Gundbyn Västergårdin tilalla sijaitsevan metsäkohteen luontotyyppitarkastelu 2013 Suomen Luontotieto Oy 2/2014 Jyrki Matikainen
Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Aineisto ja menetelmät... 3 3. Tulokset ja johtopäätös... 4 Liitteet... 5-6 2
Suomen Luontotieto Oy BILAGA/LIITE 2b 1.Johdanto Kemiönsaaren kunta /Åke Lindeberg tilasi joulukuussa 2013 Suomen Luontotieto Oy:ltä tarkistuskäynnin liittyen Kemiön keskustan osayleiskaavaan laatimiseen. Västergårdin tilan pohjoispuolelta on kaavaan liittyvän luontoselvityksen yhteydessä rajattu tulvametsäksi tulkittu suojeltava luontotyyppi. Alueen maanomistajan mukaan kohde on kuitenkin entistä niittyä, joka nykyisin on hoidettua talousmetsää. 2.Aineisto ja menetelmät Faunatica Oy:n osayleiskaavaan laatiman luontoselvityksen mukaan Gundbyn Västergårdin tilan alueella on tulvametsäksi luokiteltava suojeltava luontotyyppi. Suomen Ympäristökeskuksen julkaisema luontotyyppioppaan (kts. liite 2) mukaan luontotyyppiä ei esiinny LounaisSuomen alueella, joten kohteen uusi tarkastelu oli perusteltua. Tulvametsälle on tyypillistä säännöllinen tulviminen, jolloin joen tai järven vedenpinnan nousu tuo alueelle sedimenttejä ja tämän mukana ravinteita. Säännöllinen tulviminen estää varpujen ja sammaleiden kasvun ja saa aikaan kivennäismaan ja orgaanisen aineksen sekoittumisen. Tulvametsät ovat lehtipuuvaltaisia ja usein hieskoivun (Betula pubescens) ja leppien (Alnus sp) dominoimia. Aluskasvillisuudessa vallitsevana ovat suurikokoiset, typpeä vaativat lajit, kuten nokkonen (Urtica dioica) ja mesiangervo (Filipendula ulmaria). Luonnontilaisessa tulvametsässä on tulvimisen seurauksena myös runsaasti lahopuuta. Kohteen luontotyypin selvittämiseksi alueelle tehtiin maastokäynti 30.12.2013. Maastokäynnin suoritti ja lausunnon kirjoitti FM. biologi Jyrki Matikainen Suomen Luontotieto Oy:stä. Lausunnon taittoi Eija Rauhala (tmi Eija Rauhala) Yleiskuva alueen länsipäästä 3
Suomen Luontotieto Oy BILAGA/LIITE 2b 3.Tulokset ja johtopäätös Alueelle tehdyn maastokäynnin perusteella tulvametsäksi tulkittu kohde on sekundäärimetsää, joka on syntynyt aiemmin niittynä tai jopa peltona olleen alueen päälle. Alueella on ojia merkkinä aiemmasta viljely tai laidunkäytöstä. Vuoden 1962 maastokartan mukaan nyt tulvametsäksi tulkittu kohde on tällöin ollut avointa niittyä ja sitä on mitä ilmeisimmin laidunnettu. Alue lienee aiemmin ollut nykyistä kuivempaa ojituksen vuoksi. Kohteen nykyinen märkyys johtunee pääosin ojien tukkeutumisesta ja suurin osa kohteen vedestä on eteläpuolen laajalta rinnealueelta valuvaa pohja- ja pintavettä. Vaikka alue rajautuu pohjoisosiltaan Puujärvenjokeen, ei kohteen märkyys johdu joen tulvimisesta eikä tulvametsälle tyypillistä sedimenttien kertymistä ole alueella havaittavissa. Alueon savipohjaista vanhaa merenpohjaa, joka luontaisestikin on ravinteikasta. Koko aluetta on hoidettu talousmetsänä ja nykyään alueella kasvaa tasaikäinen hies- ja rauduskoivusta (Betula pendula) muodostunut lehtipuumetsä, jonka joukossa kasvaa jonkin verrankuusta (Picea abies). Alueella on tehty poiminta- ja harvennushakkuita ja esim. aluspuusto japensaskerros on niukkaa. Aivan jokivarressa kasvaa jonkin verran pajuja (mm. Salix cinerea) ja muutamia tuomia (Prunus padus), mutta esim. tulvametsälle tyypillinen tervaleppä (Alnus glutinosa) puuttuu alueelta lähes kokonaan. Aluskasvillisuuden valtalajisto koostuu mesiangervosta ja nurmilauhasta (Deschampsia cespitosa) sekä muista niittylajeista, joka myös viittaa alueen aiempaan niittyvaiheeseen. Vaikka kohde ulkoisesti näyttää tulvametsältä, se ei kuitenkaan täytä tulvametsien kriteereitä. Lisäksi kohdetta on hoidettu talousmetsänä, jolloin sen luontoarvot ovat tavanomaisia. Kaavaan ehdotettu suojelumerkintä ei siten ole perusteltu. Angelniemellä 15.1.2014 Jyrki Matikainen Alueen keskiosaa joulukuisten sateiden jälkeen 4
Liitteet Liite 1. Karttaliite Liite 2. Luontotyypin kuvaus 5