Rovaniemen kaupunki Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa korttelit 10155 ja 10218 sekä lähivirkistysalue, Lehtiojanlenkki KAAVASELOSTUS 25.1.2018 KAAVOITUS 2018
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaava ja asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 10. kaupunginosa korttelit 10155 ja 10218 sekä virkistysalue, Lehtiojanlenkki laijan nimi yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus Nicholas Coull Rovaniemen kaupunki Hallitusku 7 PL 8216 96101 Rovaniemi p. 016-322 6282 tekninen lautakunta 31.10.2017, 148 vireilletulosta ilm. päivämäärä 21.12.2017 luonnosvaiheen kuuleminen 22.12.2017-11.1.2018 tekninen lautakunta julkisesti nähtävillä tekninen lautakunta 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee 10. kaupunginosassa, Vennivaarassa, osoitteessa Lehtiojanlenkki 1, 3, 5, 7, 9, 11 ja 13. Suunnittelualue käsittää korttelit 10155 ja 10218 sekä korttelien välisen virkistysalueen. Vaikutusalueen piiriin kuuluv lähialueen kortteli-, ku- ja puistoalueet. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa korttelit 10155 ja 10218 sekä virkistysalue, Lehtiojanlenkki. Lehtiojanlenkin keskellä olev tontit ov jääneet vaille rakentajia ja alueen toteutus on tästä syystä jäänyt viimeistelemättä mm. päällysteen osalta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan ehdottomasti noudettava kerrosluku II (kaksi), jotta tontit houkuttelisiv paremmin rakentajia.
3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 6 3.1.4 Maanomistus... 7 3.2 Suunnittelutilanne... 7 3.2.1 Kaava-aluetta koskev suunnitelm, päätökset ja selvitykset... 7 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 9 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskev päätökset... 9 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 9 4.3.1 Osalliset... 9 4.3.2 Vireille tulo... 9 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 9 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 9 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 10 4.5 Asemakaavarkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 10 Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu... 10 4.5.1 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta... 10 4.5.2 Asemakaavarkaisun valinta ja perusteet... 10 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 10 5.1 Kaavan rakenne... 10 5.1.1 Mitoitus... 10 5.3 Aluevaraukset... 11 5.3.1 Korttelialueet... 11 5.3.2 Muut alueet... 11 5.4 Kaavan vaikutukset... 11 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 11 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 11 5.3.4 Kaavan suhde yleiskaavaan... 11 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 11 5.7 Nimistö... 11 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 11 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 11
4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Voimassa oleva asemakaava 3. Asemakaava ja asemakaavanmuutos 4. Asemakaavamerkinnät ja määräykset 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Tekninen lautakunta on 31.10.2017 (148 ) päättänyt sataa vireille asemakaavan laimisen 10. kaupunginosassa Vennivaarassa kortteleissa 10155,10218 sekä lähivirkistysaleella. Asemakaavan muutos kuulutettiin vireille lehtikuulutuksella Lapin Kansassa 21.12.2017. Voimassa oleva asemakaava ja asemakaavan muutosluonnos pidettiin 22.12.2017-11.1.2018 valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallitusku 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitetaan kuulutuksella Lapin Kansassa. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Teknisen lautakunnan päätöksellä asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville palvelupiste Osviittaan, Hallitusku 7. Nähtävillä pito ilmoitetaan lehtikuulutuksella Lapin Kansassa. Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksyy tekninen lautakunta. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella muutetaan voimassa olevan asemakaavan ehdottomasti noudettava kerrosluku II (kaksi) suurimmaksi sallittavaksi kerrosluvuksi I u1/2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavaa voidaan ryhtyä toteuttamaan heti kun asemakaavamuutos on kuulutettu lainvoimaiseksi.
5 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee 10. kaupunginosassa, Vennivaarassa, osoitteessa Lehtiojanlenkki 1, 3, 5, 7, 9, 11 ja 13. Suunnittelualue käsittää korttelit 10155 ja 10218 sekä korttelien välisen virkistysalueen. Vaikutusalueen piiriin kuuluv lähialueen kortteli-, ku- ja puistoalueet. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Asemakaavamuutosalue alue on rakentamon, kaavanmukaisilta tonteilta on puusto kaadettu 2013. Lehtiojanlenkin ulkokehällä olev tontit ov pääosin rakennettuja tai rakennusvaiheessa. Puusto muutosalueella on pääosin havupuuta, mäntyjä ja kuusia, mutta alueella on jonkin verran myös koivupuuta. Ilmakuva, BlomWeb 2017
6 Maaperä Suunnittelualueen maaperä on maaperätietojen mukaan pääosin moreenia sekä hiekkaa, jonka päällä on monin paikoin sarurvealueita. Geokartta, Geologian tutkimuskeskus 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kaupunkikuva Kaavamuutosalue on Vennivaaran asuinalueella. Suunnittelualue on rakentamonta metsämaisemaa, josta tontit on raivtu. Vennivaaran asuinalue on pääosin 1 2 -kerroksisia erillispientaloja. Palvelut, työpaik ja elinkeinotoiminta Kaava-alueella ei ole palveluita eikä työpaikkoja. Kaava-alueen läheisyydessä sijaitsee kaksi päiväkotia. Kittiläntien läheisyyteen Ylikylän puolelle rakentuu vuonna 2018 liikekeskus. Ylikylässä, reilun kahden kilometrin päässä suunnittelualueesta, sijaitsee Ylikylän koulu. Virkistys Vennivaaran rinteet ja lähialue tarjoav ympärivuotiseen virkistäytymiseen monipuoliset mahdollisuudet. Lähimaastosta löytyvät mm. laavu, luontopolku ja moottorikelkkareitti. Talvitien varresta pääsee liittymään Korkalovaaran rinteille johtavalle kuntopolulle. Alla on esitetty lähialueen reitistöä. Ulkoilureitit
7 Liikenne Lähialueen tie ja kuverkko on rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Kaava-alue liittyy Vennivaarantien kautta Kittiläntiehen. Suunnittelualueen kevytliikenne liittyy niin ikään Vennivaarantien varren kautta kaupungin kevyenliikenteen verkostoon. Kaupungin joukkoliikenteen reiteistä lähialueelle kulkev bussilinj 1A ja 2B. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Alueella ei ole rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueella on kunnallistekniikka valmiina. Jätehuollosta ja kiinteistöjen puhtaanapidosta huolehtiv kiinteistöjen haltij. Yleisten alueiden puhtaanapidosta huolehtii kaupunki. 3.1.4 Maanomistus Kaavoitettava alue on kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskev suunnitelm, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alue kuuluu Rovaniemen maakuntakaava-alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Rovaniemen vaihemaakuntakaavan Ympäristöministeriö vahvisti 26.5.2010. Suunnittelualue on maakuntakaavassa taajamoimintojenaluetta (A). Rovaniemen yleiskaava 2015 Alueella on voimassa Rovaniemen kaupungin yleiskaava 2015, joka käsittää koko entisen kaupungin alueen, yleiskaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa 7.10.2002. Suunnittelualue sijoittuu yleiskaavassa pientalovaltaisella alueelle AP. Seuraavalla sivulla on ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015. Ote maakuntakaavan ja vaihemaakuntakaavan yhdistelmäkartasta Ote Rovaniemen yleiskaavasta 2015
8 Asemakaava Alueen asemakaava on hyväksytty 10.12. 12. Alue on kaavassa erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontille saa sijoittaa yhden asuinrakennuksen, jossa saa olla enintään kaksi asuntoa. Kerrosluku tontilla on II (kaksi), kerrosluku on alleviivtu, jolloin sitä on ehdottomasti noudettava. Rakennustehokkuusluku tonteilla on e=0.25. Voimassa olevassa asemakaavassa on alueelle osoitettu myös lähivirkistysaluetta. Rakennusjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 16.4.2007 (35 ) uuden rakennusjärjestyksen ja tämä on tullut lainvoimaiseksi 1.6.2007. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyisiä olosuhteita. Rakennuskiellot ja suunnitteilla olev suojelupäätökset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä.
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 9 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan ehdottomasti noudettava kerrosluku II (kaksi), jotta tontit houkuttelisiv paremmin rakentajia. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskev päätökset Tekninen lautakunta päätti 31.10.2017 ( 148) käynnistää asemakaavan muutoksen 10. kaupunginosan kortteleissa 10155 ja 10218 sekä virkistysalueella, osoitteissa Lehtiojanlenkki 1, 3, 5, 7, 9, 11 ja 13. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ov alueen maanomistaj/ vuokralaiset, naapurit ja ne joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavamuutos sataa huomtavasti vaikuttaa sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavamuutoksen vireilletulo on kuulutettu 21.12.2017 Lapin Kansassa sekä naapureille. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua 22.12.2017 11.1.2017 palvelupiste Osviitassa sekä kaupungin internet-sivuilla kaavorilla. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on mahdollisuus jättää suullisia tai kirjallisia mielipiteitä siihen asti, kunnes ehdotus asemakaavan muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Voimassa oleva asemakaava sekä asemakaavan muutosluonnos pidettiin 22.12.2017-11.1.2018 valmisteluvaiheen kuulemista varten nähtävillä palvelupiste Osviitassa, Hallitusku 7. Valmisteluvaiheen kuulemisesta ja nähtävillä pidosta ilmoitettiin 21.12.2017 kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeillä naapureille. Nähtävillä pitoaikana on mahdollisuus jättää asiassa kirjallisia ja suullisia mielipiteitä. Tekninen lautakunta käsittelee asiaa yleisen nähtävillä pidon jälkeen. Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen hyväksyy tekninen lautakunta. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Asemakaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen eikä voida ksoa, että sillä olisi valtakunnallisia tai maakunnallisia vaikutuksia (MRL 13 ), jo-
10 ten viranomaisyhteistyö ei ole tarpeen. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Yleiskaava Alue on yleiskaavassa pientalovaltaisella alueella. Kaupungin kaavalle asettam tavoitteet Vennivaarassa Lehtiojanlenkin keskellä olev tontit ov jääneet rakentamta ja alueen toteuttaminen on tästä syystä jäänyt viimeistelemättä mm. päällysteen osalta. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan ehdottomasti noudettava kerrosluku II (kaksi), jotta tontit houkuttelisiv alueelle rakentajia paremmin. 4.5 Asemakaavarkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 0. Asemakaavaa ei muuteta 1. Asemakaavaa muutetaan, jolloin ehdottomasti noudettava kerrosluku II (kaksi) muutetaan suurimmaksi sallittavaksi kerrosluvuksi I u1/2. Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan viranomaisten ja asiantuntijoiden lausuntojen, suunnitelmien ja selvitysten perusteella 4.5.1 Yhteenveto vaihtoehtojen vertailusta Vaihtoehdolla 0 asemakaavamuutosta ei laadita, jolloin tilanne kaava-alueella ei muutu ja tontit voiv olla vielä pitkään haettavana. Vaihtoehdolla 1 asemakaava-alue ympäristöineen saadaan nopeammin valmiiksi. 4.5.2 Asemakaavarkaisun valinta ja perusteet Asemakaavarkaisuksi valittiin vaihtoehto 1, joka täyttää kaavalle asetetut tavoitteet. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alue muodostuu AO-kortteleista 10155 ja 10218 sekä kortteleiden välisestä lähivirkistysalueesta VL. Liikenne kaava-alueelle liittyy Lehtiojanlenkin kautta Vennivaarantiehen. 5.1.1 Mitoitus Kaavamuutosalueen pinta-ala on 0,9775 ha. Rakennusoikeutta kaava-alueella on yhteensä 1617 k-m². Aluetehokkuus on e=0.17 ja tonttitehokkuus e=0.20.
11 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 0,8084 ha e=0.20 5.3.2 Muut alueet 0,1691 ha 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavamuutoksen myötä Lehtiojanlenkin keskelle rakentuv asuintalot ov malampia kuin Lehtiojanlenkin ulkokehällä olev rakennukset. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta luontoon eikä luonnonympäristöön. 5.3.4 Kaavan suhde yleiskaavaan Asemakaavamuutos on yleiskaavan mukainen. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 5.7 Nimistö Kaavamerkinnät ja määräykset ov Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia. Merkinnät ja määräykset on esitetty kaavakartalla. Muutoksella alueelle ei muodostu uutta nimistöä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaava on toteutettavissa kun asemakaavan muutos kuulutetaan lainvoimaiseksi. Alueen toteuttamiseen on haettavaa lupaa rakennusvalvonnasta. Rakentamisessa on noudettava voimassa olevan asemakaavanmukaisia määräyksiä.
12 LIITTEET: 1. Asemakaavan seurantalomake 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Voimassa oleva asemakaava 4. Asemakaava ja asemakaavanmuutos 5. Asemakaavamerkinnät ja määräykset Rovaniemellä 25.1.2018 Markku Pyhäjärvi kaavoituspäällikkö Nicholas Coull kaavasuunnittelija
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 25.01.2018 Asemakaavan muutos 10. kaupunginosa korttelit 10155 ja 10218 sekä Kaavan nimi lähivirkistysalue, Lehtiojanlenkki Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 21.12.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavunnus 2017-27 Generoitu kaavunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,9775 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,9775 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaik [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaik [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,9775 100,0 1617 0,17-404 A yhteensä 0,8084 82,7 1617 0,20-404 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1691 17,3 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset til Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,9775 100,0 1617 0,17-404 A yhteensä 0,8084 82,7 1617 0,20-404 AO 0,8084 100,0 1617 0,20-404 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,1691 17,3 VL 0,1691 100,0 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
35 dba 35 dba II II II II 35 dba II 35 dba II(1/2)
35 dba 35 dba II II 35 dba II 35 dba II(1/2)
ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUE. TONTILLE SAA SIJOITTAA YHDEN ASUINRAKENNUKSEN, JOSSA SAA OLLA ENINTÄÄN KAKSI ASUNTOA. LÄHIVIRKISTYSALUE. 3 M KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. OHJEELLINEN TONTIN/RAKENNUSPAIKAN RAJA. KAUPUNGIN- TAI KUNNANOSAN NUMERO. KORTTELIN NUMERO. LEHTIOJANLENKKI KADUN, TIEN, KATUAUKION, TORIN, PUISTON TAI MUUN YLEISEN ALUEEN NIMI. ROOMALAINEN NUMERO OSOITTAA RAKENNUSTEN, RAKENNUKSEN TAI SEN OSAN SUURIMMAN SALLITUN KERROSLUVUN. MURTOLUKU ROOMALAISEN NUMERON JÄLJESSÄ OSOITTAA, KUINKA SUUREN OSAN RAKENNUKSEN SUURIMMAN KERROKSEN ALASTA ULLAKON TASOLLA SAA KÄYTTÄÄ KERROSALAAN LASKETTAVAKSI TILAKSI. TEHOKKUUSLUKU ELI KERROSALAN SUHDE TONTIN/RAKENNUSPAIKAN PINTA-ALAAN. RAKENNUSALA. TÄLLÄ ASEMAKAAVA-ALUEELLA TONTTIJAON TULEE OLLA ERILLINEN. TONTILLA TULEE OLLA AUTOPAIKKOJA VÄHINTÄÄN SEURAAVASTI: ASUNNOT 1 AP/80 M2 KERROSALAA. ASUINRAKENNUKSEN TONTILLE ON ISTUTETTAVA UUDISRAKENTAMISEN YHTEYDESSÄ VÄHINTÄÄN YKSI PUU TONTIN PINTA-ALAN 250 M2 KOHTI ELLEI NIITÄ ENNESTÄÄN OLE. VETTÄ LÄPÄISEMÄTTÖMILTÄ PINNOILTA TULEVIA HULEVESIÄ TULEE VIIVYTTÄÄ ALUEELLA ISTUTETTAVILLA ALUEEN OSILLA, VIIVYTYSPAINANTEILLA, ALTAILLA, KAIVOILLA TAI SÄILIÖILLÄ. ALUEITA SUUNNITELTAESSA TULEE KOVIEN PINTOJEN MÄÄRÄ PITÄÄ MAHDOLLISIMMAN PIENENÄ. HULEVEDET TULEE JOHTAA PURKUPAIKKAAN VIRANOMAISEN HYVÄKSYMÄN ERILLISSUUNNITELMAN MUKAAN.