IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS

Kaupunkirakenneyksikkö Kaavoitus 3.4.2013 IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA SELOSTUSLUONNOS Kaava-alueen sijainti ( MML/Logica 2012)

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 1.1 YLEISTÄ 3 1.2 SUUNNITTELUN TAUSTA JA TARKOITUS 3 1.3 SUUNNITTELUN TARKKUUSTASO 4 1.4 SUUNNITTELUORGANISAATIO 4 2. PERUSTIEDOT 4 2.1 SUUNNITTELUALUE 4 2.2 SUUNNITTELUTILANNE 5 2.2.1 Maakuntakaavoitus 5 2.2.2 Yleiskaavoitus 6 2.2.3 Asemakaavoitus 7 2.2.4 Rakennusjärjestys 7 2.2.5 Rakennuskiellot 7 2.2.6 Kaupungin strategia 8 2.2.7 Teknisen toimen strategia 2009-2012 9 2.2.8 Päätökset ja suunnitelmat 10 2.2.9 Muut selvitykset 10 2.3 MAANOMISTUS 11 2.4 VÄESTÖ JA TYÖPAIKAT 11 2.5 PALVELUT 12 2.6 LIIKENNE 13 2.7 YHDYSKUNTATEKNIIKKA 15 2.8 LUONTO JA MAISEMA 15 2.8 KULTTUURIYMPÄRISTÖ 18 2.9 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT 20 3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET 21 3.1 YLEISTAVOITE 21 3.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) 21 3.3 ALUEIDEN KÄYTÖN SUUNNITTELUN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN (MRL 1999/132 5 ) 23 3.4 SUUNNITTELUTILANTEEN ASETTAMAT TAVOITTEET 23 4. OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 24 4.1 YLEISPERUSTELU JA -KUVAUS 24 4.2 VAIHTOEHDOT 24 4.3 ALUEVARAUSTEN JA KAAVAMÄÄRÄYSTEN PERUSTELUT MAANKÄYTTÖLUOKITTAIN 25 4.3.1 Asuinalueet 25 4.3.2 Palvelu- ja työpaikka-alueet 25 4.3.3 Viherympäristö ja virkistysreitit 26 4.3.4 Luonnonsuojelualueet ja -kohteet 26 4.3.5 Kulttuuriarvot, rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet 27 4.3.6 Maa- ja metsätalousalueet 27 4.3.7 Erityisalueet 28 4.3.8 Liikennealueet 28 4.3.9 Kehittämismerkinnät 28 4.3.10 Yhdyskuntatekninen huolto 29

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 2 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 30 5.1 YLEISTÄ VAIKUTUSTEN SELVITTÄMISESTÄ 30 5.5 VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIATALOUTEEN SEKÄ LIIKENTEESEEN 31 5.6 VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKENNETTUUN YMPÄRISTÖÖN 32 5.7 VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN 33 5.8 VAIKUTUKSET IHMISTEN ELINOLOIHIN JA -YMPÄRISTÖÖN 34 5.9 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUKSET TYÖLLE ASETETTUIHIN TAVOITTEISIIN 34 5.10 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET 35 6 SUUNNITTELUVAIHEET 37 6 JATKOTOIMENPITEET SUUNNITTELUSSA 37 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN 37 7.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT 37 7.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS 37 7.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA 38 Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti 5 Kuva 2. Ote maakuntakaavasta 6 Kuva 3. Ote Joensuun seudun yleiskaava 2020:sta 7 Kuva 4. Suunnittelualueen maanomistus 11 Kuva 6. Alueen vuorokausiliikennemäärät 14 Kuva 7. Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelma 14 Kuva 8. Alueen paikallisliikenne 15 Kuva 9. Maaperän rakennettavuustiedot 18 Kuva 10. VT 6:n tieliikenteen ennustettu yömelu 2030 21 Taulukko 1: Suunnittelualueen väestö 12 Taulukko 2: Luontokohteet 16 Taulukko 3: Suunnittelualueen rakennuskanta 19 Liite 1: Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 2: Yhteenveto vireilletulovaiheen lausunnoista ja mielipiteistä sekä vastineet niihin Oheisaineistot: 1. IKP osayleiskaavan luonto- ja maisemaselvitys 2. IKP alueen arkeologinen inventointi

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 3 1. JOHDANTO 1.1 Yleistä Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen käynnistyi kaupunginhallituksen päätöksellä 26.9.2011 483. Yleiskaavaa varten on laadittu vuoden 2012 aikana luonto- ja maisemaselvitys sekä arkeologinen inventointi. Kaava saatetaan nähtäville ensivaiheessa luonnoksena. Tämän jälkeen suunnitelma asetetaan nähtäville maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n mukaisesti osayleiskaavaehdotuksena. Viimeisenä vaiheena osayleiskaava saatetaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaava laaditaan maankäyttö- ja rakennusalain (MRL) 42 :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Kaava tulee korvaamaan suunnittelualueella voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n. Tässä selostuksessa käsitellään kaavaluonnoksen keskeisiä ratkaisuja perusteluineen. Selostus sisältää myös tarkastelun osayleiskaavan toteutuksen vaikutuksista. 1.2 Suunnittelun tausta ja tarkoitus Suunnittelun lähtökohtina ovat olleet valtakunnalliset ja seudulliset tavoitteet, kaupungin ja teknisen toimen strategiat sekä voimassa olevat kaavat. Suunnittelua ohjaa Pohjois-Karjalan maakuntakaava. Suunnittelu sovitetaan yhteen Joensuun seudun yleiskaava 2020:n kanssa. Siinä Iiksenvaaran alue on osoitettu kaupungin yhdyskuntarakenteen laajentumissuunnaksi, jonka toteutus ajoittuu ensisijaisesti vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Papinkankaan alueelle on osoitettu laaja teollisuus- ja varastoalue. Ketunpesien alue on seudun yleiskaavassa osoitettu kylämäisenä alueena. Osayleiskaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna 2030. Kaavan laatiminen on kirjattu myös kaupungin vuosittain julkaisemaan seuraavan vuoden tehtäviä kuvaavaan kaavoituskatsaukseen. Suunnittelualueelle kohdistuneen pientalorakentamisen paineen hillitsemiseksi ja suunnittelutyön rauhoittamiseksi kaupunginhallitus päätti määrätä alueen MRL 38 :n mukaiseen rakennuskieltoon sekä asettaa MRL 128 :n mukaisen toimenpiderajoituksen (KH 26.9.2011 483). Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta kerrallaan tai kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Yksityiskohtainen rakentamisen ohjaus alueella tapahtuu pääsääntöisesti yleiskaavan jälkeen vaiheittain laadittavilla asemakaavoilla. Muilla kuin asemakaavoitettavilla alueilla rakentaminen edellyttää suunnittelutarveratkaisua ennen rakennusluvan hakemista. Joensuun seudun yleiskaavassa (seutuvaltuusto hyväksynyt 2.12.2008 12) osayleiskaava-alueen Papinkankaan alue on osoitettu uudeksi teollisuuspainotteiseksi alueeksi. Valmius teollisuusalueen käyttöönotolle tulee olla vuoden 2015 aikana.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 4 1.3 Suunnittelun tarkkuustaso 1.4 Suunnitteluorganisaatio Lainsäädäntö MRL 39 : Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Osayleiskaava on laadittu mittakaavaan 1:7000. Kaavan pohjakarttana on käytetty Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa. Kaava-alueen ulkopuolella pohjakarttana on Maanmittauslaitoksen rasterimuotoinen peruskartta. Kaavasuunnittelua on tehty kaupungin omana työnä. Käytännön työstä on vastannut teknisen viraston kaavoitus asiantuntija-apunaan muut hallintokunnat. 2. PERUSTIEDOT 2.1 Suunnittelualue Suunnittelualueen länsireuna sijaitsee 3 km Joensuun keskustasta Ilomantsin suuntaan. Se sijoittuu Ilomantsintien, valtatie 6:n, Iiksenjoen ja entisen Pyhäselän kunnan rajan rajaamalle alueelle. Alueen koko on noin 1700 hehtaaria ja alueella on noin 168 kiinteistöä ja 430 asukasta (väestötiedot 9/2012). Suunnittelualue on jaettu osakokonaisuuksiin, joilla on maankäytössä ratkaistavia paikallisia kysymyksiä ja joihin tekstissä voidaan viitata: Iiksenvaaran alue on kylämäistä aluetta, jossa sijaitsee myös alakoulu. Alueen luoteisosassa sijaitsee myös Kontiosuon kaatopaikka ja Fortum Power and Heat Oy:n voimalaitos. Ketunpesillä on haja-asutusta sekä maatalouspainotteista elinkeinotoimintaa. Papinkangas on lähes asumaton kangaspohjainen alue valtatie 6:n varressa.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 5 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Maakuntakaavoitus kuva 1: Suunnittelualueen sijainti ja osa-aluejako Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. (MRL 25 ) Maakuntakaavan alueiden käyttöä koskevat periaatteet ja siinä osoitetut alueidenkäyttöratkaisut ovat siten kunnan kaavoituksen perustana. Maakuntakaava on ohjeena kuntien kaavoituksessa. Pohjois-Karjalassa maakuntakaavan laatimisesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Maakuntavaltuusto päätti 1. vaiheen maakuntakaavan hyväksymisestä 21.11.2005. Valtioneuvosto vahvisti maakuntakaavan 20.12.2007 lukuun ottamatta muutamaa suunnittelualueen ulkopuolista varausta. Suunnittelualue on esitetty maakuntakaavassa yhdyskuntarakenteen laajentumisnuolilla. Alueella oleva kaatopaikka-alue on osoitettu EJ- aluevarauksena ja Fortum Oyj:n voimalaitos ympäröivine työpaikka-alueineen TP- aluevarauksena. Alueen halki on osoitettu myös moottorikelkkayhteys. IV vaiheen maakuntakaavan laatiminen on käynnistynyt. Siinä mm. tarkennetaan tämän alueen maankäytön ratkaisuja. Kaavatyöt sovitetaan sisällöltään toisiinsa.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 6 2.2.2 Yleiskaavoitus Kuva 2: Ote 1. vaiheen maakuntakaavasta Joensuun seudun yleiskaava 2020 Joensuun seudun yleiskaava 2020:n laatiminen käynnistettiin keväällä 2004. Kyseessä on MRL:n 6. luvun tarkoittama kuntien yhteinen yleiskaava, joka on laadittu Joensuun seudun nykyisellään viiden kunnan eli Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kuntien alueille. Kaavan hyväksymisestä päätti yhteinen toimielin, Joensuun seudun seutuvaltuusto (SV 2.12.2008 12). Ympäristöministeriö on vahvistanut 29.12.2009 (YM2/5231/2008) Joensuun seudun seutuvaltuuston 2.12.2008 tekemän kaavan hyväksymispäätöksen. Kaava tuli voimaan 14.1.2010. Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna 2020. Yleiskaavan väestötavoite on 115 000 asukasta vuonna 2005. Väestönlisäys vuoden 2007 lopun tilanteesta on siten noin 5000 asukasta. Väestötavoitteen ja ennakoidun asumisväljyyden kasvun perusteella on arvioitu, että seudulla rakennetaan vuosittain keskimäärin noin 600 uutta asuntoa. Uusista asunnoista noin 43 % tulee sijoittumaan pientaloihin, 35 % kerrostaloihin ja 22

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 7 % rivitaloihin. Yleiskaava sisältää reservialueita, joilla varaudutaan vuoden 2020 jälkeisiin tarpeisiin ja mahdollisiin muutoksiin kysynnässä sekä varmistetaan kuntien maapolitiikalle liikkumavaraa. Kuva 3: Ote Joensuun seudun yleiskaavasta 2020 2.2.3 Asemakaavoitus Suunnittelualueella on asemakaavoitettua aluetta, joka rajautuu valtatie 6:n, Ilomantsintien ja Ilomantsin radan väliselle alueelle. Asemakaava-alueelle sijoittuvat mm. Kontiosuon jäteasema ja Fortumin voimalaitos. Suunnittelualueesta on asemakaavoitettu noin 250 ha. 2.2.4 Rakennusjärjestys Joensuun kaupungin rakennusjärjestys astui voimaan 1.4.2010 (KV 25.1.2010 10). Kaava-alue on kokonaisuudessaan maankäyttö- ja rakennuslain 16 tarkoittamaa suunnittelutarvealuetta. 2.2.5 Rakennuskiellot Joensuun kaupunginhallitus on kaavan käynnistämispäätöksen yhteydessä 26.9.2011 483 määrännyt suunnittelualueelle rakennuskiellon (MRL 38 ) ja toimenpiderajoituksen (MRL 128 ). Rakennuskiellolla hillitään uusien rakennushankkeiden toteuttamista alueelle. Näin pystytään paremmin varmistamaan tarkoituksenmukaisten maankäyttöratkaisuiden toteutuminen. Toimenpiderajoi-

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 8 tuksella määrätään suunnittelualue maisematyölupamenettelyn piiriin. Tällä pystytään kontrolloimaan alueella tapahtuvia maisemanmuutoksia (mm. hakkuut) ja turvaamaan mm. tulevien virkistysalueiden hyvät toteutusmahdollisuudet. Kumpikaan rajoitus ei ole ehdoton. Tarkoituksenmukaiset ja kaavoitusta vaarantamattomat toimenpiteet voidaan sallia poikkeamismenettelyn tai maisematyölupamenettelyn kautta. Rakennuskielto takasi työrauhan kaavan laatimiselle, mutta lupamenettelyn kautta voidaan sallia joustavasti hankkeet, jotka ovat kiireellisiä ja joilla ei ole vaikutusta kaavan laatimiseen. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus ovat voimassa enintään viisi vuotta tai kunnes kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi kunta voi pidentää aikaa enintään viidellä vuodella ja alueellinen ELY-keskus kunnan hakemuksesta erityisestä syystä sen jälkeen vielä enintään viidellä vuodella. 2.2.6 Kaupungin strategia Joensuun kaupunkistrategiassa Kantavat siivet (KV 15.06.2009 144) kaavoituksen kannalta merkityksellisin toimintalinjaus on Kehittyvä ja vetovoimainen kaupunki ja erityisesti sen strategiset päämäärät Vetovoimainen kaupunki ja Viihtyisä ympäristö ja toimiva kaupunkirakenne. Uuden kaupunkistrategian laatiminen on käynnissä. Strategia valmistuu kesällä 2013. Uuden strategian linjaukset huomioidaan tämän kaavan ehdotusvaiheessa. Nykyisen strategian mukaan vetovoimaiselle kaupungille luovat perustan sujuvat yhteydet, elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunkiseutu sekä hyvät palvelut. Näiden mittareita ovat mm.: tie- ja katuverkon kunto ja toimivuus (VT 17 ja 23) riittävät juna- ja lentovuorojen määrät, hyvät aikataulut ja lyhyet matka-ajat Helsinkiin hyvät vesiliikenneyhteydet toiminnallisesti tarkoituksenmukainen kuntarakenne seudullisesti toimiva joukkoliikenne kuntarajat ylittävät palvelut perus- ja vapaa-ajan palvelujen laatu ja määrä vaadittavaa tasoa 120 000 asukkaan erikoiskaupan palvelut. Viihtyisä ympäristö ja toimiva kaupunkirakenne ovat menestymisen edellytykset. Toimivuuden ja viihtyisyyden kehittämisessä keskeisiä asioita ovat mm. monipuolisten asumismahdollisuuksien takaaminen, kaupunkirakenteen strategisten hankkeiden toteuttaminen, kaupungin eri osien tasapainoinen ja elinvoimaa lisäävä kehittäminen sekä viihtyisä ja turvallinen elinympäristö. Näiden mittareita ovat mm.: riittävä ja monipuolinen tontti- ja vuokra-asuntotarjonta, vapaaajanasuntojen määrä Penttilänrannan toteutus suunnitelman mukaisesti Mehtimäen alueen toteutus torin ja kaupunkikeskustan elävyys ja vilkkaus

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 9 jokialueen vetovoiman hyödyntäminen yleiskaavan toteuttaminen maaseudun kehittämisohjelman toteuttaminen kaupunkikuvan historiallisten arvojen ja luonnonympäristön vaaliminen toimiva joukko- ja asiointiliikenne turvallinen katu-, tie- ja kevyen liikenteen verkosto väkivaltarikosten määrä vaikuttavan ympäristö- ja ilmastostrategian toteuttaminen energiatehokkuussopimuksen toteuttaminen Pohjois-Karjalan biosfäärialueen yhteistoimintamallin käyttö. Strategian toteutumisen mittareita ovat mm. väkiluvun kehitys ja valmistuneiden asuntojen määrä. 2.2.7 Teknisen toimen strategia 2009-2012 Joensuun teknisen toimen strategian visiona on: Joensuun kaupunkirakenne on toimiva, taloudellinen ja ekologisesti kestävä ja antaa monipuoliset mahdollisuudet asumiselle, elinkeinojen harjoittamiselle, osaamisen kasvulle ja hyvälle elämälle. Haasteita toimialan kehitykselle tuovat mm. väestörakenteen muutokset, kuntalaisten vaatimustason kasvu, taloudellisten resurssien mahdollinen heikkeneminen, seutuyhteistyön merkityksen kasvu, rakentamisen painopisteen siirtyminen uudisrakentamisesta korjaukseen, energiamääräysten tiukentuminen ja ilmastonmuutos. Teknisen toimen strategian päälinjat tulevat kaupungin strategiasta. Tekninen toimi pyrkii edistämään kaupungin strategiassa esitettyjen päämäärien toteutusta. Kaavoituksella on suuri merkitys mm. seuraavien teknisen toimen strategian menestystekijöiden ja mittareiden osalta: työpaikka- ja liiketonttien saatavuus on hyvä laadukkaita kaupunkimaisia kaavatontteja tarjotaan riittävästi kehityskelpoisten ja aktiivisten kylien täydennysrakentamista tuetaan kaavoituksen ja lupapolitiikan keinoin Mehtimäki kehittyy liikunnan, koulutuksen ja tapahtumien alueena kaavaan sisältyvät hankkeet yleisillä alueilla toteutetaan virikkeellinen, viihtyisä ja erilaisia toimintamahdollisuuksia tarjoava ympäristö kaupungin lähipalveluverkosto on tontinluovutuksen vetovoimatekijä maapolitiikkaa terävöitetään maanhankintaa suunnataan erityisesti uusiin kasvusuuntiin suunnittelussa tavoitellaan tiivistä ja taloudellista yhdyskuntarakennetta hyväksytyn yleiskaavan ratkaisuja toteuttaen kantakaupungin täydennysrakentaminen etenee tuloksellisesti

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 10 2.2.8 Päätökset ja suunnitelmat Kaupunginhallitus päätti 26.9.2011 483 Iiksenvaaran - Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan laatimisesta. Kantakaupungin, Reijolan ja Hammaslahden aluieta koskevan oikeusvaikutuksettoman viherosayleiskaavan laatiminen on käynnissä (ns. viherkaava). Nämä osayleiskaavat sovitetaan sisällöltään toisiinsa. Ivontietä koskevan asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnistymässä keväällä 2013. 2.2.9 Muut selvitykset Joensuun seudun yleiskaavaa varten tehdyssä Joensuun seudun kulttuuriympäristöselvityksessä on selvitetty rakennuskulttuurin näkökulmasta vähintään seudullisesti arvokkaiksi luokitellut rakennusryhmät ja rakennukset tai rakennelmat. (Lähde: Outi Suoranta: Joensuun seudun yleiskaava 2020, kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun kohteet. Joensuun kaupunki, kaavoitus. 2006.) Suunnittelualueelle laadittiin kesällä 2012 Luonto ja maisemaselvitys. (Lähde: Iiksenvaaran luonto- ja maisemaselvitys; Joensuun kaupunki, kaavoitus, 2012.) Joensuun kaupungissa on tehty koko kantakaupungin kattava rakennettavuusselvitys vuonna 1984. (Lähde: Havetec oy: Joensuun kaupungin maaperä- ja rakennettavuusselvitys, 1984) Ramboll Finland Oy on laatinut Pohjois Savon ELY-keskuksen toimeksiannosta tiesuunnitelman valtatie 6 parantamiseksi välillä reijola repokallio. (Lähde: Pohjois Savon ELY-keskus: Valtatie 6 parantaminen välillä reijola repokallio, 2012) Kaava-alueelle on laadittu arkeologinen inventointi syksyllä 2012. (Lähde: Mikroliitti Oy: Joensuu Iiksenvaaran osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventointi, 2012) Tekninen virasto teetti keväällä 2010 Geomatti Oy:llä tärinäselvityksen Ilomantsi-radan ja Vanhan valtatien risteämiskohdan ympäristössä. (Lähde: Geomatti Oy: Ilomantsi-radan tärinäselvitys, 2010) Joensuun kaupungin työpaikkarakentamisen kehitystä, tonttireserviä ja suunniteltuja uusia työpaikka-alueita on selvitetty Juha Pasman opinnäytetyössä vuonna 2012. (Lähde: Joensuun kaupungin työpaikka-alueselvitys; Joensuun kaupunki, Juha Pasma, kaavoitus, 2012.)

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 11 2.3 Maanomistus Kaava-alue on suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Kaupungin nykyinen maanomistus alueella on sirpaleista. Papinkankaalla kaupunki omistaa merkittävästi maata ja maanhankinnan osalta tilanne näyttää hyvältä sillä yksityisessä omistuksessa olevat tilat ovat suuria ja maanomistajia on lukumäärällisesti vähän. Ketunpesille ei olla suuntaamassa maankäyttöä, joten maaomaisuuden kartuttamiselle tällä suunnalla ei ole tarvetta. Iiksenvaaran maaomistustilanne on kaupungin kannalta haasteellinen, sillä tilat ovat pieniä ja omistus on kirjavaa. 2.4 Väestö ja työpaikat Kuva 4: Suunnittelualueen maanomistus, sinisellä omistus ja punaisella kaupungin vuokraamat alueet Suunnittelualueella on kaiken kaikkiaan 148 asuntoa ja 430 asukasta. Alueen keskeisenä elinkeinona on maanviljely ja alueella toimiikin kaksi suurempaa maatilakeskusta. Ne sijoittuvat Ketunpesien alueelle kaavan eteläosaan. Iiksenvaaran asemakaavoitetulla alueella sijaitsee Fortum Oy:n voimalaitos, jonka tontille ollaan rakentamassa myös pyrolyysilaitosta. Samalla alueella sijaitsee myös Kontiosuon jäteasema, Lemminkäisen asfalttiasema, Pielisen Betoni Oy:n elementtitehdas ja Itä-Suomen murskauskeskus.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 12 Suunnittelualueen asukasmäärä 4.10.2012 Aluetunnus Pienaluetunnus yht. 0-6 v. 7-12_v. 13-15_v. 16-19_v. 20-29_v. 30-64_v. 65-74_v. 167023230 Iiksenvaara 259 37 35 14 17 16 125 10 5 167025250 Ketunpesät 171 13 18 7 6 11 93 14 9 75-115_v. Taulukko 1: Suunnittelualueen väestö 2.5 Palvelut Suunnittelualueella sijaitsee Iiksenvaaran alakoulu, jonka oppilasmäärä on ollut n. 60 oppilasta. Koulussa on tilat kolmelle ryhmälle. Alueen oppilaiden yläkouluna toimii Pielisjoen koulu. Iiksenvaaran koulun yhteydessä on pallokenttä ja ulkoilureittiyhteys Repokallion suuntaan. Alueella ei sijaitse muita palveluita. Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet Joensuun keskustan alueelle. Pielisjoen eteläpuoleisilla alueilla kaupan tarjonta on vielä yksittäisten myymälöiden varassa, mutta Ilomantsintien varteen ollaan rakentamassa Citymarkettia, joka tulee palvelemaan Iiksenvaaralla asuvia. Suunnittelualueen asukkaat hakevat suurimman osan päivittäistavarakaupan palveluista Niinivaaralta sekä Joensuun keskustan myymälöistä ja hypermarketeista. Myös erikoiskaupan palvelut haetaan Joensuun keskustasta ja Joensuun muilta kaupan alueilta.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 13 Kuva 5: Alueen palveluita 2.6 Liikenne Suunnittelualue rajautuu lännessä valtatie 6:een, jota liikennöi n. 9000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Pohjoisessa suunnittelualueen reunalla kulkee Ilomantsintie (kantatie 74), jota liikennöi n. 5500 ajoneuvoa vuorokaudessa. Suunnittelualueen halkaisee yhdystieluokkainen Iiksenvaarantie (mt 15696), jonka liikennemäärät ovat Iiksenvaaran alueella n. 800 ja Papinkankaan alueella n 70 ajoneuvoa vuorokaudessa. Iiksenvaarantien varrella kulkee kevyenliikenteen väylä Iiksenvaaran koululta Ilomantsintien varteen asti. Ilomantsintien pohjoispuolella kulkee myös kevyenliikenteen väylä. Ketunpesien alueella kiertää Ketunpesäntie-niminen yksityistie. Suunnittelualueen halkaisee Ilomantsin rata, jota liikennöi keskimäärin yksi juna vuorokaudessa. Suunnittelualueella sijaitsee rautatien tasoristeykset Iiksenvaaran- ja Ketunpesäntien kohdilla.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 14 Kaavoitus 3.4.2013 Kuva 6: Alueen vuorokausiliikennemäärät (ELY-keskus 2009). Alueelle ollaan toteuttamassa Karhunmäen eritasoliittymää muine liikenneratkaisuineen valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelman mukaisesti. Eritasoliittymän myötä Iiksenvaarantie korvautuu uudella yhteydellä Papinkankaan kohdalla. Papinkankaan eritasoliittymä tulee sujuvoittamaan suunnittelualueen länsiosasta ja varsinkin Papinkankaalta kantakaupungin tai Reijolan suuntaan hakeutuvien liikkumista. Samassa yhteydessä toteutetaan ulkoilua ja moottorikelkkailua palveleva valtatien alitus nykyisen Kukkolantien kohdalle. Kuva 7: Valtatie 6 Reijola Repokallio tiesuunnitelma.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 15 Kuva 8: Alueella kulkee paikallisliikenteen reitti numero 9. 2.7 Yhdyskuntatekniikka 2.8 Luonto ja maisema Vesihuolto: Alueen kiinteistöt on pääosin liitetty kunnalliseen vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Vesihuoltoverkosto on toteutettu Iiksenvaara Ketunpesät vesiosuuskunnan toimesta. Verkoston pituus on noin 15 km ja liittyjiä siinä on 120 taloutta. Energiahuolto: Alueen läpi kulkee Fingrid Oy:n suurjännitelinja pohjois- eteläsuunnassa. Lisäksi alueella kulkee Fortum Oy:n ja Pohjois-Karjalan sähkö Oy:n 20 kw sähköjohtolinjoja. Alueelle laadittiin luonto- ja maisemaselvitys kesällä 2012. Selvitys on kokonaisuudessaan kaavan oheisaineistossa. Luonto: Laaditussa luontoselvityksessä löytyi yksi luonnonsuojelulain ja kaksi vesilain mukaista luontotyyppiä sekä 12 metsälain mukaista erityisen tärkeää elinympäristöä. Lisäksi rajattiin yksi muu huomionarvoinen luontotyyppi. Listaus näistä on seuraavassa taulukossa.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 16 Taulukko 2: Luontokohteet Liito-oravaselvityksen mukaan Koivunurmen alueelta löytyi mahdollinen lisääntymis- ja levähdyspaikka. Linnustoselvityksen pohjalta alueella pesi kolme uhanalaista lajia: kivitasku, mehiläishaukka ja mustakurkku-uikku, joista kaksi viimeistä ovat myös EU:n lintudirektiivin lajeja. Mehiläishaukan pesää ei löytynyt, mutta reviiri oli selvitysalueella. Mustakurkku-uikkuja pesii Kontiosuon vesialtailla. Muita lintudirektiivin lajeja pesi viisi, silmälläpidettäviä lajeja kaksi ja Suomen vastuulajeja neljä. Kontiosuon alueella ruokailee säännöllisesti useita lajeja, mm. uhanalainen selkälokki ja silmälläpidettävä naurulokki. Selvityksessä alueelle rajattiin kaksi linnustollisesti monipuolista aluetta: 1. Ketunpesien peltoalueet ovat selvitysalueen ainoa laajempi peltoalue, jossa on runsaasti peltolintujen reviirejä: kolme kuovireviiriä, mehiläishaukkareviiri (osin), suopöllöreviiri, sarvipöllöreviiri ja tuulihaukkareviiri (osin), lisäksi töyhtöhyyppä ja pensastasku ovat runsaita sekä kottaraisella ja viitakerttusella on muutama reviiri. Etelä- ja keskiosien pelloilla on lintuja suosivat perinteiset avo-ojat, joiden pensaikkoalueet tarjoavat linnuille runsaasti erilaisia pesimäpaikkoja ja piiloutumispaikkoja. Vain pieni osa pelloista on salaojitettu. 2. Kontiosuon jäteasema on tärkeä lintujen levähdyspaikka. Uhanalaisen selkälokin kymmenet yksilöt käyvät ruokailemassa alueella muuttoaikoina. Valkoselkätikan talvireviiri sijoittuu jäteaseman ympärille. Mustakurkku-uikun reviireitä on jäteaseman altailla. Yölaulajakanta on jäteasemalla erittäin runsas. Rajauksen länsireuna jatkuu Imatrantiehen saakka, koska kuusimetsä jatkuu Repokallion puolelle, missä on myös linnustollisesti tärkeä alue heti Imatrantien länsipuolella. Maisema: Alueen maisemarakenteessa on nähtävissä luode-kaakko suuntautuneisuus. Alue on pääosin melko alavaa ja pienpiirteistä. Keskiosassa kulkee kapea Iik-

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 17 senvaaran selänne ja alue rajautuu lännessä Niinivaaran selänteeseen. Idässä alue rajautuu Iiksenjokeen. Laaksoissa on laajoja suoalueita. Iiksenjoen laakso muodostaa alueen alavimman kohdan jääden alle 80 metriin meren pinnasta. Matalin kohta alueella on Iiksenjoki, joka on alle 77,5 mmp. Alueen laaksot sijaitsevat pääosin noin 80-85 mmp. Selänteiden lakialueet sijaitsevat noin 90 metrin korkeudessa merenpinnasta. Korkein kohta alueella on Iiksenvaaran lakialueella 107,5 mmp. Suhteellinen korkeusero alueella on siten 30 metriä. Alueen asuinrakennukset sijaitsevat pääosin selänteiden ja laaksojen vaihettumis-vyöhykkeellä sekä Iiksenvaaran laella. Pellot sijaitsevat laaksoissa. Alue on maisemankuvaltaan metsäistä ja sitä elävöittävät pienialaiset pellot ja niiden yli aukeavat näkymät. Pisimmät näkymät avautuvat peltojen yli Iiksenvaarantien ja Ketunpesientien risteyksestä sekä Kumpulan tilalta koilliseen, itään ja kaakkoon. Pelto-alueiden keskellä sijaitsevat metsäsaarekkeet ja lehtipuita sekä pensaita kasvavat ojat katkovat näkymälinjoja ja pirstovat avointa maisematilaa. Alueen metsät ovat pääsääntöisesti havumetsiä, joista suurin osa kasvaa kuusta. Siellä täällä kasvaa myös sekametsää. Alueen pienpiirteisyydestä ja pirstoutuneista peltoaukeista johtuen pitkiä näkymälinjoja ei pääse muodostumaan, eivätkä maisemarakenteesta erottuvat selänteet hahmotu maisemakuvassa. Ojiin kasvaneet lehtipuut ja pensaat sekä pusikoituvat pellot rikkovat maisematilaa. Paikoin peltoaukeiden maisemakuvasta muodostuu hieman jäsentymätön. Avoimien alueiden laidoilla olevat metsänreunat ovat maisemakuvan kannalta merkittäviä reunavyöhykkeitä ja niissä tapahtuvat muutokset näkyvät alueen maisemakuvassa. Erityisesti yleisesti käytetyiltä teiltä avautuvat näkymät ja reunavyöhykkeet ovat merkittäviä, sillä ne hahmottuvat alueella kulkijalle alueen maisemakuvasta ja tarjoavan vaihtelua tielläliikkujalle avautuvaan maisemakuvaan. Alueen asutus sijaitsee selänteillä ja laaksojen kumpareilla. Maisemakuvaa elävöitävät perinteiset maatilat pihapiireineen, peltojen laidoilla sijaitsevat maatalouden talousrakennukset sekä pieni rintamamiestaloalue Iiksenvaarassa. Selvitysalueen pohjoisosassa, laaksossa sijaitsevat Fortum Power and Heat Oy:n Joensuun voimalaitos ja Imatran-tien itäpuolella Pohjois-Karjalan Jätehuolto Oy:n Kontiosuon jätekeskus. Jätekeskus sijaitsee metsäisellä suoalueella, eikä siten näy alueen maisemakuvassa. Voimalaitosrakennus on nähtävissä alueen pohjoisosassa. Alueen halki kulkee itä-länsisuuntaisesti rata.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 18 Kaavoitus 3.4.2013 Kuva 9: Maaperän rakennettavuustiedot 2.8 Kulttuuriympäristö Alueella sijaitsee maakunnalle tyypillistä selänteille sijoittuvaa asutusta, kulttuuriympäristöjä sekä maisemakuvallisia arvoja. Osa vanhoista ja arvokkaista maatiloista on jäänyt uudemman rakennuskannan keskelle. Rakennuskannan kerroksellisuuden säilymisestä tulisi huolehtia, jotta alueen historialliset arvot säilyvät. Peltojen säilyminen viljelyssä ja avoimina auttaa alueen kulttuuriarvojen säilymistä. Rakennuskanta Alueen asutus on haja-asutustyyppistä ja rakennuskanta omakotitalovaltaista painottuen Iiksenvaaralle. Rakennuspaikat ovat muodostuneet pääosin Iiksenvaaran kyläsuunnitelman pohjalta.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 19 Yhden asunnon talot 134 Talousrakennukset 109 Kahden asunnon talot 6 Rivitalot 2 Kulkuneuvojen suoja- ja huoltoraken. 3 Muut huoltolaitosrakennukset 2 Muut maa-, metsä- ja kalatal.rak 5 Muut teollisuuden tuotantorakennukset 1 Muut varastorakennukset 2 Navetat, sikalat, kanalat yms. 1 Peruskoulut, lukiot ja muut 1 Saunarakennukset 6 Teollisuus- ja pienteoll.talot 1 Tietoliikenteen rakennukset 1 Viljankuivaamot ja säilytysrak. 6 Voimalaitosrakennukset 10 Eläinsuojat, ravihevostallit 3 Yhdyskuntatekniikan rakennukset 5 Taulukko 3: Suunnittelualueen rakennuskanta Alueella sijaitsee kaksi seudullisesti merkittäviksi inventoitua rakennusta, sekä kaksi paikallisesti arvokasta rakennusta. Seudullisesti merkittävät: 1. Kalliola: Vanha maatilakeskus Iiksenvaarantiellä. Asuinrakennus 1880-luvulta, pihapiirissä pitkä aittarivi vuodelta 1906, riihi ja lato 1800-luvun lopulta pihaan johtavan koivukujan molemmin puolin. Pihalla myös navetta 1950-luvulta sekä maakellari ja iäkäs pihlaja. 2. Iiksenvaaran koulu: Yksikerroksinen, harjakattoinen, pitkä kaksiosaisena polveileva tyyppikoulurakennus 1950-luvulta. Tyylillisesti rakennus rinnastuu Gävlenlinnaan Joensuun kaupungin III kaupunginosassa. Paikallisesti arvokkaat: 1. Juholan pihapiiri: 1800-luvun aikana syntynyt maatilan pihapiiri. 2. Heralan pihapiiri rakennuksineen: 1800-luvun aikana syntynyt maatilan pihapiiri. Muinaismuistot Suunnittelualueelle on laadittu syksyllä 2012 muinaisjäännösinventointi Mikroliitti Oy:n toimesta. Alueelta inventoitiin viisi asuinpaikkaa. Kohde 301 Kontiosuo: asuinpaikka ajoittuu kivikaudelle.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 20 2.9 Ympäristön häiriötekijät Kohde 302 Kukkolan talo: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Kohde 303 Tetrisuo 1: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Kohde 304 Tetrisuo 2: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Kohde 305 Tetrisuo 3: asuinpaikka ajoittuu 1800-luvulle. Alueelta on tehty myös kaksi irtolöydöstä Iiksenjoen rannasta sekä Pitkälän tilan RN:o 6:183 mailta. Ratatärinä ja -melu Ilomantsinradan tärinää on selvitetty vuonna 2010. Tärinäselvityksen tavoitteena oli selvittää rautatieliikenteen aiheuttaman tärinän vaikutukset Petäikkölän, Karhunmäen ja Opotan alueille suunnitelluissa asuinrakennuksissa. Selvityksen johtopäätökset olivat seuraavat: Yksikerroksisten rakennusten värähtelyluokkien C ja D rajan laskennallisesti arvioitu etäisyys radasta nykytilanteessa (akselipaino 20 tonnia ja nopeus 40 km/h) on noin 25 metriä ja tulevaisuuden ennustustilanteessa (akselipaino 22,5 tonnia ja nopeus 80 km/h) noin 40 metriä (kuva 7). Värähtelyluokkaa C suositellaan ohjearvoksi uusille rakennuksille. Kaksi- tai useampikerroksisten rakennusten värähtelyluokkien C ja D rajan laskennallisesti arvioitu etäisyys radasta nykytilanteessa (akselipaino 20 tonnia ja nopeus 40 km/h) on noin 30 metriä ja tulevaisuuden ennustustilanteessa (akselipaino 22,5 tonnia ja nopeus 80 km/h) noin 50 metriä. Värähtelyluokkaa C suositellaan ohjearvoksi uusille rakennuksille. Edellä esitettyihin laskennallisesti määritettyihin etäisyyksiin on rakennusten sijoittamisen yhteydessä suhtauduttava varovaisesti. Suositeltavaa on lisätä etäisyyksiin lisää varmuutta hienorakeisilla maapohjilla (savi,siltti) vähintään 20 30 metriä. Mittausten perusteella rautatietärinästä ei ole odotettavissa haittaa normaalikuntoisille rakennuksille ja rakenteille. Tieliikenteen melu: Ilomantsintien (kt 74) melutiedot perustuvat Pohjois-Savon ELY-keskuksen vuonna 2009 laskemiin teoreettisiin melualueisiin. Vuoden 2040 ennustettua 6768 ajoneuvon keskivuorokausiliikennettä vastaava 55 desibelin melualueenraja kulkee 100 metrin päässä tien keskilinjasta. Valtatie 6:n osalta on laskettu vuoden 2010 meluarvot ja vuoden 2030 ennusteliikennemäärän mukaiset meluarvot Reijola Repokallio tiesuunnitelman yhteydessä. Siinä määräävässä asema yömelun 45 db raja.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 21 Kuva 10: VT 6:n tieliikenteen ennustettu yömelu 2030 Maaperän pilaantuneisuus: Alueella on ympäristöhallinnon MATTI- rekisterin mukaan kaksi kohdetta. Kontiosuon yhdyskuntajätteen kaatopaikalla on maankäyttörajoite. Toisessa kohteessa sijaitsee Korjaamo Kari Kettunen, joka on toimiva kohde, jonka osalta pilaantuneisuus tulisi selvittää jolloin mahdolliset maankäyttörajoitteet selviäisivät. 3. OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Seuraavissa kappaleissa on käsitelty suunnittelutyön tavoitteita. 3.1 Yleistavoite Suunnittelutyöllä ratkaistaan uusien pientaloalueiden (Iiksenvaara) ja teollisuusalueiden (Papinkangas) yksityiskohtaisempi jäsentely. Samalla ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämisperiaatteet sekä voimalaitoksen alueen tulevaisuus, jolla on vaikutusta maantie-, rautatie- ja ulkoilureittiyhteyksiin. Iiksenvaaran ja Ketunpesien välisen tieliikenteen osalta tarkastellaan erityisesti tärkeintä tie- ja katuverkkoa sekä rautatien ylityskohtia. Keskeisille alueille tullaan laatimaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat 3.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet täsmentävät maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteita ja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesti merkittävissä kysymyksissä.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 22 Valtioneuvoston päätöksessä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Osayleiskaavassa otetaan huomioon valtakunnallisten tavoitteiden keskeiset kokonaisuudet alueen paikallisia lähtökohtia soveltaen: Toimiva ja eheytyvä yhdyskuntarakenne sekä elinympäristön laatu o aluerakenteen tasapainoinen kehittäminen hyödyntämällä olemassa olevia rakenteita ja alueiden omia vahvuuksia o olemassa olevien yhdyskuntarakenteiden hyödyntäminen ja eheyttäminen o palvelujen ja työpaikkojen sijoittaminen siten, että ne ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa o joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun edellytysten parantaminen o riittävien alueiden varaaminen elinkeinotoiminnoille o kaupunkiseutujen kehittäminen tasapainoisina kokonaisuuksina o yhtenäiset viheralueet o ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen poistaminen ja ennaltaehkäisy o ilmastonmuutokseen varautuminen. Kulttuuri- ja luonnonympäristö sekä virkistyskäyttö o kansallisen kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyminen o arvokkaiden luontoalueiden ja niiden monimuotoisuuden säilyminen o luonnon virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistäminen. Toimivat yhteysverkot o liikennejärjestelmien kehittäminen eri liikennemuodot käsittävinä kokonaisuuksina o liikennetarpeen vähentäminen ja liikenneturvallisuuden parantaminen o ensisijaisesti olemassa olevien pääliikenneyhteyksien ja -verkostojen kehittäminen o joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet o luontoselvityksen arvokkaat alueet huomioidaan o rakennettu kulttuuriperintö selvitetään ja otetaan huomioon.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 23 3.3 Alueiden käytön suunnittelun tavoitteiden toteutuminen (MRL 1999/132 5 ) 3.4 Suunnittelutilanteen asettamat tavoitteet Alueiden käytön suunnittelun tavoitteita otetaan huomioon suunnittelualueen ominaisuuksiin soveltaen. Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää: 1) turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista; 2) yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta; riittävän asuntotuotannon edellytyksiä, (29.12.2006/1441); 3) rakennetun ympäristön kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista; 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä; 5) ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä; 6) luonnonvarojen säästeliästä käyttöä; 7) yhdyskuntien toimivuutta ja hyvää rakentamista; 8) yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta; 9) elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä; 10) palvelujen saatavuutta; sekä 11) liikenteen tarkoituksenmukaista järjestämistä sekä erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiä. Maakuntakaavassa asetetut tavoitteet: Yleiskaavassa noudatetaan maakuntakaavan tavoitteissa alueelle asetettuja kehittämistavoitteita. Maakuntakaavan yleistavoitteina mainitaan: Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa tai ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Tavoitteena on taajamatoimintojen alueiden osalta muodostaa Pohjois-Karjalaan tasapainoinen aluerakenne sekä vetovoimainen asuin- ja vapaa-ajanympäristö. Joensuun seudun kehittäminen merkitsee varautumista monipuolisiin asumisen, palveluiden, koulutuksen, tutkimustoiminnan, tuotannollisen toiminnan ja vapaa-ajantoimintojen sijoittamiseen. Asuin- ja vapaa-ajan ympäristön laadun merkitys alueellisena kilpailukykytekijänä kasvaa. Pohjois-Karjalalla on hyvät edellytykset tarjota monipuolisesti sekä vakituisen että vapaa-ajan asumisen vaihtoehtoja niille, jotka kaipaavat luonnon tarjoamia henkisiä ja fyysisiä antimia tinkimättä monipuolisesta palveluvarustuksesta. Rakentamisen sijoittaminen aluerakenteeseen tulee kuitenkin tapahtua niin, ettei sillä heikennetä asuinympäristön vetovoimatekijöitä, monimuotoista luonnonympäristöä ja elinvoimaisten taajama- ja kyläkeskusten verkostoa. Väestörakenteen vanhetessa on tärkeää tukea ihmisten omatoimista selviytymistä suosimalla esteettömiä keskusta-alueita ja eheyttävää täydennysrakentamista. Taajamarakenteita eheyttämällä voidaan parantaa taajamaympäristöjen viihtyisyyttä ja taloudellisuutta. Maakuntakaavan IV vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelman luonnoksessa (25.1.2013) ei esitetä vielä tavoitteita kaavatyölle, mutta todetaan, että Joen-

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 24 suun kantakaupungin kaakkoisosan maankäyttö (vt 6itäpuoli kt 74 eteläpuolella) kuuluu kaavalla ratkaistaviin kysymyksiin. Voimassa olevan yleiskaavan asettamat tavoitteet: Joensuun seudun yhteisen yleiskaavan 2020 laatimisen keskeisenä tavoitteena on ollut suunnitella toiminnallisesti yhtenäisen kaupunkiseudun maankäyttö yleispiirteisellä tasolla yhtenä kokonaisuutena ja siten hallita paremmin seudun kehittymistä vetovoimaiseksi, kilpailukykyiseksi ja yhdyskuntarakenteeltaan tarkoituksenmukaiseksi. Yleiskaavassa esitetään Joensuun seudun tavoitteellinen yhdyskuntarakenne vuonna 2020. Olemassa olevia taajamia täydentävää, palveluiden ja liikenneväylien lähelle sijoittuvaa suunnitelmallista rakentamista suositaan. Uutta rakentamista osoitetaan sinne, missä voidaan luoda edellytyksiä nykyisten palvelujen hyödyntämiselle tai uusien syntymiselle. Ratkaisu tukee kevyttä liikennettä ja joukkoliikennettä arjen liikkumismuotona. Nyt laadittavan osayleiskaavan peruslähtökohdat on esitetty seudun yleiskaavassa 2020 vuoden tienoille asti. 4. OSAYLEISKAAVAN SISÄLTÖ JA PERUSTELUT 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Osayleiskaavan suunnittelualue käsittää Iiksenvaaran Ketunpesien ja Papinkankaan alueet. Se rajoittuu Valtatie 6:n, Ilomantsintien, Iiksenjoen ja entiseen Pyhäselän kunnan rajaan. Kaavassa esitetään alueen tavoitteellinen yleispiirteinen maankäyttö vuonna 2030. Papinkankaan alue on osoitettu teollisuuskäyttöön, Iikenvaaran alue yhdyskuntarakenteen laajentumisalueeksi ja Ketunpesien alue kylämäiseksi alueeksi. Kaavassa turvataan Joensuun kaupungin teollisuus- ja varastotoimintaan osoitettujen alueiden tarjonta pitkälle tulevaisuuteen. Kaavassa osoitettujen aluevarausten mitoitusta on tarkasteltu Juha Pasman laatiman työpaikkaalueselvityksen yhteydessä. Selvityksen pohjalta pelkästään Papinkankaan työpaikka-aluevaraukset riittäisivät Joensuun nykykehityksen mukaisen työpaikkarakentamisen tarpeisiin ainakin 15 vuodeksi. Iiksenvaaran osalta turvataan alueen säilyminen haja-asutustyyppisenä mahdollistaen tiiviimmän kaupunkirakenteen muodostamisen alueelle asemakaavoituksen kautta. Ketunpesien alueella turvataan maatalouselinkeinon säilyminen. 4.2 Vaihtoehdot Kaava-alueen maankäytön lähtökohdat vuoteen 2020 asti on määritelty Joensuun seudun yleiskaavassa. Papinkankaan alue on osoitettu seudun yleiskaavassa teollisuus ja varastoalueeksi, mikä on tarkoituksenmukaisin ratkaisu laadittavassa osayleiskaavassa varsinkin huomioiden kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen alueiden vähenemisen. Iiksenvaaran ja Ketunpesian alueiden osalta tulee kyseeseen onko tarpeen osoittaa alueita taajamarakentamiseen kaavan tavoitevuoteen mennessä vai ratkaistaanko alueen maankäytölliset ratkaisut ennen tavoitevuotta muilla keinoin.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 25 4.3 Aluevarausten ja kaavamääräysten perustelut maankäyttöluokittain 4.3.1 Asuinalueet AO Erillispientalojen asuinalue Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden perheen asuinrakennuksen lisäksi saunan ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennusoikeus on 10% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 k-m2. Rakennukset on liitettävä keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. AO/1 Erillispientalojen asuinalue Alue on tarkoitettu ympärivuotisten asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden tai kahden perheen asuinrakennuksen lisäksi saunan ja tarvittavia talousrakennuksia. Rakennusoikeus on 10% rakennuspaikan pinta-alasta, kuitenkin enintään 400 k-m2. Rakennukset on liitettävä keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Luku kauttaviivan jälkeen osoittaa rakennuspaikkojen enimmäismäärän alueella. AP Pientalovaltainen asuntoalue Alueelle voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja erillispientaloja. Alueelle saa lisäksi sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomia palvelu- ja työpaikkatoimintoja. Alueen toteutus ratkaistaan asemakaavoituksella. AM Maatilojen talouskeskusten alue Alueelle saa sijoittaa maataloutta ja siihen soveltuvia sivuelinkeinoja palvelevaa rakentamista asuin-, tuotanto- ja talousrakennuksineen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. Pääosa kaava-alueella sijaitsevista asuinrakennuspaikoista on osoitettu erillispientalojen asuinalueen merkinnällä. Samalla merkinnällä on osoitettu myös muutama uusi rakennuspaikka. Ne on osoitettu alueelle aiemmin laaditun kyläsuunnitelman pohjalta. Perusteena niiden osoittamiselle on, että niiden toteuttamiseksi on ryhdytty erityisiin toimenpiteisiin, esimerkiksi viemäri- tai sähköliittymän osalta. 4.3.2 Palvelu- ja työpaikka-alueet P Palvelujen ja hallinnon alue Alue varataan pääasiassa hallinnolle ja yksityisille palveluille, kuten vähittäiskaupalle ja muille palveluille, toimistoille ja työpaikoille. Karhunmäen eritasoliittymän pohjoispuolelle on osoitettu 8 hehtaarin P-aluevaraus palvelujen sijoittumisen mahdollistamiseksi liikenteelliseen risteyskohtaan. PY Julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Alue varataan yhteiskunnallisille palveluille kuten opetus- ja sosiaalitoiminnan palvelujen tiloille, kuitenkin pääasiallisesti koululle ja päiväkodille. Alueelle saa sijoittaa myös asuntoja. Iiksenvaaran koulun 1,7 hehtaarin kokoinen kiinteistö on osoitettu julkisten palveluiden ja hallinnon alueena.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 26 T Teollisuus- ja varastoalue Osayleiskaavassa on osoitettu sekä nykyiset teollisuus- ja työpaikka-alueet sekä osoitettu uusia työpaikkatoimintojen alueita erityisesti Papinkankaalle Karhunmäen eritasoliittymän kupeeseen Valtatie 6:n itäpuolelle. Papinkankaan teollisuus- ja varastoalueen laajuus on 114 hehtaaria. Myös Fortum Oy:n voimalaitoksen takana olevaa teollisuusaluetta on laajennettu. TP: Työpaikka-alue Alue varataan monipuolisille työpaikkatoiminnoille, kuten palveluille, hallinnolle ja sellaiselle teollisuustuotannolle, josta ei aiheudu ympäristöön merkittävää melua, ilman pilaantumista tai muuta haittaa. Vähäinen asuminen on alueella sallittu. Karhunmäen eritasoliittymän eteläpuolelle on osoitettu 29 hehtaarin TP-aluevaraus yritysalueeksi pääosin pienyrityksille. 4.3.3 Viherympäristö ja virkistysreitit VL-1 Luonnontilaisena hoidettava lähivirkistysalue. Alueella säilytetään alkuperäinen luonnonympäristö. Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n ja 43 :n perusteella määrätään, ettei alueen ympäristöä tai maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä saa suorittaa ilman kaupungin myöntämää maisematyölupaa (MRL 128 ). Alueella sallitaan vähäinen luonnonympäristön huomioonottava yleistä virkistystoimintaa palveleva rakentaminen. Merkinnällä on soitettu kaksi luontoselvityksessä havaittua luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokasta kohdetta Papinkankaan työpaikka-alueen keskellä. Ulkoilureitit Kaavassa on osoitettu ohjeellinen ulkoilureittiyhteys Repokallion suunnasta Iiksenvaaran koululle jatkuen Iiksenjoen varren peltojen kautta Multimäkeen. Moottorikelkkailureitit Kaavassa on osoitettu ohjeellinen moottorikelkkayhteys Multimäen suunnasta Iiksenjokea myötäillen kaava-alueen eteläosaan, josta on yhteys myös Valtatie 6:n alitukseen. 4.3.4 Luonnonsuojelualueet ja -kohteet SL Luonnonsuojelualue. Merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelulain (LSL 1996/1096) nojalla perustettaviksi tarkoitetut luonnonsuojelualueet. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän yleiskaavan voimaantulopäivästä. Luo Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Tällä katkoviivarajauksella on likimääräisesti osoitettu paikallisesti arvokkaat luonto- ja maisemakohteet. Ympäristön tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa on kiinnitettävä

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 27 huomiota siihen, ettei alueen luonnonvaroja vaaranneta tai heikennetä. Alueella on MRL 43.2 :n mukainen rakentamisrajoitus ja MRL 34.2 :n ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Aluetta on hoidettava siten, että edistetään luonnon monimuotoisuuden ja erityispiirteiden säilymistä. Luontoselvityksessä rajatut luonnonsuojelualueet ja monimuotoiset luontokohteet on osoitettu kaavassa SL- tai luo-merkinnällä. 4.3.5 Kulttuuriarvot, rakennussuojelu- ja muinaismuistokohteet SM Muinaismuistoalue. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. 4.3.6 Maa- ja metsätalousalueet M Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan vain maa- ja metsätaloutta palveleva, maaseudulle soveltuvan elinkeinoharjoittamisen kannalta tarpeellinen rakentaminen. Rakentaminen ja ympäristönhoito ovat sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. M-1 Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alue varataan pääasiassa maa- ja metsätalouden harjoittamiseen. Alueella sallitaan maa- ja metsätaloutta palveleva maaseudulle soveltuvan elinkeinoharjoittamisen kannalta tarpeellinen rakentaminen sekä haja-asutustyyppinen rakentaminen. Rakentaminen ja ympäristönhoito on sovitettava huolellisesti maisemaan ja kyläkuvaan. MT Maatalousalue. Alue on tarkoitettu pääasiassa maatalouden harjoittamiseen. Alueella on sallittu vain maatalouteen liittyvä rakentaminen, joka tulee ensisijaisesti sijoittaa talouskeskuksen läheisyyteen. Talouskeskuksen yhteyteen saa sijoittaa kaksi enintään kaksikerroksista asuinrakennusta. MA Maisemallisesti arvokas peltoalue. Alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. Alueen arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja niillä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen avoimina ja/tai viljelykäytössä on maisemakuvan kannalta tärkeää. Alueelle saa rakentaa vain maatalouteen liittyviä rakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakentaminen on sijoitettava ensisijaisesti olevien rakennusten yhteyteen ja siten, ettei se haittaa maisemakuvaa. Alueella on voimassa MRL 34.2 :n ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Alueiden avoimena säilyttämisen tukeminen ja mahdolliset ympäristönhoitotoimenpiteet ovat erityisesti näillä alueilla perusteltuja. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan 41 :n ja 43 :n perusteella määrätään, ettei alueen ympäristöä tai maisemaa oleellisesti muuttavaa toimenpidettä suorittaa ilman kaupungin myöntämää maisematyölupaa (MRL 128 ).

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 28 4.3.7 Erityisalueet EV Suojaviheralue Alueelle saa sijoittaa meluvalleja, meluaitoja ja muita rakenteita ja istutuksia, jotka suojaavat viereisiä alueita liikenteen tai muun toiminnan aiheuttamilta haitoilta. Melualue Valtatie 6:n ja Ilomantsintien 55 db melualueet on merkitty osayleiskaavan melualueen aluerajauksin (Pohjois-Savon ELY-keskus 2009). Uudisrakentamisessa tai uudestaan rakentamiseen verrattavassa korjausrakentamisessa tulee huolehtia siitä, etteivät valtioneuvoston antamat meluohjearvot ylity asuinrakennusten sisätiloissa eivätkä oleskeluun tarkoitetuilla ulkoalueilla. Aluetta asemakaavoitettaessa tulee varmistaa, että lähtötiedot melun osalta ovat riittävät ja melusuojauksesta tulee antaa tarkemmat määräykset. 4.3.8 Liikennealueet LT L LR Maantien alue Liikennealue Rautatieliikenteen alueet Alikulku Ilomantsintien kohdalle on osoitettu alikulkuyhteys ulkoilu- ja moottorikelkkayhteyttä varten. Silta Ilomantsin radan kohdalle on osoitettu tieliikenteen silta Ketunpesien ja Iiksenvaaran yhdistävän tien kohdalle. Tämän uuden tie- ja katujärjestelyn radan ylityksineen käyttöönotto mahdollistaa Iiksenvaarantien katkaisemisen nykyisen tasoristeyksen kohdalta. 4.3.9 Kehittämismerkinnät Yhdyskuntarakenteen mahdollinen laajentumisalue Alueen rakentamismahdollisuus selvitetään tarkemmin asemakaavalla. Alueelle on tarkoitus sijoittaa kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta huomioiden alueen nykyinen kylämäinen luonne. Iiksenvaaran alueelle on osoitettu asemakaavalla ratkaistava yhdyskuntarakenteen laajentumisalue. Ratkaisulla turvataan alueen rakennuskannan säilyminen nykyisellään mahdollistaen myöhemmin asemakaavoituksen myötä tapahtuvan tiiviimmän yhdyskuntarakenteen muodostumisen. Ennen tämän alueen toteuttamista kantakaupungin itäpuolisen alueen rakentamisen pääpaino tulee olemaan Karhunmäessä ja Multimäessä. Täten alueen toteuttaminen ajoittuu aikaisintaan 2020-luvun loppupuolelle. Karkeasti arvioiden alueelle voidaan sijoittaa noin 400 pientalotonttia alueen ominaispiirteitä säilyttäen. Alueella on kuitenkin sallittu rakentaminen olemassa olevilla ja kaavassa erikseen osoitetuilla rakennuspaikoilla. Näille voidaan

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 29 myöntää rakennusluvat suoraan tämän kaavan pohjalta noudattaen kaavan rakennuspaikkoja koskevia määräyksiä. Uusi tieyhteys Papinkankaan työpaikka-alueen sisäiset kokoojakadut sekä voimalaitoksen ja jätteenkäsittelylaitoksen suunnalle osoitetut tieyhteydet on osoitettu kaavassa. Samaten Papinkankaalta Ketunpesien kautta Iiksenvaaralle tulevaisuudessa kulkeva uusi tieyhteys on osoitettu kaavassa. Tämän yhteyden toteuttamisen myötä päästään eroon rautatien tasoristeyksistä ja toisesta tieyhteydestä. Viheryhteystarve Papinkankaan teollisuusalueen lävitse on osoitettu viheryhteystarve Karhunmäestä suuntautuvia hulevesiä ohjaavan avo-ojan kohdalle. Toinen yhteystarve on osoitettu valtatie 6:n alikulusta Papinkankaan läpi. Alikulun kautta tulee kulkemaan moottorikelkka- ja kevyenliikenteen yhteys Karhunmäen puolelle. 4.3.10 Yhdyskuntatekninen huolto ET EN EJ EO Yhdyskuntateknisen huollon alue Energiahuollon alue Jätteenkäsittelyalue Maa-ainesten ottoalue Osayleiskaavassa on osoitettu ET- ja EN -aluevarauksina yhdyskuntateknisen huollon ja sähkönjakelun tarvitsemat alueet. Iiksensuon turpeenottoalue on osoitettu EO-merkinnällä. Kontiosuon jäteasema on osoitettu jätteenkäsittelyalueena EJ-merkinnällä. Nämä aluevaraukset ovat alueella voimassa olevan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n mukaisia lukuun ottamatta Ketunpesille osoitettua Ecosite Oy:n telemaston aluevarausta. SEL/EO Alue, jonka käyttömahdollisuus maa-ainesten ottamiseen ratkaistaan ao. lupaprosessissa. Merkinnällä on osoitettu alue Ketunpesiltä, jolle on haettu maa-ainesten ottolupaa ja ympäristölupaa kivi-ainesten ottoon, ja jonka osalta ottotoiminnan mahdollisuus ratkaistaan ao. lupaprosessin aikana. Johdot Alueella kulkevat Fingrid Oy:n ja Pohjois-Karjalan sähkön ilmajohdot osoitettu kaavassa.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 30 5 KAAVAN VAIKUTUKSET 5.1 Yleistä vaikutusten selvittämisestä Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on selvitetty kaavan toteutuksen ympäristövaikutukset maankäyttö- ja rakennuslain ja -asetuksen edellyttämällä tavalla. Kaavaa varten on maastossa tehty lisäselvityksiä. Vaikutusten arviointi perustuu tehtyihin selvityksiin, niiden yhteydessä tehtyihin analyyseihin sekä asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin suorittamistapa on asiantuntija-arviointi. Arviointi on yhteistyötä, johon on osallistunut kaavoittajan lisäksi muiden hallintokuntien edustajia sekä viranomaistahoja. Arviointi on osa kaavasuunnitteluprosessia, jonka päämääränä on löytää eri tahoja tyydyttävä ja eri tavoitteista muodostuva yhteinen näkemys ja paras mahdollinen vaihtoehto alueen toteuttamiseksi. Osallisten kuulemisen yhteydessä on otettu huomioon myös asukkaiden ja maanomistajien antama palaute. Osallisten palautetta on saatu yleisötilaisuuksissa ja henkilökohtaisissa kaavoittajan tapaamistilaisuuksissa. MRL 9 Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskunta-taloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. MRA 1 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: 1. ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön; 2. maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon; 3. kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin; 4. alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen; 5. kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Kaavan vaikutuksia selvitetään ja verrataan pääasiassa voimassa olevaan Joensuun seudun osayleiskaavaan 2020 ja sen maankäytön ratkaisuihin sekä rakentamiseen. Vaikutusarvio on tehty siten, että kaikki kaavassa osoitetut aluevaraukset tulevat toteutumaan.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 31 5.5 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Alue- ja yhdyskuntarakenne Osayleiskaavassa osoitetut työpaikka-alueet tukeutuvat olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. VT6 Reijola- Repokalliotieosuuden parantaminen valmistuu vuoden 2014 syksyllä. Tässä yhteydessä Karhunmäen kohdalle rakennetaan eritasoliittymä, jonka myötä Papinkankaalle tulevan teollisuusalueen liikenteelliset olosuhteet muuttuvat otolliseksi alueen käyttöönoton kannalta. Samassa yhteydessä rakennetaan valtatie 6:n alitse vesihuolto- ja sähköverkosto Papinkankaan työpaikka-aluetta ajatellen. Kaavassa Karhunmäen eritasoliittymän yhteyteen osoitetut palvelu- ja työpaikka-aluevaraukset mahdollistavat kaupallisten palveluiden ja työpaikkojen sijoittumisen asumisen läheisyyteen ja liikenteellisesti hyvin saavutettavalle alueelle. Aluevaraukset mahdollistavat yritystoiminnan uusien investointien sijoittumisen Joensuun seudulle. Iiksenvaaran pientalovaltainen täydentävä rakentaminen tulee toteutuessaan tiivistämään yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntatalous Kaavan toteuttamisesta koituu kaupungille kustannuksia koko suunnitteluajanjakson ajan Papinkankaan alueella. Ne koostuvat maanhankinnasta, katu-, tieja vesihuoltoverkon rakentamis- ja kunnossapitokustannuksista. Toisaalta tuloja rakentamiseen luovutettavista tonteista ja lisääntyvän yritystoiminnan mukanaan tuomasta verokertymästä. Yhdyskuntataloudellisessa tarkastelussa on laskettu seuraavia kaupungin talouteen kohdistuvia vaikutuksia: - Maanhankintakustannukset - Rakentamis- ja kunnossapitokustannukset o katu- ja tieverkko (liityntä- ja sisäinen verkko) o vesihuoltoverkko (liityntä- ja sisäinen verkko) Papinkankaalle osoitettujen työpaikka-alueiden toteuttamiseksi maanhankintaan on varattava noin 2 500 000 euroa. Alueen toteuttamisen alkuvaiheessa maanhankintaan tulee varata noin 900 000 1 200 000 euroa, jolla turvataan asemakaavoitettavan kaupungin omistuksessa maavaranto todennäköisesti vuoden 2030 tienoille asti. Kaiken kaikkiaan Papinkankaalle osoitettujen työpaikka-alueiden toteuttamisen kunnallistekniset kustannukset koostuvat seuraavista osista: Kokoojakadut: 2200 m Teollisuuskadut: 4850 m Kevyenliikenteen väylät 1 puoliset: 3300 m Katuvalaistus 7050 m Vesi- ja jätevesiverkostoa 7050 m Kustannukset ovat noin 12 /m2 ja koko alueen osalta noin 17 m.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 32 Liikenne Papinkankaan alueelle toteutuva työpaikka-alue tulee lisäämään liikennemääriä huomattavasti nykyisestä varsinkin paikallisesti Papinkankaan alueella. Liikenne ohjautuu ehdottomalta valtaosaltaan valtaie 6:lle uuden eritasoliittymän kautta eikä siten rasita aluetta laajasti. Iiksenvaaran ja Ketunpesien suuntaan suunnalla keskeistä on uusi tielinjaus, jonka johdosta Ilomantsinrata ylitetään tulevaisuudessa yhdestä kohdasta, korvaamalla nykyinen Iiksenvaarantien linjaus uudella reitillä Ilomantsinradan eteläpuolella. Ketunpesien alueella liikennettä palvelee tulevaisuudessakin yksityistie. Iiksenvaarantie muuttuu aluetta asemakaavoitettaessa pääkaduksi. Alueen liikenneturvallisuus tulee paranemaan Karhunmäen eritasoliittymän johdosta. Eritasoliittymä mahdollistaa sujuvan ja turvallisen liitynnän Iiksenvaarantieltä Valtatie 6:lle. Kaavan myötä toteutettavat työpaikka-alueet Papinkankaalla tuovat mukanaan turvalliset kevyenliikenteen yhteydet asemakaavoitettaville alueille. Iiksenvaarantien osalta kaavassa huomioidaan kevyenliikenteen väylien vaatimat aluevaraukset, jotta ne on toteutettavissa myöhemmin alueelle tiiviimpää kaupunkimaista yhdyskuntarakennetta muodostettaessa. 5.6 Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaupunkikuva Valtatien 6 varren alueet otetaan tehokkaampaan käyttöön työpaikkarakentamisella. Nämä ovat liikenteellisesti ja sijainniltaan luonnollisia alueita ottaa tehokkaaseen elinkeinotoimintaa palvelevaan rakentamiseen. Eritasoliittymien yhteydessä olevat palvelu- ja työpaikka-alueet ovat keskeisiä kasvavien ja kehittyvien kaupunkiseutujen maamerkkejä. Osayleiskaavan mukaisten alueiden kaupunkikuvalliset periaatteet muodostetaan asemakaavoituksen ja muun rakentamisen ohjeistuksen yhteydessä. Iiksenvaaralla pyritään asemakaavoitettaessa ottamaan alueen kylämäiset ominaispiirteet mahdollisuuksien mukaan huomioon. Vaikutukset maisemaan, rakennuskantaan ja kulttuuriperintöön Osayleiskaavan seurauksena maisema muuttuu Papinkankaan alueella kaupunkimaiseksi. Myös Iiksenvaaralla muutoksia tapahtuu asemakaavoituksen myötä toteutettavan pientalopainotteisen rakentamisen seurauksena. Alueen pienipiirteisyyden johdosta alueen ominaispiirteitä on kuitenkin mahdollista säilyttää huolimatta tiiviimmästä rakentamisesta. Muulla kaava-alueella ei aiheudu kaavan myötä merkittäviä muutoksia maisemaan. Osayleiskaavassa on huomioitu arvokas rakennettu kulttuuriperintö, ja sen säilyminen turvataan kaavamääräyksin. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on osoitettu kaavassa ja niitä koskevat kaavaratkaisut tukevat alueen maatalouselinkeinoa säilyttäen maiseman. Nykytilanteessa puuttuvat riittävät keinot ohjata asuinrakentamisen sijoittumista alueelle. Rakentamisen sijoittuminen on sattumanvaraista riittävien ohjaus-

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 33 5.7 Vaikutukset luonnonympäristöön keinojen puuttuessa. Tästä aiheutuu ongelmia - mm. yhdyskuntarakenne hajoaa, maisema pirstoutuu, yhtenäiset rakentamattomat alueet vähenevät ja ekologinen verkosto sekä metsäalueiden jokamiehenoikeuteen perustuva virkistyskäyttö sekä metsästysmahdollisuudet heikkenevät. Osayleiskaavalla voidaan nykytilannetta paremmin ohjata rakentamisen sijoittumista ympäristöllisesti, maisemallisesti ja yhdyskuntarakenteellisesti. Ohjauskeinoina ovat kaavamääräykset, mitoitustarkastelu sekä muodostettavien rakennuspaikkojen joustava vähimmäiskoon vaihtelu alueen yhdyskuntarakenteellisen ja maisemallisen sijainnin mukaan. Alueen kulttuurihistorialliset rakennukset ja tiedossa olevat muinaismuistokohteet on osoitettu osayleiskaavassa kohdemerkinnöin. Vaikutukset maa- ja kallioperään Kaavassa on osoitettu maa-ainestenottoalueen selvitysalue Ketunpesille. Maaainesten otolla on merkittävät paikalliset vaikutukset lähiympäristöönsä koko toiminta-ajalla. Maa-ainestenottoa koskevalla määräyksellä vaikutetaan ottotoiminnan päättymisen jälkeiseen alueen maisemointiin. Teollisuusrakentamisen myötä Papinkankaalla maanpinnan muotoja muokataan. Muutamissa kohdin aluetta rinteitä tullaan louhimaan ja toisaalta maanrakentamisen myötä maanpinnan muodot tasoittuvat laajalta alueelta. Vaikutukset pinta- ja pohjaveteen Kaava-alueella ei ole pohjavesialueita. Kaavan toteuttamisesta ei täten ole vaara pohjavedelle. Kaavassa osoitettujen asemakaavoitettavien alueiden toteuttaminen vaikuttaa pintavesiin. Papinkankaan alueen pintavedet on johdettu avo-ojia myöten Haapajokeen ja sitä kautta Pyhäselkään. Tällä alueella pintavesien juoksutusta tulee seurata ja toimia suunnitella erityisesti avo-ojien osalta. Iiksenvaaranalueella alueella pintavedet ohjataan Iiksenjoen kautta Pielisjokeen. Alueen korkeuserojen ja nykyisten ojitusten johdosta uudisrakentamisen myötä pintavesien osalta ei ole nähtävissä suurempia ongelmakohtia tai suuria muutoksia. Vaikutukset ilmaan ja ilmastoon Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia uusia toimintoja, joilla olisi suoraa vaikutusta alueen ilman laatuun tai ilmastoon. Alueella toimii sen sijaan jo nykyisellään Fortum Oyj:n voimalaitos ja Kontiosuon yhdyskuntajätteen kaatopaikka, joilla on vaikutusta ilmanlaatuun alueella. Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön Osayleiskaavan luonnonolosuhteet ja suojeluarvoja omaavat kohteet on esitetty perusteluineen kaavan yhteydessä tehdyssä luontoselvityksessä. Selvitys on otettu maankäyttöratkaisussa siten huomioon, että luontoarvoiltaan arvokkaimmat alueen on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Yleiskaavan toteuttaminen vähentää luonnon monimuotoisuutta alueilla, jotka otetaan tiiviiseen yhdyskuntarakentamiseen.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 34 5.8 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön Vaikutukset palveluihin Osayleiskaavassa osoitetut palvelu- ja työpaikka-alueet mahdollistavat suunnittelualueen ja laajemminkin joensuulaisten ja eritoten Karhunmäen laajan asuinalueen palvelutarjonnan parantumisen. Yritysvaikutukset Papinkankaan teollisuusalueen myötä kaupungilla on tarjota tontteja yritystoiminnan tarpeisiin liikenteellisesti hyvässä sijainnissa olevalta alueelta, jonne mahtuu laaja kirjo erilaisia toimijoita. Laaja keskitetty työpaikka-alue muodostaa kehittyessään kasautumisvaikutuksia, jonka myötä alueen kysyntä toimijoiden silmissä kasvaa. Tällä on vaikutuksia kaupungin vetovoimatekijöihin ja yritysten sijoittumishalukkuuteen paikkakunnalle. Yritystoiminnan tarpeisiin osoitetut tontit ja niiden riittävyys ovat keskeinen asia yritysten toimintaedellytysten kannalta. Monipuoliset työpaikkatontit mahdollistavat monipuolisen elinkeinorakenteen muodostumisen ja yritysten investointien myötä Joensuun ja koko Joensuun seudun työllisyys kasvaa. Kaavan yritysvaikutukset ovat kokonaisuudessaan positiiviset. Vaikutukset virkistysmahdollisuuksiin Kaavassa osoitettujen ulkoilu- ja moottorikelkkareittien toteutuminen parantaa ja selkiyttää kaupungin kattavaa virkistysverkkoa. Vaikutukset elinympäristön häiriötekijöihin Osayleiskaavan suunnitteluratkaisuissa on otettu huomioon valtatien ja rautatien synnyttämät melu- ja tärinähäiriöt asuntoalueiden sijoittelulla ja suojaviheralueilla. Työpaikka- ja teollisuusvaraukset on osoitettu Karhunmäen eritasoliittymän kohdalle, jolloin raskaasta liikenteestä syntyvät haitat eivät kohdistu asuntoalueille. Uutta asutusta ei ole osoitettu viljelyksessä olevien peltojen ja MT-alueiden läheisyyteen. Tällöin lannan levityksestä aiheutuvasta asuinviihtyvyyden heikkenemistä kärsiviä uusia talouksia ei alueelle synny. 5.9 Osayleiskaavan vaikutukset työlle asetettuihin tavoitteisiin Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 35 Kaavaratkaisu toteuttaa konkreettisimmin valtakunnallisia alueidenkäytön yleis- ja erityistavoitteita seuraavilta osin: Toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Osayleiskaava tukee Joensuun kaupungin yhdyskuntarakenteen tasapainoista kehittämistä. Kehittäminen perustuu alueen omiin vahvuuksiin ja olemassa olevaan rakenteeseen. Teollisuusalueen käyttöönotto eritasoliittymän myötä luo toimivaa aluerakennetta. Uuden työpaikka-alueen toteuttaminen laajenevan Karhunmäen ja Reijolan asutuksen läheisyyteen antaa mahdollisuuden valita työ- ja asuinpaikka siten, että liikkumistarve vähenee. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava tukee kulttuuriperinnön ja rakennusperinnön säilyttämistä. Rakennussuojelullisesti tai -historiallisesti arvokkaat kohteet sekä kulttuurimaisemaltaan arvokkaat kohteet ja alueet on huomioitu omilla säilyttävillä kaavamerkinnöillään sikäli kun niitä alueelta on inventoitu. Arvokkaimmat luonto- ja maisemakohteet on huomioitu luonnonsuojelualueina tai erillisinä luonnon monimuotoisuudesta informoimina luoalueina. Virkistyskäyttöön on osoitettu riittävät ja monimuotoiset viheralueet ja -reitit. Maakuntakaavan ja Joensuun seudun yleiskaava 2020:n suunnittelutavoitteiden täyttyminen 5.10 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Osayleiskaava noudattaa suurelta osin maakuntakaavassa ja Joensuun seudun yleiskaavassa 2020 osoitettuja maankäytön linjauksia. Nyt laadittavassa osayleiskaavassa on otettu maakuntakaavassa ja seudun yleiskaavassa osoitettuja yhdyskuntarakenteen laajentumisalueita käyttöön. Aluevarauksia on tarkennettu asuinalueiden ja viheralueiden osalta, kuten myös ulkoilureittien osalta. Osayleiskaava hyväksytään MRL 42 ja 43 :ien mukaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Oikeusvaikutteisuus edistää yleiskaavan tavoitteiden toteutumista ja ohjausvaikutusta, koska oikeusvaikutteisuudella yleiskaavaan saadaan voimaan maankäyttö- ja rakennuslain eri osallisia sitovia vaikutuksia. Vaikutus asemakaavoitukseen ja muuhun suunnitteluun Oikeusvaikutteinen yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi (MRL 42.1 ). Yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaavaalueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.3 ). Koska yleiskaava on asemakaavaa yleispiirteisempi, tarkoituksenmukainen joustavuus on mahdollista ja esimerkiksi yksityiskohtaisempien luonto- tai kulttuuriympäristöselvitysten perusteella maankäyttö voi edelleen tarkentua asemakaavaa laadittaessa. Asema-

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 36 kaavan tulee kuitenkin tukea yleiskaavan tavoitteita. Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa (MRL 32.3 ). Vaikutus viranomaistoimintaan Kaupungin omien viranomaisten ohella muidenkin viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista (MRL 42.2 ). Viranomaisen oman hallinnonalan suunnittelun, järjestämisen ja toteuttamisen lisäksi on katsottava, ettei yleiskaavan toteutumista vaikeuteta myöskään viranomaisen ulospäin suuntautuvassa toiminnassa, kuten erilaisten lupien käsittelyssä, tien suunnittelussa tai valtion rahoitusta koskevien päätösten tekemisessä. Vaikutus rakentamiseen Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla voidaan ohjata suoraan rakentamista ja muita toimenpiteitä asemakaava-alueiden ulkopuolella. Yleiskaavamääräyksillä voidaan antaa ohjeita esim. rakennusten sijoittelusta ja tyylistä maisemanhoidon kannalta tai ohjata hajarakentamista olevan asutuksen yhteyteen tai teiden varteen. Rakennusjärjestyksen määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 ). Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa voidaan antaa rakentamiselle ehdottomia tai määräaikaisia rakennusrajoituksia. - Ehdollinen rakentamisrajoitus Lupaa rakennuksen rakentamiseen ei saa myöntää siten, että vaikeutetaan yleiskaavan toteutumista. Lupa on kuitenkin myönnettävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa haittaa eikä kunta tai valtio lunasta aluetta tai suorita haitasta kohtuullista korvausta (MRL 43.1 ). Vaikutus kunnan lunastamisoikeuteen Ympäristöministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoitettu liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelman mukaiseen yhdyskuntakehitykseen tai tarkoitettu kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Lunastettavaan alueeseen voi sisältyä myös sellaisia virkistys- ja suojelualueita, jotka liittyvät asuntorakentamiseen tai siihen liittyvään yhdyskuntarakentamiseen (MRL 99.3 ). Vaikutus lunastamis- tai korvausvelvollisuuteen Jos maa yleiskaavan rakentamis- tai toimenpiderajoituksen (MRL 43.3 ) takia on yleiskaavassa osoitettu käytettäväksi muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen rakennustoimintaan eikä maanomistaja sen vuoksi voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen aluettaan, kunta tai, jos alue on kaavassa tarkoitettu tai osoitettu valtion tarpeisiin, tämä on velvollinen lunastamaan alueen tai suorittamaan haitasta korvauksen (MRL 101 ). Lunastus- tai korvausvelvollisuus voi koskea maa- ja metsätaloutta varten osoitettua aluetta vain, jos kaavassa on asetettu sen käyttöä koskevia erityisiä rajoituksia. Maisematyöluvan epäämisestä johtuvasta korvausvelvollisuudesta on säädetty erikseen (MRL 140.3 ). Lunastusmenettelyssä ja korvauksen määräämisessä noudatetaan pääsääntöisesti lunastuslakia (603/1977). ).

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 37 6 SUUNNITTELUVAIHEET Alla esitetään kaavamuutoksen suunnittelun ja käsittelyn vaiheet ajallisessa järjestyksessä. Osallistumisen ja vuorovaikutuksen kohdat ovat tummennetulla. - Kaupunginhallitus päätti 26.9.2011 Iiksenvaaran Ketunpesien - Papinkankaan osayleiskaavan laatimisesta. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 6.10.2010-30.10.2011 ja siitä pyydettiin lausunnot. - OAS-vaiheen yleisötilaisuus pidettiin 13.10.2011. - Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 15.12.2011. Neuvottelussa käsiteltiin OAS:a, tehtyjä selvityksiä, suunnittelun lähtökohtia, OAS:sta saatuja lausuntoja ja mielipiteitä. 6 JATKOTOIMENPITEET SUUNNITTELUSSA Asemakaavoitus on tarkoitus käynnistää Papinkankaan alueella välittömästi yleiskaavaluonnoksen valmistuttua. Tällä pyritään takaamaan Joensuun kaupungin teollisuustonttivarannon tarjontaa. 7 OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Osayleiskaavalla on ilmaistu alueen maankäytön tavoiteltava kokonaisratkaisu pitkälle aikavälille. Siinä osoitetut alueen kehittämisen päälinjat ovat ohjeistuksena kaupungin hankkeiden ohella valtion ja yksityisten hankkeiden hallitulle toteuttamiselle. Tällöin yksittäiset osahankkeet voidaan toteuttaa tulevaan kokonaisratkaisuun nojautuen. Yksityiskohtainen rakentaminen alueella ratkaistaan vaiheittain laadittavilla asemakaavoilla. 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavoitusta ja rakentamista ohjaavat osayleiskaavan merkinnät ja kaavamääräykset sekä Joensuun kaupungin rakennusjärjestys. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Osayleiskaava toteutetaan sen laillistuttua kaupungin tarpeiden mukaan. Teollisuusalueen toteutuminen ajoittunee vuosille 2016 2035. Iiksenvaaran laajamittainen asemakaavoitus alkanee aikaisintaan 2020-luvun loppupuolella.

Joensuun kaupunki Iiksenvaaran Ketunpesien Papinkankaan osayleiskaava 38 7.3 Toteutuksen seuranta Rakentamisessa tulee noudattaa edellä mainittuja rakentamista koskevia ohjeita ja määräyksiä. Toteuttamista valvoo rakennustarkastaja rakennuslupakäsittelyn yhteydessä. Kaavan laatija: Kaava-asiakirjojen laatiminen: Kaavakartat ja liitteet Kalle Sivén Kalle Sivén Kalle Sivén, Kaija Kinnunen

LIITE 1 Sivu 1/4 Tekninen virasto Kaavoitus 12.9.2011 täydennetty 2.4.2013 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA IIKSENVAARAN KETUNPESIEN - PAPINKANKAAN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Likimääräinen suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää kaavan laajuuteen ja sisältöön nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64 ). SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue rajautuu Valtatie 6:n, Ilmantsintien, Iiksenjoen ja entisen Pyhäselän kunnan rajan väliselle alueelle. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Alueelle laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Suunnittelutyöllä ratkaistaan Joensuun seudun yleiskaava 2020:n pohjalta, erityisesti Iiksenvaaralla uusien pientaloalueiden ja Papinkankaalla teollisuusalueiden, yksityiskohtaisempi jäsentely. Samalla ratkaistaan kylämäisten alueiden kehittämisperiaatteet sekä voimalaitoksen alueen tulevaisuus, jolla on vaikutusta maantie-, rautatie- ja ulkoilureittiyhteyksiin. Yleiskaavassa huomioidaan myös Karhunmäen eritasoliittymän siirrosta ja pienestä valtatien linjauksen siirrosta aiheutuvat muutoksen maankäyttöön ja liikenneyhteyksiin. Keskeisille alueille laaditaan osayleiskaavatyön valmistuttua asemakaavat. Joensuun kaupungin tekninen virasto Puh. (013) 267 7111 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Fax. (013) 267 3525

LIITE 1 Sivu 2/4 2 SUUNNITTELUTILANNE Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet(vat): Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 31.11.2008. Tavoitteet astuivat voimaan 1.3.2009.( www.ymparisto.fi/vat) Maakuntakaava: Valtioneuvosto on vahvistanut Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. ja 2. vaiheen. (http://www.pohjois-karjala.fi/resource.phx/maakuntaliitto/index.htx) Yleiskaavat: Joensuun seudun yleiskaava 2020 on hyväksytty Joensuun seudun seutuvaltuustossa (SV 2.12.2008 12). Ympäristöministeriö on vahvistanut 29.12.2009 (YM2/5231/2008) Joensuun seudun seutuvaltuuston tekemän kaavan hyväksymispäätöksen. Asemakaavat:: Fortum Oy:n voimalaitoksen ja Kontiosuon kaatopaikan alue on asemakaavoitettu. Muut suunnitelmat ja selvitykset - Valtatie 6 Reijola Repokangas, Tiesuunnitelma 2011 - Luonto ja maisemaselvitys 2012 - Arkeologinen inventointi 2012 ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET Kaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutukset luonnonympäristöön, virkistysmahdollisuuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön, liikenteeseen, olevaan asutukseen, palveluihin, yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen. Vaikutusten arviointi tapahtuu kaavan laatijan ja kaupungin hallintokuntien yhteistyönä tukeutuen tehtyihin selvityksiin. Arvioinnit raportoidaan kaavaselostuksessa. OSALLISET Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: - Kaava-alueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, asukkaat, työntekijät ja yritykset - Pohjois-Savon ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri vastuualue - Pohjois-Karjalan ELY-keskus - Pohjois-Karjalan maakuntaliitto - Kontiolahden kunta - Liikennevirasto - Museovirasto - Teknisten verkkojen haltijat; Fortum, PKS, Fingrid - Pohjois- Karjalan poliisilaitos - Pohjois- Karjalan pelastuslaitos - Itä- Suomen aluehallintovirasto - Joensuun kaupungin hallintokunnat ja yhtiöt - Joensuun seudun luonnonystävät ry - Joensuun seudun riistanhoitoyhdistys ry - Pohjois-Karjalan virkistysreitistöyhdistys ry

LIITE 1 Sivu 3/4 3 AIKATAULU, OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS Kaavatyön arvioitu aikataulu Osayleiskaavatyö etenee vaiheittain ja työ kestää kaikkiaan noin 2 vuotta. Kaavatyön tavoitteellinen päävaiheiden valmistuminen ja hyväksymisen ajankohdat: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) pidettiin nähtävillä 6.10.2010-30.10.2011. Kaavaa koskeva yleisötilaisuus pidettiin torstaina 13.10.2011 Iiksenvaaran koululla, os. Ketunpesäntie 1 80260 Joensuu. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatujen mielipiteiden ja lausuntojen pohjalta laaditaan osayleiskaavaluonnos. Yleiskaavaluonnos pidetään nähtävillä keväällä 2013. Nähtävilläoloajasta ja tässä vaiheessa järjestettävästä yleisötilaisuudesta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Yleiskaavaehdotus pidetään nähtävillä loppuvuodesta 2013. Nähtävillä oloajasta ilmoitetaan kunnallisissa ilmoituslehdissä. Kaupunginvaltuuston päätettäväksi kaavaehdotus tulee loppuvuodesta 2013. Kaavahankkeen asiakirjat ovat edellä kuvatuissa vaiheissa nähtävillä seuraavissa paikoissa: Kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelu, Muuntamontie 5 Joensuun kaupungintalo, Rantakatu 20 Internet: www.jns.fi/kaavoitus Kaikissa edellä kuvatuissa vaiheissa on mahdollisuus lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipide asiasta. Mielipiteet ja ehdotusvaiheessa muistutukset toimitetaan teknisen viraston kaavoitukseen, osoite Muuntamontie 5, 80100 Joensuu, tai sähköpostitse otsikolla Mielipide/(Muistutus) Iiksenvaaran Ketupesien - Papinkankaan osayleiskaava osoitteeseen kaavoitus@jns.fi. Kaupunginvaltuuston kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä on mahdollista valittaa Kuopion hallinto-oikeuteen. YHTEYSTIEDOT Kaava laaditaan Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikön yhdyskuntasuunnittelun toimesta, Muuntamontie 5, 80100 Joensuu. Yhteyshenkilöt: Joensuun kaupunki: maankäyttöinsinööri Kalle Sivén puh. 050 5110362 sähköposti: kalle.siven@jns.fi Joensuun kaupungin kaupunkirakenneyksikkö Puh. (013) 267 7111 Muuntamontie 5 80100 Joensuu Fax. (013) 267 3525

LIITE 1 Sivu 4/4 4

LIITE 2 Sivu 1/11 Sivu 1 / 11 Kaupunkirakenneyksikkö Yhdyskuntasuunnittelu Kaavoitus 3.4.2013 I I K S E N V A A R A N K E T U N P E S I E N P A P I N K A N K A A N O S A Y L E I S K A A V A o s a l l i s t u m i s - j a a r v i o i n t i s u u n n i t e l m a n v i r a n o m a i s l a u s u n n o t j a m i e l i p i t e e t v a s t i n e i n e e n