MARIANKADUN KOULUN Sairaalaopetus luokat 1-9 OPETUSSUUNNITELMA
SISÄLLYSLUETTELO 1. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö 2. Sairaalaopetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Sairaalakoulun tehtävä ja toiminta-ajatus 2.2 Sairaalaopetuksen tavoitteet 2.3 Sairaalaopetuksen oppilaat ja oppilaaksiotto 3. Sairaalaopetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys ja arvoperusta sairaalakoulussa 3.2 Sairaalakoulu oppimisympäristönä 3.3 Sairaalakoulun toimintakulttuuri 3.3.1 Kotikoulujen ja sairaalaopetuksen välinen yhteistyö 3.3.2 Yhteistyö hoitotahon kanssa 3.4 Sairaalaopetuksen työtavat 3.5 Sairaalaopetuksen tuntijako 4. Opiskelun yleinen tuki sairaalaopetuksessa 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 4.2 Oppilashuolto 4.3 Oppimissuunnitelma 4.4. Oma opinto-ohjelma 4.5 Ohjauksen järjestäminen sairaalaopetuksessa 4.6 Tukiopetus 4.7 Kerhotoiminta 5. Opiskelun erityinen tuki sairaalaopetuksessa 5.1 Opiskelun tuki 5.2 Erityisopetus 5.2.1 Osa-aikainen erityisopetus 5.2.2 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 5.2.3 Yksilöllistäminen ja vapauttaminen 5.3 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 5.4 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain 6. Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus sairaalaopetuksessa 7. Sairaalaopetuksen ainekohtaiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt
8. Sairaalaopetuksen arviointi, todistukset ja niihin merkittävät tiedot 8.1. Arvioinnin tehtävä ja pääperiaatteet 8.2. Arviointitavat ja -muodot sairaalaopetuksessa 8.3. Sanallinen ja numeroarviointi oppiaineissa 8.4. Käyttäytymisen ja työskentelyn arviointi 8.5. Oppilaan itsearviointi 8.6. Muu sairaalaopetuksen arviointi 8.7 Erityisopetukseen otetun ja siirretyn oppilaan, oppimissuunnitelmaa tai vuosiluokkiin sitomatonta opinto-ohjelmaa noudattavan oppilaan arviointi 8.8. Päättöarvioinnin tehtävä ja periaatteet 8.9. Todistukset ja niihin merkittävät tiedot 9. Sairaalaopetuksen tieto- ja viestintästrategia
Me kaikki olemme erilaisia omalla tavallamme. Se on rikkaus. Kun jokainen saa olla omanlainen, elämä on ihanaa.
1. Opetussuunnitelman laatiminen ja sisältö Jokaisella sairaalaopetusta antavalla koululla on oltava oma opetussuunnitelma, johon koulun toiminta ja opetus perustuvat. Valtakunnalliset ja paikalliset perusopetusta koskevat päätökset muodostavat kaikkea perusopetusta, myös sairaalaopetusta ohjaavan kokonaisuuden. Nämä päätökset ovat perusopetuslaki ja - asetus valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntiajosta esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ( 16.1. 2004 hyväksytty) opetuksen järjestäjän ( Kokkolan kaupungin) hyväksymä opetussuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuvaa perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma ( lukuvuosisuunnitelma) Sairaalaopetuksen opetussuunnitelmanprosessin tavoitteena on ollut sairaalaopetuksen tavoitteiden selkiyttäminen, jolloin oppilaalle luodaan turvalliset puitteet osastohoidon aikana tapahtuvalle opiskelulle siirryttäessä perusopetuksesta sairaalaopetukseen ja takaisin tai silloin, jos oppilas tarvitsee pidempiaikaista koulunkäynnin tukea avohoidossa ollessaan ja etenkin peruskoulun päättövaiheessa. Sairaalaopetuksen tunnusmerkkinä on joustavuus ja siten Mariankadun koulun oppilaat voivat noudattaa valtakunnallisen ja kuntakohtaisen opetussuunnitelman lisäksi seuraavia opetussuunnitelmia Keskireitin opetussuunnitelmaa ( Länsipuisto, Isokylä, Hollihaka, ) Mariankadun koulun (sairaalaopetus) omaa opetussuunnitelmaa Oppilaan lähettävän kunnan ja koulun opetussuunnitelmaa Oppilaalle laadittua henkilökohtaista opetussuunnitelmaan ( HOJKS), oppimissuunnitelmaa tai omaa opinto-ohjelmaa ( asetus 11 ) Sairaalaopetuksen opetussuunnitelma perustuu sisällöllisesti valtakunnalliseen ja kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan ja koulumme noudattaa niitä, mikäli tässä opetussuunnitelmassa asioita ei ole erikseen toisin mainittu. Mariankadun koulu kuuluu hallinnollisesti Länsipuiston koulun yhteyteen ja siten keskireitille, joten oppiainekohtaiset tavoitteet ovat tämän reitin kanssa yhteisiä. Sairaalaopetuksessa, varsinkin lyhyiden jaksojen aikana joudutaan ottamaan huomioon lähettävän kunnan opetussuunnitelmat sekä opetukselle asetetut toiveet. Pitkillä hoitojaksoilla olevat osasto-oppilaat sekä pitkille tukijaksoille sairaalakouluun sovitut, avohoidossa olevat
oppilaat noudattavat aina Mariankadun koulun omaa opetussuunnitelmaa. Oppilaiden eripituiset jaksot osastolla ( kriisi-, tutkimus- ja hoitojaksot) avo-oppilastoiminta, laaja oppilaaksi ottoalue ( Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri sopimusaluekuntineen) sekä oppilaan terveydentila ( toimintakyky ja koulukuntoisuus) vaikuttavat lopulta siihen, miten oppilaiden opetus käytännössä järjestetään. 2. Sairaalaopetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Koulun tehtävä ja toiminta-ajatus Sairaalaopetus on perusopetuslakiin perustuvaa toimintaa, jonka mukaisesti sairaalassa olevalle oppilaalle on aina järjestettävä opetusta siinä määrin kuin se hänen terveytensä ja muut olosuhteet huomioon ottaen on mahdollista. Sairaalaopetus on aina erityisopetusta huolimatta siitä, onko oppilas otettu tai siirretty erityisopetukseen. Oppilaan sairaalaopetuksen paikka määräytyy erikoissairaanhoidon potilasalueen mukaisesti, ja tämän vuoksi Mariankadun koulu palvelee kaikkia Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin sekä sairaanhoitopiirin sopimusaluekuntien alueelta tulevien kuntien ja koulujen oppilaita. Sairaalaopetuksen ensisijaisena tehtävänä on hoitaa sairaalassa osastohoidossa olevien oppilaiden opetus. Tämän lisäksi ajatuksena on tukea myös avohoidossa olevia peruskouluikäisiä oppilaita suunniteltujen tukijaksojen avulla sekä koulukäynnin nivelvaiheissa siirryttäessä osastohoidosta takaisin omaan kouluun. Koulussa noudatetaan peruskoulun opetussuunnitelman perusteita, koulun omaa opetussuunnitelmaa ja/ tai oppilaalle laadittua henkilökohtaista opetuksen järjestämiseksi laadittua suunnitelmaa. Sairaalaopetuksen tavoitteena on turvata oppilaan koulunkäynti sairaalahoidon aikana sekä tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehitystä yhdessä hoidon asettamien tavoitteiden kanssa. Sairaalaopetusjakson aikana tavoitteena voi olla esim. oppimisvaikeuksien kartoittaminen ja hoito, kouluvalmiusselvittelyt, koulumuotoarviot, koulunkäynnin tilanteen selkiyttäminen ja tukeminen, oppilaan syrjäytymisen estäminen tai peruskoulun suorittaminen loppuun. Sairaalaopetuksen aikana oppilaspaikka omassa koulussa säilyy ja opetus toteutetaan yhteistyössä oman koulun kanssa. Tavoitteena on kuntouttavan opetuksen myötä palauttaa oppilas takaisin omaan ryhmäänsä tai löytää oppilaalle ryhmä, jossa hän voi edetä omien kykyjensä mukaisesti. Pyrkimyksenä on noudattaa mahdollisuuksien mukaan oppilaan oman luokka-asteen mukaista viikkotuntimäärää tai jaksojärjestelmää, jolloin paluu omaan
kouluun on helpompaa. Oppilaan lopullinen viikkotuntimäärä määräytyy kuitenkin oppilaan psyykkisen kunnon mukaan. 2.2 Sairaalaopetuksen tavoitteet Sairaalaopetuksessa otetaan aina huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet, psyykkinen kunto sekä oppimisen tai käyttäytymisen ongelmat. Opetuksessa painotetaan onnistumisen elämyksiä, epäonnistumisien oppimisen sietämistä, oman vastuun ottamista, itsetunnon vahvistumista sekä motivaation kasvamista. Opetuksen lisäksi kiinnitetään huomiota oppilaan käyttäytymis- ja vuorovaikutustaitoihin. Sairaalaopetuksessa puututaan aina ei- hyväksyttävään käyttäytymiseen ja oppilaita tuetaan löytämään myönteiset ratkaisumallit eri tilanteisiin. Oppilaita ohjataan tarkkailemaan sekä ymmärtämään omaa käyttäytymistään sekä oman käyttäytymisen vaikutusta muihin oppilaisiin. Sairaalaopetuksessa jokaisella oppilaalla on oikeus edetä opinnoissaan omien kykyjen ja edellytystensä mukaisesti. Oppilas voi opiskella yleisen opetussuunnitelman mukaisesti, tai hänelle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma, oma opintoohjelma tai hän noudattaa omassa koulussa tehtyä hojksia. Suunnitelmia tehdään ja tarkistetaan yhteistyössä oman koulun kanssa. Sairaalaopetuksessa opiskellaan kaikkia perusoppiaineita ja lisäksi yläkoulussa oppilas jatkaa valitsemiaan valinnaisaineita. Sairaalaopetus on luonto-, liikunta- ja seikkailupainotteista, jossa elämyksiä tarjotaan monin eri tavoin oppilaan opiskelun tueksi. Koulun toiminta perustuu toimivaan ja tiiviiseen yhteistyöhön osastojen kanssa. Oppilasta koskevat tulopalaverit, hoitoneuvottelut sekä moniammatilliset tiimit ja muut viranomaispalaverit tukevat sairaalaopetuksen pedagogista tehtävää. Sairaalaopetuksesta annettu informaatio osastoille on hoidon kannalta tarpeellinen ja oleellinen osa lapsen tai nuoren toimintakykyä arvioitaessa. 2.3 Sairaalaopetuksen oppilaat ja oppilaaksiotto Sairaalaopetuksen oppilaat tulevat pääosin lastenpsykiatrian osastolta ( osasto 14) ja nuoriso-osastolta (osasto 17, nuorisopsykiatria). Tämän lisäksi kouluun voivat tulla myös somaattisen osaston ( osasto 1, lastentaudit) oppilaat, mikäli osastolla oloaika ylittää kaksi viikkoa. Mikäli somaattisen osaston oppilaat eivät terveydellisistä syistä voi tulla kouluun tai sairaalakoulun oppilaspaikat ovat täynnä, järjestetään opetus osastolla ns. vuoteenvieriopetuksena. Sairaalahoidossa olevalla oppilaalla on automaattisesti oppilaspaikka sairaalakoulu
Osasto-oppilaiden lisäksi sairaalaopetus palvelee myös avohoidossa olevia oppilaita. Avo-oppilaana oleminen edellyttää polikliinista hoitosuhdetta kasvu-, nuoriso- tai terapiapoliklinikalle, tai jotakin muuta yhdessä sovittua hoito- tai terapiasuhdetta. Etusijalla avo-oppilaspaikoille ovat ne yleisopetuksessa opiskelevat oppilaat, jotka ovat aiemmin olleet osastohoidossa tutkimus- tai hoitojaksoilla. Avo-oppilaspaikoille voivat hakeutua oman kunnan oppilaat, mutta myös muiden lähikuntien koulujen oppilaat kunnan erillisellä maksusitoumuksella. Avo-oppilaspaikat myönnetään sairaalakoulusta erillisen pedagogisen selvityksen perusteella. Oppilaspaikoista päätettäessä tehdään tarvittaessa yhteistyötä hoitopuolen kanssa. Avo-oppilaspaikalle voidaan ottaa seuraavin perustein: Oppilaan on mahdollista jatkaa sairaalakoulussa välittömästi tutkimus tai hoitojakson jälkeen, ellei hän vielä kykene palaamaan omaan kouluunsa. Riittävän pituisen kuntoutumisjakson jälkeen tavoitteena on palata omaan ryhmään tai löytää hänelle jokin muu, sopivampi opetusryhmä. Aiemmin tutkimus- tai hoitojaksolla olleella oppilaalla on mahdollisuus palata tai aloittaa sairaalakoulu avohoidossa ollessaan, mikäli opiskelu omassa koulussa ei jostain syystä onnistu. Aiemmin sairaalakoulussa tai osastohoidossa olleelle oppilaalle voidaan järjestää oman koulun kanssa yhteistyössä mietittynä tietyn mittainen tukijakso, mikäli oppilas oireilee siten, ettei oppiminen onnistu oppilaan omassa ryhmässä ja koulunkäynti on vaarassa keskeytyä tai muuten epäonnistua. Tukijakso voi olla 1-2 kk mittainen. Osastolle tutkimus- tai hoitopaikalle jonottava avohoidossa oleva oppilas voi aloittaa sairaalaopetuksen, mikäli opiskelu omassa koulussa ei onnistu tai koulunkäynti on vaarassa keskeytyä. Tämä edellyttää sitä, että tiedossa on tutkimus- tai hoitojakson alkamisajankohta ja se, että vanhemmat sitoutuvat osastopaikan vastaanottamiseen. Oppilaana voivat olla myös aiemmin osastohoidossa olleet, tai avohoidon piirissä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret, jotka ovat keskeyttäneet koulunkäynnin ja joiden peruskoulun loppuunsaattaminen tuottaa ongelmia. Nämä oppilaat voivat opiskella peruskoulun loppuun yksilöllisesti oman opinto-ohjelman mukaisesti ja ajoittaa opinnot psyykkisen kuntonsa mukaisesti vaikka useammalle vuodelle. Avo-oppilaaksi voidaan ottaa myös sellainen oppilas, joka somaattisen osastohoidon jälkeen tarvitsee lyhytaikaista tukea koulunkäyntiin, koulukuntoisuuden tai toimintakyvyn arviota.
3. Sairaalaopetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys ja arvoperusta sairaalakoulussa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) määritellään perusopetuksen arvoperusta valtakunnallisesti. Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasaarvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Opetuksen tulee olla poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppijat ja edistetään tasa-arvoa antamalla työtöille ja pojille valmiudet toimia yhtäläisin oikeuksin ja velvollisuuksin työ- ja perhe-elämässä. Opetussuunnitelma perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi prosessiksi. Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa ja oppimista tapahtuu erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa vertaisryhmän kanssa. Oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, mutta oppiminen riippuu siitä, millä tavalla oppijan aiempi tieto on rakentunut, mikä on hänen motivaationsa sekä millaiset oppimis- ja työskentelytavat hän omaa. Valtakunnallisen opetussuunnitelman ohella kouluja sitovat oman kunnan arvot, joiden tulee näkyä opetuksen tavoitteissa ja sisällössä sekä koulun arjessa. Mariankadun koulun arvot Minä ja ihmisyys Oppilaat muodostavat kouluyhteisön, jonka positiiviseen ilmapiiriin kuuluu, että jokainen oppilas ottaa vastuun itsestään, lähimmäisestään ja ympäristöstä. Oppilaita ohjataan hyväksymään ja ymmärtämään psyykkisistä syistä johtuvaa pahaa oloa, joka voi ilmetä monella eri tavalla. Positiivista ilmapiiriä pidetään yllä kunnioittamalla toisia, olemalla suvaitsevaisia, oikeudenmukaisia ja tasa-arvoisia. Erilaisuus on rikkaus. Koulutuksellisen tasa-arvoisuuden nimissä huolehditaan siitä, että jokainen sairaalaopetuksessa oleva oppilas saa perustietojen ja taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllistä opetusta. Minä ja tieto Oppilaan kasvu ja omat lähtökohdat huomioidaan opetuksessa. Oppilaan menneisyyden tunteminen on tärkeää, jotta häntä voidaan tukea kasvuprosessissa yhdessä hoitavan tahon kanssa. Oppilasta tuetaan tiedon hankinnassa ja jäsentämisessä sekä ohjataan oppilasta hyödyntämään tietoa siten, että oppilas
kykenisi valmistautumaan tulevaisuuden haasteisiin. Opetuksen järjestämistä ja tuloksellisuutta arvioidaan jatkuvasti, jotta pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan oppilaan tarpeisiin. Kehittämisessä otetaan huomioon oppilaiden ja heidän huoltajiensa erityistarpeet sekä hoitopuolelta että kotikouluista saatu palaute. Yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus oppilaan siirtyessä takaisin omaan kouluunsa. Minä ja oppiminen Oppilasta, opettajia ja muuta henkilökuntaa kannustetaan etsimään kullekin oppilaalle sopivin tapa oppia. Tärkeintä on oppimisen ilon säilyttäminen ja jatkuvan itsensä kehittämisen halu sekä elinikäisen oppimisen periaate. Kaikkeen opetukseen sisällytetään ajattelu-, ongelmanratkaisu-, viestintä- ja vuorovaikutustaitojen opettelua ja kehittämistä. Mariankadun koulu on luonto-, liikunta- ja seikkailupainotteinen erityiskoulu, jolloin opetuksessa tarjotaan elämyksiä oppimisen tueksi. Toiminnallisuudella pyritään tarjoamaan oppilaille onnistumisen elämyksiä, ja sen kautta kohottamaan oppilaiden itsetuntoa. Toiminnalliset pajat tarjoavat mahdollisuuden opetella sosiaalisia taitoja ja vahvistavat yhteisöllisyyttä. Toiminnallisuudella tuetaan oppilaiden opiskelua ja vahvistetaan opiskelumotivaatiota, sillä onnistumisen yms. kokemukset heijastuvat myönteisesti koulutyöhön. 3.2 Sairaalakoulu oppimisympäristönä Oppimisympäristöllä tarkoitetaan oppimiseen liittyvää fyysisen ympäristön, psyykkisten tekijöiden ja sosiaalisten suhteiden kokonaisuutta, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat toisaalta yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät, toisaalta vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Mariankadun koulun kehittämisen tavoite on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeellinen ja viihtyisä oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö takaa oppilaille onnistumisen elämyksiä ja haasteita sekä tukee oppilaiden tervettä fyysistä ja psyykkistä kasvua. Koulun tulee olla turvallinen työskentelypaikka ja jokaiselle taataan työrauha. Oppimisympäristöt on suunniteltu huomioon ottaen oppilaiden iät ja kehitystarpeet. Koulullemme on ominaista joustavat opetusjärjestelyt, pienet ryhmäkoot ja että samassa opetusryhmässä opiskelee usean luokka-asteen oppilaita. Opetuksessa oppilaita ohjataan vuorovaikutukseen ja osallisuuteen.
Tilaratkaisuilla on saatu oppimisympäristöstämme kodikas ja ei-perinteinen kouluympäristö, mikä osaltaan tuo monille mielekkyyttä opiskeluun. Koulullemme on luoto ns. valkoinen huone, minkä terapeuttinen ja rauhoittava vaikutus on ilmeinen. Valkoisessa huoneessa oppilaat voivat purkaa ahdistustaan, opiskella oppiaineita, kuunnella musiikkia ja äänikirjoja, tehdä kokeita/testejä sekä keskustella aikuisten kanssa. Koulumme muut tilat kuten esim. pelitila, oleskelutilat, käytäväkirjasto, musiikki- ja videoluokat tarjoavat monipuolisen oppimisympäristön perinteisen luokkatilan lisäksi. Oppimisympäristöämme ovat myös lähiseudun luonto- ja liikuntapaikat virkistysalueineen. Luontoreitit, laavut, meri, ratsastustallit, puistot sekä muut vierailukohteet ovat olennainen osa oppimisympäristöämme. Niissä oppiaineissa, joita ei voida käytännön syistä järjestää sairaalakoulussa puuttuvien tilojen vuoksi ( tekninen työ, liikuntasalit yms.) käytämme muiden koulujen opetustiloja sekä kaikkia Kokkolan kaupungin liikkuntapaikkoja- ja halleja. Mariankadun koulu sijaitsee fyysisesti lähellä Keski-Pohjanmaan keskussairaalaa. Alue on viihtyisä ja kaunis ja lähettyviltä löytyy runsaasti ulkoiluun soveltuvia alueita. Koulurakennus sekä piha ovat toimivia ja pihaleikkivälineet tarjoavat virikkeitä välitunneiksi. Oppimisympäristössämme olevia opetusvälineitä pyritään uusimaan mahdollisuuksien mukaan siten, että ne vastaisivat nykyaikaisen opetuksen tarpeita. Koulullamme on riittävästi tieto- ja viestintäteknisiä laitteita ja niitä käytetään opetuksen tukena. Käytössämme on samat tietokoneohjelmat kuin kaupungin muissa kouluissa. 3.3 Sairaalakoulun toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurilla on merkittävä vaikutus koulussa tehtyyn opetus- ja kasvatustyöhön sekä oppimiseen. Sairaalakoulussa tavoitteena on, että koulun käytänteet rakennetaan tukemaan oppilaiden opetukseen ja kasvatukseen asetettuja tavoitteita. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa mainitaan toimintakulttuurin osalta seuraavaa: Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toimintaja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen
sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Sairaalakoulun pyrkimyksenä on rakentaa keskinäinen kunnioitus työyhteisön toimijoiden, oppilaiden, opettajien ja avustajien välille, kohdella toisia tasa-arvoisesti sekä välittää aidosti toisista. Samalla periaatteella tehdään yhteistyötä oppilaiden huoltajien, kotikoulujen sekä hoitopuolen kanssa. Jokaisen työntekijän erityisosaaminen ja vahvuudet huomioidaan monipuolisia työtapoja kehitettäessä. Tavoitteena on kasvattaa tiedollista, taidollista ja sosiaalista pääomaa siten, että kunkin oppilaan ikä ja edellytykset huomioidaan. Opetuksessa huomioidaan suomalainen kulttuuriperintö erilaisten teemapäivien muodossa. Opetukseen pyritään lisäämään mahdollisimman paljon toiminnallisuutta ja elämyksellisyyttä, esimerkiksi Runebergin päivänä oppilaiden kanssa leivotaan Runebergin torttuja. Perinteet pyritään huomioimaan mahdollisuuksien mukaan koulun toiminnassa. Perinteisiä joulu- ja kevätjuhlia ei välttämättä järjestetä, mutta juhlapäivät huomioidaan muutoin koulun arjessa. Jouluna oppilaiden huoltajat kutsutaan nauttimaan glögiä koululle ja keväällä koulun päättyessä järjestetään vastaavanlainen tilaisuus. Oppilaiden palatessa omiin kotikouluihinsa pyrimme huomioimaan heidän lähtönsä järjestämällä läksiäiset. Mariankadun koulun toimintakulttuuriin liittyy luonto-, liikunta ja seikkailupainotteisuus. Pyrkimyksenä on huomioida tämä myös oppimisympäristöjen suunnittelussa. Seikkailupäiviä pidetään eri vuodenaikoina, jolloin kaupungin luontoalueet tarjoavat ihanteelliset oppimisympäristöt. Toiminnallisuutta lisätään mahdollisuuksien ja oppilaiden tarpeiden mukaan, esimerkiksi lukuvuonna 2008-09 olemme käyneet oppilaiden kanssa kerran viikossa ratsastamassa. Mariankadun koulun käytänteet on rakennettu siten, että ne mahdollistaisivat oppilaiden osallistumisen koulun toimintakulttuurin luomiseen ja kehittämiseen. Työjärjestyksiin on jätetty joustovaraa siten, että oppilaiden mielipiteet huomioidaan. Erilaiset pienet retket ja ulkoilut ovat toteutettavissa lyhyelläkin aikavarauksella. Toteutetuista tapahtumista kerätään mahdollisuuksien mukaan oppilaiden palautteita. Esimerkiksi ratsastuskerroille osallistuneet oppilaat ovat täyttäneet kyselyn, jossa kartoitetaan heidän kokemuksiaan ja tuntojaan ratsastuksesta. Kyselyn tarkoituksena on kehittää toimintaa sekä tarkastella sitä, millä tavalla ratsastus on tukenut oppilaiden kuntoutumisprosessia.
Mariankadun koulun oppilaille on laadittu yhteiset käyttäytymissäännöt. Säännöt on kirjattu ylös julisteisiin, jotka on asetettu siten, että ne ovat vaivattomasti oppilaiden luettavissa. Säännöt on suunniteltu siten, että ne sopivat alemmille ja ylemmille luokka-asteille. Yksi koulumme toimintakulttuurin kulmakivistä on ehdoton väkivallattomuuden periaate. Periaate konkretisoituu koulumme toimintakulttuurissa esimerkiksi siten, että avo-oppilaat ja heidän vanhempansa sitoutetaan noudattamaan väkivallattomuutta kirjallisella sopimuksella. 3.3.1 Kotikoulujen ja sairaalaopetuksen välinen yhteistyö Sairaalaopetuksen ja kotikoulujen välinen yhteistyötä tapahtuu sekä koulunkäynnin nivelvaiheessa että itse koulunkäyntivaiheessa. Pääasiallinen yhteistyö kotikoulujen ja sairaalaopetuksen välillä tapahtuu erillisten koulunkäyntiä koskevien palavereiden muodossa sairaalakoulussa tai osastoilla hoitoneuvotteluiden yhteydessä. Nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö tarkoittaa koulun käyttämiä tukitoimenpiteitä tilanteessa, jossa oppilas on tulossa hoitoon tai siirtymässä hoidosta takaisin omaan kouluunsa. Sairaalakoulun ja kotikoulun yhteistyö on tiivistä ja sairaalakoulun henkilökunta yrittää ottaa huomioon kunkin oppilaan kohdalla myös hänen opettajansa esittämät toiveet yhteistyön muodoista. Koulunkäynnin alkuvaiheessa hankitaan tietoa oppilaan kouluhistoriasta, koulunkäynnin ongelmakohdista sekä käytännön koulunkäynnin kannalta oleellisista asioista kuten lukujärjestyksestä, tehtävistä, tavoitteista, viimeisimmästä arvioinnista sekä muista koulunkäynnin kannalta tärkeistä asioista. Tietoa oppilaan koulunkäynnin kannalta tärkeistä asioista saadaan myös sairaalakoulun omien tutkimuslomakkeiden avulla, joiden avulla oppilaan oppimistaitoja sekä koulunkäynnin sujumista voidaan kartoittaa. Oppilaan tulovaiheessa oman koulun opettajalla on aina mahdollisuus tutustua sairaalakouluun sekä tulla henkilökohtaisesti keskustelemaan sairaalajakson ajalle asetettavista tavoitteista ja toiveista. Koulunkäyntivaiheessa oppilaan oma opettaja ja sairaalakoulun opettaja pitävät yhteyttä yhdessä sovitun tavan mukaisesti opiskelun etenemisen seuraamiseksi. Oppilaan omalla opettajalla on mahdollisuus tulla seuraamaan oppilaan opiskelua ja edistymistä niin halutessaan. Hoidon loppuvaiheessa tiivistetään tapaamisia tai puhelinkonsultaatioita oppilaan mahdollisimman turvallisen kotikouluun paluun takaamiseksi. Oppilas, huoltajat sekä hoitotahon edustaja ovat mukana yhteistyössä. Oppilaan siirtyminen omaan kouluun voi tapahtua asteittain. Tarpeen mukaan pidetään erillinen koulupalaveri
sairaalakoululla tai oppilaan omalla koululla, jossa käydään läpi sairaalakoulujaksoa sekä oppilaan saavuttamia tavoitteita opiskelun ja /tai käyttäytymisen ja työskentelyn suhteen. Lähtövaiheessa kotikouluun selvitetään oppilaan toimintakykyyn sekä koulukuntoisuuteen liittyviä asioita sekä mahdollisia tukimuotoja. Perusopetuksen päättövaiheessa, yhteisvalintoihin liittyen, yhteistyö oppilaan oman koulun opinto-ohjaajien kanssa on oppilaan jatko-opintojen kannalta tärkeää. Oppilaiden opinto-ohjaajia pyydetään vierailemaan koululla, ja pääsääntöisesti he huolehtivat oppilaiden tekemistä yhteisvalinnoista. Oppilaille suunnitellaan ja järjestetään tarvittaessa sekä henkilökohtaisia että ryhmätutustumiskäyntejä erilaisiin opiskelukohteisiin toiselle asteelle. 3.3.2 Yhteistyö hoitotahon kanssa Koulun toiminta perustuu toimivaan ja tiiviiseen yhteistyöhön osastojen kanssa. Osasto-oppilaiden kohdalla yhteistyötä tehdään päivittäin koulukuntoisuuden ja toimintakyvyn arvioimiseksi sekä käytännön koulutyön järjestämiseksi. Osastojen henkilökunta raportoi maanantaisin oppilaiden hoitoon sekä psyykkiseen kuntoon liittyvistä asioista. Sairaalakoulun opettajat osallistuvat osastoilla pidettäviin viikkoraporttehin, moniammatillisiin tiimeihin sekä hoitoneuvotteluihin. Opettajat toimivat hoitotiimin pedagogisena asiantuntijana ja heidän antamansa informaatio on hoidon kannalta tarpeellinen ja oleellinen osa lapsen tai nuoren toimintakykyä arvioitaessa. Oppilaiden omahoitajat vierailevat koulussa ja suunnittelevat yhdessä opettajien kanssa oppilaan hoitoon, koulunkäyntiin sekä tukitoimiin liittyviä asioita. Myös avo-oppilaiden kohdalla opettajat osallistuvat poliklinikoilla pidettäviin tiimeihin ja hoitoneuvotteluihin. Sairaalakoulun opettajat seuraavat avo-oppilaan psyykkistä kuntoa ja ohjaavat oppilaan tarvittaessa lisäkäynneille tai informoivat hoitavaa lääkäriä. Lastenpsykiatrian osaston hoitajat osallistuvat päivittäin koulun välituntivalvontoihin sekä saattavat oppilaat kouluun ja takaisin, jolloin yhteistyötä tapahtuu luontevalla tavalla. 3.4 Sairaalaopetuksen työtavat Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) sanotaan työtavoista seuraavaa: Opetuksessa tulee käyttää oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan oppimista. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja,
työskentelytaitoja ja sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee edistää tieto- ja viestintätekniikan taitojen kehittymistä. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia myös eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat. Hänen tehtävänään on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja työskentelyä. Mariankadun koulussa opettamisessa käytetään oppilaskeskeisiä työtapoja. Tavoitteena on mahdollistaa oppilaiden omatoiminen tutkiminen ja ratkaisujen löytäminen ongelmiin jokaisen oppilaan vahvuudet ja heikkoudet huomioon ottaen. Työtapoja ohjaa kunkin oppilaan ainekohtaiset tavoitteet sekä oppilaan psyykkinen kunto ja toimintakyvyn taso. Työtavat ovat joustavia ja toiminnallisuutta korostetaan. Havainnollistamisen välineinä käytetään esim. mittaamista, luokittelua, rakentelua ja tutkimista. Oppilaille mahdollistetaan näin omien havaintojen teko, jolloin oppilaille syntyisi tietynlainen havaintomalli, joka rakentaisi oppilaalle käsitystä maailmassa vallitsevista säännönmukaisuuksista. Taito- ja taideaineiden osalta työtavat on valittu siten, että oppilaat saavat tehdä mahdollisimman paljon itse, kokea elämyksiä ja luovuuden iloa. Työtapojen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden erilaisuus. Opetusta eriytetään tarjoamalla lisätehtäviä, tukea oppimisvaikeuksista kärsiville sekä kehittämällä vaihtoehtoisia tehtäviä esim. taito- ja taideaineisiin. Kouluavustajat mahdollistavat sen, että tarvittaessa oppilaat voivat opiskella rauhassa eri tilassa. Koululla käytetään tietokoneavusteisia työtapoja, oppilailla on mahdollisuus käyttää tietokonetta ainekirjoituksessa ja reaaliaineiden tehtävissä. Työntekijöiden erityisosaaminen huomioidaan työtapoja kehitettäessä.
3.5 Sairaalaopetuksen tuntijako Perusopetuksen tuntijako Kokkolassa 1.8.2009 alkaen Yhtenäisen tuntijaon käyttöönotto käynnistyy liittyneiden kuntien osalta niin, että lukuvuoden 2009-2010 alusta tuntijako otettaan käyttöön vuosiluokilla 1, 3, 5 ja 7. Lukuvuonna 2010-2011 liittyneissä kunnissa tuntijako otetaan käyttöön vuosiluokilla 2, 4, 6 ja 8. Lukuvuonna 2011-2012 tuntijako tulee voimaan myös vuosiluokalla 9. Kokkolassa kyseinen tuntijako on ollut voimassa 1.8.2007 lähtien. Tuntijaossa voidaan tehdä poikkeuksia reittikohtaisesti oppiainekohtaisen kokonaistuntimäärän puitteissa. Luokka / Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Yht Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 3 32 Ympäristö- ja 2 2 2 3 9 luonnontieto Biologia ja maantieto 2 1 3 Biologia 1 1 2 4 Maantieto 1 1 1 3 Fysiikka ja kemia 1 1 2 Fysiikka 1 1 1,5 3,5 Kemia 1 1,5 1 3,5 Terveystieto 1 1 1 3 31 Uskonto 2 1 1 1 1 2 1 1 1 11 Historia 2 1 2 2 7 Yhteiskuntaoppi 3 3 Musiikki 1 1 1 1 1 1 1 7 Kuvataide 1 1 1 1 1 1 2 8 Käsityö 1 1 1 1 2 2 3 11 Liikunta 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 44* Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2 Valinnaiset aineet 7 6 13 Kaupunkikoht. Määr. 19 18 19 20 22 23 30 30 30 211 Tunnit Alue-/koulukoht. Sij. 1 3 4 3 3 2 16 Tunnit Oppilaan tuntimäärä 20 21 23 23 25 25 30 30 30 227 Vapaaehtoinen A-kieli 2 2 2 ** ** ** (ruotsi) Oppil. Tuntimäärä vapaaeht. A-kielen kanssa 20 21 23 25 27 27 * Reittikohtaisesti tulee huomioida, että taito- ja taideaineiden vuosiviikkotunteja perusopetuksen aikana on yhteensä 56. Taito- ja taideaineisiin käytetään alue ja koulukohtaisesti sijoitettavia tunteja sekä valinnaisten aineiden tunteja.
** Vapaaehtoinen A-kieli (ruotsi) jatkuu vuosiluokilla 7.-9. B-kielen sijasta opetettavana yhteisenä aineena Oppilaidemme lukujärjestykset kotikoulujen koulukohtaisin painotuksin eivät koulullamme 1-6 luokkien oppilaiden osalta toteudu. Pystymme tarjoamaan oppilaillemme kuuluvat viikkotunnit, mutta emme koulukohtaisia painotuksia. Koulullamme koulukohtaisesti sijoitettavat tunnit käytetään korjaavaan työhön: oppilaan opiskelun tekemättä jääneitä alueita täydennetään ja epäselviksi jääneitä asioita harjoitellaan ja kerrataan luomalla näin pohjaa omaan kouluun palaamiselle ja siellä onnistumiselle. Koulukohtaiset tunnit mahdollistavat niiden oppiaineiden painottamisen missä oppilaalla on erityisesti vaikeaa. Koulukohtaiset tunnit antavat väljyyttä aikatauluun, sillä hoitojaksolla oleville oppilaille kuuluvat psykologin ajat, terapiat yms. hoitokäynnit, jotka vievät oppiaineisiin käytettävää opiskeluaikaa. Toiminnallinen oppiminen mahdollistuu koulukohtaisten painotusten avulla. Opiskelun tueksi rakennetut luonto- liikunta- seikkailupajat sekä muu toiminnallisuus esim. ratsastustunti ovat mahdollisia järjestää koulukohtaisten painotusten avulla. 4. Opiskelun yleinen tuki sairaalaopetuksessa Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on tukea oppilaan tervettä kasvua ja oppimista. Onnistunut yhteistyö kodin ja koulun välillä perustuu avoimuuteen, tasavertaisuuteen ja luottamuksellisuuteen vuorovaikutukseen. Huoltajilla on aina ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta ja koulun tehtävänä on tukea oppilaan kasvua yhdessä huoltajien kanssa. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaiden opintojen tukemisessa. Toimiva yhteistyö kodin kanssa lisää opettajan oppilaantuntemusta mikä auttaa opettajaa opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli yhteistyön rakentamisessa ja vastuu siitä, että huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, opetussuunnitelmasta, koulun toiminnasta ja oppilaiden hyväksi käytettävistä tukitoimista. Koulun tehtävänä on myös huolehtia siitä, että huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön suunnitteluun sekä arviointiin. Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti valintatilanteissa, joissa perheiden on vaikea nähdä oman lapsensa tarpeet ja hyväksyä lastensa opintojen tukemiseksi osoitetut tukitoimet (yksilöllistämiset, kouluvaihdot). Koulutuksen nivelvaiheissa, erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opintojen tukemisessa korostuu myös hyvän yhteistyön merkitys. Mariankadun koulussa kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisöettä yksilötasolla. Puhelinkeskustelut, sähköpostiviestit, kirjalliset tiedotteet,
reissuvihot ym. vastaavat ovat oleellinen osa kodin ja koulumme välistä yhteydenpitoa. Vanhempien kanssa tehtävää yksilötason yhteistyötä ovat lisäksi kehityskeskustelut sekä erilaiset neuvottelut liittyen oppilaan opiskeluun ja valintoihin. Yhteydenpitoa vanhempien kanssa tiivistetään opinpolun nivelvaiheissa sekä erityisesti mikäli oppilaalla ilmenee vaikeuksia, joko opiskelun tai muun koulunkäynnin suhteen. Henkilökohtaiset suunnitelmat kuten koulusopimukset, oppimissuunnitelmat hojksit laaditaan yhdessä oppilaan, huoltajien/an sekä tarvittaessa myös kotikoulujen sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Sairaalakoulun yhteisöllisiä yhteistyömuotoja ovat, koulun juhlat, teemapäivät erilaiset kaikkiin koteihin jaettavat tiedotteet sekä moniammatillinen yhteistyö oppilaan koulunkäynnin onnistumiseksi. Tulopalaveri on ensimmäinen kontakti hoitojaksolle tulevan oppilaan vanhempien kanssa. Tulopalaverissa tarjotaan vanhemmille myös mahdollisuutta tulla tutustumaan koululle yhdessä lapsensa ja tämän omahoitajan kanssa. Sairaalakoulun opettajat osallistuvat osaston ja lasten ja nuorten poliklinikan moniammatillisiin tiimeihin, hoitoneuvotteluihin ja loppuneuvotteluihin, joissa opettajan tehtävänä on välittää kaikkien tietoon koulunkäynnin kannalta keskeiset asiat. Kotikoulun ja sairaalakoulun väliset koulupalaverit ovat myöskin vanhempien kanssa tehtävää moniammatillista yhteistyötä. 4.2. Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu oppilaiden oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä luodaan edellytykset hyvälle oppimiselle ja ehkäistään syrjäytymistä. Tavoitteena on, että oppilas kokee koulun turvalliseksi oppimis- ja työskentely-ympäristöksi ja että oppilas tuntee kuuluvansa kouluyhteisöönsä. Oppilas saa koulun päivittäisessä arjessa ohjausta, kannustavaa palautetta ja apua ongelmatilanteisiin sekä oppilaalle välittyy tunne, että hänestä välitetään ja pidetään huolta. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä toimista sekä oppimista tukevista toimintatavoista millä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus.
Oppilashuollon tavoitteena on myös oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Jokaisella koululla on säännöllisesti kokoontuva, moniammatillinen oppilashuoltoryhmä. Moniammatillisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida ja kehittää oppilashuoltotyötä koulussa, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvointia ylläpitävään ja edistävään työhön sekä etsiä ratkaisuja tukea tarvitsevien oppilaiden auttamiseksi. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Oppilashuollon tehtäväkenttä sisältää sekä yhteisöllisen että yksilöllisen työn. Onnistunut oppilashuoltotyö edellyttää yhdessä laadittuja toimintamalleja ja suunnitelmia ennaltaehkäisevää työtä ja ongelmatilanteiden hoitamista varten. Koululla tulee olla turvallisuussuunnitelma, johon kuuluvat kriisi- ja pelastussuunnitelmat sekä päihteiden käytön ja kiusaamisen ennaltaehkäisemiseen ja puuttumiseen liittyvät suunnitelmat. Oppilashuollollisia toimenpiteitä eri asiantuntijoiden ja kodin yhteistyö sekä paikallisten tukiverkkojen palvelut tarvittaessa oppimissuunnitelman tai henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatiminen ja seuraaminen oppilashuollollinen tuki erilaisissa vaikeuksissa ja kurinpitorangaistuksen yhteydessä sekä silloin, kun opetukseen osallistuminen on evätty tupakan ja päihteiden käytön sekä kiusaamisen ehkäiseminen hyväksytyn suunnitelman mukaisesti mahdollisimman varhainen puuttuminen oppilaiden poissaoloihin, kiusaamiseen, väkivaltaan, mielenterveyskysymyksiin, tupakointiin ja päihteisiin erilaisten onnettomuuksien ja kuolemantapauksien varalle laaditun kriisisuunnitelman ja/tai pelastussuunnitelman toteuttaminen tarvittaessa kouluterveydenhuollon järjestäminen laadittujen kutakin vuosiluokkaa koskevien ohjeiden mukaan sekä terveydenhoitajan/lääkärin antamat palvelut tarpeesta ja resursseista riippuen koulumatkakuljetuksissa yleiselle turvallisuudelle asetettujen tavoitteiden huomioiminen kouluruokailun järjestämisessä terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen huomioiminen
Sairaalakoulun oppilaiden oppilashuollollisista tukitoimista huolehtii hoitotaho yhteistyössä koulun kanssa. Kaikki oppilaamme ovat psykiatrisessa hoidossa tai heillä on säännöllinen hoitokontakti. Sairaalakoulu toimii yhtenä osana oppilaidemme kuntouttavaa palvelutoimintaa ja koulu tehtävänä on tukea lapsen ja nuoren tervettä kasvua ja kehitystä hoidon asettamien tavoitteiden suuntaisesti. Terveydenhuolto Sairaalakoulun lyhytaikaisten kriisi- ja tutkimusjaksolla olevien oppilaiden terveydenhuoltopalvelut järjestetään pääsääntöisesti osastojen kautta. Hoitopaikkalaisten ja avo-oppilaiden kouluterveydenhuolto on järjestetty siten, että Länsipuiston koulun terveydenhoitaja toimii sairaalakoulun terveydenhoitajana. Terveydenhoitaja käy sairaalakoululla sovitusti, pitää huolen eri -ikäisille oppilaille kuuluvista vuosittaisista kouluterveydenhuoltopalveluista, ottaa vastaan koulun oppilaita sovituille käynneille sekä huolehtii koulun kansliassa säilytettävien ensiaputarvikkeiden sekä särkylääkkeiden riittävyydestä. Koulun henkilökunta ei anna osastolta kulkeville oppilaille mitään kipu- tai särkylääkkeitä, vaan kysyy aina osastolta luvan lääkkeen antamiseen. Kotoa käyville lääkkeitä voidaan tarvittaessa antaa, mikäli siihen kouluuntulolomakkeessa on lupa huoltajilta saatu. Huoltajien vastuulla on pitää huolta koulupäivän aikana annettavien lääkkeiden riittävyydestä ja siitä että esim. kohtauslääkkeet ovat aina oppilaan mukana. Avo-oppilaidemme säännöllisen koulunkäynnin turvaamiseksi oppilaiden läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Avo-oppilaiden sairauspoissaoloihin on huoltajien pyydettävä aina lupa terveydenhoitajalta ja poissaolosta toivotaan ilmoitusta koululle jo ensimmäisenä poissaolopäivänä. Kaikki poissaolot kirjataan ja huoltaja on velvollinen toimittamaan terveydenhoitajan antaman sairaslomalapun koululle. Koulun henkilökunta ja terveydenhoitaja pitävät yhteyttä oppilaiden poissaolojen seurannassa. Mikäli oppilaalla on poissaoloja, joihin terveydenhoitaja ei ole antanut lupaa, ottaa terveydenhoitaja yhteyttä oppilaan opettajaan. Ilmoittamatta jääneistä poissaoloista koulu ottaa puolestaan yhteyttä huoltajiin/n. Mikäli avo- oppilaan poissaolot ovat luvattomia ja toistuvia, pidämme koulullamme palaverin asian tiimoilta ja palaveriin kutsutaan oppilas, huoltaja/t ja lisäksi mahdollisesti lastensuojelun edustaja. Toistuvat poissaolot otamme esille lastenpsykiatrian tai nuorisopoliklinikan tiimeissä uusien tukitoimien rakentamiseksi koulutyön tueksi. Oppilaan jatkuvat poissaolot ovat vakava oire syrjäytymispolulla ja koulullamme teemme kaikkemme kierteen katkaisemiseksi ja myönteisen koulukokemuksen luomiseksi.
Koulullamme puututaan aina ei-hyväksyttävään käyttäytymiseen ja oppilaitamme tuetaan ja ohjataan löytämään myönteisiä ratkaisumalleja erilaisiin ongelmatilanteisiin. Koulullamme ei sallita mitään fyysistä tai henkistä väkivaltaa (ei sanallista eikä sanatonta). Vakavissa väkivaltatilanteissa koulun aikuisten velvollisuus on puuttua ja estää väkivallanteot kiinni pitämällä kunnes oppilas rauhoittuu. Tällaisista tilanteista ilmoitetaan heti huoltajille ja hoitotaholle ja tilanne selvitetään ennen kuin oppilas lähtee koulusta. Avo-oppilaiden koulusopimuksessa on sovittu keneen otetaan yhteyttä väkivaltatilanteissa ja kuka hakee häiriköivän oppilaan pois kesken koulupäivän. Oppilaan lähettäminen kotiin tai osastolle on äärimmäinen keino häiriköivän oppilaan rauhoittamiseksi, muutoin aina tavoitteena on, että rauhoituttuaan ja asiaa käsiteltyään oppilas pystyisi palaamaan opiskelun pariin joko luokkaan tai itsenäisen opiskeluun varattuun tilaan. Pitelytilanteista annetaan aina kirjallinen selvitys, mistä käy ilmi mitä pitelytilanteessa tapahtui ja ketkä pitelivät. Koulullamme pyritään siihen, ettei kukaan henkilökuntaa kuuluva yksin hoida kiinnipitotilanteita. Koulumme oppilaat eivät saa osallistua opetukseen päihteiden vaikutuksen alaisena. Mikäli oppilaamme epäillään käyttäneen päihteitä, otamme yhteyttä osastolle tai avooppilaiden osalta huoltajiin. Yhteistyössä hoitotahon ja huoltajien kanssa tehdään suunnitelma, miten tilanteessa edetään, jotta jatkossa vältetään vastaavat tilanteet. Kuraattoripalvelut Sairaalakoulun kuraattoripalvelut nivoutuvat oppilaiden omien kotikoulujen toimintaan. Kuraattoripalvelut toimivat siten, että koululta otetaan tarvittaessa yhteyttä oppilaan kotikoulun koulukuraattoriin, joka pyydetään koululle selvittelemään ja viemään oppilaan asioita eteenpäin. Kouluruokailu Sairaalakoulun oppilaiden ruokailu on järjestetty Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa, jonka kautta oppilaat saavat täysipainoisen ja terveellisen aterian. Osastolaisten kouluruokailu tapahtuu aina sairaalan osastoilla ja on osa yhteisöhoitoa. Avo-oppilaat ruokailevat sairaalan henkilökuntaruokalassa yhdessä koulun henkilökunnan kanssa. Yläkoulun oppilaat voivat kulkea ruokalaan sekä ruokailla vanhempien luvalla ilman valvontaa. Lupa pyydetään kirjallisena kouluuntulolomakkeen yhteydessä. Alakoulun oppilaiden ruokailu valvotaan aina. Oppilaita ohjataan syömään monipuolisesti ja terveellisesti sekä maistamaan vieraita ruokalajeja. Ruokailu on osa tapakasvatusta; oppilaita ohjataan käyttäytymään
asiallisesti, ottamaan toiset ruokailijat huomioon sekä tekemään ruokailutilanteesta rauhallinen ja miellyttävä. Oppilaiden ruokailutavat sekä syömiseen liittyvät neuroottisuudet että syömishäiriöiden tunnistaminen ja hoitaminen ovat tärkeä osa oppilaan kuntoutumista. Koulumatkat Koulumatkat ovat tärkeä osa oppilaan koulupäivää. Oppilaiden matka koululta osastoille on suhteellisen lyhyt mutta liikenteen kannalta arvaamaton. Lastenpsykiatrian osastolta kulkevat oppilaat saatetaan aina kouluun ja takaisin sekä sovituille hoitokäynneille. Saattajina toimivat lastenpsykiatrian osaston henkilökunta sekä tarvittaessa myös koulun henkilökuntaa. Nuorisopsykiatrisella osastolla hoidossa olevat oppilaat voivat kulkea matkat itsenäisesti, mikäli heillä on siihen osastolta lupa. Nuorisopsykiatrisella osastolla vastentahtoisessa hoidossa olevien oppilaiden kulkemista tarkkaillaan ja heidät saatetaan kouluun ja takaisin osastolle tarvittaessa yhteisen sopimuksen mukaisesti. Somaattiselta osastolta kulkevien oppilaiden saattajana voi toimia tarvittaessa myös osaston leikkitäti. Osa oppilaista liikkuu yhteiskuljetuksissa. Huoltajien sekä taksiyhtiöiden edustajien kanssa tehdään yhteistyötä, jotta koulumatkan aikana oppilaat muistavat turvallisuuteen ja käyttäytymiseen liittyvät säännöt ja sopimukset. Julkisilla kulkuvälineillä kulkevien oppilaiden kuljetukset lähtevät välittömästi sairaalan läheisyydestä. Koululle on järjestetty aamuvastaanotto yhteiskuljetuksissa sekä julkisilla kulkuvälineillä kulkeville oppilaille. Koulukuljetusta odottavalla oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus ohjattuun toimintaan. 4.3 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma laaditaan yleensä oppilaalle, jonka koulunkäynnissä ilmenee sellaisia vaikeuksia, ettei oppilas syystä tai toisesta selviä yleisopetuksen ryhmässä, mutta hänen kohdallaan ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista siirtää häntä erityisopetukseen. Oppimissuunnitelma sisältää suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Lisäksi siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot, opiskelun erityiset painoalueet, mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta.
Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelma laaditaan aina ennen kuin harkitaan erityisopetukseen siirtämistä. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Sairaalaopetuksessa kaikille pitkillä hoitojaksoilla sekä tukijaksoilla oleville avo-oppilaille tehdään oppimissuunnitelma tarkkoine ainekohtaisine tavoitteineen, jotka kirjataan oppilaan pulpettihoppiin. Pulpettihoppi ohjaa oppilaiden opiskelua ja konkretisoi opeteltavien aineiden ja aihekokonaisuuksien määrän, sisällön sekä auttaa oppilasta itseään suunnittelemaan omaa työtään pitkäjänteisesti. 4.4 Oma opinto-ohjelma Perusopetusasetuksen 11 :n 3 momentin mukaisesti voidaan päättää, että oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä oppilas siirtyy lukuvuoden työn päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas on esimerkiksi 9. luokan oppilas, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppilas etenee opintokokonaisuuksittain oman opinto-ohjelman mukaan. Opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden opiskelun aloittamiselle.
Sairaalaopetuksessa oleva oppilas voi opiskella myös vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti. Tämä opintomuoto sopii erityisesti peruskoulun päättövaiheessa oleville nuorille, joiden psyykkinen kunto tai toimintakyky on vaihteleva tai oppilas on vaarassa syrjäytyä koulunkäynnistä kokonaan. Tällöin hänelle tehdään oma opintoohjelma yhteistyössä oppilaan oman koulun kanssa ja oppilaan opinnot voidaan ajoittaa tarvittaessa useammalle vuodelle. Oman opinto-ohjelman mukaan eteneminen mahdollistaa sen, että oppilas voi jatkaa oppivelvollisuutensa suorittamista tekemättä uudelleen jo suorittamiaan opintoja. Opiskelusta tulee mielekkäämpää, kun oppilas tietää, että psyykkisestä kuormitus ei ole esteenä opinnoissa etenemisessä. Tietoisuus siitä ettei millään ehdi suorittaa kaikkia oppiaineita tai aineryhmien opintoja lukuvuoden loppuun mennessä ahdistaa ja vähentää opiskelumotivaatiota ja pahimmassa tapauksessa oppilaan koulunkäynti keskeytyy kokonaan 4.5. Ohjauksen järjestäminen sairaalaopetuksessa Oppilaan opiskelun ohjaus jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkumo taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja erityisesti opiskelun nivelvaiheissa. Jokainen oppilas tarvitsee ohjausta oppimisessa, opinnoissa ja opintoihin liittyvissä valinnoissa. Ohjausta annetaan eri oppiaineiden opetuksen, opinto-ohjauksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaidensa persoonallisen kasvun ja kehityksen tukeminen sekä kannustaa vastuunottoon ja rakentavaan osallisuuteen kouluyhteisössä. Ohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan edellytyksiä hyvään oppimiseen ja oppijana kehittymiseen. Ohjauksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan, harjaantua opiskelutaidoissa ja ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi koulussa toteutettavan ohjauksen tulee tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. Oppilaan opinpolun aikana keskitytään eri asioiden tukemiseen. Esiopetusvuonna tuetaan pienten koululaisten omatoimisuutta, sosiaalisia taitoja, vahvistetaan oppimisvalmiuksia sekä ehkäistään oppimisvaikeuksien syntyä. Perusopetuksen aikana oppilaalle annetaan henkilökohtaista ohjausta valintamahdollisuuksista, valintojen merkityksestä jatko-opintoihin, oppilaan tulevaisuuteen sekä työelämään
sijoittumiseen. Ohjauksella tuetaan oppilaan itsetuntemuksen lisääntymistä sekä tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaitojen kehittymistä. Onnistunut oppilaan ohjaus edellyttää aina tiivistä yhteistyötä huoltajien ja muiden tahojen kanssa. Vuosiluokkien 1-6 aikana oppilaanohjaus toteutetaan eri oppiaineiden opetuksen yhteydessä luontevasti arjen keskellä tapahtuvina kasvatuksellisina keskusteluina. Oppilaitamme ohjataan arvioimaan omaa työskentelyään ja käyttäytymistään. Tätä varten on kehitelty erillinen koulunkäynnin itsearviointilomake oppilaan tulo- ja lähtövaiheessa sekä koulunkäynnin viikkoarviointilomake. Eri syistä johtuen oppilaillamme on usein puutteellinen kyky tunnistaa ja ymmärtää oman toiminnan merkitystä suhteessa koulusuoriutumiseen. Myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä oppilaitamme tuetaan vastuuntuntoisuuteen, aloitteellisuuteen ja sitkeyteen omien opintojen suhteen. Oppilasta autetaan löytämään uusia, hänelle sopivia ja mielekkäitä oppimista tukevia ja helpottavia keinoja sekä löytämään myönteisemmän asenteen opiskelua kohtaan. Oppilaidemme muuttuviin elämäntilanteisiin ja henkilökohtaiseen kasvuun liittyvä ohjaus on osa koulumme toimintakulttuuria. Oppilaitamme askarruttavista asioista keskustellaan sopivissa tilanteissa koulun arjen keskellä. Oppilaan siirtyminen uuteen kouluun Nivelvaiheissa tuetaan yksittäistä oppilasta tai ryhmiä tapauksesta ja tilanteesta riippuen. Panostaminen nivelvaiheisiin liittyvään oppilaisiin suunnattuun tukeen ja yhteistyöhön, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat helpotetaan oppilaiden siirtymistä ja onnistumista uudessa oppimisympäristössä. Pääsääntöisesti nivelvaiheiden yhteistyöpalaverit järjestetään siirryttäessä esiopetuksesta alkuopetukseen 6. luokalta 7. luokalle 9. luokalta toisen asteen oppilaitoksiin Esikoululaiset vierailevat tulevassa koulussa ennen siirtymistä alkuopetukseen. Kuudennen luokan aikana oppilaat tutustuvat sekä tulevaan kouluunsa että uusiin opettajiin. Myös oppilaanohjaaja perehdyttää 6. luokkien oppilaita opiskeluun uudessa koulussa. Yhdeksäsluokkalaisia puolestaan informoidaan toisen asteen oppilaitoksista oppilaanohjaustuntien puitteissa. Lisäksi tehdään opintokäyntejä eri oppilaitoksiin.