Tark. pvm 17.06.2014 Kuntotarkastus kiinteistön kauppaa varten Metsähallitus, rivitalo Sampantie 2, 95700 Pello 1
2 1. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohteen pinta-ala: 752 krs-m 2 Kohteen tilavuus: 2 260 br-m 3 Kohteen huoneistoala: 2 kpl 90 hsto-m 2 Kerrosluku: 1 Rakennusvuosi: 1975 3 kpl 70 hsto-m 2 1 kpl 55 hsto-m 2 yht 445 hsto-m 2 Käyttötarkoitus: Tarkastuksen tilaaja: Kohteen omistaja: Omistushistoria: Tarkastuksen syy: Asuinrakennus Metsähallitus / Risto Timonen-Nissi Metsähallitus Nykyisellä omistajalla ollut uudesta asti Mahdollista myyntiä varten halutaan selvittää rakennuksen kunto Tarkastuspäivä: 17.06.2014 Tarkastaja: Läsnä olleet: Dipl.ins. Heikki Luiro Risto Timonen-Nissi, Juha Haataja Tarkastushetken sää: Pouta Ulkoilman suht. kosteus % lämpötilassa + 12 C Sisäilman suht. kosteus % lämpötilassa C Käytettävissä olleet pääpiirustukset ( X ) asiakirjat: rakennepiirustukset ( ) sähköpiirustuksia ( ) LVI-piirustuksia ( X ) Sisäilmatutkimusraportti Kiratek 10.02.2012. Öljysäiliön tarkastustodistus 23.07.2014 VTT :n tutkimusselostus 21.01.1978 koskien lattian rajan vetoa ja pintalämpötiloja. Loppukatselmus: Ok / vanha kohde Käytetyt apuvälineet: pintakosteusilmaisin Delta 2000, mittaussyvyys 2-4 cm ( X ) suhteellisen kosteuden mittalaite DM 101 ( ) endoskooppi ( ) Rajaukset kohteessa: - - - Muuta: - - -
3 2. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA (Perustuvat suunnitelmista ja muista asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjältä saamiin tietoihin) Rakennustapa: Perustamistapa: Perusmuurit: Alapohjarakenne: Ulkoseinärakenne: Julkisivupinnoite: Väliseinät: Yläpohja: Matalaperustus Betonia Maanvarainen Puurakenteinen Puuverhous Paikalla rakennettu Levyverhoiltuja puurankaisia. Hvs -seinät muurattuja. Puurakenteinen Välipohja: - - - Vesikate: Lämmitysjärjestelmä: Lämmöntuotto: Lämmönjako: patterilämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmä: Kunnallistekniikka: Tehdyt korjaukset: Bitumikermikate Vesikeskuslämmitys Kevytöljy Pattterilämmitys Luonnollinen Vesi, viemäri. Mm: o 2010 vesikate uusittu o vesijohdot uusittu o kylpyhuoneiden pinnoitteet kertaalleen uusittuja o pintaremonttia Omistajan havaitsemat Sisäilmassa on havaittu outoa hajua ja sitä on tutkittu v. 2012. vauriot / havainnot: Omistajan tietämät Hsto A :ssa ollut vesivahinko apk :n alla. vesivahingot: Hsto A :ssa on ollut vesivahinko v. 2010.
4 3. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA Rakennus on kuuden huoneiston rivitalo, joka on rakennettu v. 1976. Nyt talo on tyhjillään ja lämpö päällä. Rakennesuunnitelmia ei ollut käytössä. Rakennuksissa on kosteusvaurioita talousosassa; ks. kohta 4. Asunnoissa on ollut jossain määrin sisäilmaongelmaa. Kohdassa 4. on esitetty korjaustoimenpiteitä periaatteeltaan. Korjaussuunnitelma on erikseen laadittava. Käsitykseni mukaan selvitään pinnoiteremontilla ja ilmanvaihdon parantamisella. Rakenteissa ei havaittu rakenteellisia riskejä tai vaurioita. Vesikatto ja perustus ovat kunnossa. Salaojista ei ole tietoa. Rakennuksen rakenteiden yleiskunto on tyydyttävä - ikä huomioiden hyvä. Ulkovaipan lämmöneristys on tyydyttävää tasoa. Ikkunat ovat kiinteät 3 lasiset. Sisäpintojen yleiskunto on tyydyttävä. Kalusteet ovat käyttö kunnossa. Märkätilat ovat käyttökunnossa ja ovat kuivia. Vedeneristeistä ei ole tietoa. LVI- ja sähkötekniikka ovat toimintakunnossa. Öljylämmityskeskus on ikänsä päässä. Vesijohdot on uusittuja. Ilmanvaihto on puutteellinen. Kohtaan 4 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät ja epäolennaiset asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä; ks. kohta 9. Piha-alue on tyydyttävässä kunnossa.
5 4. OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT JA RISKIT, OLENNAISIMMAT SUOSITUKSET JA HUOMIOT Kohdassa 9 käytetty tunnus ja selite: 9.1 Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta Kattovesien poisjohtoa on syytä parantaa kauemmas kivijalan vierustalta. 9.2 Ulkoseinät ja julkisivut Talousosan ulkoverhouslaudoitus on ravistunut, vääntyillyt ja heikossa maalissa kunto on heikko. Laudoitus on uusittava. 9.4 Yläpohja ja vesikatto Huovan reunanosto osastoivaa tiiliseinää vasten on muutamassa kohdin irronnut / repsottaa; korjattava. 9.5 Märkä- tai kosteat tilat Talousosassa ja saunaosastossa havaittiin liikakosteutta ainakin kahdella alueella. Pesuhuoneen märän suihkunnurkkauksen kautta todennäköisesti on kastunut myös pukuhuoneen ja lattia ja mahdollisesti myös wc:n seinän alaosa. Kastumat pl. ph eivät ole arvioltaan erittäin korkeita. Kuitenkin pinnoitteiden poistaminen ja kuivatus on tarpeellista. Pesulan ja mankelihuoneen lattian muovimaton alla on kohonnut kosteus. Sen aiheuttajaa ei tiedetä / ei havaittu. Kolmas on joskus kastunut, mutta kuivunut arkistohuoneen seinä. Sen aiheuttajaa ei tiedetä. Em. kosteusvaurioiden aiheuttaja pitää selvittää tarkemmin tutkimuksin. Toimenpiteet sitten sen mukaiset. 9.6 Muut sisätilat Suosittelen A-hston lattian pinnoitteen poistamista, alustan puhdistamista ja uuden pinnoitteen asentamista. Kaikissa huoneistoissa hvs-seinän / lattian liittymän rako pitää tiivistää ilmatiiviiksi maasta tulevien mikrobien eliminoimiseksi. On mahdollista että kaikkien mikrobilähteiden eliminoimiseksi (vrt. B, D) pitää lattian matot uusia ja alusta puhdistaa. Kuitenkaan merkittävää rakennekosteutta ja kuivaustarvetta ei ole.
6 9.9 Ilmanvaihto Huoneistojen ilmanvaihtoa on syytä tehostaa. Korvausilman hallittu sisääntulo on järjestettävä haitallisten ilmavuotojen eliminoimiseksi.
7 5. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamisen vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet sekä syntyneiden ja havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. 6. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Ei havaittu asbestia. Ei havaittu mikrobivaurioita. 7. TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteesta mahdollisesti otettuihin valokuviin. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin asuntokauppaa varten tehtävän kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voi arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. 8. VAKUUTUS PIILEVIEN RAKENNUSVIRHEIDEN VARALTA Vakuutusyhtiöt eivät myönnä enää näitä vakuutuksia.
8 9. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET NIMIKE HAVAINNOT Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositelluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja se ohjaa jatkotoimenpiteitä; raportti ei ole työselitys. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu lihavoituna. 9.1 Perustukset, alapohja ja rakennuksen vierusta Rakennus on perustettu betoniperustukselle, jotka on rakennettu tiivistetyn sorapatjan päälle. Perustukset ovat paikallavalu betonia. Perustukset ovat kunnossa, sillä painumia tai muita vaurioita ei havaittu. Sokkelin pinnassa on normaalia maalipinnan hilseilyä. Salaojista ei ole tietoa. Kattovedet johdetaan rakennuksen vierustalle. Veden poisjohtoa kauemmas ei ole. Sokkelin yläpinta on n. 30 cm maanpinnan yläpuolella, joka on turvallinen korkeus. Lattiapinta on siten n. 45 cm ylempänä maanpintaa. Maanpinnan kallistus on pääosin poispäin kalteva talosta. Alapohjan rakenne on; lattian pintamateriaali, betonilaatta, styrox lämmöneristys 100 / 50 mm, tiivistetty sorastus, perusmaa. Alapohja on kunnossa, sillä painumia tai muita vaurioita ei havaittu. Pääportaat ovat teräsrungolla ja puuaskelmilla varustettuja. Kestopuiset askelmat ovat välttävässä kunnossa. Liikennealueet ovat pääasiassa asfalttipinnalla. Ovat tyydyttävässä kunnossa. Laatoitetut alueet ovat väleistä nurmettuneet. Nurmialueet ovat tyydyttävässä kunnossa. 9.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinän rakenne; ulkoverhouslaudoitus, ilmaväli, tuulensuojalevy 12, mineraalivilla 150 mm, ilmansulku sisäverhouslevy. Kantavassa rungossa ei havaittu vaurioita. Asuinosan ulkoverhous on kunnossa. Sen maalipinta on välttävässä kunnossa. Talousosan ulkoverhouslaudoitus on ravistunut, vääntyillyt ja heikossa maalissa kunto on heikko. Ulkoseinän lämmöneristepaksuus on tyydyttävää kuokkaa; mineraalivillaa 175 mm. Ulkoseinän tuulensuojaus on bitulit 12 mm; periaatteessa hyvä.
9 9.3 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat 3 -lasiset kiinteät MEK -puuikkunat. Ikkunoiden kunto on ikä huomioiden hyvä. Ovat rakenteellisesti kunnossa. Huoltokunnostus on suositeltavaa. Ikkunoiden lämmöneristys on tyydyttävää hyvää luokkaa. Vesipellit ovat kunnossa. Ulko-ovet ovat alkuperäiset; ovat käyttökunnossa. Terassin ovet ovat yksilehtiset ulko-ovet; kunnossa. 9.35 Välipohja - - - 9.4 Yläpohja ja vesikatto Vesikate on bituminen kermikate, joka on uusittu vanhan päälle v. 2010. Vesikate on kunnossa. Tekninen käyttöikä on 25 vuotta. Kattoluukut, piiput ja pellitykset ovat kunnossa. Huovan reunanosto osastoivaa tiiliseinää vasten on muutamassa kohdin irronnut / repsottaa. Vesikourut ja syöksytorvet ovat kunnossa. Tasakatto-osuuksilla on sisäpuolinen vedenpoisto putkella seinästä ulos torvella. Talotikas kunnossa. Ullakko tarkastettiin kattoluukkujen kautta. Vesivuodon jälkiä ei havaittu. Puurakenteet ovat hyvässä kunnossa. Katteen alusta on ponttilautaa ja on kunnossa. Ullakon tuuletus on riittävän tehokas räystäiden kautta. Kattoristikot ovat paikalla naulatut puuristikot. Ovat tukevaa tekoa ja ovat kunnossa. Yläpohjarakenne on kunnossa, sillä painumia tai taipumia ei havaittu. Yläpohjan lämmöneristys on 250 mm mineraalivilla. On tyydyttävä määrä. Eristeen päällä on tuulensuojapaperi, jolla on oleellinen lämmöneristyskykyä parantava merkitys. Savuhormi ja sen palosuojaus on kunnossa. Huoneistojen väliset osastoivat seinät ullakolla ovat kunnossa. 9.5 Märkä- tai kosteat tilat Pesuhuone, kaikki huoneistot Märät tilat olivat olleet käyttämättä pitkään. Pesuhuoneen pinnat ovat kertaalleen remontoidut. Vedeneristeistä ei ole tietoa. Pesuhuoneen lattian rakenne on; keraaminen laatoitus, kosteussulku tao vedeneristys, betoni, styrox, sorastus. Pesuhuoneen lattian pintakosteusarvot olivat < 2 %/E4; kuiva arvo. Lattian kallistus kaivoille on riittävä. Lattialaatoitus on kiinni alustassaan.
10 Talousosa, saunaosasto Toimenpidesuositus Pesuhuoneen seinien rakenne on keraaminen laatoitus, vedeneristys tai, kosteussulku, levyalusta. Pesuhuoneen seinien pintakosteusarvot olivat < 2 %/E2; kuivat. Laatoitus on kunnossa. Wc :n lattian kosteus 3-4 %/E4; koholla. Saunaa vasten oleva tiiliseinän 4 %; koholla. Pesuhuoneen lattia on laatoitettu betonialustalla ja seinät ovat laatoitettuja muuratulla alustalla. Laatoitukset ovat kiinni alustassaan. Kaltevuus lattian kaivolle on riittävä. Lattian kosteus suihkun roiskealueella n. 2 m2 :n alalla 6,5 %/E4; märkä arvo. Suihkun nurkkauksen tiiliseinien alaosan kosteus n. puolen metrin korkeudelle 6-8 %/E2; koholla. Saunan lattia on laatoitettu. Kosteus 3 %/E4; hieman koholla normaali. Saunan puuverhous ja lauteet ovat käyttökunnossa. Pukuhuoneen lattiassa on muovimatto. Lattian kosteus ph :tta vasten n. 1 m2 :n alalla 4-5 %/E4; koholla. Seinät ovat puuverhottuja. Pesulan lattiassa on muovimatto. Kosteus on 4-5,5 %/E4; koholla. Seinien kosteus normaalia tasoa. Mankelihuoneen lattian kosteus 3 4 %/E4; koholla. Seinät ovat kuivat. Kuivaushuoneen lattian kosteus 2-2,5 %/E4; normaali. Seinät ovat kuivat. Arkistohuoneen tiiliseinän alaosassa vanhat kosteusvaurion jäljet. Seinän kosteus normaali. Lattian kosteus normaali. Aulan lattia ja seinät ovat kuivat. Kylmiön kunto on normaali. Lämpökeskus on käyttötarkoituksensa mukaisessa kunnossa. Verstastila on kunnossa. Talousosassa ja saunaosastossa havaittiin liikakosteutta ainakin kahdella alueella. Pesuhuoneen märän suihkun nurkkauksen kautta todennäköisesti on kastunut myös pukuhuoneen ja lattia ja mahdollisesti myös wc:n seinän alaosa. Kastumat pl. ph eivät ole arvioltaan erittäin korkeita. Kuitenkin pinnoitteiden poistaminen ja kuivatus on tarpeellista. Pesulan ja mankelihuoneen lattian muovimaton alla on kohonnut kosteus. Sen aiheuttajaa ei tiedetä / ei havaittu. Kolmas on joskus kastunut, mutta kuivunut arkistohuoneen seinä. Sen aiheuttajaa ei tiedetä. Em. kosteusvaurioiden aiheuttaja pitää selvittää tarkemmin tutkimuksin. Toimenpiteet sitten sen mukaiset.
11 9.6 Muut sisätilat Kaikki huonetilat tarkastettiin. Huoneistoissa havaittiin ummehtuneen tms. hajua lievänä hstossa A ja B. Homemittauksia ei tehty. Huoneistojen sisäilmaa on aiemmin tutkittu v. 2012, josta on käytössä raportti. Raportin mukaan on useassa muussakin huoneistossa havaittu outoa hajua tarkastuksessa tai asukkaan kertomana. V. 2012 tehtyjen mikrobitutkimusten mukaan havaittiin mikrobilähteeseen viittaavia tuloksia huoneistoissa A, D. Lisäksi A-hston muovimaton huopapohjasta otetussa näytteessä oli vahva viite vauriosta. Raportti kannattaa lukea läpi kokonaisuudessaan. Tässä tarkastuksessa havaittiin selkeä ilmavuoto huoneistojen välisen seinän / lattian liittymästä. Liesituulettimen ollessa päällä (pieni alipaine) ilma virtaa runsaana alapohjasta huoneistoon. Mukana tulee myös mikrobeja. Home- tai radonmittauksia ei tässä tarkastuksessa tehty. Pintaverhousten kunnosta ei erityisesti ole mainintoja, sillä jokainen voi arvostella niitä omalla asteikollaan. Yleismaininta pintojen kunnosta on tyydyttävä. Mainitaan kuitenkin erikseen: asuinhuoneiden pinnoissa ei havaittu kohonneita kosteusarvoja keittiön kalusteet ovat käyttökunnossa kylmä huoneistovarasto on kunnossa Tulisijat Toimenpidesuositus - - - -. Suosittelen A-hston lattian pinnoitteen poistamista, alustan puhdistamista ja uuden pinnoitteen asentamista. Hvs-seinän / lattian liittymän rako pitää tiivistää ilmatiiviiksi maasta tulevien mikrobien eliminoimiseksi. On mahdollista että kaikkien mikrobilähteiden eliminoimiseksi (erit. B, D) pitää lattian matot uusia ja alusta puhdistaa. Kuitenkaan merkittävää rakennekosteutta ja kuivaustarvetta ei ole. Ilmanvaihto; ks. myöhemmin. 9.7 Lämmitys Lämpö tuotetaan kevytöljyn avulla. Öljynkulutus riippuu lähinnä rakennuksen käyttöasteesta. Laskennallinen kulutus tällä kattilalla huoneistojen ollessa asuttuna on n. 18 000 litraa vuodessa. Öljykattila on alkuperäinen ja sen hyötysuhde on luokkaa välttävä. Poltin on Oilon ja on uusittu. Lämpökeskuksen asennukset ovat heikossa kunnossa. Venttiileissä on ollut runsaasti vuotoja. Lämpökeskuksen tekninen käyttöikä alkaa olla lopussa.
12 Öljysäiliö on maassa 15 000 litraa tilavuudeltaan. On bitumoitu terässäiliö. Se on tarkastettu 23.07.2014. On syöpynyt pohjasta. Hyväksyntä / seuraava tarkastus viim. 2019. Patterit ovat teräslevypatterit ja ovat kunnossa. Patterien putket ovat rautaa pinta-asenteisena ja ovat kunnossa. Niiden tekninen käyttöikä on pitkä kuivassa tilassa. 9.8 Vesi- ja viemärilaiteet Talovesijohto ja -viemäri ovat muovia. Vesijohdot on uusittu ja ovat kunnossa. Ne ovat komposiittiputkea pintaasenteisesti. Kylmässä varasto-osassa vesijohtojen kanaali on eristetyssä elementissä katossa. Vesi- ja viemäriputkiston tekninen käyttöikä on olosuhteista riippuen 30-50 vuotta. Asuntojen suihkuhuoneissa ovat käyttövesipatterit. Talon viemärit ovat muovia ja kunnossa. Lattiakaivot ovat emaloitua valurautaa. Vesi- ja viemärilaitteiden (altaat, hanat, posliinit...) tekninen käyttöikä 20 vuotta. Ovat käyttökunnossa. 9.9 Ilmanvaihto Ilmanvaihto on alkujaan ollut luonnollinen. Muutamiin huoneistoihin on jälkiasennettu kanavapuhallin. Puhaltimet ovat äänekkäitä. Huoneistojen ilmanvaihto on heikko. Muutamia venttiilejä on teipattu umpeen. Keittiön ilmanvaihtoa tehostetaan liesituulettimen avulla. Korvausilmaventtiileitä ei ole. Täten epäpuhdasta ilmaa virtaa lattian / seinän rakosesta sisäilmaan. 9.10 Sähköistys Sähköpääkeskus on kunnossa. Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Sähkölaitteiden tarkastus suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein asuinrakennuksiin. Sähköjärjestelmien ja -laitteiden tekninen käyttöikä on 30-50 vuotta. 9.11 Palovaroittimet Palovaroittimia ei testattu. Ne ovat asukkaan vastuulla. Palovaroittimien määrässä ja sijoituksessa tulee noudattaa Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) ohjeita.
13 10. MUUT RAKENNUKSET - - - - 11. LIITTEET Valokuvat 38 kpl INSINÖÖRITOIMISTO HEIKKI LUIRO Rovaniemellä 11.09.2014 Heikki Luiro, AKK, dipl.ins. Kuva 1 Talo A. Maan pinta on rakennuksesta poispäin kalteva.
14 Kuva 2 Tekninen pääty. Ulkoverhous on huonossa kunnossa. Kuva 3 A talon takasivua. Kuva 4 Huoneiston sisäänkäynti.
15 Kuva 5 Takavivua. Maan pinta on talosta poispäin kalteva. Kuva 6 Samoin. Kuva 7 Teknisen osan vesikatto on ns. tasakatto. Vesikate on uusittu v. 2010.
16 Kuva 8 Ullakolla rakenne on hyvässä kunnossa. Kuva 9 Kate on pääasiassa loiva harjakatto. Vesikate on kunnossa. Kuva 10 Reunapelleistä maali hilseilee. Varasto-osan tasakattoa.
17 Kuva 11 Ullakko tuulettuu räystäiden kautta tehokkaasti. Kuva 12 Reunanosto on kunnossa. Kuva 6 Kourussa roskaa.
18 Kuva 14 Varasto-osa. Kuva 15 Uusitut vesijohdot varasto-osalla ovat lämmöneriste-elemenetissä. Kuva 16 Keittiön pinnat ovat kuivat. Kaluste on käyttökunnossa. Hsto A
19 Kuva 17 Pesuhuoneen lattian kosteus < 2 %/E4; kuiva. Seinien < 2 %/e2; kuiva. Kuva 18 Olohuone. Huoneistossa on lievästi pistävä haju. Hsto B Kuva 19 Pesuhuoneen lattian kosteus < 2 %/E4; kuiva. Seinien < 2 %/E2; kuiva.
20 Kuva 20 Allaskaappi. Hsto C Kuva 21 Allaskaapin alta. Lattian / seinän välissä on suuri rako. Rako on samankaltainen myös muissa huonetiloissa. Kuva 22 Keittiön pinnat ovat kuivat. Kaluste on käyttökunnossa.
21 Kuva 23 Ikkunat ovat kiinteät 3-lasiset ikkunat. Hsto D Hsto F Kuva 24 Pesuhuoneen lattian kosteus < 2 %/E4; kuiva. Seinien < 2 %/E2; kuiva. Kuva 25 Öljylämmityskattila on alkuperäinen. Tekninen osa
22 Kuva 26 Ljh :n asennuksia. Kuva 27 Aula. Kuva 28 Sähköpääkeskus.
23 Kuva 29 Arkistohuoneen tiiliseinein alaosassa on kosteusvaurion jäljet. Kuva 30 Wc :n lattian kosteus 3-4 %/E4; koholla. Seinän alaosan 4 %; koholla. Kuva 31 Ph :n lattian kosteus suihkun roiskealueella 6,5 %/E4; korkea. Seinien alaosan 6-8 %/E2, koholla.
24 Kuva 32 Saunan lattian kosteus n. 3 %/E4; normaali. Kuva 33 Pkh :n lattian kosteus ph :tta vasten nurkassa 4-5 %/E4; koholla. Kuva 34 Uusittuja johtoasennuksia.
25 Kuva 35 Pesulan lattian kosteus 4-5,5 %/E4; koholla. Kuva 36 Mankelihuoneen lattian kosteus 3-4 %/E4; hieman koholla. Kuva 37 Kuivaushuoneen lattian kosteus 2-2,5 %/E4; normaali.
Kuva 38 Verstastila. 26