KAAVOITUSKATSAUS 2015

1/17 KAAVOITUSKATSAUS 2015 Sisällys: 1. JOHDANTO 2. MAAKUNTAKAAVOITUS 3. YLEISKAAVOITUS 4. ASEMAKAAVOITUS 5. KÄYNNISTYVÄT KAAVAHANKKEET 6. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA KAAVOITUSOHJELMA 2015-2017

2/17 1. JOHDANTO MRL 7 mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä. Tämä kaavoituskatsaus kertoo tilanteen Hangon osalta vuoden 2015 kesäkuun lopussa. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavatyö on edennyt kaavaehdotuksen valmisteluun. Kaupunki toi luonnoksesta antamassaan lausunnossa esiin mm. Hanko-Hyvinkää radan sähköistämisen tärkeyden sekä sen, että Koverharin alueella tulee olla sellaiset aluevaraukset ja merkinnät, että ne luovat riittävät mahdollisuudet sataman ja siihen tukeutuvien elinkeinojen kehittymiselle, yritys- ja tuotantotoiminnalle yleensä ja logistiikan rakennemuutoksen hyödyntämiselle alueella. Hangon kaupungin maankäytön omassa suunnittelussa on paljon työn alla. Kaavoitusohjelmassa vuosille 2015-2017 on reilu parikymmentä erikokoista hanketta, jotka tähtäävät osaltaan kaupungin strategian toteuttamiseen. Visio Hangosta 2025 Hanko on v. 2025 kasvava, vetovoimainen merellinen kaupunki, jossa hyvä elämä perustuu sujuvaan arkeen, viihtyisään ympäristöön ja elinvoimaiseen yritystoimintaan. Uutta yritystoiminnassa on kestävää kehitystä tukevat toimialat. korostaa tulevaisuuden Hangon luottamusta tulevaisuuteen monipuolista vetovoimaa turvallista ja sujuvaa arkea vireää ja uusien toimialojen monipuolistamaa yritystoimintaa Valitut strategiset päämäärät ovat visiota tarkentavia pitkän aikavälin kehittämispäämääriä: 1. Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen 2. Tuloksellisuuden parantaminen 3. Vireä Hanko ympäri vuoden 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Kaupungin yleisilmeen ja ympäristön siisteyden vaaliminen 6. Vahvuuksia hyödynnetään ennakkoluulottomasti Maapoliittisen ohjelman työstäminen on edennyt ja sen tiimoilta pidettiin ympäristölautakunnan ja kaupunginhallituksen yhteinen iltakoulu. Informaation kulun parantamista ja vuorovaikutuksen tärkeyttä on yleisemminkin korostettu. Monista kaavahankkeista on järjestetty asukaskuulemisia tai kaikille avoimia tiedotus- ja keskustelutilaisuuksia. Kaavakuulutukset julkaistaan kahdessa lehdessä sekä kaupungin kotisivuilla. Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmatyö jatkui. Hangon kaupunkia pyydettiin mukaan kansainväliseen CODSGIhankkeeseen, joka Hangossa näyttäytyy nimellä Muistojen ja toiveiden Hanko. Hangon kaavoituksesta ja maankäytönsuunnittelusta löydät lisätietoja: www.hanko.fi Palvelut Kaavoitus ja maankäyttö Hangossa 14.7.2015 Kukka-Maaria Luukkonen kaupungingeodeetti

3/17 2. MAAKUNTAKAAVOITUS Uudenmaan maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava määrittää yhdyskuntarakenteen peruslinjaukset. Se on kokonaismaakuntakaava, jossa on käsitelty kaikkia maankäyttömuotoja. Kaavassa on määritelty rakentamiselle varattavat alueet viherverkosto liikenneverkosto ja kunnallistekniset ratkaisut arvokkaat alueet, kuten luonnonsuojelu-, maisema- ja Natura 2000 -alueet. Kaava kattaa Uudenmaan alueen ennen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistymistä - eli pääkaupunkiseudun sekä Keskija Länsi-Uudenmaan. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan vuonna 2006. Vahvistamatta jätettiin kolme tuulivoiman tuotantoon soveltuvaa aluetta Hangon, Raaseporin ja Espoon eteläpuolisilla merialeilla sekä taajamatoimintojen alue valtakunnallisesti arvokkaalla kallioalueella Vantaalla. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Päätöksellä kumottiin Uudellamaalla aiemmin voimassa olleet seutukaavat sekä Läntisen Uudenmaan maakuntakaava. 1. vaihemaakuntakaava Uudenmaan ensimmäisessä Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää vuonna 2006 vahvistettua kokonaismaakuntakaavaa sellaisten teemojen osalta, joista aiheutuu merkittäviä ympäristöhäiriöitä. Lisäksi kaavassa on käsitelty laajoja yhtenäisiä metsäalueita. Kaavassa osoitetaan jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet kiviaineshuollon alueet moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet liikenteen varikot ja terminaalit laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Ympäristöministeriö vahvisti 1. vaihekaavan vuonna 2010 ja kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna 2012. 2. vaihemaakunta Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa, täydentää ja tarkistaa voimassa olevia Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavoja. Määrittelemme siinä maakunnan kasvun suunnat pitkälle tulevaisuuteen. Tämä on ensimmäinen maakuntakaava, joka kattaa vuoden 2011 alussa yhdistyneen laajan 26 kunnan alueen. Vaihekaavan tärkeimpiä ratkaisuja ovat toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne rakennetta tukeva liikennejärjestelmä kaupan palveluverkko maakunnallinen kyläverkko. Ympäristöministeriö vahvisti 2. vaihemaakuntakaavan 30.10.2014. Vahvistamatta jäivät Tuusulan Rykmentinpuiston taajamatoimintojen alue, Kivinokan virkistysalueen muuttaminen taajamatoimintojen alueeksi sekä Lapinjärven valtakunnallisesti merkittävälle rakennetun kulttuuriympäristön alueelle osoitettu taajamatoimintojen alue. 4. vaihemaakunta Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelu on käynnissä. Kaavan tavoitteena on tukea kestävää kilpailukykyä ja hyvinvointia Uudellamaalla. Maankäytön valinnoilla edistetään myös Uusimaa-ohjelman tavoitteita.

4/17 Neljäs vaihekaava tulee olemaan aiempia maakuntakaavoja strategisempi. Siinä määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiotoiminta logistiikka tuulivoima viherrakenne kulttuuriympäristöt Näiden lisäksi kaavassa tullaan käsittelemään muita ajankohtaisia aiheita kuten Malmin lentokenttää sekä Pääradan uusia asemanseutuja, Tuusulan Ristikytöä ja Hyvinkään Palopuroa. Neljäs vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kaavaluonnos tarkentuu saadun palautteen pohjalta kaavaehdotukseksi, joka tulee nähtäville vuoden 2016 alussa. Lisätietoja maakunnan kaavoitustilanteesta: www.uudenmaanliitto.fi Kaava tulee kattamaan koko maakunnan 26 kunnan alueen, lukuun ottamatta Östersundomin aluetta, jonne laaditaan erillinen kaava. Valmistelu vie aikaa kolmisen vuotta.

5/17 3. YLEISKAAVOITUS 3.1. Työn alla olevat yleiskaavat Santalan alueen yleiskaava Osayleiskaavaehdotus on ollut nähtävillä alkuvuodesta 2015. Ehdotuksesta on saatu lausunnot ja muistutuksia, joita käsiteltiin viranomaisneuvottelussa 24.6.2015. Käsittely jatkuu kaupunginhallituksessa syksyllä. Täktomin yleiskaava, Furumontien ja Kobbenin välinen alue Osayleiskaavan tavoitteena on rakentamisen järjestäminen tulevien asemakaavojen pohjaksi. Kaavoituskustannuksista vastaa Suomen Vapaakirkko. Ympäristölautakunnan toiveen mukaisesti osayleiskaavan alueeseen on liitetty myös Tränuholmenin saari. Koko kaava-alue on n. 430 ha. Täktomintien eteläpuolella on käynnistynyt asemakaavoitus tammikuussa 2014. Sen yhteydessä on noussut esiin tarve tarkastella Täktomintien ympäristön maankäyttöä laajemmin. Alue on paikoin tiiviisti rakennettu ja asuinrakentamiseen alueelle on jatkuvaa kiinnostusta. Yleiskaavatyön tavoitteena onkin tarkistaa alueen maankäytön tarpeet ja päivittää ranta-yleiskaavaa ja Furuvikin yleiskaavaa siltä osin. Yleiskaavaluonnos oli julkisesti nähtävillä. Siitä saadun palautteen johdosta päädyttiin poistamaan Tränuholmenin saari Santalan yleiskaavasta. Kaavatyö on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä 31.3.2014.

6/17 4. ASEMAKAAVOITUS 4.1 Hyväksytyt asemakaavat päätöksen siltä osin kuin kaavaratkaisu koski Englannin makasiinin suojelematta jättämistä. Kaupunki valitti päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Sen käsittely on kesken. Länsisataman asemakaava ja asemakaavan muutos Asemakaavalla mahdollistetaan sataman laajentaminen. Kaavalla turvataan Hangon Länsisataman kehittäminen Hangon pääsatamana. Satama-alue laajenee etelään. Kuningatarvuoren ja sataman välille muodostetaan uusi katuyhteys. Nycanderinkadun ja Halmstadinkadun yhdistävän sillan yhteyteen mahdollistetaan kevyen liikenteen väylän rakentaminen Kaavoitustyöhön liittyen järjestettiin viranomaisneuvottelu 27.9.2012 ja sen pohjalta täydennettiin selvityksiä sekä laadittiin Englannin makasiinista rakennushistoriaselitys. Laadittu kaavataloudellinen selvitys kertoo selkeästi, mikä on sataman taloudellinen merkityksen Hangon kaupungille. Kaupunginhallitus on 15.12.2014 285 määrännyt Länsisataman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen tulemaan voimaan siten, että voimaantulo ei koske kaava-aluetta siltä osin kuin Englannin makasiinin alue on alueella nykyisin voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu merkinnällä sr-2. Lappohja Lämpö Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa kaukolämpökeskuksen rakentaminen Lappohjan aseman lähelle. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Länsisataman asemakaavan ja asemakaavan muutoksen 14.5.2013. Valtuusto päätti niin ikään 12.11.2013, ettei se muuta kaavaa ELY-keskusken oikaisukehotuksesta huolimatta. Kaavan hyväksymisestä valitti useampi taho hallinto-oikeuteen, joka 26.9.2014 antamallaan päätöksellä kumosi kaupunginvaltuuston Kaupunginvaltuusto hyväksyi kaavan 12.5.2015 ja se on tullut voimaan 29.6.2015.

7/17 Björkskärin ranta-asemakaava Ranta-asemakaava käsittää seuraavat Hangon kaupungin Tvärminnen kylän tilat: Tvärsand RN:o 3:28, Svanvik RN:o 7:20, Land-Björkskär RN:o 8:01, Västra Torskaren RN:o 8:04, Marielund RN:o 8:07, Torskaren I RN:o 8:09, Torskaren RN:o 8:13, Macebo RN:o 8:14, Sandvik RN:o 8:16, Solstrand RN:o 8:17, Sommartorp RN:o 8:18, Klobbarn RN:o 8:19, Kussas RN:o 8.20, Erikssons udden RN:o 8:22, Åldermans RN:o 8:24, Torskären II RN:o 8:27 ja Westervik RN:o 8:28. Tilojen yhteinen pinta-ala on 159,53 ha ja alueen rantaviivan pituus on 5,55 km. Tjäruholmenin ranta-asemakaava Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa hallinto-oikeuden päätöksellä kumoutunut kortteli MY-alueeksi ja siirtää kaksi rakennuspaikkaa saaren toiselle rannalle. Tjäruholmenin ranta-asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 12.5.2015. ELY-keskus valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa käsittely on kesken. Björkskärin ranta-asemakaava hyväksyttiin valtuustossa 9.12.2014. ELY-keskus valitti päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, jossa käsittely on kesken.

8/17 4.2 Työn alla olevat asemakaavat Casinon, Plagenin ja Puistovuorten alueen asemakaava Suunnittelualueen voimassa oleva asemakaava on yli 40 vuotta vanha. Laadittavassa asemakaavassa turvataan arvokkaan ympäristön säilyminen; alueen olemassa olevien rakennusten ja ympäristön suojelumääräykset tarkistetaan. Aluetta tullaan kehittämään yhteistyössä sidosryhmien sekä nykyisten ja tulevien elinkeinonharjoittajien kanssa huomioiden alueen monipuolinen historia sekä luontoarvot. Samalla tarkastellaan toiminnallisia ja kaupunkikuvallisia seikkoja mahdollisen uuden rakennuskannan sijoittamisen osalta Plagenille ja Casinon toimintaympäristöön. Kaavaprosessi on ollut hyvin vuorovaikutteinen. Ennen kaavaehdotusta laadittiin rakennushistoriaselvitys ja Casino-rakennuksen sisätilainventointi. Ympäristölautakunta päätti 4.12.2013 ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Kaupunginhallituksen kuitenkin päätyi palauttamaan kaavaehdotuksen ympäristölautakunnalle uuteen valmisteluun. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 5.1. 3.2.2015. Käsittely jatkuu syksyllä 2015. Juvikinkatu Juvikinkatu 6b Asemakaavamuutoksella tontin käyttötarkoitus muutetaan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueeksi (AR). Rakennusoikeus puolittuu samalla nykyisestä. Kerroslukumerkintä muuttuu merkinnäksi II, eli enintään kaksi kerrosta. Kaupunginhallitus päätti 17.9.2012 asettaa kaavaehdotuksen julkisesti nähtäville. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 5.11. 19.11.2012, jona aikana jätettiin yksi muistutus. Käsittely jatkuu vuonna 2015. Furuvik III Asemakaavaehdotuksessa alueelle on osoitettu 29 kpl ohjeellista pientalotonttia sekä katualuetta. Asemakaavamuutos perustuu voimassa olevan asemakaavan korttelirakenteeseen, jota on laajennettu. Uudet

9/17 korttelit on erotettu aiemmin kaavoitetuista kapein viheraluein, joilta on yhteys ulkoilureiteille ja meren rantaan. Katuyhteys Täktomintielle on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Kaavoitus on käynnistetty ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa käsitelty ympäristölautakunnassa 13.11.2012. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä v. 2014. Ennen jatkokäsittelyä, tulee laatia erillinen rakennusja kulttuuriympäristöselvitys. Hangonkyläntien asemakaava Asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä 20.6 25.8.2011. Vastineet ja asemakaava tulee käsitellä kaupunginhallituksessa. Sitä ennen tulee varmistaa museoviranomaisten kanta muinaismuistoselvitykseen. Asemakaava ja asemakaavan muutos koskee kortteleita 935 ja 936 sekä puisto- ja katualuetta. Alue sijaitsee Hangonkyläntien varressa ja sille on tarkoitus laatia asemankaavan muutos, jossa pääasiassa olisi pientalotontteja. Ekologinen käytävä tulee huomioida kaava-alueen pohjoisosassa. Ajatuksena on laatia kaava siten, että alueella voidaan hyödyntää aurinkoenergiaa ja maalämpöä. Puhumme ns. HINKU-kaavasta. Kortteli 518 Kappelisatamantie Riilahdenkatu - Kapteeninkatu - Kadermonkatu Tarkoituksena on laatia korttelin täydennysrakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos kortteliin 518. Kaavamuutoksessa otetaan huomioon korttelin rakennushistorialliset arvot ja arvioidaan rakennusten mahdollinen suojelutarve. Ympäristölautakunta on 9.10.2013 hyväksynyt uuden aluerajauksen. Kaava-aluetta on laajennettu siten, että se huomioi yleiskaavan AP-korttelirajauksen ja käsittää myös ympäröivää viheraluetta. Viranomaisneuvottelu pidettiin 24.10.2013.

10/17 Stora Tallholmen ja Neljän Tuulen Tupa Työn tarkoituksena on laatia asemakaava Stora ja Lilla Tallholmenin alueelle Hangon kaupungissa. Asemakaava-alue käsittää myös Mannerheimintien ja saarten välisen rantaalueen. Asemakaavan tarkoituksena on sijoittaa alueelle korkeatasoista majoitus ja kurssitoimintaa (Stora Tallholmen) sekä ravintolatoimintaa (Lilla Tallholmen). Mannerheimintien ja saarten välinen rantaalue on tarkoitus säilyttää virkistysalueena ja luonnonsuojelualueena. Asemakaavan muutos, Evangeliska folkhögskolan alue 6. kaupunginosan korttelin 604 tontit 1 ja 3, Esplanaadi 59 ja 61 Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 5.1. 3.2.2015. Kaavan laatijan vastineet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 30.3.2015. Kaavan hyväksyminen edellyttää lainvoimaista maankäyttösopimusta. V. 1953 oleva asemakaava on vanhentunut eikä sitä voida enää pitää perustana rakennusluvan myöntämiselle. Naapurikorttelin asemaakaava on äskettäin uudistettu. Tavoitteena on, että maankäyttö- ja rakennuslain puitteessa laaditaan asemakaavamuutos, joka paremmin tukee alueen tulevaa kehitystä ja käyttöä. Kaavaluonnos on ollut nähtävillä 1.6. 3.7.2015. Kaavan käsittely jatkuu syksyllä 2015. Rajakaaren asemakaava, joka koskee Täktomin kylän kiinteistöjä Rajatien, Täktomintien ja Sammaltien välisellä alueella sekä tiealuetta

11/17 Rajakaaren kaava-alueella on tiivis kiinteistöjaotus, mutta ei asemakaavaa. Ympäristölautakunta ei ole voinut kaikissa tapauksissa tehdä myönteisiä suunnittelutarveratkaisuja ja onkin edellyttänyt, että alueen kaavoitukseen ryhdytään. Suunnittelualueen kaavoituksella on tavoitteena vastata omakotitalotonttien kysyntään lähellä Hangon keskustaa huomioiden alueen luontoolosuhteet ja ulkoilukäyttö sekä olemassa oleva korttelimaisesti Rajakaaren ympärille muodostunut asutus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on hyväksytty ympäristölautakunnassa 13.11.2013.Vuoden 2014 aikana on laadittu luontoinventointi sekä muinaismuistoselvitys. Luotsikadun asemakaava Suunnittelualue käsittää kantakaupungin 8. kaupunginosassa korttelin 871 tontin 7, sekä Lämmittäjänkadun, Luotsikadun ja rannan välisiä puistoalueita, Slaktiksen uimarannan sekä katuja puistoalueita Luotsikadulla, Kaljaasikadulla, Pursimiehenkadulla ja Reimarintiellä. Kortteleiden 714-717 ja 728-729 asemakaavan muutos Suunnittelualue sijaitsee kantakaupungissa Esplanadin pohjoispuolisella pientaloalueella. Korttelit 714-717, 728 ja 729 sekä osia Juvikin-, Ankkuri-, Linja- Raaseporin-, Bromarvin-, Niittykadusta sekä Kappelisatamantiestä sisältyvät suunnittelualueeseen Suunnittelualueen kaavoituksella on tavoitteena päivittää vuoden 1953 asemakaavaa sekä mahdollistaa kortteleiden täydennysrakentaminen huomioiden toteutunut rakentaminen sekä alueen merkitys maakunnallisesti arvokkaana rakennettuna kulttuuriympäristönä ja turvata radan pohjoispuoleisen pientaloalueen kehittäminen. Kaava-alueelle on määrätty rakennsukielto. Alueella on tehty rakennus- ja kulttuurihistoriallinen selvitys kesän 2014 aikana. Kaavaprosessin aikana on järjestetty useita asukastilaisuuksia. Asemakaavan muutoksella on tavoitteena tiivistää kantakaupungin kaupunkirakennetta ja kehittää radan pohjoispuoleista pientaloaluetta. Kaavaehdotus on nähtävillä 1.6. 3.7.2015. Käsittely jatkuu syksyllä 2015. Kaupunginhallitus on määrännyt kaava-alueelle rakennuskiellon 3.3.2014. Ympäristölautakunta on keskustellut luonnoksen laatimisperiaatteista kesäkuussa 2015. Kaavaluonnokset tulevat nähtäville syksyllä 2015.

12/17 Itäsataman/Tehtaaniemen asemakaava Suunnittelualue käsittää Hangon Itäsataman, Makasiinirakennuksien ja Tehtaanniemen alueet, sekä Itäsatamaa mereltä rajaavat saaret Smultrongundetin ja Märaskärin. Asemakaava, Furumo Suunnittelun edetessä määritetään Tehtaanniemeä koskevan asemakaavan rajaus. Se muodostaa ensimmäisen nähtäville asetettavan asemakaavamuutoksen. Myöhemmin määritellään muuta suunnittelualuetta koskevien asemakaavojen rajaukset. Tällä kaavalla on tarkoitus suunnitella yhteen Itäsataman, Rantapuiston ja Tehtaanniemen alueet siten, että alueella olevien nykyisten ja tulevien toimintojen kehittäminen, sekä niihin liittyvät investoinnit rakentavat Itäsatamasta kaunista, toimivaa ja yhtenäistä satama- ja rantapuistovyöhykettä. Kaavoitusta varten laaditut esiselvitykset käsittävät satamavertailun sekä kaupan ja palveluverkkoselvityksen sekä veneilyselvityksen. Tehtaanniemen kaavaosioista laadittiin luonnoslehtiö, jota esiteltiin maaliskuussa sekä alueen muille toimijoille että kaikille avoimessa asukastilaisuudessa. Tehtaanniemen asemakaavaehdotus on tarkoitus asettaa alkusyksyllä 2015. Alue käsittää kiinteistöjä Täktomintien eteläpuolelta rantaan saakka Furumontien lähiympäristössä sekä osan Täktomintiestä. Alue on pinta-alaltaan noin 27 ha. Suunnittelualueelle kohdistuu rakentamispaineita ja siellä on tiheä kiinteistöjaotus. Lisärakentaminen alueelle edellyttää kaavoitusta. Ympäristölautakunta on kokouksessaan 12.6.2012 79 kiirehtinyt alueen kaavoituksen käynnistämistä. Lisärakentamisen mahdollistamisen lisäksi suunnittelualueen kaavoituksen keskeisenä tavoitteena on tukea alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Ympäristölautakunta on käsitellyt osallistumisja arviointisuunnitelmaa tammikuussa 2014.

13/17 Koppnäsudden Asemakaavatyön tavoitteena on tarkistaa alueen asemakaavat yleiskaavan mukaisiksi huomioiden alueella käynnissä olevat hankkeet. Asemakaavat ovat vuosilta 1970-1972 ja 1989 ja osittain ristiriidassa yleiskaavan kanssa. Kaupunginhallitus on 4.5.2015 päättänyt käynnistää kaavoituksen ja kehottanut ympäristölautakuntaa ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin. Hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa käsitellään ympäristölautakunnassa alkusyksystä. Asemanseudun asemakaava ja asemakaavan muutos / Kadermonkatu Kaavatyö on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä 2.6.2014. Kaavatyö jatkuu suppeampana käsittäen korttelit 527 ja 528 Kadermonkadun varressa. Koverhar Hangon kaupunki osti joulukuussa 2014 FNSteelin konskurrsipesältä maa- ja vesialueita n. 665 ha. Alueeseen sisältyy mm. entinen teollisuussatama, mutta ei varsinaista tehdasaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa. Ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus laatia asemakaava Koverharin sataman ja sen lähialueella.

14/17 Koulukatu Tavoitteena muodostaa Koulukatu 9 pientalosta ja pihapiiristä asumiskäyttöön tarkoitettu korttelialue. Esplanaadi 107 Esplanaadi 107:ssä on yhteensä 7 vuokraasuntoa. Asunnot ovat pieniä ja vailla peseytymismahdollisuuksia. Perusturvatoimi on ilmoittanut, että kiinteistön myynnille ei ole estettä. Kaavatyö on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä 2.6.2014. Kaavatyö on käynnistynyt kaupunginhallituksen päätöksellä 2.6.2014.

15/17 4.3 Työn alla olevia ranta-asemakaavoja Tränuholmenin ranta-asemakaava Ranta-asemakaava-alue käsittää Tränuholmenin 1:353 sekä Kaskinokan 1:48 tilat Bengtsårin kylässä. Kaava-alueeseen kuuluvien tilojen taikka tilanosien yhteinen maapinta-ala on 25,33 ha ja alueen rantaviivan pituus on 2,680 km. Tränuholmenin kaavoitus oli tarkoitus toteuttaa osana Santalan yleiskaavatyötä, mutta ko. kaavasta saadun viranomaispalautteen perusteella päädyttiin saari irrottamaan siitä ja toteuttamaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti - ranta-asemakaavana. Kaavahankkeesta on järjestetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 14.4.2015. Drotningstrandin ja Konungsholmenin tilojen sekä Byvikenin ympäristön ranta-asemakaava Kaavatyön päätarkoituksena on omarantaisten loma-asuntojen rakennuspaikkojen sijoittaminen suunnittelualueen tiloille. Kaava-alue käsittää tilat Drottningstrand 3:27, Nygård 2:5, Nygård I 3:11, Konungsholm :19, Namholmen I 9:15, Sandskog 9:12, Lotsängen 3:29, Sjöskog I 9:30, Stenbacka 3:26, Sikhalsen 3:18 Santala-Krogars ranta-asemakaava Hankoniemen pohjoisrannan kolme toisiinsa rajoittuvaa ranta-asemakaavaa Krogars, Vestervik ja Viherlahti - on yhdistetty yhdeksi kaavakokonaisuudeksi. Kaavan tavoitteena on tiivistää aluetta sekä suunnitella se siten, että maaomistajat voivat tulevaisuudessa uudis-, korjaus- ja lisärakentaa olemassa olevilla rakennuspaikoilla. Kaavaehdotus on ollut nähtävillä 16.2. 17.3.2015. Lausuntoja ja muistutuksia on käsitelty viranomaisneuvottelussa 24.6.2015. Käsittelyä jatketaan 2015.

16/17 5. KÄYNNISTYVIÄ HANKKEITA Santalan alueen asemakaavoitus Entisen Santalan opiston alueella laaditaan asemakaava. Lappohjan ranta-alueen (myös Virtaniemen ym.) asemakaava Myytäviin kiinteistöihin liittyvät kaavahankkeet Satamaruokala Suokatu 22 Lappviks skola Hangonkylän satama Tarkoituksena on käynnistää asemakaavoitus Lappohjassa siten, että se käsittää ranta-alueen ja taajaman luoteisosan, jossa tällä hetkellä ei ole asemakaavaa. Perusselvityksiä on tehty syksyllä 2013. Kaupunki on myös hankkinut maata Lappohjasta v. 2014.

17/17 6. KANSALLISEN KAUPUNKIPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMA Ympäristöministeriön päätös 15.5.2008 : Päätökseen ei ole katsottu tarpeelliseksi ottaa maankäyttö- ja rakennuslain 70 :ssä tarkoitettuja määräyksiä. Alueen hoidon ja käytön kannalta tarpeelliset määräykset annetaan hoito- ja käyttösuunnitelmassa, jonka Hangon kaupunki laatii yhdessä Uudenmaan ympäristökeskuksen kanssa. Alueen maankäyttöä ohjaavat voimassa olevat kaavat ja suojelupäätökset. Alueen kaavoituksessa ja muussa alueeseen vaikuttavassa suunnittelussa on lisäksi otettava huomioon Hangon kansallista kaupunkipuistoa koskevat, hoito- ja käyttösuunnitelman yhteydessä annettavat määräykset. Hangon kaupunki on mukana Muistojen ja toiveiden Hanko hankkeessa, joka on osa kansainvälistä CODSGI-hanketta. Hankkeen tuloksia hyödynnetään mm. kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Kansallisten kaupunkipuistojen verkoston tapaaminen järjestetään Hangossa syyskuussa 2015.