Kh 2/9.2.2015 59 Kunnanhallituksen päätös 16.2.2015 Dnro:999/10.02.00/2013 Kirkkonummen kunnan lausunnoksi Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta Vaihemaakuntakaavan tavoitteet ja teemat Kirkkonummen kunta on lausunut Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan valmistelulle asetetuista tavoitteista (kunnanhallitus 13.1.2014, 3), että ne ovat hyvin perusteltuja ja että erityisesti pyrkimys entistä strategisempaan kaavaan ja suurten kehittämislinjojen ratkaisemiseen on toivottavaa mm. edellisen maakuntakaavakierroksen kokemusten perusteella. Kaavaan valitut teemat ovat myös perusteltuja ja ajankohtaisia, ja ne täydentävät jo vahvistettuja maakuntakaavoja. Teemat tukevat myös Uusimaa-ohjelman pitkän tähtäimen strategisten tavoitteiden toteuttamista, joiden tavoitevuosi 2040 on myös yhtenevä maakuntakaavan kanssa. Maakuntakaavan kautta tavoitteet voidaan oletettavasti ainakin osin konkretisoida maankäytön suunnitteluun. Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 Kirkkonummen kunnanvaltuusto hyväksyi Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 kokouksessaan 1.9.2014. Kehityskuva on tuorein kunnan päättävissä elimissä hyväksytty näkemys kunnan maankäytön kehittämisestä lähivuosikymmenien ajanjaksolla. Se on esitystavaltaan yleispiirteinen ja periaatteellinen. Maankäytön kehityskuvassa on esitetty tiivistetysti seuraavat tavoitteet Kirkkonummen kasvulle ja siihen liittyvän yhdyskuntarakenteen kehittämiselle: Kehityskuvan mukaan Kirkkonummella on vuonna 2040 noin 57 000 asukasta ja noin 17 500 työpaikkaa, jolloin kunnan työpaikkaomavaraisuus kasvaa nykyisestä noin 60 %:sta noin 65 %:iin. Kasvu on ohjattu täydentämään ensisijaisesti olemassa olevaa taajamarakennetta, painottuen keskiselle ja itäiselle Kirkkonummelle ja rantaradan vyöhykkeelle. Kehityskuvan mukainen yhdyskuntarakenne on eheytyvä, tiivistyvä ja taloudellinen. Sillä vahvistetaan kunnan nykyisiä palvelukeskuksia. Asemaseutujen voimakkaalla kehittämisellä tuetaan joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä Kirkkonummen monipuoliselle asumistarjonnalle sekä kohtuuhintaiselle asumiselle luodaan edellytykset Laajat kulttuuri- ja luontoarvojen kannalta arvokkaat aluekokonaisuudet ja säilytetään. Hajarakentaminen ohjataan yhdyskuntarakenteellisesti edullisille kyläalueille tai joukkoliikenneväylien läheisyyteen Pohjoisella ja itäisellä Kirkkonummella on varauduttava pitkällä tähtäimellä uusiin raideliikenneyhteyksiin Kirkkonummen sijaintia merenrannalla korostetaan ja rantaan pääsymahdollisuuksia lisätään vahvistamalla Kantvikin aluetta ja Sundsbergin sekä Sarvvikin alueita osana nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kaukaisemmat ranta-alueet pyritään voimakkaammin saamaan asukkaiden ja matkailijoiden virkistyskäyttöön. 1
Vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisu sekä siihen sisältyvät kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset Vaihemaakuntakaavassa käsitellään seuraavat teemat ja niihin liittyvät kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset. Kirkkonummen kunnan kannanotto kyseiseen asiaan on esitetty sisennettynä ja kursiivilla. Samassa yhteydessä todetaan myös miten maakuntakaavaratkaisu suhteutuu Kirkkonummen maankäytön kehityskuvaan 2040. Elinkeinot ja innovaatiotoiminta Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutuksia kauppaan Uudellamaalla on tarkemmin selvitetty 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä Matkailun ja vapaa-ajan asumisen vaikutukset kaupan liiketilatarpeeseen ja elinkeinoihin Uudellamaalla selvityksessä. Siitä saatujen tulosten mukaan matkailijoiden ja loma-asukkaiden vaikutukset Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaavassa esitettyyn vähittäiskaupan palveluverkkoon eivät ole niin merkittäviä, että kaavan enimmäismitoituksia tulisi korottaa. Lisäksi selvitykset osoittavat, että nykyiset maakuntakaavat sisältävät tarpeellisissa määrin asunto- ja työpaikka-alueita ja mahdollistavat elinkeino- ja innovaatiotoimintojen sijoittumisen ja kehittämisen. Uudenmaan liitto ei ole katsonut tarkoituksenmukaiseksi esittää meneillään olevalla kaavakierroksella uusia työpaikka- tai teollisuusalueita eikä matkailuun liittyviä aluevarauksia. Teollisuusalueiden suunnittelumääräystä sen sijaan täydennetään liittyen ympäristön parempaan huomioimiseen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Esitetty kaavaratkaisu noudattaa Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 linjauksia. Logistiikka Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan logistiikan osalta, että kaavaratkaisun lähtökohtana ovat voimassa olevat maakuntakaavat, jotka vastaavat jo merkittävään osaan logistiikan kehittämistarpeista. Kaavaluonnoksessa osoitetaan vain kolme aluetta logistiikkakeskuksia varten logistiikka-alue merkinnällä, jolla korvataan ko. alueiden työpaikka-aluemerkinnät. Satamaverkostosta maakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät satamat ja paikallisista satamista Kantvikin sataman alue osoitetaan taajamatoimintojen alueen merkinnällä. Paikalliseksi määriteltyjä satamia voidaan edelleen kehittää maakuntakaavan sitä rajoittamatta siltä osin kuin toiminnan vaikutus pysyy paikallisella tasolla, jota on mm. pääosin yhtä teollisuuslaitosta tai kiviaineksenottoaluetta palvelevat kuljetukset. Kantvikin laivaväylä merkinnällä osoitettu kauppamerenkulun väylä kumotaan myös maakuntakaavasta merkitykseltään paikallisena. Maakuntakaavassa osoitetaan myös Tallinnan tunneli ohjeellisen liikennetunnelin merkinnällä ja vahvistetuissa kaavoissa esitetty liikenteen yhteystarvenuoli Tallinnan 2
ja Helsingin välillä kumotaan vastaavasti. Kaavaselostuksessa todetaan, että tunneliyhteys lähtee Helsingistä lentoradan jatkeena ja suuntautuu kohti Tallinnaa. Linjauksen valinnassa keskeinen vaikuttava tekijä on ollut hyötyjen maksimointi. Suurimmat taloudelliset ja kasvua tuottavat hyödyt tunnelista muodostuvat Helsingin ja Tallinnan työssäkäyntialueiden yhteen kytkeytymisestä, missä matka-ajalla on ensisijainen merkitys. Maakuntakaavatyön yhteydessä on arvioitu myös vaihtoehtoista linjausta Porkkalanniemen kautta. Se mahdollistaisi lyhemmän tunnelin toteuttamisen ja tavaraliikenteelle ja pitkämatkaiselle liikenteelle vastaava suuruusluokan hyödyt kuin keskustojen välinen tunneli, mutta kaavaselostuksen mukaan työmatkaliikenteen kannalta matka-aika tätä reittiä on pidempi ja vähentää liikenteen kysyntää olennaisesti. Logistiikka-alue (ei Kirkkonummella) Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarauksia Kirkkonummella, sillä selvitykset eivät osoittaneet mahdollisuuksia seudullisesti merkittävien logistiikka-alueiden osoittamiselle kunnan alueelta. Maakuntakaavaratkaisu ei sulje pois yleiskaavoituksessa esimerkiksi työpaikka-alueiden yhteyteen mahdollistettujen logistiikan palvelualueiden toteuttamista silloin, kun ne sijoittuvat ja soveltuvat maakuntakaavassa osoitetuille taajamatoimintojen alueille. Esitetty kaavaratkaisu noudattaa Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 linjauksia. Satama-alue (ei jatkossa Kirkkonummella, Kantvikin merkintä poistuu) Esitetystä maakuntakaavaratkaisusta seuraa liikennealue-merkinnän poistaminen Kantvikin sataman alueelta. Ratkaisun perustelu tulee satamatoimintojen maakunnallisesta mitoituksesta. Alueella olemassa olevaan satamatoimintaan ja sen jonkin asteiseen kehittämiseen tämä ei kuitenkaan vaikuta, sillä paikalliseksi määriteltyjä satamia voidaan edelleen kehittää maakuntakaavan rajoittamatta, kunhan toiminnan vaikutus pysyy paikallisella tasolla. Vaikka alueella sijaitsevien satamatoimintojen merkittävälle kehittämiselle ei ole tällä hetkellä olemassa konkreettisia suunnitelmia, on syytä kuitenkin turvata olemassa oleva toiminta ja pitkällä aikavälillä varautua erilaisiin skenaarioihin satamatoimintojen tulevaisuuden suhteen. Yksi näistä voi olla seudullisissakin maankäyttösuunnitelmissa hahmoteltu Pikkalan ja Strömsbyn alueille sijoittuva satamatoimintojen vyöhyke. Kirkkonummen kunta edellyttää, että maakunnallisesti merkittävien satamatoimintojen liikennealuemerkintä säilytetään Kantvikin sataman alueella. Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 on esitetty Kantvikin alueelle satama- sekä pienvenesatamatoimintoja. Liikennetunnelin ohjeellinen linjaus (ns. Tallinnan tunneli) (ei Kirkkonummella) Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 ei ota kantaa liikennetunnelin vaihtoehtoiselle sijoittumiselle Porkkalanniemeen, mutta tämä vaihtoehto tulisi tutkia. 3
Tuulivoima Maakuntakaavaluonnoksessa on todettu ja asetettu maakunnallisen tuulivoiman kokoluokan alarajaksi kymmenen tuulivoimalaa, jota on käytetty alarajana myös muissa maakunnissa. Maakuntakaavassa osoitetut tuulivoimalle soveltuvat alueet edellyttävät toteutuakseen aina yksityiskohtaisempaa kaavaa. Tuulivoiman tuotantoon soveltuva alue (ei Kirkkonummella) Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella, sillä selvitykset eivät osoittaneet mahdollisuuksia mitoitusperusteiden edellyttämille tuulivoima-alueille. Esitetty kaavaratkaisu noudattaa Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 linjauksia. Viherrakenne Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa taustoitetaan viherrakennetta ja siihen oleellisesti liittyviä ekosysteemipalveluja seuraavasti: Viherrakenne tuottaa ihmisille monia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita, joita ovat esimerkiksi ruoan- ja puuntuotanto, virkistysmahdollisuudet sekä hiilen sidonta. Viheralueet ylläpitävät lajistoa, ekologisia prosesseja, ilman puhtautta ja vesivarantoja. Riittävien virkistysmahdollisuuksien turvaaminen on tärkeää erityisesti väestön kasvaessa. Viheralueilla on myös todettu olevan myönteinen vaikutus asukkaiden terveydelle ja elämänlaadulle. Maaseudun elinkeinot ovat muutoksessa muun muassa biotalouden ja hyvinvointipalvelujen aloilla, joiden edellytykset tulee myös turvata. Toimivalla viherrakenteella on monin tavoin merkitystä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisessa. Uudenmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa viherrakenteeseen liittyviä merkintöjä ovat muun muassa Natura-, luonnonsuojelu- ja virkistysalueet sekä viheryhteystarvetta osoittavat merkinnät. Mukana on myös eri tavoin määriteltyjä maa- ja metsätalousvaltaisia alueita. Viherrakennetta tukevia ominaisuusmerkintöjä on osoitettu mm. pohjavesialueille ja arvokkaille geologisille muodostumille. Viherrakenteen ominaisuuksia ja arvoja on otettu huomioon myös muissa merkinnöissä ja niiden suunnittelumääräyksissä. Edelleen kaavaselostuksessa kuvaillaan viherrakenteen kaavaratkaisua seuraavasti: Viherrakenne muodostuu mm. luonnonsuojelualueista ja muista luontoarvoista, laajoista yhtenäisistä metsäalueista ja viheryhteystarpeista sekä virkistysalueista ja reiteistä. Viherrakennetta täydentävät maakuntakaavan valkoiset alueet, joita koskevat voimassa olevat suunnittelumääräys ja kehittämissuositus. Niiden mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on selvitettävä ja otettava huomioon maiseman ja kulttuuriympäristön ominaispiirteet, sekä maa- ja metsätaloudellisesti, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät pelto-, metsä ja muut luontoalueet ja vältettävä niiden tarpeetonta pirstomista. Lisäksi viherrakenteen yhteydessä on käsitelty myös saaristovyöhykkeisiin liittyvää kaavaratkaisua. Luonnonsuojelualue (rajauksiin muutoksia ja joitain uusia Kirkkonummella) 4
Voimassa olevien maakuntakaavojen luonnonsuojelualueiden kaavaratkaisu kumotaan kokonaan ja tuodaan mukaan kaavaluonnokseen osin tarkistetuilla rajauksilla. Kaavaluonnoksessa osoitetaan luonnonsuojelualueina kohteet niistä valtakunnallisista luonnonsuojeluohjelmista, jotka on tarkoitus toteuttaa luonnonsuojelualueina. Luonnonsuojelualueina osoitetaan kaavaluonnoksessa lisäksi luonnonsuojelulain mukaisilla suojelupäätöksillä toteutuneet muut alueet. Luonnonsuojelualueina osoitetaan myös valtiolle suojelutarkoituksiin hankitut alueet, jotka toteutetaan luonnonsuojelulain kautta. Kaavaselostuksessa todetaan, että aineistot aluerajauksineen on saatu ympäristöhallinnon OIVA-tietopalvelusta, Uudenmaan ELY-keskukselta sekä Metsähallitukselta. Kuten kaavaselostuksessa todetaan, kaavaratkaisu on luonnonsuojelualueiden osalta lähinnä nykytilanteen toteava, siitä huolimatta että kaavaehdotusvaiheessa varaudutaan osoittamaan osa LUO-alueista luonnonsuojelualuemerkinnällä. Maakunnallisesti arvokkaita luonnonsuojelualueita ei ole tutkittu maakuntakaavatyön yhteydessä riittävästi. Esimerkiksi LUO-alueiden valinnassa käytetyn zonation-menetelmän tietosisältö on suppea, eikä maastoselvityksiä ole tehty suurella osin mahdollisesti maakunnallisesti arvokkaita alueita. Linlon saari olisi perusteltua osoittaa kokonaisuudessaan virkistysalueeksi. Saari sisältyy Natura 2000-rajaukseen. Uudellemaalle perustetut kansallispuistot olisi hyvä osoittaa jollain virkistys- ja luonnonsuojeluteemaa kuvaavalla liitekartalla. Natura 2000 verkostoon kuuluva tai ehdotettu alue (ei muutoksia Kirkkonummella) Natura 2000 -verkoston alueita käsitellään 4. vaihemaakuntakaavassa vain siltä osin, kuin entisen Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan alueiden maakuntakaavamerkintöjen ja niihin liittyvien suunnittelumääräysten yhtenäistäminen edellyttää. Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Koska Natura 2000 verkostoon kuuluvat alueet ovat eräs keskeinen osa viherrakennekokonaisuutta, olisi koko viherrakenneteema syytä esittää esimerkiksi liitekartoilla siten, että myös Natura-alueiden rajaukset näkyvät. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (LUO) (useita kohteita Kirkkonummella) Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeinä alueina eli LUO-alueina osoitetut alueet perustuvat kaavatyön pohjaksi laadittuihin selvityksiin. LUO-merkinnällä osoitetaan esimerkiksi lajirikkaita tai ekologisten yhteyksien kannalta merkittäviä laaja-alaisia luontoalueita. Uudenmaan liitto on kehittänyt Helsingin yliopiston kanssa paikkatietopohjaista Zonation-menetelmää arvokkaimpien luontoarvojen tunnistamiseksi maakuntakaavoitusta varten. Kaavaluonnoksen rajausten perusteena on Zonation-analyysien tulos luontoarvoiltaan arvokkaimmista alueista toteutuneiden luonnonsuojelualueiden ja valtiolle luonnonsuojelutarkoitukseen hankittujen alueiden ulkopuolelta. 5
Lisäksi selostuksessa kuvaillaan merkinnän luonnetta seuraavasti: Kyseessä on ominaisuusmerkintä, johon ei sisälly MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. LUO-merkintä ei määrittele alueen käyttötarkoitusta, vaan alueella voi olla monenlaista alueidenkäyttöä. Merkinnän ohjausvaikutus perustuu sen suunnittelumääräykseen, joka asettaa reunaehtoja alueen käytölle. Aluetta voidaan suunnitella ja käyttää, kunhan maakuntatasolla tunnistetut luontoarvot otetaan huomioon. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetyt LUO-alueet perustuvat Kirkkonummen osalta mainittujen Zonation analyysien tuloksiin. Alueet sijoittuvat Kirkkonummen yleiskaavan 2020 EP-, MT-, MU-, M-, M-1 sekä Saaristo-ja rannikkoalueiden osayleiskaavan MT-, MT-1- ja M -aluevarausten alueille. Kyseiset aluevaraukset ovat eriasteisia maa- ja metsätalousvaltaisia alueita sekä puolustusvoimien alue (EP). Maakuntakaavan suunnittelumääräyksestä ei johdu suoria vaikutuksia alueiden käytölle, sillä voimassaolevat yleiskaavat määrittelevät alueiden maankäytön. Maakuntakaavaluonnoksen selostukseen liitetyssä vaikutusten arvioinnissa ei oteta kantaa esimerkiksi metsänkäsittelyn periaatteisiin alueilla, mutta esitetyssä suunnittelumääräyksessä viitataan nimenomaan (ja vain) alueen suunnitteluun. Metsätalouden harjoittamiseen (ja alueiden käyttöön) se ei siis näyttäisi ottavan kantaa. Kaavaselostuksessa mainitaan lisäksi, että kyseessä on ominaisuusmerkintä, johon ei sisälly MRL 33 mukaista rakentamisrajoitusta. Toisaalta selostuksessa kuitenkin mainitaan että aluetta voidaan suunnitella ja käyttää, kunhan maakuntatasolla tunnistetut luontoarvot otetaan huomioon. Selostuksen tekstien sekä suunnittelumääräyksen välillä on ristiriita, joka tulee selvittää kaavaehdotukseen mennessä. Osa LUO-alueista olisi todennäköisesti perusteltua voida osoittaa luonnonsuojelualuemerkinnällä. LUO-merkintä itsessään ei näyttäisi edellä todetun mukaisesti asettavan rajoituksia kyseisten alueiden käytölle. Osoittamalla alue luonnonsuojelutarkoituksiin on sen pohjalta maanomistajalla mahdollisuus saada korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta. Eräs vielä lisäselvityksiä vaativista alueista on erityisesti Överbyn Stormossen, jolla Uudenmaan ELY-keskuksen inventoinnissa kesällä 2014 todettiin olevan jopa valtakunnallisia luontoarvoja. Kyseinen inventointi liittyi valtakunnallisen soidensuojeluohjelman valmisteluun. Kirkkonummen kunnan teettämissä luontoselvityksissä alue oli luokiteltu maakunnalliseksi arvokohteeksi, jolle kuitenkin suositeltiin suojelua. Kaavaselostuksessa todetaan, että valtakunnallisen soidensuojeluohjelman täydennyksessä 2014 inventoituja alueita ei ole osoitettu kaavaluonnoksessa luonnonsuojelualueina, koska niiden valtakunnallinen käsittely on kesken ja niitä koskeva kuulemiskierros on pitämättä. Stormossenin osalta tulee alueen luontoarvot osoittaa selvästi ehdotusvaiheen kaava-aineistossa, jotta voidaan perustella sen suojelustatus. Stormossenin rajausta tulee tarkentaa kuitenkin niin, että suon eteläpää sisällytetään myös rajaukseen mukaan Kirkkonummen kunnan teettämän luontoselvityksen mukaisesti, riippumatta siitä millä merkinnällä koko alue lopulta osoitetaan. 6
Kaavaselostuksessa todetaan, että kuvaukset LUO-alueiden perusteena olevista maakunnallisista arvoista tullaan liittämään kaavaehdotukseen. Kyseinen listaus olisi tullut Kirkkonummen mielestä olla mukana jo kaavaluonnoksessa, jotta alueiden arviointi olisi ollut mahdollista. Tavoitteena tulee jatkossa olla kuitenkin, että luontoarvojen niin perustellessa, LUO-alueista mahdollisimman moni osoitetaan luonnonsuojelualueeksi. Tämä mahdollistaa alueille luonnonsuojelualuemerkintään liittyvän MRL:n 33 :n 1 momentin rakentamisrajoituksen ja siitä johtuvan haitan korvaamisen maanomistajalle tai vaihtoehtoisesti luonnonsuojelualueen perustamisen. Pohjavesialue (vähäisiä muutoksia rajauksiin Kirkkonummella) Esitetystä kaavaratkaisusta seuraa vähäisiä aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Muutokset ovat aiheellisia, sillä ne perustuvat ympäristöhallinnon uusimpaan tietoon vedenhankinnan kannalta arvokkaista pohjavesialueista. Arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma (ei muutoksia Kirkkonummella) Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Viheryhteystarve (yksi uusi Kirkkonummella) Maakuntakaavaluonnoksessa on osoitettu vain yksi uusi viheryhteystarvemerkintä Vitträsk-järven itärannalla. Yleisesti ottaen viheryhteystarvemerkintöjä on osoitettu maakuntakaavaluonnoksessa liian suppeasti, eikä niiden osalta ole hyödynnetty uusinta saatavissa ollutta tietoa. Kirkkonummella on mm. valmistunut vuoden 2014 aikana kunnan länsiosasta tehty ekologisen verkoston selvitys, jossa on osoitettu tärkeimmät ekologisen verkoston yhteydet alueella. Kaavaehdotuksen laatimisvaiheessa tulee tutkia myös viheryhteystarvemerkinnän luokittelu niin, että ne voidaan jakaa ekologisiin ja liikkumistarvetta painottaviin väyliin. Asia tulee esittää vähintään liitekartalla. Laajat yhtenäiset metsäalueet (MLY) (ei Kirkkonummella) Esitetystä kaavaratkaisusta ei seuraa aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Yleisesti todettakoon, että vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitetään itäiselle Uudellemaalle huomattavasti enemmän MLY-alueita, kuin pääkaupunkiseudun länsipuolelle. Virkistysalue (yksi kumoutuva ja muuttuvia rajauksia sekä yksi uusi Kirkkonummella) Suurin osa Kirkkonummen alueelle osoitettujen virkistysalueiden muutoksista pitää sisällään tapauksia, jossa voimassa olevan alueen rajaus on vähäisessä määrin muuttunut tai se on osoitettu luonnonsuojelualueeksi tai päinvastoin. 7
Merkittävin kokonaan kumoutuvaksi ehdotettu alue on Finnträsk-järven pohjoispuolinen alue, jonka poistamisen perusteluna on se, että alue ei edusta maakunnallisia virkistysarvoja ja lisäksi suuri osa siitä sijaitsee Länsiväylän (kt 51) melualueella. Maakuntakaavaluonnoksessa on tutkittu ja ehdotettu uuden alueen esittämistä Finnträsk-järven eteläpuolelta. Esitetty kaavaratkaisu noudattaa Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 linjauksia. Kulttuuriympäristöt Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan kulttuuriympäristöstä seuraavaa: Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan ympäristöä, joka ilmentää alueen kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Kulttuuriympäristöihin kuuluvat maisema-alueet, rakennusperintö ja kiinteät muinaisjäännökset sekä myös maakuntakaavan viherrakenteen yhteydessä käsiteltävät perinnebiotoopit. Kulttuuriympäristön huomioon ottamisesta alueiden käytön osalta on periaatteena, että kulttuuriympäristöä pitää voida kehittää. Esimerkiksi täydennysrakentaminen arvokkaisiin miljöisiin tulee suunnitella siten, että otetaan huomioon alueen arvot ja ominaispiirteet. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY 2009) (RKY 2009 päätöksen mukaisesti Kirkkonummella) Vaihemaakuntakaavassa esitettävät aluerajaukset perustuvat Museoviraston laatimaan inventointiin Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009). Inventointi on otettu valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun ympäristön osalta. Kirkkonummelle on osoitettu 231 RKY 2009- kohdetta tai aluetta, joita ovat: Hvitträskin ateljeehuvila, Kallbådan majakat, Rönnskärin majakat, Oitbackan kartano, Suuren Rantatien Kirkkonummen alueella kulkeva linjaus sekä osa Kabanovin tykkitien linjauksesta. Esitetystä kaavaratkaisusta seuraa vähäisiä aluevarausten tai kaavamääräysten muutoksia Kirkkonummella. Muutokset ovat aiheellisia, sillä ne perustuvat inventointiin, jonka valtioneuvosto on 22.12.2009 tekemällään päätöksellä määritellyt maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun ympäristön osalta. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue (Valtioneuvoston päätös 1995) (ei Kirkkonummella) Ympäristöministeriö on käynnistänyt valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin vuonna 2010 koko maassa. Uudenmaan osalta valtakunnallisten maisema-alueiden päivitysinventointi valmistui vuoden 2013 lopussa, ja kuuleminen inventoinnin tuloksista järjestetään kevään 2015 aikana ELY:n toimesta. Päätöksen päivitysinventoinnin perusteella ehdotetuista maisema-alueista tekee valtioneuvosto. Mikäli päätös saadaan 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheeseen mennessä, osoitetaan uudet valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Uudenmaan 4.vaihemaakuntakaavassa. 8
Kirkkonummen kohdalla ei maakuntakaavaluonnoksessa vielä esitetä Porkkalan aluetta valtakunnalliseksi maisema-alueeksi, vaikka se on sisältynyt kaavaselostuksessa mainittuun päivitysinventointiin. Päivitysinventoinnin pohjalta näyttää siltä, että alueella on sellaisia arvoja, joiden perusteella se olisi osoitettavissa valtakunnallisena maisema-alueena. Kunta antaa erillisen lausuntonsa päivitysinventoinnista sekä asian suhteen tehdyistä selvityksistä kuulemiskierroksen perusteella, joka pidetään siis saatujen tietojen mukaan vuoden 2015 aikana. Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että maakunnallisesti ja useamman kuin yhden kunnan kannalta merkittävät maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet osoitetaan vaihemaakuntakaavassa Uudenmaan liiton laatiman Missä maat on mainiommat - selvityksen (2012) perusteella. Osoitetut alueet ovat maakunnan parhaiten säilyneitä merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ja maisemia. Kaavaselostuksessa todetaan, että kunta voi harkintansa mukaan määrätä yleiskaavassa maankäyttö- ja rakennuslain 43 :n 2 momentin mukaisen rakentamisja toimenpiderajoituksen silloin, kun kunta katsoo rakentamis- ja toimenpiderajoituksen edistävän maakuntakaavassa osoitetun kulttuuriympäristön ja sen suunnittelumääräysten toteutumista. Maakuntakaava ei kuitenkaan voi sellaisenaan synnyttää tarvetta soveltaa yleiskaavan toimenpiderajoituksen määräämistä tai suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä. Esitetystä kaavaratkaisusta seuraa maakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen ominaisuusmerkinnän esittäminen Kirkkonummella. Osa nyt maakunnallisina esitettävistä kohteista on sisältynyt vuoden 1993 valtakunnalliseen inventointiin, mutta ne eivät sisältyneet enää vuoden 2009 inventointiin. Näiden osalta tehtiin arvio niiden maakunnallisista arvoista, ja sikäli kuin niitä todettiin olevan, esitetään ne maakunnallisen arvon omaavina alueina tai kohteina. Esitetty kaavaratkaisu noudattaa Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan 2040 linjauksia, mutta on laajempi kuin kunnan kehityskuvassa esitetyt yleispiirteiset maakunnalliset maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteet. Taajamatoimintojen alueet Taajamatoimintojen alueet eivät sisälly varsinaisesti 4. vaihemaakuntakaavassa käsiteltäviin teemoihin muutamia seudullisesti merkittäviä kysymyksiä (mm. pääradan asemanseudun kehittämisalueet sekä Malmin lentokenttäalue) ja kaavamerkintöjen kumoamista koskevia tapauksia lukuun ottamatta. Kirkkonummen kunta edellyttää kuitenkin, että Finnträsk järven pohjoispuolinen alue osoitetaan taajamatoimintojen alueeksi siltä osin kuin sitä koskeva virkistysaluemerkintä kumoutuu. Kyseinen muutos toteuttaa Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmaa, josta Kirkkonummen kunta on antanut lausuntonsa. Yhteenveto 9
Kirkkonummen kunnan kanta on, että tilaa vievän kaupan rajoitukset tulisi ottaa uudestaan pohdittavaksi siten, että tilaa vievän kaupan rajoituksia väljennettäisiin. Kirkkonummen kunnassa on ollut vireillä valtuustoaloite viherkaavan laatimiseksi Kirkkonummelle. Siinä nostettiin esiin osittain samoja asioita, joita käsitellään nyt meneillään olevassa Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa. Näitä olivat erityisesti toive luonnon- ja kulttuurimaiseman selkeämmästä huomioon ottamisesta maankäytön suunnittelussa sekä arvokkaiden luonnon monimuotoisuuskohteiden ja maiseman kulttuuriarvojen säilyttämisestä ja käytön suunnittelusta. Lisäksi ekologisesti ja toiminnallisesti yhtenäiset viheryhteysverkot tulisi liittää kaikkeen kaavoitukseen. Kunnanvaltuuston päätöksen pohjaksi laaditussa vastauksessa todettiin, että aloitteessa edellä mainittuihin esiin nostettuihin asioihin vastataan mm. Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun kautta. Kunnanvaltuusto antoi vastauksensa aloitteeseen 2.9.2013 ( 122). Siinä se päätti, että viherkaavan nimellä kutsuttavan suunnitelman valmistelu kytketään osaksi kunnan strategisen yleiskaavan valmistelua. Viherkaava toteutetaan Kirkkonummen strategisen yleiskaavan yhteydessä hyväksyttävänä liiteaineistona, jossa esitetään mm. viheralueita, luonnon- ja kulttuurimaisemaa, luonnon monimuotoisuuskohteita ja viheryhteyksiä koskevat kaavamerkinnät ja -määräykset. Kirkkonummen kunta katsoo, että Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaava tukee hyvin osaltaan valtuustoaloitteesta annetun päätöksen mukaista viherkaavaa varten tehtävää valmistelua, kun kaavaehdotukseen tehdään edellä todetut täydennykset ja tarkennukset. 10