1 ROVANIEMEN KAUPUNKI ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSA KORTTELI 155 SEKÄ VIRKIS TYSALUE, OUNASJOENTIE Näkymä suunnittelualueelle kesällä 2007 KAAVASELOSTUS KAAVOITUS 3.12.2007
1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 tunnistetiedot Asemakaavan muutos Rovaniemen kaupunki 3. kaupunginosa kortteli 155 sekä virkistysalue, Ounasjoentie 42,44,46,48 ja 50 laatijan nimi Rovaniemen kaupunki, tekninen osasto, kaavoitus Markku Pyhäjärvi 1 yhteystiedot Rovaniemen kaupunki Hallituskatu 7 PL 8216 96101 Rovaniemi puh. 016 322 6290 maanomistajien kuuleminen 19.4.1999 kuulutus 30.9.1999 luonnosvaiheen kuuleminen 1.10 15.10.1999, 17.9. 1.10.2007 tekninen lautakunta 7.9.1999, 182, 30.10.2007, 174 julkisesti nähtävillä 2.2. 2.3.2000, 17.12.2007 15.1.2008 kaupunginhallitus 10.1.2000, 7, 12.11.2007, 513 kaupunginvaltuusto 1.2 Kaava alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee noin 1,2 km keskustasta luoteeseen Ounasjoentien varrella. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan tavoitteena on korttelin 155 käyttötarkoituksen (AO) muuttaminen yleiskaavan mukaiseksi asuinkerrostaloalueeksi (AK). Muutoksella täydennetään ja eheytetään taajamarakennetta alueella olevaa yhdyskuntatekniikkaa kustannustehokkaasti hyödyntäen. Kaavalla toteutetaan kaupunkilaisille uusia vaihtoehtoisia asuinpaikkoja olevan yhdyskuntarakenteen sisälle. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 1 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 2 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 3 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 3 3.1.2 Luonnonympäristö... 3 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 3 3.1.4 Maanomistus... 4
2 3.2 Suunnittelutilanne... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 5 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 5 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 5 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 5 4.3.1 Osalliset... 5 4.3.2 Vireille tulo... 5 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät... 5 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 9 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 9 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta... 9 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet... 9 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 5.1 Kaavan rakenne... 9 5.1.1 Mitoitus... 9 5.3 Aluevaraukset... 9 5.3.1 Korttelialueet... 9 5.3.2 Muut alueet...10 5.4 Kaavan vaikutukset...10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön...10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön...10 5.5 Ympäristön häiriötekijät...10 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset...12 5.7 Nimistö...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus...12 6.3 Toteutuksen seuranta...12 Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto...12 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Maakuntakaava (sivu 6) 2. Yleiskaava (sivu 7) 3. Voimassa oleva asemakaava (sivu 8) 4. Asemakaavan seurantalomake (sivu 12) 5. kaavakartta (erillinen liite) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitusyksikössä on keväällä 1999 laadittu alustava luonnos asemakaavan muutokseksi kortteliin 155. Alueen maanomistajien halukkuutta asemakaavan muutokseen, on tiedusteltu 19.4.1999 päivätyllä kirjeellä. Suhtautuminen muutokseen on ollut pääosin myönteistä. Tekninen lautakunta on 7.9.1999, 182 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavaa ryhdytään muuttamaan. Asemakaavan muutoksesta on suoritettu laatimisvaiheen kuuleminen 1.10. 15.10.1999. Mielipiteitä ei jätetty. Kaupunginhallitus on päättänyt 10.1.2000, 7, että asemakaavaa ryhdytään muuttamaan ja että ehdotus muutokseksi asetetaan yleisesti nähtäville. Ehdotus muutokseksi on pidetty 2.2. 2.3.2000 yleisesti nähtävillä. Yksi kaava alueen tontin omistajista ei hyväksynyt muutosta ja pyysi jättämään tonttinsa kaavamuutoksen ulkopuolelle. Kaavaprosessia päätettiin jatkaa niin, että alueelle laaditaan uusi kaavaluonnos. Luonnos lähetetään kommentoitavaksi maanomistajille. Maanomistajat ovat hyväksyneet kaavaluonnoksen.
3 Uusi asemakaavan muutosluonnos on pidetty luonnosvaiheen kuulemista varten yleisesti nähtävillä 17.9. 1.10.2007. Mielipiteitä muutoksesta ei ole saapunut. Tekninen lautakunta on käsitellyt asiaa 30.10.2007, 174 ja päättäneet esittää kaupunginhallitukselle, että asemakaavaa ryhdytään muuttamaan. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 12.11.2007, 513 teknisen lautakunnan esityksen. Asemakaavan muutos on ollut julkisesti nähtävillä 17.12.2007 1.15.2008. Muutoksesta on pyydetty ympäristölautakunnan lausunto. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Asemakaavan muutoksella suunnittelualueelle muodostetaan kaksi asuinkerrostalojen tonttia (AK), joiden kerrosluku on (3/4) IV ja rakennusoikeus 2000 k m 2 (e=0.78) ja 2600 k m 2 (e=0.77) sekä yksi asuinpientalojen tontti (AP), jonka kerrosluku on 1/1 r II ja rakennusoikeus 300 k m 2. Pohjoisrantakadulta osoitetaan kaavassa ajoyhteys AP tontille. Muille tonteille liittyminen tapahtuu Ounasjoentieltä. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tontit ovat rakennettavissa, kun asemakaava on saanut lainvoiman. Sen jälkeen alueelle laaditaan asemakaavan mukaiset tonttijaot sekä suoritetaan lohkomistoimitukset. Tonttien luovuttamisen yhteydessä on myös syytä korostaa rakentajille alueen rakentamistavasta. Esimerkiksi pohjaolosuhteiden tutkimisen tarpeellisuus sekä perustamistavan suunnittelun tärkeys on huomioitava hyvin ennen rakentamistoimenpiteitä. Myös rakentamistapa ja sijoittelu tulee noudattaa asemakaavamääräyksiä. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualueen korttelissa yksi tontti on rakentamaton. Muilla tonteilla on pääsääntöisesti 40 60 luvun aikana rakennettuja puolitoistakerroksisia pientaloja. 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen kohde kuuluu 3. kaupunginosan asuinalueeseen. Etäisyys ydinkeskustaan on noin 1,2 kilometriä. Asuinalue on alkanut muodostua 1940 luvun loppupuolella. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemarakenne, Maisemakuva Suunnittelualue on ympäristöineen sekä maisemakuvaltaan rakennettua ja puustoltaan vaihtelevaa rinnemäistä asuinaluetta, joka laskee pohjoista kohti. Alueen asuntorakenne on nykyisellään monipuolista, muodostuen omakotitaloista kerrostaloihin. Suunnittelualueen lähiympäristön maisemakuvaa alueella hallitsee Ounasjoki suistoalueineen sekä pohjoiseen sijoittuvat vaaramaisemat. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys kaava alueella
4 Suunnittelualueella on asukkaita 11 kpl. Sahanperän tilastoalueella asui 31.12.2006 yhteensä 354 asukasta. Asukasluku alueella on pienentynyt edellisvuoden tilastoon verrattuna 6 hengellä. Asemakaavan toteutuessa voi korttelialueelle muodostua rakentamistavasta riippuen noin 70 asuntoa. Kaupunkikuva Suunnittelualue sijaitsee keskustasta länteen Sahanperän asuinalueella. Alue on muodostunut omakoti, rivi ja kerrostaloista. Kerrosluvut alueella vaihtelevat I:stä V:n. Alueen kaupunkikuvaa hallitsee alueella kulkeva Ounasjoentie ja Arktinen keskus Arkticum. Palvelut, työpaikat, elinkeinotoiminta Lähin kaupallinen palvelu sijaitsee Ounasjoentiellä. Julkisia palveluita alueella on mm. Kivalonpuiston päiväkoti sekä Arktinen keskus. Virkistys Sahanperän aluetta ympäröi runsas lähivirkistys ja puistoalueverkosto (Ruijanpuisto, Ounasjoenpuisto, Kivalonpuisto sekä Villenpuisto). Liikenne Alueen kadut ja kevyenliikenteen väylästöt ovat toteutuneet voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Alueen kokoojakatuna alueella toimii Ounasjoentie. Alueella on toimiva joukkoliikennejärjestelmä. Kevyenliikenteen reitit muodostavat hyvän ja toimivan kokonaisuuden, joilta on hyvät yhteydet muihin kaupunginosiin. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaisella suunnittelualueen aluevarauksella ei ole todettu olevan rakennus ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, eikä muinaismuistoalueita. Tekninen huolto Alueen kunnallistekniikkaa on alettu rakentamaan 50 luvun alkupuolella. Tällä hetkellä Ounasjoentie on peruskorjaamisen kohteena. Alueelle uusitaan kaikki vesi ja jätevesijohdot sekä sähkötekniikkaa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen maat ovat yksityisen omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Rovaniemen maakuntakaavan on Lapin liiton liittovaltuusto 19.5.2000. Siinä suunnittelualue on osa taajamatoimintojen aluetta. Ympäristöminiteriö on vahvistanut Rovaniemen maakuntakaavan 2.11.2001. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 7.10.2002 hyväksynyt Rovaniemen yleiskaavan 2015. Yleiskaavassa suunnittelualue on asuinkerrostalojenaluetta AK. Asemakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut suunnittelualuetta käsittävän asemakaavan 28.11.1974.
5 Rakennusjärjestys Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Rovaniemen kaupungin rakennusjärjestyksen 16.4.2007, 35. Pohjakartta Alueelta on olemassa numeerinen pohjakartta, joka perustuu ilmakuvaukseen ja täydennyskartoituksiin. Alueen pohjakartta on asetuksen n:o 1284 / 23.12.1999 mukainen ja se vastaa nykyistä olosuhdetta. Rakennuskiellot ja suojelumääräykset Alueella ei ole voimassa rakennuskieltoja, eikä suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen suunnittelu on käynnistynyt kaupungin toimesta. Maanomistajien ja kaupungin välille laaditaan alueen kaavoituksen lisäksi myös maankäyttösopimus. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen käynnistämisestä on tiedusteltu kirjeellä 19.4.1999 alueen maanomistajilta. Tekninen lautakunta on hyväksynyt laaditun asemakaavan muutosluonnoksen jatkokaavoituksen pohjaksi. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maanomistajien sekä muiden eri tahojen kuulemista kaavoitusprosessin toteutumista varten on tiedusteltu kirjeellä sekä kuulutuksella sanomalehdessä. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksen laatimisvaiheen kuuleminen on kuulutettu sanomalehdessä 30.9.1999. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua 1.10.1999 lähtien kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Asemakaavan muutoksen laatimisvaiheen kuulemisesta on lähetetty kirjeet alueen maanomistajille, lähialueen maanomistajille ja asukkaille. Asemakaavan muutokseen ja asiakirjoihin on voinut tutustua kaavoitusyksikössä kaupungintalolla. Laatimisvaiheen sekä luonnosvaiheen kuulemiset on suoritettu pitämällä voimassa oleva asemakaava sekä asemakaavan muutos yleisesti nähtävillä kaupungintalolla ja myöhemmin Palvelupiste Osviitassa. Nähtävillä pidosta on tiedotettu kuulutuksella Lapin Kansassa ja kirjeitse asianosaisille. Teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen on ehdotus asemakaavan muutokseksi pidetty julkisesti nähtävillä kaupungin Osviitta palvelupisteessä. Kuulutus nähtävillä pidosta on ilmoitettu kuulutuksella Lapin Kansassa sekä kirjeellä asianosaisille. Asemakaavan muutoksesta on hankittu lausunto ympäristölautakunnalta. Tekninen lautakunnan ja kaupunginhallituksen päätökset ovat olleet yksimielisiä. Asemakaavan muutoksen hyväksyy kaupunginvaltuusto.
Liite 1. Maakuntakaava 6
Liite 2. Yleiskaava 7
8 Liite 3. Voimassa oleva asemakaava Kaavassa suunnittelualueen kortteli on asuinpientalojen korttelialuetta AO, kerrosluku I ja rakennusoikeus 250 k m 2 /tontti. Asemakaavan on ympäristöministeriö vahvistanut 28.11.1974.
9 4.4 Asemakaavan tavoitteet Kaupungin tavoitteena on, että asemakaavan muutos täydentäisi olevaa kaupunkirakennetta ja kaupunkikuvaa laaditun ja hyväksytyn yleiskaavaan mukaisesti. Muutoksella täydennetään ja eheytetään taajamarakennetta alueella olevaa yhdyskuntatekniikkaa kustannustehokkaasti hyödyntäen. Muutoksella saadaan myös asuinkerrostalojen rakennuspaikkatarjontaa lisättyä. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus ja karsinta Vaihtoehto 0: Alueen asemakaava säilyy entisellään. Vaihtoehto 1: Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan suunnittelualueen toteuttaminen asuinkerrostalokäyttöön soveltuvaksi hyväksytyn yleiskaavan periaatteita noudattaen. 4.5.4 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavaehdotukseksi valittiin asemakaavan muutosvaihtoehto, joka parhaiten täyttää kaupungin ja hyväksytyn yleiskaavan tavoitteet sekä kaavoituksen tarkoituksenmukaisuuden tavoitteet, kustannustehokkuuden ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisen. Alueen rakentumisen ja tonttitarjonnan turvaamisen kannalta alueen muuttaminen asuinpientaloalueesta kerrostaloalueeksi on perusteltua. Kaavalla halutaan tarjota kaupunkilaisille mahdollisimman paljon myös eri vaihtoehtoja erilaiset tarpeet huomioiden. Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan muutoksesta ei ole esitetty mielipiteitä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavan muutoksella 3. kaupunginosan kortteli 155 kaavoitetaan kerrostaloalueeksi yhtä tonttia lukuun ottamatta. Kaava alue liittyy luontevasti jo alueella oleviin asuinalueisiin. Alueelle johdettua yhdyskuntatekniikkaa hyödyntäen voidaan alueen tuleva toteuttaminen saattaa valmiiksi kustannustehokkaasti. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen pinta ala on 0,9867 ha ja rakennusoikeus yhteensä 5200 k m 2. Alueen toteutuessa uusien voi uusien asuntojen määrä olla rakentamistavasta noin 70 kpl. Alueen työpaikat ja palvelut ovat sijoittuneet kaava alueen lähiympäristöön lähinnä ydinkeskustan alueelle. Palvelukokonaisuus on riittävä myös uuden alueen tarpeisiin. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Asuinkerrostalojen korttelialue AK Muutoksella alueelle muodostuu kaksi asuinkerrostalotonttia. Muodostuvien tonttien pinta alat ovat 2564 m 2 ja 3361 m 2. (=5925 m 2 ). Rakennusoikeudet tonteilla ovat 2000 k m 2 ja 2600 k m 2. Autopaikkoja tonteille tulee osoittamaan seu
10 raavasti: 1 ap/80 k m2 kohti eli rakennuspaikalle 1, 25 autopaikkaa ja rakennuspaikalle 2, 33 autopaikkaa. Asuinpientalojen korttelialue AP Korttelialueella säilyy yksi asuinpientalojen tontti, jonka asemakaava päivitetään vuonna 2000 voimaan tulleen maankäyttö ja rakennuslain mukaiseksi samassa asemakaavan muutoksessa. Tontin pinta ala on 1309 m 2, rakennusoikeus 300 k m 2 ja kerrosluku 1/1r II. Rakentamistyyli ja tapa Rakennusten tulee muodostaa värien, julkisivumateriaalien sekä kattomuodon ja kaltevuuden sekä harjakorkeuden suhteen kaavatiesivuittain tai rakennusryhmittäin yhtenäisiä kokonaisuuksia. Parvekkeet olisivat hyvä sisentää ainakin osittain kadunpuoleisilta julkisivuiltaan. Korttelin 155 AK tonttien alustava tontinkäyttösuunnitelma Asunnot rakennuksissa voivat olla enintään neljässä tasossa. Rakennuspaikat tonteilla ovat sijoittuneet rinteeseen. Rakennusten kerroslukumäärä rinteen alapuolelta tarkasteltuna on neljä ((3/4) IV). Alimman rinteeseen sijoittuvan kerroksen tasolla saa olla myös rinnan kellarikerrosta. Ounasjoentien puolelta tarkasteltuna ovat rakennukset silloin kolmikerroksisia. Pysäköintialueille meno on sijoitettu rakennuspaikkojen länsipuolelta. Varsinaiset pysäköinti ja leikkipaikat ovat sijoitettu tonttien pohjoisosille. Leikkipaikat ovat rajattava pysäköintialueista istutuksilla. Maaperän pohjanolosuhteet Tonttien luovuttamisen yhteydessä on syytä korostaa rakentajille alueen rakentamistavasta. Esimerkiksi pohjaolosuhteiden tutkimisen tarpeellisuus sekä perustamistavan suunnittelun tärkeys on huomioitava hyvin. 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalueet VL Asemakaavalla alueelle ei muodostu uutta virkistysaluetta vaan virkistysalueelle perustetaan ajoyhteys korttelin AP tontille. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava täydentää olevaa rakennettua asuinympäristöä ja kaupunkikuvaa. Uusi asuinkerrostaloalue ei aiheuta alueelle, eikä sen lähialueille tarvetta uusille palveluille. Yhdyskuntateknisesti sekä kustannustehokkaasti alue on erinomainen toteuttaa alueella olevan kunnallistekniikan vuoksi. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Muutoksella ei ole oleellista vaikutusta luontoon, eikä luonnonympäristöön koska alue on jo olevaa rakennuskorttelialuetta. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavan muutosalueelle aiheutuva häiriö on lähinnä Ounasjoentieltä ja kantatieltä johtuvaa liikennemelua. Pääpaino liikenteen melusta syntyy aamu ja iltapäiväliikenteestä.
Kadunpuoleinen julkisivu naapuritontille 3 157 9 toteutetusta rakennuksesta 11 Julkisivu pihanpuolelta em. rakennuksesta
12 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat maankäyttö ja rakennuslain mukaisia. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. 5.7 Nimistö Asemakaavan muutoksella alueelle ei muodostu uusia katu, puisto eikä alueen nimiä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavan ja tonttijakojen saatua lainvoiman on alueella suoritettava kiinteistötoimitukset ennen tonttien luovuttamista rakentajille. 6.3 Toteutuksen seuranta Rakennuslupia alueelle myönnettäessä on otettava mm. asemakaavassa annetut rakentamista ohjaavat määräykset huomioon. Asukasmäärien kehittymistä alueella tulee seurata tilastoalueita vuosittain päivittämällä. Rovaniemellä 3.12.2007 Timo Hätönen kaavasuunnittelija Jorma Korva kaavoituspäällikkö Liite 4. Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 698 Rovaniemi Täyttämispvm 03.12.2007 Kaavan nimi Asemakaavan muutos kortteli 155 sekä virkistysalue Hyväksymispvm Ehdotuspvm 12.11.2007 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 30.09.1999 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 698 2000 17 Generoitu kaavatunnus Kaava alueen pinta ala [ha] 0,9867 Uusi asemakaavan pinta ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta ala [ha] 0,9867 Ranta asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/ ] Kerrosalan muut. [km² +/ ] Yhteensä 0,9866 100,0 4900 0,50 0,0000 3400 A yhteensä 0,7233 73,3 4900 0,68 0,0000 3400 P yhteensä
13 Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/ ] Kerrosalan muut. [km² +/ ] Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2633 26,7 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [km²] n muut. [ha +/ ] Kerrosalan muut. [km² +/ ] Yhteensä Rakennussuojelu Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k m²] [lkm +/ ] [k m² +/ ] Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/ ] Kerrosalan muut. [km² +/ ] Yhteensä 0,9866 100,0 4900 0,50 0,0000 3400 A yhteensä 0,7233 73,3 4900 0,68 0,0000 3400 AK 0,5925 81,9 4600 0,78 0,5925 4600 AP 0,1308 18,1 300 0,23 0,1308 50 AO 0,7233 1250 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 0,2633 26,7 VL 0,2633 100,0 R yhteensä L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä