2016 taloussuunnitelman rakenne on samanlainen kuin talousarvionkin rakenne ja se sisällytetään samaan julkaisuun kuin vuoden 2013 talousarvio. Taloussuunnitelma sisältää: - käyttötaloussuunnitelman 2013-2016 - investointisuunnitelman 2013-2017 - henkilöstösuunnitelman 2013-2016 - osastokohtaiset toimintatietokortit 2013 Henkilöstösuunnittelu
Henkilöstömäärää lisäävistä toimenpiteistä tulee pidättäytyä vuosina 2013-2016. Henkilöstösuunnitelmalomakkeessa esitetään suunnittelukaudella lakkautettavat virat ja toimet sekä siitä aiheutuvat kustannussäästöt. Investoinnit Kaikista esitettävistä investoinneista on tehtävä erilliselle lomakkeelle investointisuunnitelma, josta selviää hankkeen laatu, ajoitus ja kustannukset. Investointeja ovat talonrakennushankkeet, joiden verottomat kulut ylittävät 50.000 euroa ja muut hankkeet ja hankinnat, joiden veroton hinta on yli 10.000 euroa. Tätä pienemmät hankinnat ja irtaimen omaisuuden ostot kuuluvat käyttötalouteen. Taloussuunnitelmalomakkeet Investointi- ja henkilöstösuunnitelmaa varten tarvittavat lomakepohjat löytyvät kaikkien toimialojen käytössä olevat verkkokansiosta osoitteesta: S:\Lomakkeet\TALOUSARVIOLOMAKKEET2013. Eri lomakkeet ovat Excel-tiedoston eri välilehdillä. Asiakirja on jaettu seuraaviin osiin Investointisuunnitelma (talonrakennus) 2013-2017 (Lomake 1) Investointisuunnitelma (muut investoinnit) 2013-2017 (Lomake 3) Henkilöstösuunnitelma 2013-2016 (Lomake 4) Investointisuunnitelma, talonrakennus Huomiota on kiinnitettävä erityisesti esitettävien investointien ajoitukseen ja kustannusten todenmukaisuuteen. Hankkeiden kokonaiskustannukset on tarkistettava vastaamaan olemassa olevia olosuhteita. Vaikutukset käyttötalouteen (menoihin ja tuloihin) eritellään
lomakkeen jaon mukaan siten, että nähdään TA-vuoteen ja tätä seuraaviin kolmeen vuoteen kohdistuvat käyttötalousvaikutukset. Hallintokunta on vastuussa investointiesityksensä kustannusarvion todenmukaisuudesta. Jos taloussuunnitelmaan jo hyväksytyn investoinnin kustannusarvio osoittautuu liian alhaiseksi, on vaarana hankkeen siirtyminen myöhäisemmille vuosille. Kaikista rakennushankkeista on laadittava myös hankesuunnitelma. Investointisuunnitelma, muut investoinnit Lomakkeella esitetään muut kuin talonrakennuksesta johtuvat investoinnit joko hankeryhmätai hanketasolla. Pääsääntönä on, että kustannukset eritellään hankkeittain. Hanke-ehdotukset esitetään tärkeysjärjestyksessä ja perusteluista on yksityiskohtaisesti tultava selville hankkeen tarkoitus ja tärkeys. Hankekohtaiset perustelut on tarkoitus sisällyttää taloussuunnitelmaan hallintokuntien esittämässä muodossa. Henkilöstösuunnitelma Lomakkeella esitetään suunnitelmakaudella henkilöstömuutokset. Määrärahojen esittämistarkkuus Määrärahat esitetään vuoden 2013 talousarvioesityksessä 10 euron tarkkuudella. Esitysten palauttaminen Ehdotukset vuoden 2013 talousarvioksi on palautettava kaupunginhallitukselle 14.9.2012 Kaupunginjohtajan toimialakohtaiset neuvottelut käydään syys - lokakuun aikana Kaupunginjohtajan esitys luovutetaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi lokakuussa Kaupunginhallituksen käsittely tapahtuu lokakuun aikana. Kaupunginvaltuuston talousarviokokous pidetään 12.11.2012. Lautakunnat laativat käyttösuunnitelmat joulu-tammikuun aikana. Ehdotus on tehtävä ohjeessa esitetyssä muodossa. Edellä annettuja määräaikoja tulee noudattaa. Käyttöoikeudet lukitaan määräajan päätyttyä. Asiahallintajärjestelmä Dynastyyn on avattu valmiiksi diaarinumero vuoden 2013 talousarvion valmistelua varten. Kaikki hallintokunnat käyttävät siis alla olevaa diaarinumeroa ja otsikointia talousarvioehdotuksenne käsittelyssä.
Asianumero Otsikko 1136/02.02.00/2012 Talousarvio 2013 Ehdotusten laadintaan liittyvissä kysymyksissä voi/on syytä kääntyä talousosaston puoleen. Tiedusteluihin vastaa Seppo Juntti ja Kauko Lindholm. Toimintatietokorttien valmisteluun liittyvissä asioissa neuvoja saa Anne Ylimaa-Haapalalta ja vakinaisen henkilökunnan palkoista Ritva Koistilta.