ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 14. PÄI- VÄNÄ HUHTIKUUTA 2011 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA Dnro 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Lohjan kaupungin 22. kaupunginosan Routio kortteleita 680, 683-686 sekä niihin liittyvää katu- ja virkistysaluetta. Asemakaava koskee: Osa kiinteistöstä 444-444-1-281 Vehkapuro Asemakaavalla ja asemakaavan muutoksella muodostuu: Lohjan kaupungin 22. kaupungosan Roution korttelit 680, 683-686 ja 712 sekä niihin liittyvää katu- ja lähivirkistysaluetta. Asemakaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu alustavan kuulemisen yhteydessä. Asemakaava on laadittu Lohjan kaupunkisuunnittelukeskuksessa: - ympäristölautakunta 16.12.2010 253 - MRL 62 :n mukainen tiedottaminen 10.2.-11.3.2011 - ympäristölautakunta 14.4.2011 92 - kaupunginhallitus 2.5.2011 178 - julkisesti nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti 9.5.-7.6.2011 - ympäristölautakunta 16.6.2011 148 - kaupunginhallitus 8.8.2011 261 - kaupunginvaltuusto 7.9.2011 75 Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin kunnallistekniikan, kiinteistötoimen, ympäristöyksikön, Länsi-Uudenmaan ympäristöterveyden, Lohjan museon, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Museoviraston, Uudenmaan Ely-keskuksen (ympäristön ja liikenteen vastuualueet), Liikenneviraston, Fortum Sähkönsiirto Oy:n, DNA Palveluiden lausunnot. Asemakaavan muutoksesta tiedotettiin kirjeitse Roution asukasyhdistykselle ja Lohjan Omakotiyhdistys ry:lle.
Muutosehdotuksesta pyydettiin rakennusvalvonnan ja Länsi-Uudenmaan Pelastuslaitos/Lohjan Palolaitoksen lausunnot. Kaavan laatija: kaavoitusjohtaja Heikki Rouvinen puh. (050) 567 5910 1.2 Kaavanmuutosalueen sijainti Muutosalue sijaitsee Roution kaupunginosassa Ratsutilantien eteläpuolella, n. 4 kilometrin etäisyydellä Lohjan keskustasta. 1.3 Kaavanmuutoksen tarkoitus 1.4 Liitteet Toteutumattomat kerros- ja rivitalotontit muutetaan omakotitonteiksi. Muutosalueen pinta-ala on yhteensä 59 194 m2. - Sijaintikartta - Ote voimassa olevasta asemakaavasta - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Lausunnot ja muistutukset 1.5 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaali - Hiiden kartasto (luontoarvot) - Maaperäkartta 1:20 000 (Geologian tutkimuslaitos) - Oikorata Espoo-Salo, alustava yleissuunnitelma (Ratahallintokeskus, WSP, 17.5.2010) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ympäristölautakunta päätti 16.12.2010 ( 253) varata osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla asemakaavan ja asemakaavan muutosluonnoksen ja siihen liittyvän osallistumis- ja arviointisuunnitelman alustavaa kuulemista varten nähtäville (MRA 30 ). Muutosluonnos oli alustavasti nähtävillä 10.2.-11.3.2011 välisenä aikan. Nähtävilläoloaikana ei jätetty mielipiteitä. Luonnoksesta saatiin kunnallistekniikan, kiinteistötoimen, ympäristöyksikön, Lohjan museon, Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon, Museoviraston, Uudenmaan Ely-keskuksen (ympäristön ja liikenteen vastuualueet) ja Fortumin lausunnot.
Asemakaava- ja asemakaavanmuutosluonnosta tarkistettiin lausuntojen perusteella. Ympäristölautakunta esitti14.4.2011 ( 92) asemakaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi sekä asetettavaksi julkisesti nähtäville. Kaupunginhallitus hyväksyi 2.5.2011 ( 178) asemakaavastehdotuksen ja päätti asettaa sen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaava ja asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 9.5.-7.6.2011. Tänä aikana ei jätetty muistutuksia. Asemakaavaehdotukseseta pyydettiin lausunnot johtavalta rakennustarkastajalta ja Lohjan Palolaitokselta. Ympäristölautakunta esitti 16.6.2011 (148) asemakaavaehdotuksen kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi. Kaupunginhallitus esitti 8.8.2011 261 asemakaavan muutos- ja laajennusehdotuksen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Valtuusto hyväksyi kaavan 7.9.2011 75. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääasiassa havumetsää. Suunnittelualuetta vastapäätä Ratsutilantien pohjoispuolella on rakennettua pientaloaluetta. Pinnanmuodostus Suunnittelualueen korkeuserot vaihtelevat n.+ 50 +72 mmpy välillä. Korkeus kasvaa etelästä pohjoiseen mentäessä melko tasaisena rinteenä. Asemakaavan muutosalueen korkeimmat kohdat sijoittuvat aluuen pohjoisosaan rajoittuen Ratsutilantiehen. Suunnittelualueen alin kohta sijoittuu suunnittelualueen eteläreunaan +50 mmpy korkeudelle. Suunnittelualueelle sijoittuu kaksi pientä avokallioaluetta. Maaperä ja rakennettavuus Geologian tutkimuskeskuksen maaperäkartassa 1:20 000 (23.5.2003) suunnittelualueelle sijoittuu kallioalueista kalliomaata (ka), karkearakeisista kerrostumista hiekkaa (Hk), karkeaa hietaa (Ht) ja multamaata (Mm). Suunnittelualueen pohjoisreunassa on avokalliota. Yleiskaavan rakennettavuusselvityksen (Insinööritoimisto Pohjatutkimus Oy, 1985) mukaan suunnittelualue sijoittuu alueelle, joka soveltuu maaperän kantavuuden kannalta ja korkeussuhteiltaan hyvin rakentamiseen (kallioiset ja rakenteeltaan yleensä tiiviit kitkamaa- ja moreenimuodostumat). Kaava-alueen länsiosan eteläpuolelle sijoittuvan lammen
ympäristö soveltuu heikosti rakentamiseen (pehmeät savikot ja suoalueet). Kasvillisuus Luonnon perusinventointi maankäytön suunnittelun pohjaksi -selvityksessä (Soile Vuorinen, 1989) alueelle sijoittuu kaksi kasvillisuuskuviota: Roution talon kaakkoispuolinen alue (32) ja Roution pururadan koillispuolinen niitty (33). Pääosa suunnittelualueesta on lehtomaista metsää. Alueen valtapuu on kuusi, mutta sen joukossa kasvavat myös rauduskoivu, harmaaleppä, raita ja vaahtera sekä muutama pähkinäpensas. Suunnittelualueeseen lounaassa rajoittuvaa entistä lammikkoa ympäröivät suuriruohoiset niityt ja vanhat pensaiset pakettipellot. Alueella esiintyy hirvenkelloa, joka on luokiteltu vuonna 2010 tehdyssä Suomen uhanalaisten lajien selvitystyössä vaarantuneeksi lajiksi. Ympäristöyksikkö edellyttää lausunnossaan (24.3.2011), että lajin nykyinen esiintyminen kaava-alueella ja sen välittömässä läheisyydessä tulee selvittää. 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus Rakennukset ja väestö Suunnittelualueella ei ole asukkaita eikä rakennuksia. Palvelut ja työpaikat Lähimmät kaupalliset ja julkiset palvelut sekä työpaikat sijaitsevat Roution alakeskuksessa, jonne on alueelta matkaa autoliikenteen reittejä pitkin n. 3 km ja kevyen liikenteen reittiä pitkin alle 2 km. Virkistys Kaava-alueen ulottuvilla sen lounaispuolella kulkee Roution pururata. Lisäksi alueelta on hyvät ulkoilumahdollisuudet mm. Karnaisten ja Iloniemen suuntiin. Roution koulun vieressä on pallokenttä ja tenniskenttä. Liikenne Suunnittelualue rajoittuu Ratsutilantiehen ja Havukkakujaan. Muinaismuistot Alueelta ei ole todettu muinaismuistokohteita. Kulttuurimaisemat Alueelle ei ulotu arvokkaita kulttuurimaisema-alueita. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole erityisiä ympäristöhäiriöitä.
3.2. Suunnittelutilanne Suunnittelualue on kaupungin omistuksessa. 444-405-0001-0435 444-444-0001-0281 444-444-0001-0392 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan v.2009. Asemakaavan muutoksen ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden suhde: 1) Toimiva aluerakenne; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa toimivan aluerakenteen tavoitteen kanssa. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu; Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa eheytyvän yhdyskuntarakenteen tai elinympäristön laatua koskevan tavoitteen kanssa. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat; Alueella ei ole valtakunnallisesti arvokkaita kulttuuri- tai luonnonperinnön kohteita, luonnonvaroja tai merkittävää virkistyskäyttöarvoa. Asuntoalueen virkistystarpeet kohdentuvat suunnittelualueen puistoalueita laajemmalle alueelle. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto; Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta yhteysverkostoihin tai energiahuoltoon. Toimivien yhteysverkostojen erityistavoitteena on mainittu uuden Helsingin ja Turun välisen rautatieyhteyden toteuttamismahdollisuuksien säilyttäminen. Liikennevirasto on tutkinut toteuttamisen linjausvaihtoehtoja suunnittelualueen pohjoispuolella. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 28.12.2010 antanut lausuntonsa Liikennevirastolle Espoo-Salo oikorataa koskevasta ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lausunnossa todetaan mm., että maakuntaliittojen (Uudenmaanliitto ja Varsinais-Suomenliitto) kaavaprosessien vaiheet mahdollistavat yhden linjausvaihtoehdon valinnan tekemisen maakuntakaavoihin.
Kuva 1. Ote alustavasta yleissuunnitelmasta "Oikorata Espoo-Salo" (Ratahallintokeskus, WSP, 17.5.2010). Uudenmaan maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Uudenmaan maakuntakaavan marraskuussa 2006. Suunnittelualue on merkitty maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi (A) ja sen eteläisellä reunalla kulkee viheryhteystarve Hiidensalmesta Hossanmäkeen. Maakuntakaavan tarkistaminen on vireillä. Tarkistuksen yhteydessä tullaan tarkentamaan mm. kaavan nykyisiä Helsinki-Turku -ratayhteyden merkintöjä. Yleiskaava Lohjan kaupungin yleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, kunnanvaltuusto 9.12.1992) alue on osoitettu suurimmin osin pientalovaltaiseksi alueeksi (AP1) Taajamaosayleiskaavaluonnos
Taajamaosayleiskaavaluonnoksessa (nähtävillä 1.6.-31.8.2010) suunnittelualue on varattu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alueen läpi on osoitettu viheryhteystarve Roution koulukeskusken ja Iloniemen haja-asutusmaisen alueen väliin. Viheryhteys on tarkoitettu palvelemaan sekä ihmisten liikkumistarvetta että ekologisena käytävänä. Asemakaavan muutosalueen länsiosaan Havukkakujan itäpuolelle on osoitettu lähivirkistysalueen käytävä Routiolta Karnaisten suuntaan. Asemakaava Alueella on voimassa Uudenmaan lääninhallituksen 14.1.1993 vahvistama asemakaava ja asemakaavan muutos (vahvistettu rakennuslain mukaisena rakennuskaavana ja rakennuskaavan muutoksena). Rakennusjärjestys Lohjan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on ollut voimassa v. 2001 lähtien. Rakennusjärjestyksen uudistaminen on vireillä. Rakennuskiellot Taajamaosayleiskaavan laatimista varten on ns. Länsitaajaman alueelle asetettu rakennuskielto, joka on voimassa 19.6.2012 saakka (kh 18.5.2009). Rakennuskielto ei kuitenkaan ole voimassa alueella, jolla on lainvoimainen asemakaava. Tonttijako ja -rekisteri Alueella ei ole vahvistettua tonttijakoa. Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen mukainen 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelualueelle ei ole toteutunut voimassa olevan asemakaavan mukaisia kerros- ja rivitalokortteleita. Asemakaavan muutos pääosin omakotialueeksi noudattaa taajamaosayleiskaavaluonnoksen mukaista käyttötarkoitusta (AP). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Ympäristölautakunta päätti 16.12.2010 ( 253) varata osallisille tilaisuuden mielipiteiden esittämiseen asettamalla kaavanmuutosluonnoksen ja siihen liittyvän muun valmisteluaineiston alustavaa kuulemista varten nähtäville (MRA 30 ). 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireille tulo Osalliset on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutoksesta ilmoitetaan osallisille kirjeitse. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistuminen ja vuorovaikutus on esitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin Uudenmaan ELY-keskuksen (ympäristö- ja liikenneosastot), Liikenneviraston ja Museoviraston lausunnot. 4.4 Asemakaavanmuutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet - Omakotitonttitarjonnan lisääminen Länsi-Lohjan alueella taajamaosayleiskaavaluonnoksen tavoitteiden mukaisesti; - Maakuntakaavan ja taajamaosayleiskaavaluonnoksen mukaisten viheryhteystarpeiden toteuttamismahdollisuuksien säilyttäminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja valinta 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Kaavaluonnoksesta ei valmisteltu vaihtoehtoja. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Vaikutusten arviointi Kaavanmuutoksen vaikutukset on arvioitu selostuksen kohdassa 5.4. Vertailukohtina on käytetty voimassa olevaa asemakaavaa. Lausunnot, mielipiteet, muistutukset ja hiiden huomioon ottaminen
Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Uudenmaan ELY-keskus (17.3.2011) esittää lausunnossaan, että muutosluonnoksessa esitetty kortteli 682 poistetaan viheryhteyden säilyttämiseksi riittävän leveänä. Vastine: Kortteli on poistettu muutosehdotuksesta. Ympäristöyksikkö (24.3.2011) edellyttää lausunnossaan alueella aiemmin tavatun vaarantuneeksi lajiksi luokitellun hirvenkellon esiintymien selvittämistä alueella. Lisäksi esitetään hulevesien käsittelysuunnitelman liittämistä kaavaan. Vastine: Hirvenkellon esiintyminen alueella selvitetään. Hulevesien käsittely tonteilla käsitellään rakennuslupavaiheessa. Kiinteistötoimen (11.3.2011) lausunnossa kiinnitetään huomiota katujen ja puistojen nimeämiseen. Vastine: Lausunto on otettu huomioon. Kunnallistekniikka (18.3.2011) kiinnitti lausunnossaan huomiota mm. katuleveyksien ja kevyenliikenteen väylien tarkistamiseen, rakennusten sijoittamiseen sekä Ratsutilantien reunassa kulkevaan 20 kv:n kaapeliin. Vastine: Katualueiden sekä kortteleiden rajauksia on tarkistettu ja rakennusten sijoittumista ohjaavia merkintöjä on lisätty. Museovirastolla (15.2.2011), Länsi-Uudenmaan maakuntamuseolla (10.2.2011) tai Lohjan museolla (7.3.2011) ei ollut lausunnoissaan huomauttamista luonnokseen. Fortum Sähkönsiirto Oy (14.3.2011) esitti lausunnossaan olemassa olevan muuntamon lisäämistä kaavaan sekä Ratsutilantien varressa kulkevan keskijännitekaapelin sijainnin tarkistamista mahdollisen siirtotarpeen määrittämiseksi. Vastine: Muuntamo on lisätty ehdotukseen ja korttelit rajattu siten, että keskijännitekaapeli jää korttelialueiden ulkopuolelle. Luonnoksesta ei jätetty mielipiteitä. 4.5.5 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset - ympäristölautakunta 16.12.2010 253 - ympäristölautakunta 14.4.2011 92 - kaupunginhallitus 2.5.2011 178 - ympäristölautakunta 16.6.2011 148 - kaupunginhallitus 8.8.2011 261 - kaupunginvaltuusto 7.9.2011 75 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne
5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kortteli/ Käyttötarkoitus Pinta-ala Tontte- Tehok- Rakennusoikeus k- m2 ja kpl kuusluku m2 680 AO 5175 5 0,20 1035 683 AO 3484 3 0,20 697 684 AO 12577 14 0,20 2515 685 AO 4481 5 0,20 896 686 AP 2590 1 0,25 518 712 AO 4255 5 0,20 851 VL 14625 Kadut 2098 Yhteensä 49797 33 0,13 6512 Suunnittelualueelle muodostuu 32 uutta omakotitonttia, joiden teoreettinen asukasmäärä on 128, kun mitoituslukuna käytetään 4 asukasta/tontti. Alueelle muodostuu yksi AP-tontti. Alue tukeutuu Roution alakeskuksen ja Lohjan keskustan palveluihin. Routiolla on nykyisin mm. alakoulu, terveysasema, neuvola, kauppa, apteekki ja ravintola. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Alueen pinta-ala on 2590 m2 ja rakennusoikeus 518 k-m2 (e=0,25), kerrosluku I u ½. Erillispientalojen korttelialue (AO) Alueen pinta-ala on 29971 m2 ja rakennusoikeus 5994 k-m2 (e=0,20). Kerrosluku vaihtelee kortteleissa seuraavasti: Kortteli 680: ½ k I Kortteli 683: ½ k I Kortteli 684: ½ k I Kortteli 685: ½ k I u ½ Kortteli 712: ½ k I u ½ Tonteille on osoitettu osa-alueen rajat. Hakkapeliitantien etelänpuoleisilla tonteilla on osoitettu rakennusalan sivu, johon raken-
5.3.2 Muut alueet nus on rakennettava kiinni, samoin osalla Taalerinkujaan ja Routjoentiehen etelässä rajoittuvilla tonteilla. Lähivirkistysalue (VL) 5.4 Kaavan vaikutukset Alueelle muodostuu lähivirkistysaluetta yhteensä 14625 m2. Lähivirkistysalueelle Ratsutilantien varteen on osoitettu puistomuuntamon sijainti. 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset voidaan arvioida suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan. Rakentaminen Muutosalueelle muodostuu rakentamattomien kerros- ja rivitalokortteleiden sijaan erillispientalojen korttelialueita. Liikenne ja liikennemelu Voimassa olevan asemakaavan mukaisten kortteleiden 680 ja 683 uudelleen jaotus ja uusien erillispientalotonttien muodostaminen luo kaksi uutta katuyhteys- ja liittymätarvetta Ratsutilantieltä korttelialueiden keskelle. Rautjoentien ja Rautjoenkujan linjausta tarkennetaan. Rautjoentien varausta jatketaan asemakaavoittamattomalle alueelle korttelin 685 itäreunassa. Palvelut ja työpaikat Alueelle ei muodostu palveluita tai työpaikkoja. Alue tukeutuu Roution ja Lohjan keskustan palveluihin. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla ei ole merkittävää vaikutusta luontoon ja luonnonympäristöön voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna. Virkistysalueiden pintaala säilyy lähes ennallaan. Alueen länsiosassa säilyy viheryhteys Roution ja Karnaisten suunnan välillä. Ympäristöyksikön lausunnon 24.3.2011 mukaan vaarantuneeksi luokitellun hirvenkellon esiintyminen alueella tulee selvittää. Vuoden 1989 luontoselvityksessä alueelle sijoittui 2-3 hirvenkellon esiintymää.
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Toteuttaminen riippuu mm. tonttien myynnin aikatauluttamisesta ja kunnallistekniikan rakentamisaikataulusta. Alue voi toteutua vuosina 2012-2013. Lohjalla 14.1.2011, 7.4.2011 (14.4.2011) LOHJAN KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS MAANKÄYTTÖ Heikki Rouvinen kaavoitusjohtaja Teija Liuska kaavasuunnittelija