Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Joensuu 23.9.2014. 10.11.2014 Suomen metsäkeskus 1"

Kirsi Nieminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Joensuu Suomen metsäkeskus 1

2 Luento 1 MITÄ OMISTAN? Suomalaisen metsän biologiaa Suot Kasvupaikkatyypit Suomen puulajit Kehitysluokat Metsään.fi-palvelu Suomen metsäkeskus 2

3 Pohjoinen havumetsävyöhyke Sataa enemmän kuin haihtuu Soistuminen tyypillistä, turvemaat Karike ei hajoa kuntta Metsämaa hapanta Puusto pääosin havupuuta Suomen metsäkeskus 3

4 Puuston keskitilavuus metsämaalla Häme-Uusimaa 160 m3/ha Pohjois-Pohjanmaa 86 m3/ha Lappi 65 m3/ha Pohjois-Karjala 118 m3/ha Koko maa 107 m3/ha kuva: Metla Metsätilastollinen vuosikirja Suomen metsäkeskus 4

Pohjois-Karjala 118 m3/ha Koko maa 107 m3/ha kuva:

5 KASVUN TEKIJÄT Suomen metsäkeskus 5

6 Kasvun tekijät Lämpö Valo Vesi Maaperän rakenne Ravinteet Suomen metsäkeskus 6

7 Lämpö Lämpösumma on kasveille tärkeämpi kuin vuorokautinen lämpötila Ihminen vaikuttaa metsän lämpötilaan mm:» Harvennuksilla» Maanmuokkauksella Suomen metsäkeskus 7

8 Keskimääräinen lämpösumma d.d Ilmatieteen laitos Lämpösumma Kasvukauden aikana + 5 astetta ylittävien vuorokautisten keskilämpötilojen summa Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim. lehdet puhkeavat tai siemen tuleentuu. d.d = degree days Termiset vuodenajat (vuorokauden keskilämpötila pysyvästi, astetta) - Kevät Kesä >10 - Syksy Talvi < Suomen metsäkeskus 8

keskilämpötilojen summa Lämpösumman on oltava tarpeeksi suuri, jotta esim.

9 Kasvukausi Vuorokauden keskilämpötila pysyvästi +5 asteen yläpuolella Pituus vrk Kasvukausi ja männyn kasvurytmi Männyn paksuuskasvu Männyn juuriston kasvu Männyn pituuskasvu Kasvukausi Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Suomen metsäkeskus 9

Männyn paksuuskasvu Männyn juuriston kasvu Männyn pituuskasvu

10 Vesi Suomessa sataa enemmän kuin haihtuu vettä Tiiviit ja alavat maat soistuvat Vesi liikkuu maakerrosten välillä (pohjavesi ja kapillaari-ilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin kasvukauden aikana Ilmatieteen laitos Suomen metsäkeskus 10

(pohjavesi ja kapillaari-ilmiö) Sademäärä (mm) keskimäärin

11 Raekoon vaikutus Ravinteet kiertävät paremmin hienojakoisessa maassa Hienojakoinen maa pidättää vettä Ääripäässä hienojakoisin savimaa Ihminen vaikuttaa maaperän rakenteeseen» Maanmuokkaus Suomen metsäkeskus 11

Ääripäässä hienojakoisin savimaa Ihminen vaikuttaa

12 Ravinteet Kangasmailla yleensä riittävästi Suomen yleisin maannos podsoli» Vesi huuhtoo karikkeesta vapautuvia ravinteita kohti pohjamaata» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa» Ravinteiden kierto tapahtuu noin 0-30 cm syvyydessä Suomen metsäkeskus 12

pohjamaata» Pintamaa usein köyhäravinteista ja hapanta kunttaa»

13 Valo Suomessa valoa on riittävästi kasvukauden aikana Metsässä puulajeilla on eri valon määrän vaatimukset Ihminen voi vaikuttaa valon määrään metsänhoidolla Suomen metsäkeskus 13

vaatimukset Ihminen voi vaikuttaa valon määrään

14 A2-skenaariolla Keskimääräinen tehollinen lämpösumma Ilmatieteen laitos Ilmasto muutoksessa Keskeisimmät muutokset Suomessa ilmaston muuttuessa Lämpötilat kohoavat Muutokset tuuliin arvioilta vähäiset Sademäärät kasvavat erityisesti syksyllä ja talvella Lumi ja routa vähenee Suomen metsäkeskus 14

Lämpötilat kohoavat Muutokset tuuliin arvioilta vähäiset Sademäärät kasvavat

15 Metsien käyttö hillitsee ilmastonmuutosta Hiilen kertyminen ilmakehään on osasyy ilmastonmuutokseen Metsä sitoo hiiltä kasvien kasvaessa ja vapauttaa hiiltä kasvien hajotessa Puupohjaiset tuotteet sitovat hiiltä koko elinkaarensa ajaksi Suomen metsäkeskus 15

kasvaessa ja vapauttaa hiiltä kasvien hajotessa Puupohjaiset

16 Kivennäis- ja turvemaat Kivennäismaat (kangasmaa, kangas) Turvemaat» korpi» räme» avosuot; neva, letto Ojitetut suot» ojikot» muuttumat» turvekankaat Suomen metsäkeskus 16

17 Suot Kasvupaikkoja, joissa suokasvillisuus on vallitsevana tai jossa kasvualustana on turve Suokasvillisuus: rahkasammalet, sarat, suovarvut, suomuurain Pintakasveista yli 75 % suokasveja Turpeen paksuus yli 30 cm Turvemaiden osuus metsämaasta vaihtelee eri puolilla maata, turvemaita noin 30 % Suomen pinta-alasta Suomen metsäkeskus 17

75 % suokasveja Turpeen paksuus yli 30 cm Turvemaiden osuus metsämaasta vaihtelee eri

18 Räme Suomen metsäkeskus 18

19 Korpi Suomen metsäkeskus 19

20 KASVUPAIKKATYYPIT Suomen metsäkeskus 20

21 Kasvupaikkatyypit (A.K.Cajander) Lehdot Lehtomaiset kankaat Tuoreet kankaat Kuivahkot kankaat Kuivat kankaat Karukkokankaat Suomen metsäkeskus 21

22 Kasvupaikkatyyppien ominaisuudet KUIVA KANGAS TUORE KANGAS LEHTO VESI x xx xxx RAVINTEET x xx xxx RAEKOKO xxx xx x VALO xxx xx x ELOPER. KERROKSEN PAKSUUS x xx xxx MAAPERÄN PIENELIÖIDEN TOIMINTA x xx xxx LAJILUKU x xx xxx BIOMASSAN UUSIUTUMISNOPEUS x xx xxx Lähde: Lehto ja Leikola: Käytännön metsätyypit Suomen metsäkeskus 22

23 Hoidetun männikön kasvukyky eri kasvupaikoilla Suomen metsäkeskus 23

24 Lehto Suomen metsäkeskus 24

25 Lehtomainen kangas Suomen metsäkeskus 25

26 Tuore kangas Suomen metsäkeskus 26

27 Kuivahko kangas Suomen metsäkeskus 27

28 Kuiva kangas Suomen metsäkeskus 28

29 Karukkokangas Suomen metsäkeskus 29

30 PUULAJIT Suomen metsäkeskus 30

31 Suomen puulajit Puu on suurikokoinen monivuotinen puuvartinen kasvi, jolla on yleensä yksi hallitseva varsi ja latvus» Pienemmät puuvartiset kasvit, joilla on useita varsia ovat pensaita tai varpuja.» Joskus rajanveto voi olla vaikeaa, koska pensailla ja varvuilla on puumaisia piirteitä. Suomessa 32 puulajia» Neljä havupuulajia, loput lehtipuita Jääkauden jälkeen tulivat koivu ja mänty, kuusi saapui myöhemmin Metsätaloudessa tärkeimmät ovat mänty, kuusi ja koivu Suomen metsäkeskus 31

32 Suomen puulajiluettelo LEHTIPUUT LEHTIPUUT HAVUPUUT Rauduskoivu Betula pendula Suomenpihlaja Sorbus hybrida Mänty Pinus sylvestris Hieskoivu Betula pubescens Ruotsinpihlaja Sorbus intermedia Kuusi Picea abies Haapa Populus tremula Tammi Quercus robur Kataja Juni communis Tervaleppä Alnus glutinosa Saarni Fraxinus excelsior PARHAITEN MENESTYVÄT ULKOMAISET LAJIT Harmaaleppä Alnus incana Lehmus Tilia cordata Siperianlehtikuusi Larix sibirica Raita Salix caprea Vaahtera Acer platanoides Kontortamänty Pinus contorta Halava Salix pentandra Vuorijalava Ulmus glabra Mustakuusi Picea mariana Tuomi Prunus padus Kynäjalava Ulmus laevis Douglaskuusi Pseudotsuga menziesii Pihlaja Sorbus aucuparia Metsäomenapuu Malus sylvestris Hybridihaapa P. tremula * tremuloides *Metsäsertifioinnissa luetaan kotim. puulajiksi Suomen metsäkeskus 32

33 Metsän kasvun vaiheet aukeasta alasta metsään Havupuut: Valtaavat kasvupaikan ajan saatossa Sietävät varjostusta Puulla hyvä tuotoskyky Mänty toimii karuilla kasvupaikoilla lehtipuiden tavoin Lehtipuut: Täyttää aukeat alat nopeasti Hyvä siemensato Nuorena nopeakasvuisia Vaativat runsaasti valoa Suomen metsäkeskus 33

34 Metsän kehittyminen ja uudistumisen syyt tai keinot Yksittäisten puiden kuoleminen Tuulenkaadot, tuhot Pieni metsäpalo Kiertoaika = esimerkiksi 120 v Uudistushakkuu Uudistushakkuu Uudistushakkuu Juha Varhi Suomen metsäkeskus 34

35 Mänty Runsaasti valoa vaativa puulaji Reagoi voimakkaasti valon määrään» Oksat» Neulasmassa Yleisin puulajimme Kasvaa lähes kaikilla kasvupaikoilla, paras puuntuotannollinen laatu karuilla kasvupaikoilla Syvä juuristo, paalujuuri Hyvät siemenvuodet 5-7 vuoden välein SMY, Puulajit-vihko Suomen metsäkeskus 35

36 Männyn alaoksat karsiutuvat valon puutteessa Suomen metsäkeskus 36

37 Kuusi Päätevaiheen valtalaji Kasvupaikkana rehevät maat Puolivarjopuu Alikasvoksena esiintyy kuivillakin mailla Maanpinnanmyötäinen juuristo Laholle altis Hyvät siemenvuodet mäntyä harvemmin SMY, Puulajit-vihko Suomen metsäkeskus 37

38 Koivu Raudus- ja hieskoivu Kasvupaikkana rehevät maat, hieskoivu myös tiiviillä maalla ja turv la Rauduskoivu taloudellisesti merkittävämpi Runsaasti siementä lähes joka vuosi Järeytyäkseen vaatii runsaasti kasvutilaa Suomen metsäkeskus 38

39 Hies- ja rauduskoivu SMY, Puulajit-vihko Suomen metsäkeskus 39

40 Rauduskoivikko Suomen metsäkeskus 40

41 Hieskoivikko Suomen metsäkeskus 41

42 KEHITYSLUOKAT Suomen metsäkeskus 42

43 Kehitysluokat A0 = Aukea S0 = Siemenpuumetsikkö, noin 50 mä- tai koivupuuta/ha, ei vakiintunutta taimikkoa 05 = Suojuspuumetsikkö, puuta /ha + kuusen taimia T1 = Pieni taimikko, alle 1,3 metriä pituutta T2 = Varttunut taimikko, yli 1,3m pituutta, paksuutta alle 8 cm Y1 = Ylispuustoinen taimikko, S0+T1 02 = Nuori kasvatusmetsä, lpm 8-16 cm havupuut yli 7m, lehtipuut yli 9 m 03 = Varttunut kasvatusmetsikkö läpimitta yli 16 cm 04 = Uudistuskypsä Er = Eri-ikäisrakenteinen metsä Suomen metsäkeskus 43

44 Muokattu, A Suomen metsäkeskus 44

45 Siemenpuita, S Suomen metsäkeskus 45

46 Kehitysluokka T Suomen metsäkeskus 46

47 Männikkö, T Suomen metsäkeskus 47

48 Kehitysluokka, Suomen metsäkeskus 48

49 Männikkö, Suomen metsäkeskus 49

50 Männikkö, Suomen metsäkeskus 50

51 METSÄVARATIETO Suomen metsäkeskus 51

52 Suomen metsäkeskus 52

53 Metsikkökuvio Metsänhoidon ja hakkuiden käsittely-yksikkö Puustoltaan ja maapohjaltaan yhtenäinen alue Jakoperusteena myös» kehitysluokka» toimenpiteet Suomen metsäkeskus 53

54 Metsätieto Kasvupaikka + puusto + käsittelyhistoria + toimenpide-ehdotus jne. jne. Metsäsuunnitelma Metsään.fi-palvelu Suomen metsäkeskus 54

55 Suomen metsäkeskus 55

56 ILLAN TÄRKEIMMÄT Kasvuolosuhteet määräävät metsän mahdollisuudet Metsätila koostuu pienemmistä kokonaisuuksista kuvioista Metsävaratieto auttaa päättämään metsän hoidosta ja käytöstä Metsävaratieto helposti saatavilla verkossa Metsään.fi Suomen metsäkeskus 56

57 KIITOS! PÄIVI LEHTO PUH SUOMEN METSÄKESKUS JULKISET PALVELUT SILTAKATU 20 B JOENSUU Suomen metsäkeskus 57

Samankaltaiset tiedostot

Metsänhoidon perusteet

Metsänhoidon perusteet Kasvupaikkatekijät, metsätyypit ja puulajit Matti Äijö 18.9.2013 1 KASVUPAIKKATEKIJÄT JA METSÄTYYPIT kasvupaikkatekijöiden merkitys puun kasvuun metsätalousmaan pääluokat puuntuottokyvyn