SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN Näkyy vielä tähdenlento taivaalle katsoi lapsi rento. Luistelemaan mennään järven jäälle lapsuus tuntuu mielekkäälle. - marko keskinen Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 13.9.2005 142 ja koulutuslautakunnassa
ESIOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Toiminta-ajatus Lapsen kasvun ja kehityksen kaikinpuolinen tukeminen ja oppimaan ohjaaminen osana lapsen onnellista lapsuutta kohti avointa aikuisuutta. TAVOITTEET Esiopetus toimii osana varhaiskasvatusta ja näiden tavoitteet rakentuvat yhdensuuntaisesti. Esiopetus osana varhaiskasvatusta on silta kohti koulua ja tämä ominaispiirre näkyy yleisten ja lapsen yksilöllisten tavoitteiden asettelussa. YKSILÖLLISET OMINAISUUDET KEHITYSTASO KOKEMUSHISTORIA MINÄKUVA ITSETUNTO YLEISET TAVOITTEET OPPIMAAN OPPIMINEN SUVAITSEVAISUUS OIKEAN JA VÄÄRÄN YMMÄRTÄMINEN ELÄMÄN HALLINTA TUNTEIDEN JA AJATTELUN KEHITTYMINEN ITSENÄISYYS
OPPIMINEN ESIOPETUKSESSA Rakennamme oppimisympäristöä siten, että se mahdollistaa lapsen terveen itsetunnon kehittymistä ja tukee kehitys- ja oppimisvalmiuksia. FYYSINEN Monipuolinen pihaympäristö Sisätilojen muunneltavuus Monipuoliset välineet Toiminnan eriyttäminen SOSIAALINEN Monisäikeinen vuorovaikutus Aikuisen rooli: - herättää kiinnostus - kannustaa oppimiseen - ohjata oppimisprosessia EMOTIONAALINEN Hyväksyvä ja myönteinen kasvatuskulttuuri OPPIMIS- YMPÄRISTÖ KOGNITIIVINEN Monipuolinen, suunnitelmallinen itseohjautuva toiminta Turvallinen ja kannustava ilmapiiri Itsetunnon vahvistuminen Avoimuus Tietojen ja taitojen rajojen kokeilu Kannustava palaute Oman toiminnan arviointi Realistisen minäkuvan muodostuminen
TYÖTAVAT Tuokkolan päiväkodissa esiopetuksen lähtökohtana on herättää lapsessa kiinnostus asioiden pohtimiseen ja ongelmanratkaisuun. Leikinomaisuus toiminnassa motivoi lasta uuden oppimiseen. Työtapojen valinta määräytyy ryhmän rakenteen, lapsen yksilöllisten tarpeiden sekä lapsen kehitykseen liittyvien oppimisen herkkyysvaiheiden mukaan. Aikuisen riittävällä havainnoinnilla ja toiminnan uudelleen arvioinnilla ylläpidetään lapsen motivaatiota oppimistilanteissa.
ESIOPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT JA TAVOITTEET? Kieli ja vuorovaikutus: Lapsi -kuuntelijana -puhujana -kirjoittajana -lukijana Matematiikka -tutkiminen -keksiminen -kokeileminen Etiikka ja katsomus -itsetunnon kehittäminen -sosiaaliset taidot -oikea/väärä -hyvä/paha -vakaumuksen kunnioittaminen Luonto ja ympäristö -kiinnostus luontoa kohtaan -luonnon elämykset -vapaus ja vastuu -kunnioittaminen Taide ja taito -eheyttämisen väline -mielikuvat -elämykset -itseilmaisu -itsetunnon vahvistaminen Teimme sen - yhdessä!!!
KIELI JA VUOROVAIKUTUS Pyrimme kehittämään lapsen kielellisiä valmiuksia niin, että lapsi on aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Lapsi pystyy ymmärtämään ja tulee ymmärretyksi kaikissa arkipäivän tilanteissa. Lapsen kielellisten taitojen kehittymiseen vaikuttavat mm: - lapsen halu, rohkeus ja taito ilmaista itseään - lapsen eriaikaisten herkkyyskausien huomioiminen - mielenkiinnon herääminen kieltä kohtaan - kuuntelemisen taidon harjoittaminen - mielikuvien käyttö - keskittymisen ja tarkkavaisuuden taito - monipuolinen kirjallinen materiaali ja kerronta - lapsen oma kirjallinen tuottaminen (mm. leikkikirjoittaminen, piirtäminen, jäljentäminen)
MATEMATIIKKA Esiopetuksessa pyrimme herättämään lapsen kiinnostuksen arkipäivän matemaattisiin ratkaisuihin. Lapsi oppii päättelyn ja ongelmanratkaisun kautta soveltamaan opittuja asioita arkielämän tilanteisiin. Matemaattisen ajattelun taitoja lapsessa kehittävät mm: - lapsen oman kokemusmaailman käyttö ongelmanratkaisuissa - kannustaminen omaan ajatteluun ja pohtimiseen - mielikuvitus, pelit, leikit ja yleinen toiminnallisuus arjen tilanteissa - yhteistoiminnallisuuden käyttö ongelmanratkaisutilanteissa
ETIIKKA JA KATSOMUS Eettisen kasvatuksen lähtökohtana pidämme lapsen kykyä kohdata ja käsitellä arjen erilaisia vuorovaikutustilanteita yleisesti hyväksyttyjen periaatteiden mukaisesti toista kunnioittaen ja huomioon ottaen. Uskonnollisen kasvatuksen lähtökohtana on kotien kanssa yhteisesti sovitut toimintaperiaatteet. Eettisten ja katsomuksellisten arvojen kehittymiseen vaikuttavat mm: - turvallinen kasvuympäristö - kasvattajan malli - säännöt ja rajat - yhteisöön kuuluvuuden tunne - turvallisuuden ja hartauden kokeminen uskonnollisten kysymysten äärellä - kirkkovuoden tapahtumien ja asioiden käsittely - keskustelun ja pohtimisen ilmapiirin luominen - elämänkatsomustietokasvatukse en liittyvien kysymysten pohtiminen
LUONTO JA YMPÄRISTÖ Luonto- ja ympäristökasvatuksen tavoitteena on lapsen luontaisen kiinnostuksen ylläpitäminen luontoa kohtaan. Perusajatuksenamme on, että ihmisellä on vapaus, mutta myös vastuu nähdä hyvä toisessa, arvostaa ja kunnioittaa jokaista ihmistä ja kaikkea elävää. Terveen, luontoa ja ympäristöä kunnioittavan ajattelun kehittyminen tarvitsee mm: - mahdollisuuden toimia erilaisissa ympäristöissä (luonnollinen / rakennettu) - tieto-taidon ja keskustelun/ pohtimisen korostamisen - aikuisen mallin ja ohjaamisen kysymyksin ja ihmettelyin - oman kaupungin kulttuurin ja historian tarkastelua - kestävän kehityksen periaatteiden opettelua
TAIDE- JA TAITOKASVATUS Taito- ja taidekasvatus sisältää monipuolista toimintaa kuvataiteen, mediakasvatuksen, musiikin, kädentaitojen ja liikunnan alueilta. Usein eri taiteenalat kietoutuvat vahvasti toisiinsa ja näin taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä kokonaisvaltaisessa oppimisessa. Taide- ja taitokasvatuksen sisällöt tukevat ja vahvistavat mm. lapsen: - itseilmaisua - luovuutta - mielikuvitusta - rohkeutta - onnistumisen iloa ja elämyksiä - itsetuntoa ja -luottamusta - oman työn arvostamista - havainnointia eri aistien välityksellä - työskentelytaitoja ja erilaisten välineiden käyttöä - yhdessä toimimisen taitoja - kriittistä ajattelua - itsearviointia - kehon hallintaa ja hahmottamista - omien rajojen kokeilua
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN ESIOPETUS Erityistä tukea tarvitsevien esioppilaiden kohdalla korostamme ryhmässä tapahtuvaa kuntouttavaa toimintaa, jossa on vahvasti mukana sosiaalinen vuorovaikutus. Yksilöllisen kuntouttavan toiminnan toteuttaminen lähtee selkeästi lapsen henkilökohtaisten tarpeiden pohjalta. Tuokkolan erityistä tukea tarvitsevan lapsen esiopetuksen toteutuminen: MISSÄ ESIOPETUSTA? TUKITOIMET SUUNNITELMAT Tuokkolan päiväkodissa erityistä tukea tarvitsevat lapset saavat esiopetusta joko integroituna normaalissa esiopetusryhmässä tai integroidussa erityisryhmässä. Lapsen erityisen tuen tarve ratkaisee esiopetusryhmämuodon. Integroidussa erityisryhmässä toimivan lapsen esiopetusta voidaan myös osittain mukautetusti antaa päiväkodin esiopetusryhmässä. Erityistä tukea tarvitsevat lapset ovat esiopetuksessa yhdessä muiden esiopetusikäisten lasten kanssa ja opetuksen sisällöt ja tavoitteet ovat samansuuntaisia kuin muillakin lapsilla. Erityispedagogiset toimenpiteet sisältyvät mahdollisimman pitkälle tavalliseen yleiseen esiopetukseen. Jokaisen lapsen henkilökohtaiset kuntoutustarpeet otetaan huomioon käytännön suunnittelussa, toteutuksessa ja valittaessa eri toteutusmenetelmiä. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laadimme yhteistyössä vanhempien ja kuntouttavien tahojen kesken kuntoutussuunnitelman, joka ohjaa toimintaa lapsen kehityksellisten erityistarpeiden mukaan sekä yksilöllisen esiopetussuunnitelman, joka ohjaa toimintaa kouluvalmiustaitojen kehittämiseen. Pidennettyä oppivelvollisuutta päiväkodissa suorittavien lasten osalta nämä suunnitelmat korvaa lapsen henkilökohtaisen opetuksen järjestelyä koskeva suunnitelma (HOJKS), jonka laadinnasta vastaa ko. oppilaalle koulun puolelta nimetty erityisopettaja. Nivelvaiheessa esiopetuksesta kouluun jokaisen erityistä tukea tarvitsevan lapsen kohdalla mietitään vanhempien ja moniammatillisen verkoston avulla lapselle mahdollisimman sopiva koulun aloitus muoto.
YHTEISTYÖ ESIOPETUKSESSA Esiopetuksen keskeinen tehtävä on tukea kotien kasvatustoimintaa. Lasten vanhemmat ja huoltajat, lastensa parhaina asiantuntijoina, ovat esiopetuksen tärkein sidosryhmä, ja näin ollen heidän asiantuntemuksensa tulee huomioiduksi ja he voivat vaikuttaa toimintamme suunnitteluun ja toteutukseen. Luottamuksellinen ja tasavertainen vuorovaikutus vanhempien kanssa on tärkeää myös tarvittavan moniammatillisen yhteistyön rakentamiselle. - esiopetussuunnitelman laatiminen - oman lapsen asiantuntemus - lapsen kehityskaari - lapsen kouluun siirtymisen valmistelu - uskonto- ja eettiseen kasvatukseen liittyvä yhteistyö - kouluun tutustuminen - kouluvalmiuskartoitukset - lapsen kouluun siirtymisen valmistelu - yhteistoimintasuunnitelma JOUSTAVAN KOULUN ALOITUKSEN RESEPTI
ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Oppilashuollon tavoitteellinen tehtävä on osaltaan huolehtia lapsen fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Oppilashuolto kuuluu kaikille työyhteisössä työskenteleville. Jatkuva havainnointi, varhainen puuttuminen ja puheeksi ottaminen ovat ennalta ehkäisevän työn tärkeimmät välineet. Perusopetuksessa ja esiopetuksessa käytössä oleva ns. huoli -kaavake toimii arviointivälineenä myös päiväkodissa toimivalle oppilashuoltotyöryhmälle. Oppilashuoltotyöryhmän tehtävänä on ohjata lisääntyvän huolen käsittelyä eteenpäin. LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMAN LAATIMINEN Jokaiselle esioppilaalle laaditaan yksilöllinen esiopetuksen suunnitelma yhdessä vanhempien / huoltajien kanssa. Suunnitelmaan laaditaan ne yksilölliset tavoitteet ja käytänteet, joilla turvataan kunkin lapsen parhaat edellytykset kasvaa ja oppia. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN ARVIOINTI Lapsen yksilöllinen esiopetussuunnitelma toimii kehittymisen ja oppimisen arvioinnin pohjana. Lapsen kasvu ja kehitys on kokonaisvaltaista ja näin ollen arvioinnissa tulee ottaa huomioon lapsen kehitystaso, aikaisempi oppimishistoria sekä sen hetkinen elämäntilanne. Lapsen oppimisen ja kehittymisen arviointi koostuu mm. seuraavista tasoista: KPT-ryhmätesti Kouluarvioinnin ryhmätesti Lapsen eosuunnitelman Lapsen eo-suunnitelman arviointi arviointi Lapsen itsearviointi ESIOPPILAAN KEHITT YMINEN JA OPPIMINEN JATKUVA HAVAINNOINTI JA ARVIOINTI
OSALLISTUMISESTA ANNETTAVA TODISTUS Tuokkolan päiväkodin esioppilaat saavat toimintakauden päätteeksi todistuksen ansiokkaasti suoritetusta esiopetusvuodesta. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN ARVIOINTI Esiopetustoimintaa arvioidaan koko toimintavuoden ajan jatkuvan arvioinnin periaatteella. Toteutuneen toiminnan arvioinnin pohjalta kehitetään tulevan toimintavuoden suunnitelmaa.